Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

lukukausimaksu

Cambridgen yliopistosta väitellyt perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto on ennen eduskuntauraa kerännyt laajasti kokemusta niin työtehtävistä maailmalla kuin kansainvälisestä akatemiastakin. Puisto sanoo itse olevansa myös ”lukukausimaksujen kokemusasiantuntija”, mutta Suomeen hän ei niitä kannata.

Kansanedustaja Sakari Puisto osallistui eilen suomalaisten yliopistojen vaalikeskusteluun Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin liittyen on puhuttu laajasti eri kansalaisryhmien toimeentuloasioista, mutta ei juurikaan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta.
Akateeminen opiskelu on vaativaa, ja on täysin yksilökohtaista, ehtiikö esimerkiksi perusopintojen ohella tehdä myös töitä tai onko siihen halua. Mahdollisuuksia kuitenkin useimmilla on.
Opintotuen tulorajat muuttuivat
Puisto on fysiikan tohtori, ja hän kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo yliopistoaikana.
&#8211; Työnteko opiskelun ohella ei ole pelkästään huono asia, koska se tuo mukanaan tiettyä työelämän kokemusta ja näkemystä myöhemmälle uralle. Työelämässä mukana oleminen myös auttaa verkostoitumaan, josta on aina hyötyä, Puisto sanoo ja muistuttaa, että myös opintotuen tulorajoja on hiljattain nostettu.
Perussuomalaiset ei kannata lukukausimaksuja
Opiskelijoiden toimeentuloa perussuomalaiset pyrkisi ensi vaalikaudella tukemaan edelleen eri toimilla, kuten ateriatuilla, koska ruoka on edelleen kallista. Perussuomalaiset ei myöskään ole torjunut hallituksen valmistelemaa alueellisen opintolainahyvityksen mallia.
&#8211; Perussuomalaiset ei puolueena kannata lukukausimaksuja, vaikkakin minä olen tässä asiassa kokemusasiantuntija, Cambridgen yliopistosta valmistunut Puisto sanoo.
Koulutuksen vahvistamiseksi eri toimia
Suomalaisten koulutustason ja koulutuksen vahvistamiseksi tarvitaan Puiston mukaan erilaisia toimia.
&#8211; Pohjana tulee tietysti olla pitkä ja vakaa rahoitus ja rahoituspäätökset, koska rahoituksessa olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen, myös muilla koulutustasoilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa.
Puisto nostaa esille, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (TKI) koordinaatiota on syytä parantaa.
&#8211; Poliitikkojen ei tarvitse päättää, mitkä ovat voittavia ratkaisuja, mutta ainakin niin, että emme jää häviäjiksi. Uskon, että seuraavan hallituskauden yksi keskeisistä teemoista on, miten tutkimus- ja innovaationeuvostoa voidaan uudistaa ja tehdä siitä aktiivisempi toimija yhdessä korkeakoulujen kanssa, jotta voimme saada Suomeen erikoistumisosaamista. Siihen tarvitaan vahvempaa koordinaatiota jatkossa.
&nbsp;

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton paisuttaminen monilla eri sektoreilla, myös koulutuksella, ja tulokset ovat nähtävissä: Suomesta on tullut vetovoimainen ja houkutteleva kohde opiskelun kautta EU:n ulkopuolelta saapuville maahantulijoille. Tulevaisuudessa yhä harvempi maassamme pänttäävä korkeakouluopiskelija on enää kotoisin Suomesta.

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaan kansalaisten määrä paisuu kiihtyvää vauhtia. Tilanne oli nähtävissä myös juuri päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa, jossa ammattikorkeakoulupaikkaa tavoittelevista opiskelijoista jo useampi kuin neljä viidestä on kotoisin muualta kuin Suomesta.
Yhteishaku korkeakouluihin päättyi keskiviikkona 19.tammikuuta. Yhteishaussa haettiin ammattikorkeakoulujen syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene tiedottaa, että yhteishaussa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opiskelupaikkoja tavoitteli <a href="https://www.arene.fi/ajankohtaista/kevaan-ensimmaisessa-yhteishaussa-ennatysmaara-hakijoita-ammattikorkeakouluihin-hakijoita-yli-21-000/">yli 21 000 hakijaa</a>.
Hakijaprofiileista on nähtävissä, että tulevaisuuden Suomessa ammattikorkeakouluissa ei enää kouluteta paljoakaan suomalaisia opiskelijoita, sillä yhteishaussa hakeneista peräti 85 prosenttia, useampi kuin neljä viidestä, oli muualta kuin Suomesta. Ulkomaalaisista hakijoista suurin osa on kotoisin EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Suomalaisten osuus hakijoista oli vain 15 prosenttia, joten tulevaisuudessa suomalaiset opiskelijat ovat jäämässä pieneksi vähemmistöksi.
Pääsykokeen voi tehdä ja hakemuksen lähettää netissä
Ulkomaalaisten rynnistystä suomalaisiin korkeakouluihin on helpotettu monella eri tavalla. Hakumenettely ja pääsykoe tapahtuvat kätevästi ja helposti verkossa, joten opiskelupaikkaa hakea voi mistä päin maailmaa tahansa.
International UAS Exam on Suomen ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen digitaalinen valintakoe, jota käytetään valittaessa opiskelijoita englanninkielisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin.
Valintakoe on käytössä ensimmäistä kertaa keväällä 2022. Ammattikorkeakouluilla on käytössä myös muita valintatapoja, joiden perusteella hakijat voivat tulla valituksi koulutukseen.
Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää International UAS Examia. Yhteishaussa hakeneista yli 17 000 hakijaa on hakenut hakukohteeseen, joka käyttää yhteistä valintakoetta.
– Hakijan näkökulmasta hakeutuminen on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä yhdellä kokeella on mahdollista hakeutua opiskelemaan moneen eri hakukohteeseen ja eri aloille. Verkossa toteutettava valintakoe mahdollistaa sen, että hakijan ei tarvitse matkustaa Suomeen tehdäkseen valintakokeen, toteaa AMK-opiskelijavalinnat-konsortion projektipäällikkö Marko Borodavkin.
Marinin hallitus haalii lisää opiskelijoita Suomeen
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton edistäminen monilla eri sektoreilla, joista opiskelijamaahanmuutto on vain yksi osa. EU:n ulkopuolelta suomalaisiin korkeakouluihin saapuvien opiskelijoiden haaliminen on kuitenkin keskeistä, sillä viime kevään kehysriihessä silloinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi hallituksen tavoitteena olevan opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra kyseenalaistaa hallituksen linjauksen opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.
– Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-pyrkii-kiihdyttamaan-opiskelijamaahanmuuttoa-purra-on-hullua-etta-oppilaitokset-saavat-pumpata-veronmaksajien-rahaa-siksi-etta-on-paatetty-kouluttaa-yha-enemman-ulkomaalaisia/">veronmaksajan pitää kustantaa</a> ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä, Purra moittii.
Aiemmin perussuomalaiset on esittänyt ulkomaalaisille opiskelijoille <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-tyon-perassa-suomeen-muuttaville-3-000-euron-vahimmaispalkkaraja-kuukaudessa-humanitaarinen-maahanmuutto-lopetettava-kokonaan-ja-ulkomaalaisille-opiskelijoille-lukukausimaks/">lukukausimaksuja</a>, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta