Perussuomalainen 1/2024

Tynkkynen: Portugalin nuorille aikuisille EU-tukipaketeilla veroparatiisimainen etu, jopa 10 vuoden asteittainen verovapaus – “On tämä härski kuvio”

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Purra: Sosiaalivaltiomme on ylipaisunut – ja se on heikkojen poliitikkojen syy

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Suora lähetys lauantaina kello 10.00 alkaen: Riikka Purra puhuu puoluevaltuustossa

Trump voitti, mutta miksi? Laura Huhtasaari ja Mikael Lith analysoivat (video)

Onni Rostilan kolumni: Trump teki sen taas

Kansalaisaloite termien “isä” ja “äiti” palauttamisesta lainsäädäntöön saapui eduskuntaan – kansanedustaja Jaana Strandman: Pidetään isät isinä ja äidit äiteinä

Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta

Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa  – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”

HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”

Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa

Kaisa Garedew: “Sanoja vaihtamalla ei voida selittää pois biologisia tosiasioita”

luontopolitiikka

Hallitus vastasi keskiviikkona vihreiden, vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ojensi vihervasemmistoa ja muistutti, että suomalaisesta metsästä huolehtivat parhaiten suomalaiset itse. Junnila kiinnitti huomiota myös metsänhoidon välttämättömyyteen.

&#8211; Jos metsät jätetään hoitamatta, toimitaan kuin metsäjänis ja laitetaan pää pensaaseen. Sitten käy kuten Itävallassa: metsätuholaiset tulevat. Jopa puolet hakkuumääristä oli Itävallassa viime vuonna vahingoittunutta puuta, Vilhelm Junnila totesi eduskunnan täysistunnossa.
Useat keskustan edustajat painottivat olevansa suomalaisen metsänomistajan asialla. Keskusta kuitenkin unohti mainita, että puolueen europarlamentaarikot kuuluvat Renew-ryhmään, joka ajaa Euroopan unionia liittovaltion suuntaan. Liittovaltiokehitys kaventaisi Suomen oikeutta määrätä omista metsistään.
&#8211; Muistutan, että keskustan ryhmä Euroopan unionissa kannatti elpymispakettia ja ajoi voimakkaasti ennallistamisasetusta — tämä on kaikkien syytä muistaa, Junnila huomautti.
Metsänomistajat tarvitsevat puolestapuhujansa
Vasemmistoliitto syytti hallitusta liian tiukoista suojelukriteereistä, joiden vuoksi varsinkin Etelä-Suomen metsistä ei väittämän mukaan löydy yhtään suojeltavaa aluetta. Varsinkin lounaisessa Suomessa suojelemattomat metsät ovat kuitenkin pääosin yksityisessä omistuksessa. Suomessa suojelua tehdäänkin vapaaehtoisesti kiitetyn Metso-ohjelman kautta ja luonnon monimuotoisuutta edistetään Helmi-ohjelman kautta.
&#8211; Vasemmalta viitattiin Etelä-Suomen metsiin. Katsokaapa Metsähallituksen karttaa, missä sijaitsevat metsät, jotka valtio omistaa. Lounaisesta Suomesta ei nimittäin juurikaan löydy tällaisia metsiä, mistä puhutte. Ne ovat yksityisessä omistuksessa. Me emme tarvitse teidän sosialismianne niiden kaappaamiseksi. Metsät ovat meidän, jyrähti Junnila.
Suomen metsäpinta-alasta suojellaan peräti 13 prosenttia eli 2,94 miljoonaa hehtaaria. Metsien kestävä käyttö ja hyödyntäminen on olennaista Suomelle, joka tunnetaan bio- ja kiertotalouden mallimaana.
&#8211; Suomessa on yli 570 000 metsänomistajaa. He tarvitsevat puolestapuhujansa, Junnila päätti.
&nbsp;

Junnila ojensi vihervasemmistoa välikysymyskeskustelussa: ”Metsät ovat meidän!”

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton välikysymyksestä liittyen hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela nosti puheessaan esiin Suomessa ja Euroopassa harjoitetun ilmastopolitiikan epäkohtia.

&#8211; Suomen päästöt ovat maailman mittakaavassa promilleluokkaa. On selvää, että kiristämällä omaa ilmastopolitiikkaamme me emme pysty merkittävästi vaikuttamaan globaaleihin päästöihin, Jari Koskela totesi.
Koskela mainitsi puheessaan Kiinan merkittävän roolin globaaleihin päästöihin. Samaan aikaan, kun Suomessa suljetaan kivihiilivoimaloita ja on ajettu alas polttoon perustuvia energiamuotoja, on Kiinassa jopa lähes 200 kivihiilivoimalaa rakenteilla.
&#8211; Ongelma näissä Suomen ja EU-tason ilmastotavoitteissa ja ilmastotoimissa on se, että liian kireinä ne ajavat tehtaita niihin maihin, joissa tuotanto on halvempaa ja käytännössä aina myös saastuttavampaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jonka mukaan Euroopan sisäisen päästökauppajärjestelmän avulla on kyllä pystytty vähentämään päästöjä Euroopan sisällä, mutta samalla tuonnin päästöt ovat kasvaneet, Koskela huomautti.
Koskela toivoi, että tästä Euroopan aiheuttamasta hiilivuodosta puhuttaisiin enemmän. Hän katsoi, että ei ole millään muotoa järkevää eikä kestävää, että pienentämällä hiilijalanjälkeä Euroopassa kasvatamme sitä samaan aikaan muualla.
Riippuvuussuhteet suuri ongelma
Koskela huomautti, että Euroopassa on tehty suuria virheitä luomalla energiariippuvuussuhteita Venäjän kanssa. Saksan ripustautumisesta venäläisen maakaasun varaan kärsii Koskelan mukaan koko Eurooppa.
&#8211; Tästä on tullut siis myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Iso syy on Euroopassa harjoitettu laaja ydinvoimavastaisuus — tässä on peiliin katsomisen paikka monella tasolla. Valitettavasti tätä ydinvoimavastaisuutta on Euroopassa edelleen liian paljon, Koskela huomautti.
Esimerkkinä Koskela nosti esiin EU:n vetypankin, josta ei saa rahoitusta hankkeille, joiden sähkö on tuotettu ydinvoimalla.
&#8211; Vetypankki edellyttää sähkön uusiutuvuutta, kun oikea ratkaisu olisi edellyttää päästöttömyyttä, jolloin ydinvoimaa ei olisi suljettu pois, Koskela totesi.
Koskela varoitti myös tekemästä Kiinan kanssa samoja virheitä kuin on tehty Venäjän kanssa. Tuuli- ja aurinkovoiman vaatimat komponentit tuodaan pitkälti Kiinasta, joten Koskelan mukaan riskit ovat kyllä nähtävillä.
Suomessa tuotanto on jo puhdasta
Koskela huomautti, että Suomessa ei ole enää paljon mahdollisuuksia tehdä enempää ilmastopolitiikan saralla. Esimerkiksi vuonna 2023 tuotetusta sähköstä jopa 94 prosenttia tuotettiin päästöttömästi. Koskela ei usko, että polttoon perustuvat tuotantomuodot kokonaan poistuvat. Niitä on tässä tilanteessa syytä ylläpitää ihan jo huoltovarmuussyistäkin.
&#8211; Ainespuun päätyminen polttoon on tietysti järjetöntä, mutta siihen on viime vuosina ollut syynä turvetuotannon liian nopea alasajo. Tällaisista seurauksista olemme varoittaneet. Turvetuotantoa on järkevä pitää yllä huoltovarmuussyistä, mutta turpeella monine muotoineen on myös kansantaloudellinen merkitys, Koskela muistutti.
&nbsp;

Perussuomalaisten Koskela: Ilmastopolitiikan merkittävin ongelma on hiilivuoto Kiinaan

Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Petri Huru. Hurun mukaan oppositio pyrkii antamaan asiasta täysin virheellistä kuvaa, aivan kuin hallitus ei huolehtisi ympäristöstä lainkaan.

