PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

lihantuotanto

Perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmä on tyrmistynyt siitä, ettei rituaaliteurastusta yksiselitteisesti kielletty Suomessa eläinten hyvinvointilain käsittelyn yhteydessä. Kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Mikko Lundén ja Jenna Simula jättivät asiassa vastalauseen, joka sisältää viisi ehdotusta rituaaliteurastuksen kitkemiseksi. Perussuomalaiset vaatii, että seuraava hallitus ryhtyy toimiin rituaaliteurastuksen kieltämiseksi.

&#8211; Eläimille on aina taattava parhaat mahdolliset olot, niin lihantuotannossa kuin muussakin eläintenpidossa. Eläimelle ei tule koskaan aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä, eikä uskonto saa olla koskaan peruste poiketa eläinten oikeuksien kunnioittamisesta, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Kike Elomaa linjaa.
Lainsäädäntö vastaamaan nykypäivää
Perussuomalaiset piti tärkeänä saattaa eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän tutkimustietoa ja vaatimuksia. Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että rituaaliteurastus kiellettäisiin Suomessa, koska se aiheuttaa eläimelle ylimääräistä kärsimystä. Uskonnonvapaus meni kuitenkin perustuslakivaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä enemmistöllä eläinten oikeuksien edelle.
&#8211; Suomalaiset tuottajat eivät pääsääntöisesti edes halua myydä eläimiään rituaaliteurastettaviksi, vaan pitävät eläinten hyvinvoinnin toteutumista äärimmäisen tärkeänä. Huolestuttavaa on, että rituaaliteurastetusta lihasta on tullut joissain EU-jäsenmaissa yleinen elintarvike, eikä sitä tuoteta edes pelkästään uskonnollisten vähemmistöjen tarpeisiin, kansanedustaja Mikko Lundén paheksuu.
Kuluttajille on ilmoitettava
Euroopan komissio on jo yli kymmenen vuotta sitten ollut huolissaan siitä, että rituaaliteurastetun lihan kulutus on jäsenmaissa suurempaa kuin uskonnollisten vähemmistöjen määrä. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan ulkomailta lihaa, josta käy ilmi alkuperä, muttei teurastustapa. Esimerkiksi Uudesta-Seelannista tuotu lampaanliha on usein rituaaliteurastettua.
&#8211; Kuluttajilla tulee olla selkeä tieto siitä, jos liha on rituaaliteurastettua. Rituaaliteurastus on merkittävä pakkauksiin ja ravintoloiden ruokalistoille selkeästi. Samoin Suomessa tapahtuvasta rituaaliteurastuksesta, rituaaliteurastetun lihan maahantuonnista ja kulutuksesta sekä siihen liittyvästä rikollisuudesta on tehtävä selvitys ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin laittoman toiminnan kitkemiseksi. Eläinten rääkkäämisen uskonnon varjolla on loputtava, kansanedustaja Jenna Simula kommentoi valiokuntaryhmän vaatimuksia.
Ei ylimääräistä tuskaa eläimille
Suomessa rituaaliteurastus tehdään yhtäaikaisesti tainnuttamalla ja katkaisemalla eläimeltä kaula virkaeläinlääkärin ollessa paikalla. Rituaaliteurastuksen yhteydessä on kuitenkin normaalia teurastustapaa todennäköisempää, ettei tainnutus aina onnistu ja kaulankatkaisu ehditään jo aloittaa, mikä aiheuttaa eläimelle ylimääräistä tuskaa.
Perustuslakivaliokunta päätyi lausunnossaan esittämään maa- ja metsätalousvaliokunnalle rituaaliteurastuskieltoa koskevan sääntelyn palauttamista nykyistä lainsäädäntöä vastaavaksi. Valiokunta ei kuitenkaan ollut kannassaan yksimielinen. Huomattavaa on, että selkeä enemmistö valiokunnan kuulemista valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista katsoi rituaaliteurastuksen täyskiellon toteuttamisen valtiosääntöoikeudellisesti mahdolliseksi.
Rituaaliteurastus on kitkettävä Suomesta
Perussuomalaiset vaatii, että tulevan hallituksen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin, jotta eläinten rituaaliteurastaminen saadaan kiellettyä sekä kitkettyä Suomessa. Hallituksen on tuotava asiaa koskevat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian jo seuraavan vaalikauden aikana.
Perussuomalaiset vaatii myös, että ulkomailta tuotu rituaaliteurastettu liha on merkittävä selkeästi myyntipakkauksiin ja ravintoloiden ruokalistoihin. Sääntelyn on koskettava niin tuoreena myytävää lihaa kuin lihajalosteita. Rituaaliteurastetun lihan tarjoaminen muille kuin uskonnollisille vähemmistöille on estettävä julkisissa toimipaikoissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa.
Rituaaliteurastettua lihaa myyville on säädettävä velvoite taata lihan alkuperä ja teurastuksen lainmukaisuuden toteutuminen. Suomessa tapahtuvasta rituaaliteurastuksesta, rituaaliteurastetun lihan maahantuonnista ja kulutuksesta sekä siihen liittyvästä rikollisuudesta on tehtävä selvitys, ja tulevan hallituksen on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin laittoman toiminnan kitkemiseksi.
&nbsp;

