Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

liikennepolitiikka

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew iloitsee hallituksen historiallisista toimenpiteistä autoilijoiden hyväksi. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti autoveroa alennetaan 50 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan keski- ja suuripäästöisiin sekä vanhimpiin autoihin, joita on suurin osa kaikista Suomen henkilö- ja pakettiautoista.

&#8211; Nämä ovat juuri niitä autoja, joilla pienituloisimmat autoilijat tyypillisesti ajavat. Hyöty on siis tähdätty nimenomaan heille, kiittelee Kaisa Garedew.
&#8211; Toimenpide hyödyttää kotitalouksien lisäksi yrityksiä, sillä useilla firmoilla on käytössään pakettiautoja.
Asiat laitettu vihdoin tärkeysjärjestykseen
Ajoneuvoveron perusveron alennus on vain yksi osa kokonaisuutta, jolla hallitus pyrkii varmistamaan liikkumisen kohtuulliset kustannukset. Jakeluvelvoitetta ei nosteta vielä ensi vuonna ollenkaan ja senkin jälkeen vasta maltillisesti. Lisäksi tämä hallitus laskee polttoaineveroa vuonna 2024 noin 168 miljoonalla. Lähivuosien aikana polttoaineveron hiilidioksidikomponenttia lasketaan vielä 100 miljoonalla.
&#8211; Suomalaisten on päästävä kulkemaan niin töihin kuin vapaa-ajallakin. Minusta se on kansalaisoikeus. Joka paikkaan eivät bussilinjat ja metrot kulje, ja se on otettu tämän hallituksen liikennepolitiikassa huomioon.
&#8211; Nyt on asiat vihdoin laitettu Suomessa tärkeysjärjestykseen ja kansalaisten etu ensin, Garedew toteaa.
&nbsp;

Kansanedustaja Garedew iloitsee ajoneuvoveron alennuksesta: Hyöty on tähdätty nimenomaan pienituloisimmille autoilijoille

Auto- ja liikennealan vaalipaneelissa suurimpien puolueiden kansanedustajat esittivät linjauksia päästövähennyksistä ja liikenteen verotuksesta tulevaisuudessa. Vihreät, vasemmistoliitto ja demarit luettelivat lähinnä erilaisia politiikkatoimia, joilla autoilu pysyy kalliina myös tulevaisuudessa &#8211; siitäkin huolimatta että liikenteen päästöt jatkossa vähenevät. Perussuomalaisten Ville Tavio toppuutteli vihervasemmiston intoa kiusata autoilijoita ja huomautti, että tilastollisesti Suomessa on jo nyt EU:n kolmanneksi korkein kokonaisliikenteen verotus.

Kun liikenteen päästöt tulevaisuudessa vähenevät, samalla laskevat valtion verotulot. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän arvion mukaan nykyisillä verotasoilla liikenteen verotulot olisivat vuonna 2030 noin 1,1 miljardia euroa alempana kuin vuonna 2019, mikä tarkoittaisi reaalisesti noin 1,7 miljardin euron vähenemää.
Autoilijat valtion lypsylehminä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio katsoo, että verokertymän voi hyvin antaa vähitellen sulaa. Tavio korosti, että autoilijoita ei tulisi enää nähdä valtion lypsylehmänä, etenkin kun tulevaisuudessa liikenne on puhtaampaa.
Polttomoottoriautoja Suomen teillä kulkee Suomessa silti jatkossakin. Tavio painottaa, että polttomoottoriautoilijoita ei saa jatkossa kurittaa lisää.
&#8211; En kannata polttoaineveron indeksikorotusta. Polttomoottoriautoilun kustannuksia on päinvastoin laskettava, koska myös polttomoottoriautojen suhteellinen osuus tulevaisuudessa laskee. Verotus ei voi olla epätasa-arvoista, Tavio sanoi autoalan vaalipaneelissa tänään.
Vihreitä kiusaa jo autojen olemassaolo
Sen sijaan vihreät ovat valmiita jatkamaan autoilijoiden kurittamista lisää. Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne tosin myönsi, että liikenteen verotuksen vähentyminen on ymmärrettävää liikenteen sähköistyessä sekä muiden vähäpäästöisten liikennemuotojen yleistyessä.
Vihreitä kuitenkin pistelee se, että autoja ylipäätään edelleen on, sillä Harjanne näkee autoilun joka tapauksessa aiheuttavan ulkoishaittoja muun muassa liikenteen vaatiman tilan tarpeen vuoksi.
Vihreillä ei liene ymmärrystä sille, että auto on monelle suomalaiselle tuiki välttämätön muun muassa päivittäisten työmatkojen vuoksi.
&#8211; Liikenteen verotulojen vähentymistä voidaan kompensoida ruuhkamaksuilla, Harjanne esitti.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Pia Lohikoski puolestaan mainitsi tavoitteena ”liikenteen kokonaisverotuksen uudistamisen”, mikä suomeksi sanottuna tarkoittaisi autoilun kallistumista entisestään.
Vihervasemmisto haluaa veroa veron päälle
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) taasen antoi varovaisen hyväksyntänsä autoilun kilometriverolle tulevaisuudessa
&#8211; Se voisi olla perälautana, Harakka muotoili.
Vasemmistopuolueilla on siis edelleen vahvaa halua estää suomalaisia liikkumasta tekemällä liikkumisesta eri tavoilla yhä kalliimpaa. Myös vihreiden Harjanne sanoi suhtautuvansa myönteisesti kilometriveroon, eräänä tapana kompensoida liikenteen kokonaisverokertymän pienenemistä.
Kilometriveroon suhtautui myönteisesti myös vasemmiston Lohikoski, joka tosin olisi valmis korottamaan myös polttoaineveroa jatkossa lisää – siitäkin huolimatta, että polttoaineen hinta on edelleen Suomessa ennätyskorkealla tasolla.
&#8211; Polttoaineveron korotus olisi yksi elementti kokonaisuudessa kannustimena kohti vähäpäästöisyyttä, Lohikoski sanoi.
Tavio tyrmäsi kollegoidensa puheet paneelissa toteamalla, ettei uudelle verolle ole edes esitetty yhtäkään toteuttamiskelpoista mallia.
Taviksella ei ole varaa sähköautoon
Tavio toppuutteli kollegoidensa intoa kiusata autoilijoita lisää ja huomautti, että tilastollisesti Suomessa on nyt EU:n kolmanneksi korkein kokonaisliikenteen verotus.
Tavio yleisesti puolustaa autoilijoiden asemaa Suomessa ja haluaisi autoilun kustannuksia alaspäin. Hän ei kannata ruuhkamaksuja eikä tietulleja ja katsoo, että autoilu on ihmisen perusoikeus.
&#8211; Bensa on nyt liian kallista ja sen päälle on vielä autovero. Polttomoottoriautoilun kustannuksia olisikin tulevaisuudessa laskettava, koska myös polttomoottoriautojen suhteellinen osuus tulevaisuudessa laskee, Tavio sanoi.
Liikenteen odotetaan tulevaisuudessa sähköistyvän asteittain. Tavio kuitenkin huomautti, että vielä pitkään sähköautojen korkea hinta on monelle palkansaajalle este siirtyä liikkumaan sähköisesti.
&#8211; Sähköautoja ostavat yleisimmin hyvätuloiset. Siksi meidän ei pitäisi keskustella enää enempää polttomoottoriautoiluun kohdistuvista veronkorotuksista vaan päin vastoin pitäisi keskustella siitä, miten autoilun verotusta kevennetään.
EU:n ilmastotoimille stoppi
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tavio edellytti paneelissa, että Suomen seuraava hallitus on autoilumyönteinen. Tavion mielestä seuraavan hallituksen ei missään nimessä pidä edistää EU:n ilmastotoimia, vaan autoilun kustannuksia pitää pienentää.
&#8211; Monet työssäkäyvät tarvitsevat autoa, joten autoilun verotus on usein työn piiloverotusta, Tavio huomautti.
Tavio muistutti paneelissa siitä, että Ruotsissa on ruotsidemokraattien myötävaikutuksella päätetty laskea polttoaineen jakeluvelvoite EU:n minimitasolle vuonna 2024. Suomessa taas Marinin hallituksen linjalla jakeluvelvoitetta kasvatettaisiin niin roimasti, että autoala varoittaa vuoden 2024 alussa polttoainehintojen nousevan jopa 55 senttiä/litra.
Stop autoilijoiden kuritukselle -kansanliike kysyi puolueilta taannoin vastauksia autoiluun liittyvissä kysymyksissä. Perussuomalaiset ilmoitti kannattavansa biojakeluvelvoitteen poistamista. Kokoomus ja keskusta ilmoittivat kannattavansa sen alentamista. Eduskuntapuolueista SDP ja vihreät jättivät kokonaan vastaamatta autoilijoiden vaalikyselyyn.
Tavio katsoo, että seuraavassa hallituksessa tarvitaan perussuomalaisia varmistamaan se, että jakeluvelvoitteeseen saadaan järkeä.