&#8211; Näin ei ole asian laita. Suomen puhdas luonto, metsät, vedet ja ilma kuuluvat meille kaikille suomalaisille. Huolenpito niistä kuuluu niin ikään meille ihan jokaiselle, myös jokaiselle puolueelle, sanoo Petri Huru.
Hurun mukaan ei ole vain yhtä oikeaa tapaa pitää huolta ympäristöstä. Kirkasotsaisuus ja aivan liian kireiden ilmastotavoitteiden perässä juokseminen ideologian sokeuttamana, hinnalla millä hyvänsä ja vaikutuksilla millä tahansa, ei ole se linja, jolla perussuomalaiset haluavat Suomen ilmastopolitiikkaa hoitaa.
&#8211; Yksioikoisuus ja ehdottomuus ovat johtaneet siihen, että navetan rakentaminen haluttaisiin nähdä metsäkadon aiheuttajana &#8211; mutta metsän raivaaminen tuuli- tai aurinkovoiman tieltä hyväksytään samaan aikaan ilman poikkipuolista sanaa. Se on täysin järjenvastaista. Samoin se, että ydinvoimaa on sen päästöttömyydestä ja energiavarmuudesta huolimatta hyljeksitty.
Ei ilmastotoimia kansalaisten kustannuksella
Huru painottaa perussuomalaisille olevan äärimmäisen tärkeää, että ilmastotoimia ei tehdä kansalaisten ja teollisuuden kustannuksella, vaan oikeasuhtaisesti ja oikea-aikaisesti, ottaen huomioon myös taloudelliset, alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
&#8211; Mikä aidosti vaikuttaa, mitä se maksaa ja miten suomalaiset ja yritykset pärjäävät tässä yhtälössä. Ratkaisujen etsiminen isojen päästölähteiden vähentämiseksi teknologian keinoin on yksi tämän hallituksen vaihtoehdoista. Suomi on puhtaan teknologian ja innovaatioiden maa, ja niihin tämä hallitus panostaa.
Vihervasemmisto huokuu pessimismiä
Hurun mukaan vihervasemmiston välikysymyksestä huokuu pessimismi ja epäluottamus suomalaisten luontosuhdetta kohtaan.
&#8211; Tällaisen hengen luominen ja kansalaisten, yritysten sekä esimerkiksi kotimaista ruokaa tuottavien ihmisten syyllistäminen on jotain sellaista, mitä me perussuomalaiset emme voi ymmärtää. Teollisuuden kilpailukyky, yritysten toimintaedellytykset ja kansalaisten arjen sujuvuus ja elämän edellytysten kohtuuhintaisuus eivät ole asioita, joita me olisimme valmiita uhraamaan ilmastotoimien alttarille.
&#8211; Se on nähty, että niin edeltävä hallitus kuin nykyinen oppositiokin olisivat näin valmiita tekemään. Vihreiden myrkynvihreät verotusideat, SDP:n kaavailemat raipaniskut maataloudelle ja keskustan myöntyminen vihervasemmiston hullutuksiin viime kaudella ovat näyttäneet opposition todelliset karvat.
&#8211; Ja tämä opposition tuhoisa linja kannattaa ottaa huomioon myös EU-vaaleja silmällä pitäen – Suomi ei ole Euroopan koilliskulman hiilinielureservaatti, vaan me haluamme jatkossakin viljellä maata ja käyttää luonnonvarojamme viisaasti itse parhaaksi katsomallamme tavalla.
Suomi haluaa päättää metsistään itse
Huru vaatii, että Suomen metsien sekä niiden käytön ja hoidon tulee jatkossakin olla suomalaisten itsensä käsissä.
&#8211; Suomen viestin EU:lle tulee olla selvä ja yhtenäinen; me osaamme ja haluamme päättää itse omasta metsäpolitiikastamme, koska tunnemme parhaiten suomalaisen luonnon ja metsiemme ominaispiirteet.
&#8211; Vastuullista ja nimenomaan meidän olosuhteisiimme muovautunutta suomalaista maataloutta, sitä tärkeää huoltovarmuutemme kulmakiveä, ei pidä romuttaa lyhytnäköisellä ja kiilusilmäisellä ilmastopolitiikalla – haluamme jatkossakin syödä kotimaassa tuotettua ruokaa ja viedä sitä yhä enemmän myös maailmalle.
Suomi on monessa edelläkävijä
Hurun ja perussuomalaisten mukaan Suomi on itse asiassa monessa asiassa edelläkävijä.
&#8211; Teknologian kehittäminen, kiertotalouden uudet innovaatiot, biotalous, luonnonvarojen kestävä käyttö – kaikissa näissä Suomi on jo edelläkävijä. Olemme hoitaneet oman osamme esimerkillisesti jo pitkän aikaa. Siitä ei pidä Suomea eikä suomalaisia rangaista. Ei kansallisin päätöksin eikä haitallisella EU-sääntelyllä.
&#8211; Mitä kilpailukykyisempi Suomi on, sitä enemmän on mahdollisuuksia tehdä investointeja puhtaaseen teknologiaan ja energiaan. Mitä useampi teollisuuden investointi saadaan Suomeen, sen parempi se on ympäristölle ja ilmastolle &#8211; tähän meillä on osaamista.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Ei ole vain yhtä tapaa pitää huolta ympäristöstä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Euroopan unionin ennallistamisasetus olisi toteutuessaan jälleen yksi askel liittovaltiokehityksessä, jossa valtaa ja rahaa siirretään Suomelta ja suomalaisilta Euroopan komissiolle ja muulle Euroopalle.