Perussuomalaisilta viisi vaatimusta rituaaliteurastuksen kitkemiseksi: Eläinten teurastaminen rääkkäämällä on lopetettava

Vaikka maatalouden tuotantohinnat ovat nousseet, nousu ei kata tuotantokustannusten kasvua, varsinkaan lihantuotannossa. Kotimaisen sian- ja naudanlihan tuotanto vähenee, kun vuosittain 6-10 % kotieläintiloista lopettaa tuotantonsa. Myös kasvihuonetuotanto supistuu tänä talvena sähkön ja lämmityksen hintojen noustua. Kuluttajat saavat varautua siihen, että kaikkia kotimaisia vihanneksia ei talvella saa kaupasta.

Tänä vuonna tilojen ahdinkoa helpottivat vuosi sitten ostetut edullisemmat tuotantopanokset. Ensi vuonna kaikkien kulujen nousu iskee tiloihin kunnolla. Lannoitteiden ja sähkön saatavuus ja hinta huolettavat. Kotieläintilat eivät juuri pysty sähköä säästämään.
Tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannusnousua vastaavasti.
&#8211; Katetuotot ovat kaikissa kotieläintuotantosuunnissa edelleen merkittävästi heikommat kuin vuoden 2021 alkupuolella. Vaikeinta on lihan ja kanamunan tuotannossa. Sian- ja naudanlihan osalta tuottajahinnat eivät edelleenkään kata tuotannon muuttuvia kustannuksia, kertoo Suomen Uutisille MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Maitotiloilla tilanne on kaksijakoinen.
&#8211; Osa maidonjalostajista on pystynyt nostamaan tuottajahintoja, ja huomattava osa kustannusnoususta on siten saatu vietyä hintoihin. Osalla maidonjalostajista tuottajahinta ei ole juuri muuttunut, joten hajonta tuottajahinnassa on poikkeuksellisen suuri.
Maatalouden muuttuvat kustannukset nousevat tänä vuonna noin miljardilla eurolla vuoteen 2020 verrattuna. Jos viljasato on ennusteiden mukainen ja viljan hinta säilyy nykyisellään, niin tuottajahintojen nousu kattaa hieman yli puolet kustannusnoususta.
Viljat saatava talteen
Viime vuonna helteet ja kuivuus pienensivät satoa. Viljatiloilla on koko maan tasolla ennusteiden mukaan tulossa pitkästä aikaa normaali viljasato.
&#8211; Tosin se pitää saada vielä kunnialla pellolta pois. Satonäkymien osalta tänäkin vuonna tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaakossa on taas kerran ollut liian kuivaa, kun Pohjanmaan alueella on monin paikoin satanut selvästi liikaa tarpeeseen nähden. Lounais-Suomen tilanne on huomattavasti viime vuotta parempi, arvioi Lappalainen.
Ne viljatilat, jotka ehtivät ostaa tuotantopanokset vuosi sitten ennen kustannusnousua, tekevät MTK:n mukaan taloudellisesti ihan hyvän tuloksen. Jos tuotantopanosten ostaminen jäi kevääseen, niin sitten taloudellinen tuloskin on ihan toinen.
Tilojen koko on kasvanut
&#8211; Tilakoon kasvaessa on maataloudessakin saatavissa mittakaavaetua, eli keskimäärin suurempi tila on kannattavampi kuin pienempi. Mutta yleensä nämä suuret tilat ovat investoineita tiloja, joilla on huomattava määrä velkaa. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa hintasuhteiden muutoksissa nämä investoineet tilat ovat joutuneet kaikkein vaikeimpaan asemaan, koska maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti.
Hyvällä kannattavuudella ei ole mitään merkitystä, jos tila ei lyhyellä aikavälillä pysty maksamaan laskujaan ja lyhentämään lainojaan.
&#8211; Nyt pärjäävät tilat, joilla on hyvä maksuvalmius ja vähän velkaa ja jotka ovat onnistuneet tuotantopanosten hankinnan ajoituksessa ja pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan hintatilanteiden mukaan, sanoo Lappalainen.
Omavaraisuus uhattuna
Kotieläintuotannossa omavaraisuus on haaste.
&#8211; Uudesta investoinnista on näillä hintasuhteilla todella vaikea saada kannattavaa. Kotieläintiloista kuitenkin 6-10 prosenttia lopettaa tuotannon joka vuosi, ja näitä korvaamaan tarvittaisiin investointeja jatkavilta tiloilta.
Kotimainen ruoantuotanto luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.
&#8211; Lisäksi kotimainen ruuantuotanto on jokaisen kansakunnan itsenäisyyden kulmakiviä kriisitilanteissa, painottaa Juha Lappalainen.
&nbsp;

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Viime vuoden huono sato sekä polttoaineiden, sähkön, lannoitteiden ja rehujen hintojen jatkuva nousu kurittavat nyt sikatiloja olan takaa. Moni tila on valmis laittamaan kintaat naulaan. Sikatilojen tilanne näyttää toivottomalta. Tuotantopanokset nousevat joka viikko, mutta tuottajahinnoille ei tapahtu mitään.

Kansanedustaja Kristian Sheikki Laakso vieraili hiljattain kouvolalaisella sikatilalla.
&#8211; Kun katselee heidän tuotantokustannustensa nousua, nousee jopa minulla tukka pystyyn. On selvää, että jollei kohta jotain konkreettista tehdä, niin kotimaisen sianlihan syönti loppuu. Voihan olla, että se on parin hallituspuolueen tarkoituskin. Tosin unohtavat sen, että vähemmän puhdasta ja vähemmän eettistä lihaa tuodaan sitten maailmalta, Laakso sanoo.
Hintojen nousu on jäätävää
Tilan sähkölasku on noussut edellisvuoteen verrattuna 26 %, polttoöljy 71 %, lannoitteet 128 %, nestekaasu 71 %. Yhteensä nousu tarkoittaa yli 66 000 euron lisämenoa. Lisäksi sikojen rehut ovat kallistuneet 107 %, ja niihin tarvittaisiin edellisvuoteen verrattuna yli 200 000 euroa ylimääräistä rahaa.
&#8211; Jäätävää. Kaupan moraalia ja hinnoittelua on muutettava! Tuottajahintoihin on saatava lisää niin, että sikatilalliset pystyisivät elämään ja rahalla ei olisi muita ottajia välissä, vaatii Laakso ja paheksuu sitä, että hintojen noustessa teollisuus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa osan hinnannoususta itselleen.
&#8211; Lannoitevalmistaja Yara teki miljardituloksen. On helppo pistää omaa siivua lisää, kun hinnat nousevat. Samaa on tapahtunut polttoainepuolella.
&#8211; Tämä ongelma ratkeaa ainoastaan sillä, että hintoja on nostettava niin, että nousu menee isolta osin tuottajille. Hintojen nosto on ainoa tapa. Kaikki muu, kuten tuet ja muut, ovat pelkkää puuhastelua, eikä niillä tiloja pelasta, painottaa Laakso.
Tuottajat haluavat maksun työstään
Samaa mieltä on kurikkalainen porsastuottaja ja Kurikan MTK:n puheenjohtaja Marko Kriikkula.
&#8211; Näistä tukipaketeista ei tiedä, koska tulee ja kuka hyötyy. Toiveet olivat korkealla. Eivät ole enää. Pitää olla oikeudenmukainen tuottajahinta. Hinnan pitäisi elää tuotantopanosten kanssa, hän tuumaa.
Tukien perään hän ei ole, vaan reilun tuottajahinnan.
&#8211; Jos tulee joku tuhannen euron kriisituki, sillä ei ole juuri merkitystä, ja muut huutaa, että taas maatalouteen annetaan rahaa. Valtiovallan vakauttamislainat lisäävät tilojen velkataakkaa. Sen, mitä me myydään, pitäisi olla oikeanhintaista. Lihan hinnan täytyy nousta. Ei kukaan jätä ostamatta sitä, vaikka hinta pikkuisen nousisi.
Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen
Sikojen kilohinnasta vietiin taannoin 9 euroa kilolta, nyt takaisin tuli niistä 4 euroa.
&#8211; Aika ahtaalla on porsastuotanto tällä hetkellä.
Kauppa kertoo muuttaneensa hintaa, mutta ainakaan Kriikkulalle ei sieltä ole valunut mitään.
Jos lisää hintaa saadaan, teollisuus tai kauppa syö sen saman tien rehun tai muun korotuksena. Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen.
Kotimaisen lihan osto tärkeää
Kuluttajat voivat omalta osaltaan tukea suomalaista tuotantoa.
&#8211; Kuluttajat voivat auttaa ostamalla puhtaasti kotimaista lihaa. Pitää katsoa paketista, onko liha kotimaista vai EU:sta.
Kriikkula toivoo, että teollisuuden pienet toimijat tekisivät kauppoja suomalaisten teurastamoiden kanssa eivätkä ostaisi lihaa halvalla ulkomailta.
&#8211; Ulkolainen liha voi olla kuukausia, jopa vuodenkin, vanhaa. Se ei ole mennyt kaupaksi, sitten myydään halvalla jonnekin.
Kotimaisen lihan laadusta kertovat antibioottivapaa tuotanto, hännälliset porsaat ja emakkotilojen siirtyminen vapaaporsitukseen. Eläinten hyvinvointia ja lajityypillistä käyttäytymistä edistetään Suomessa monin tavoin.
Tiloilla voidaan huonosti
Kriikkula kaipaa pankeilta myötämielisyyttä ja pitkäjänteisyyttä sekä toimia valtiovallalta, teollisuudelta ja kaupalta.
&#8211; Nyt pitää ymmärtää, että tänne pitää tulla rahaa. Tämä ei ole tuottajien itseaiheuttama tilanne. Viime kesän säille, koronalle ja Venäjän hyökkäykselle me ei voida mitään.
Hän on huolissaan suomalaisesta lihantuotannosta.
&#8211; Tuotannon lopettamisia on nyt paljon ja tulee lisää. Ymmärrän kyllä, minkä takia. Mihin tämä johtaa? Kohta painitaan suuressa lihapulassa. Emakot ovat vähentyneet ja koko ajan vähentyvät. Se tulee näkymään jo loppuvuonna tuotetuissa kiloissa.
Tilojen ahdinko heijastuu perheisiin.
&#8211; Kun pipo kiristää ja laskupino kasvaa, ei siinä jää rakkaudelle tilaa. Loppuunpalamisia ja parisuhdeongelmia tulee. Tuottajien elämäntilanne ja jaksaminen huolestuttaa, sanoo sikatilallinen Marko Kriikkula.
&nbsp;

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja

Kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen kotimaisen turpeen korvaamisesta energiahuoltovarmuudessa ja kasvuturve- ja kuivikekäytössä ulkomailta tuotavalla turpeella sekä sen ekologisista, taloudellisista ja terveydellisistä vaikutuksista.