Vihervasemmisto haluaa edistää ruuhkamaksuja, kilometriverotusta ja vielä nykyistäkin kalliimpaa polttoainetta – Tavio: Suomeen saatava automyönteinen hallitus

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
&#8211; Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
&#8211; Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
&#8211; Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
&#8211; Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
&nbsp;

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati polttomoottoreille viimeistä myyntipäivää (<a href="https://www.verkkouutiset.fi/emma-kari-polttomoottoreille-viimeinen-myyntipaiva/">Verkkouutiset</a>). Sdp:n ilmasto-ohjelman mukaan polttomoottorilla käyvät uudet henkilöautot kiellettävä (<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005931345.html">Ilta-Sanomat</a>). Punavihreä ilmastoherätys sivuuttaa retorisessa kunnianhimoisuudessaan kuitenkin tutkimustiedon. Nature-lehdessä julkaistun elinkaarilaskelman mukaan ladattavan hybridin päästöt ovat pienemmät kuin sähköauton, jossa ei ole polttomoottoria ensinkään.
Viitisentoista vuotta sitten hypetettiin vetyä käyttäviä polttokennoautoja. Vähän myöhemmin kävi ilmi, että teknologia ei ole siihen valmis &#8211; muun muassa vedyn varastointi autossa on hyvin ongelmallista.
Muutamaa vuotta myöhemmin innostuttiin biopolttoaineista. Tankkiin alettiin lorottaa biodieseliä tai etanolia, vaikka kriitikot huomauttivat, että tällaisista velvoitteista hyötyvät lähinnä maissinviljelijät. Varsinkin Yhdysvalloissa bioetanolibuumi oli käytännössä maataloustukea viljelijöille. Viljelyn suurten energiapanoksien takia hiilidioksidipäästöt eivät juuri vähentyneet, mutta ruoan hinta nousi maailmanmarkkinoilla.
Nyt hypetysvuorossa ovat sähköautot, eikä turhanaikainen hötkyily näytä nytkään tuottavan ilmaston kannalta parasta lopputulosta.
Sähköautojen puolustajat unohtavat usein sen, että sähköntuotanto ei ole vielä päästötöntä. Mutta täyssähköauto ei välttämättä voita ladattavaa hybridiä silloinkaan, kun sähkö tuotetaan joskus tulevaisuudessa toivon mukaan kokonaan uusiutuvilla ja ydinvoimalla.
Syynä tähän on se, että sähköauton akku tuottaa merkittävät hiilidioksidipäästöt jo valmistusvaiheessa. Sähköauton ja polttomoottoriauton elinkaaritarkastelussa sähkö voittaa muutaman vuoden ajojen jälkeen, mutta ladattava hybridi saattaa olla useimmille autoilijoille täyssähköautoa vähäpäästöisempi &#8211; ja halvempi.
Ladattavassa hybridissä on sähkömoottori ja pieni akku sekä polttomoottori ja polttoainetankki. Pieni akku riittää useimpien ihmisten päivittäisiin työmatkoihin ja kauppakäynteihin &#8211; jos auto latautuu verkkovirrasta kotipihalla joka yö, polttoainetta ei kulu arkisin lainkaan. Polttomoottoria tarvitaan vasta, kun autolla lähtee mökille tai muulle pitemmälle matkalle.
Koska ladattavan hybridin akun ei tarvitse olla yhtä iso kuin täyssähköauton, sen valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin täyssähköautossa. Toisaalta täyssähköauton tapaan se kulkee suurimman osan kilometreistä sähköllä.