&#8211; Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimustenkin mukaan kansallisen päätäntävallan piiriin, ja sitä valtaa ei pidä siirtää Brysseliin ilmasto- tai luontopolitiikkaan vedoten. Budjettivaltaahan unionille on jo siirretty aivan liikaa esimerkiksi viime vuonna hyväksytyn elpymisvälineen kautta, muistuttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Asetuksen arvioidut liki miljardin euron vuotuiset kustannukset ovat Koskelan mielestä epätasapainossa mainostettujen hyötyjen kanssa.
&#8211; Ennallistamisasetuksen väitetään tuovan kymmenen miljardin hyödyt, mutta hyödyt ovat aineettomia ja tulkinnanvaraisia. Kustannukset sen sijaan ovat varmoja ja aitoja, Koskela korostaa.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden perustuslain turvaamaan omaisuudensuojaan ennallistamisasetus puuttuisi merkittävällä tavalla. Asetuksen velvoitteita ei pysty täyttämään vain valtion luontoalueita ennallistamalla.
Vaikutuksia vesivoimaan selvitettävä
Vaikka metsät ovat olleet keskiössä ennallistamisasetusta koskevassa keskustelussa, koskee suurin osa asetuksen velvoitteista vesistöjä. Vesistöjen ennallistaminen tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista.
&#8211; Ennallistamisasetus ei tunnista voimakkaasti muutettujen vesien erityistä asemaa. On täysin mahdollista, että asetus siis vaarantaa nykyisenkin vesivoiman tuotannon. Riski on suuri pienimmissä virtavesissä, mutta myös suurissa rakennetuissa vesivoimajoissa on siis ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon on ensiarvoisen tärkeää selvittää juuri nyt, kun hallitus on hurahtanut säästä riippuvaiseen tuulivoimaan. Tuulivoima tarvitsee tuekseen vakaata säätövoimaa.
&#8211; Hallitus on ajanut jo alas turvetuotantoa, ollut nuiva hakkeelle ja hidastellut pienydinvoimalalupien kanssa. Vesivoiman toimintaympäristö on nyt turvattava. Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla, Koskela muistuttaa.

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – “Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

luontopolitiikka

Junnila ojensi vihervasemmistoa välikysymyskeskustelussa: ”Metsät ovat meidän!”

Perussuomalaisten Koskela: Ilmastopolitiikan merkittävin ongelma on hiilivuoto Kiinaan

Perussuomalaiset: Ei ole vain yhtä tapaa pitää huolta ympäristöstä

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – “Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Uusimmat

Tynkkynen: Portugalin nuorille aikuisille EU-tukipaketeilla veroparatiisimainen etu, jopa 10 vuoden asteittainen verovapaus – “On tämä härski kuvio”

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Purra: Sosiaalivaltiomme on ylipaisunut – ja se on heikkojen poliitikkojen syy

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Suora lähetys lauantaina kello 10.00 alkaen: Riikka Purra puhuu puoluevaltuustossa

Trump voitti, mutta miksi? Laura Huhtasaari ja Mikael Lith analysoivat (video)

Onni Rostilan kolumni: Trump teki sen taas

Kansalaisaloite termien “isä” ja “äiti” palauttamisesta lainsäädäntöön saapui eduskuntaan – kansanedustaja Jaana Strandman: Pidetään isät isinä ja äidit äiteinä

Bergbom: Suomen puolustus edellyttää vahvaa valtiontaloutta

Viikon suosituimmat

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”

HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”

Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa

Kaisa Garedew: “Sanoja vaihtamalla ei voida selittää pois biologisia tosiasioita”

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Onni Rostilan kolumni: Trump teki sen taas

Toimitus suosittelee

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024