&#8211; Olemme myös menettämässä kotimaisen ylivoimaisesti parhaan kasvu- ja kuivikealustan, jota käytetään kasvihuoneissa ja eläintenkasvatuksessa. Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaista, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Turpeen ansiosta suomalaisessa broilerissa ei ole antibiootteja
Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytännössä käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa.
Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihantuotannossa ja sitä kautta myös ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
Hapan turve on antiseptista ja sitoo ammoniakkia sekä kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
Ministeri Leppä vetosi hiilineutraaliustavoitteeseen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastauksessa toistui moneen kertaan todettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähentämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan turpeen energiakäyttö saattaa vähentyä nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla 80 % jo vuoteen 2025 mennessä.
Lepän mukaan kasvu- ja kuiviketurpeen kohdalla tilanne on erilainen kuin energiaturpeella, sillä niiden osalta kysynnän ei arvioida laskevan eikä rajoituksia käytölle ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kotimaisella turpeella ongelmana ovat kuitenkin kohoavat kustannukset ja paineet nostaa myyntihintaa. Energiaturpeen kysyntä laskee, eikä energiaturve ole uudessa tilanteessa enää jakamassa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannon kustannuksia.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan ruuantuotannon ja taimituotannon turvaajana kasvu- ja kuiviketurpeella on erityinen strateginen merkitys Suomessa maa-, metsä- ja puutarhataloudessa kotieläintuotannossa tarvittavana kuivikkeena sekä kasvihuoneiden ja taimitarhojen kasvualustana, ja niiden saatavuus sekä käyttö tulisi turvata vähintään niin pitkään, että ominaisuuksiltaan vastaavia vaihtoehtoisia materiaaleja on käytettävissä riittävästi.
Tuontiturve ei ole halpa ratkaisu
Lepän mukaan uuteen kuivikkeeseen vaihto ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ja voi vaatia tuottajilta sopeuttavia toimia ja lisäkustannuksia. Turvetta voidaan tuoda myös ulkomailta, ja mahdollisuus tuonnin lisääntymiselle kasvaa, jos kotimaisen turpeen hinta nousee.
Todennäköisimpiä tuojamaita olisivat Baltian maat ja Venäjä. Tuontiturpeen suhteen ei ole toistaiseksi tehty erillisiä laskelmia ekologisista vaikutuksista, mutta niiden voidaan olettaa olevan samaa luokkaa kotimaisen turpeennoston kanssa.
&#8211; Tästä asiasta olen kyllä eri mieltä jo pelkästään siksi, että tuonti vaatii aina pitkiä kuljetusmatkoja. Kuljetusmatkat nostavat kustannuksia ja lisäävät ekologisia vaikutuksia, toteaa Reijonen.
Hallitus tietoinen turpeen alasajon uhkakuvista
Turpeen asema sekä kasvualusta- että kuivikemateriaalina on siis nykyisin Suomessa hyvin vahva, ja sen korvaaminen muilla materiaaleilla on vaikeaa. Uuden kasvualusta- tai kuivikeratkaisun kehittäminen ja testaaminen ei kuitenkaan ole nopeaa, ja koko prosessi kokeiluineen, turvallisuus- ja käyttökelpoisuusarvioineen sekä mahdollisine hyväksyntäprosesseineen saattaa kestää jopa viisitoista vuotta.
Hallitus ja ministeriöt ovat siis tietoisia kasvu- ja kuiviketurpeen käytön ja tuotannon uhkista, ja ovat käynnistäneet erilaisia toimia tilanteen kartoittamiseksi ja kotimaisen kasvualusta- ja kuiviketuotannon jatkumiseksi.
&nbsp;