Tässäkin kysymyksessä paholainen asuu yksityiskohdissa: kuinka suuri osa ajosta on lyhyitä matkoja, joiden aikana polttomoottoria ei tarvitse käynnistää; kuinka suuri akku on; mitkä ovat verkkosähkön päästöt; kuinka energiapihi polttomoottori on, ja niin edelleen.
<h4>Sähköllä vai bensalla Helsingistä Joensuuhun?</h4>
<a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/en-aio-ostaa-koskaan-tayssahkoautoa-tassa-syy-6756965">Tekniikka &amp; Talous</a> -lehden toimittaja Harri Junttila perusteli omilla kokemuksillaan ladattavasta hybridistä, miksi hän ei aio koskaan ostaa täyssähköautoa.
&#8211; Plugarin [ladattavan eli plug-in-hybridin] kulutuksella ja ahkeralla latauksella en saa ostettua niin paljon bensaa, että saisin kuitattua hankintahinnan eron. En myöskään saa ostettua niin paljon bensaa, että sähköautoilusta tulisi järkevässä ajassa elinkaaren ajalta puhtaampaa – edes Suomessa.
&#8211; Tämä pätee suureen osaan suomalaisista autoilijoista, Junttila toteaa.
Junttila sai kirjoitukselleen kritiikkiä energia-asiantuntija Tuukka Heikkilältä, joka <a href="http://sahkoautuus.blogspot.com/2019/02/matka-joensuuhun-tayssahkoisella-kia-e.html">blogillaan</a> ehdotti, että Junttila voisi ladata sähköautoa matkalla Helsingistä mökilleen Joensuuhun pariin kertaan.
Junttila vastasi <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/kirjoitin-miksi-en-osta-tayssahkoautoa-sain-somessa-sapiskaa-tayssahkoauto-vaatii-kymmenia-vuosia-tai-satojatuhansia-kilometreja-ohittaakseen-lataushybridin-hinnassa-ja-puhtaudessa-huom-juttua-paivitetty-6757608">kirjoituksella</a>, jossa hän osoitti, että kun isomman akun suuremmat valmistuspäästöt ja korkeampi hinta otetaan huomioon, ei täyssähköauto ole ladattavaa hybridiä parempi sen enempää autoilijan lompakon kuin ilmastonkaan kannalta. Puheet polttomoottorin kuolemasta ovat siis vahvasti liioiteltuja.
Junttila viittasi Nature-lehdessä julkaistuun <a href="https://www.nature.com/articles/s41598-017-16684-9">artikkeliin</a>, jonka mukaan täyssähköautojen ja ladattavien hybridien potentiaalit vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä riippuvat hyvin pitkälti siitä, minkä pituisia matkoja niillä todellisuudessa ajetaan. Vastoin yleistä käsitystä ladattavat hybridit näyttäisivät vähentävän tällä hetkellä päästöjä enemmän kuin sähköautot. Tärkeää on joka tapauksessa se, että sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, tiedelehti Nature summaa.
&nbsp;

Polttomoottorikielto on hölmöä hötkyilyä – tutkimus osoittaa, että ladattava hybridi on täyssähköautoa vähäpäästöisempi

Liikennepolitiikka on puhuttanut suomalaisia loppuvuodesta. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tuoreessa raportissa linjataan, että autoilusta olisi ilmastosyistä tehtävä niin paljon nykyistä kalliimpaa, että autoilijoiden olisi pakko vaihtaa ajoneuvoa. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/immonen-liikkumisen-kustannuksia-alennettava-emme-tarvitse-unelmahottoa-vaan-realismia/">Perussuomalaiset ovat puolustaneet</a> suomalaista autoilijaa himoverotukselta. Tulevaisuudessa autoilija ehkä vaihtaakin ajoneuvoa, mutta ei välttämättä polkupyörään tai junaan.