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan turpeen alasajon vaikutuksista kuiviketurpeen saantiin ja sen myötä kotimaisen, antibioottivapaan broilerinlihan tuotantoon. Reijonen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten varmistetaan, ettei suomalaisen broilerintuotannon eläintautitilanne tai lintujen hyvinvointi kärsi turpeen alasajosta.

Energiaturvetta nostettaessa saadaan suon maatuneesta pintakerroksesta kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Jos turpeentuotanto ajetaan Suomessa alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta, miettii perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Meidän pitää huolehtia omasta tuotannosta, huoltovarmuudesta ja työpaikoista, Reijonen vaatii.
Vaakalaudalla myös kansanterveys ja lintujen hyvinvointi
Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sitä luokkaa, että nykytilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
&#8211; Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja.
&#8211; Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saamien antibioottien määrän väheneminen, Reijonen kertoo.
Vaihtoehtoja turpeelle ei ole
Hapan turve on antiseptista ja sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Lisäksi se sitoo hyvin ammoniakkia ja kosteutta. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on niille erinomaista kylpymateriaalia. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
&#8211; Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli eilen hallituksen esitystä talousarvioksi sekä valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta 2020-2023 ja antoi lausuntonsa edelleen valtiovarainvaliokunnalle. 

Valiokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Mikko Lundén ja Jenna Simula eivät olleet lausuntoon tyytyväisiä ja jättivät eriävän mielipiteen, sillä he pitävät hallituksen toimia riittämättöminä turvaamaan maaseudun elinmahdollisuudet.
&#8211; EU:n myötä tilakoot ovat suurentuneet ja viljelijät ovat joutuneet joko lopettamaan toimintansa, tai tekemään valtavia investointeja velkarahalla pystyäkseen jatkamaan maatilaa. Maatalousyrittäjät eivät saa tekemästään työstä edelleenkään heille kuuluvaa arvostusta saati riittävää rahallista korvausta, eivätkä hallituksen toimet aidosti paranna heidän asemaansa, Elomaa kommentoi ryhmän jättämää eriävää mielipidettä.
Suomalainen ruoka ekologista
Perussuomalaiset pitävät maatalouden kannattavuuden parantamisen ohessa tärkeänä, ettei ilmastotoimilla ja yleisellä asenteella kuriteta tai syyllistetä maanviljelijöitä, jotka ovat jo nyt tehneet mittavia toimia ilmaston ja ympäristön eteen.
Viimeaikainen naudanlihantuotannon ympärillä vellonut keskustelu on saanut perussuomalaiset ihmettelemään, miksei ilmastonmuutoksen torjunnassa huomioida lainkaan sitä tosiasiaa, että suomalainen ruoantuotanto on hyvin vastuullista ja ekologista verrattuna esimerkiksi ulkomailta tuotuun lihaan.
Maatalous vakavassa kriisissä
Perussuomalaiset näkevät hallituksen harjoittaman ilmastopolitiikan ajavan maaseutua yhä syvempään kriisiin.
&#8211; Maatalous on ajautunut EU:n, kotimaisen politiikan ja katovuosien seurauksena vakavaan kriisiin. Jos vahvoihin toimenpiteisiin ei nopeasti ryhdytä, on selvää, että maatalouden ongelmat ajavat tuhansia tiloja vararikkoon. Tämän seurauksena myös kymmenet tuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kehitys uhkaa jo kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta, Lundén huomauttaa.
Metsästysharrastus turvattava
Niin ikään perussuomalaiset ovat jättämässään eriävässä mielipiteessä huolissaan suomalaisen metsästysharrastuksen turvaamisesta ja petokorvausten riittävyydestä niin elinkeinonharjoittajille kuin metsästäjille.
Uusi susikannan hoitosuunnitelma tähtää heidän näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti vääriin toimenpiteisiin, minkä lisäksi hallituksen mittavat panostukset uusiin luonnonsuojelualueisiin herättävät perussuomalaisissa huolta metsästyksen tulevaisuudesta kyseisillä alueilla.
&#8211; Metsästys on osa suomalaista elämänmuotoa, jota uhkaavat tänä päivänä aivan liian monet tekijät, kuten hallitsematon petopolitiikka ja EU:n suunnittelema lyijykielto. Esimerkiksi menetetyistä metsästyskoirista on valtion maksettava korvaus todellisen arvon mukaan, Simula painottaa.

Perussuomalaiset eivät luota hallituksen kykyyn turvata maaseudun elinmahdollisuuksia

Maatalous nielaisee EU:n budjetista suuren osan, mutta karjankasvatus rasittaa ilmastoa. Ylen eurovaalitentissä torstaina puoluejohtajilta kysyttiin, pitäisikö maataloustukia ohjata niin, että karjankasvatus EU:ssa vähenee.

Vain vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmiston Li Andersson vastasivat kysymykseen myöntävästi. Haavisto näkee tuet instrumenttina, jolla voidaan ohjata maataloutta.
Sen sijaan keskustan Juha Sipilä oli sitä mieltä, että ruuantuotanto kannattaa tehdä lähellä kuluttajia.
&#8211; Ei kuskata lihaa ja maataloustuotteita ympäri maailmaa, vaan tehdään ruoka laadukkaana suomalaisena lähiruokana lähellä. Suomalainen maatalous on sekä eläinten suojelun että ilmaston näkökulmasta esimerkillistä koko maailmassa, Sipilä huomautti.
Lihatuotantoa tuettava jatkossakin
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi olevansa asiassa samaa mieltä Sipilän kanssa. Halla-aho ei kannata maataloustukien ohjaamista niin, että karjankasvatus EU:ssa vähenee.
&#8211; Maatalous- ja ruokakeskustelu pyörii liikaa sen ympärillä, että onko ihmisellä oikeus syödä lihaa vai ei. Olennaisempi kysymys olisi kuitenkin se, että missä ruoka on tuotettu, eli onko se tuotettu lähellä. Siinä on kyse siitä, mikä on hyvä kuluttajalle, mikä on hyvä kansantaloudelle ja myös siitä, mikä on hyvä kasvatettaville eläimille.
&#8211; Suomalaisen lihantuotannon on voitava kilpailla halpatuontia vastaan, käytetäänpä siihen sitten kauppapoliittisia toimia tai tukia, Halla-aho sanoi.
Kotimaisia tuottajia suojattava halpatuonnilta
Tällä hetkellä suomalaiset EU:n nettomaksajana maksavat omat maataloustukensa, mutta samalla Suomi maksaa myös espanjalaisten, kreikkalaisten ja italialaisten tukia.
Halla-aho haluaa siirtää maataloustukijärjestelmän pois EU:lta takaisin kansallisesti päätettäväksi.
&#8211; Olen varma siitä, että suomalainen maatalouden ammattilainen tai eläinten kasvattaja haluaa elää omalla työllään. Suomessa on kuitenkin poikkeukselliset olosuhteet, joten suomalaista maataloutta pitää tukea. Samalla meidän täytyy suojella kotimaisia tuottajia ulkopuolelta tulevaa halpatuontia vastaan.

lihantuotanto

Perussuomalaisilta viisi vaatimusta rituaaliteurastuksen kitkemiseksi: Eläinten teurastaminen rääkkäämällä on lopetettava

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

Reijonen: Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Perussuomalaiset eivät luota hallituksen kykyyn turvata maaseudun elinmahdollisuuksia

Perussuomalaiset haluaa maataloustukijärjestelmän pois EU:n päätösvallasta

Uusimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Viikon suosituimmat

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024