Miksi toivoa joulupukilta hienoa autoa, joka kuitenkin jumittaa ruuhkassa, kun voi toivoa henkilökohtaista lentolaitetta, jolla pääsee ruuhkan yli?
Maform design ja <a href="https://www.liftaircraft.com/aircraft">LIFT Aircraft</a> ovat esitelleet maailman ensimmäisen henkilökohtaisen helikopterin, joka saattaa tulevaisuudessa olla yhtä tärkeässä asemassa ihmisten arjessa kuin auto nyt. LIFT aircraft lupaa tiedotteessaan, että heidän sähköllä toimiva ilma-aluksensa Hexa aircraft mahdollistaa lentämisen jokaiselle &#8211; lentolupakirjaa ei tarvita.
<iframe loading="lazy" title="Why Personal Flying Machines Could Be the Future of Commuting" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/A4IqRr1eicE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8220;Lentävä nojatuoli&#8221; kykenee nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan niin maalta kuin vedestäkin, joten alus sopisi hyvin suomalaiseen mökkikäyttöönkin.
Hexa aircraft on iso drooni, jossa on 18 toisistaan riippumatonta potkuria moottoreineen ja akkuineen. Kyytiin mahtuu vain yksi henkilö. Alus itsessään painaa 196 kg, mikä Yhdysvalloissa merkitsee sitä, että se voidaan luokitella ultrakevyeksi motorisoiduksi ilma-alukseksi sikäläisten ilmailuviranomaisten mukaan.
Yritys aikoo tarjota jo vuonna 2019 mahdollisuuden vuokrata sähkökopteria 25 suurkaupungissa Yhdysvalloissa.
Lentämisestä kiinnostuneiden on harjoiteltava virtuaalitodellisuussimulaattorissa. Pilotilla tulee olla ikää 18 vuotta, pituutta korkeintaan 196 cm ja painoa maksimissaan 113 kg. Lentolaitteellä pääsee kerrallaan maksimissaan 15 minuutin ajelulle.
Lentävä nojatuoli on valmistajansa mukaan turvallinen ja helposti ohjattava. Miehittämättömien droonien tapaan lentotietokone stabiloi aluksen, jota pilotti hallitsee pienellä ohjaussauvalla. Tietokone myös jatkuvasti laskee lähtöpaikkaan palaamiseen tarvittavan energiamäärän perustuen lentokorkeuteen sekä tuulen nopeuteen ja suuntaan. Tietokone huolehtii siitä, että jos akun varaus on vähissä, alus laskeutuu automaattisesti.

Liikennepoliittinen keskustelu jumittaa autoilussa – tulevaisuudessa liikkumisen vapauden symboli voi olla “lentävä nojatuoli”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä on jättänyt tänään toimenpidealoitteen, jossa hallitusta vaaditaan puuttumaan polttonesteiden hintojen suomalaisia asuinpaikan mukaan voimakkaasti eriarvoistavaan kehitykseen.

&#8211; On kestämätöntä, että hallitus ei pidä kiinni vuoden 2016 linjauksestaan, jonka mukaan verokorotusta tarkistetaan alaspäin, kun raakaöljyn hinta nousee tarpeeksi.
&#8211; Polttonesteiden hinnat ovat nousseet kaikkialla. Tämä on entisestään pahentanut hintojen alueellisen vaihtelun aiheuttamia ongelmia seuduilla, jossa autoa tarvitaan eniten. Valtiovallan toimia tarvitaan tilanteen tasoittamiseksi, Mäkelä toteaa.
Kokoomus ei uskalla, keskusta ei halua
Erityisen huolissaan edustaja Mäkelä on vihreiden ja vasemmistopuolueiden halusta ankeuttaa suomalaista autoilijaa, ja hän epäilee, ettei kokoomus halua puuttua polttoaineen verotukseen vihreiden pelossa.
&#8211; Kokoomus ei uskalla ja keskusta menee Bernerin liikennepolitiikan mukana, johon polttonesteiden käyttö ylipäänsä ei sovi, ja jonka päämäärä on liikkumisen keskittäminen ja vähentäminen.