Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

lautakunnat

Valittaessa päättäjiä esimerkiksi kunnanhallituksiin tai lautakuntapaikoille on Suomessa tähän saakka noudatettu sukupuolikiintiöitä. Eduskunnan päätöksen mukaisesti sukupuolensa voi kuitenkin jatkossa vaihtaa omalla ilmoituksellaan vuoden välein. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, onko uudella lailla vaikutusta luottamuspaikkojen sukupuolikiintiöihin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen jätti eduskunnassa ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa tahtoo tietää, miten muuttunut lainsäädäntö ja sukupuolikiintiöt jatkossa huomioidaan luottamuspaikkavalinnoissa niiden luottamustoimien osalta, joissa sukupuolikiintiöitä on aiemmin noudatettu.
Pätevyys on tärkeämpi kriteeri
Reijonen itse pitää luottamushenkilövalinnoissa tärkeämpänä kriteerinä pätevyyttä tehtävään kuin sitä, onko tehtävään valittu henkilö mies vai nainen.
&#8211; Joskus sukupuolikiintiöillä voidaan politiikassa jopa pelata joitakin henkilöitä pois luottamuspaikoilta, Reijonen huomauttaa.
Reijonen pitää asiaa tärkeänä, koska sukupuolikiintiöitä on noudatettu kunnissa, maakunnissa, aluevaltuustoissa ja monissa muissakin toimielimissä.
&nbsp;

Reijonen pohtii translain vaikutuksia sukupuolikiintiöihin: Vieläkö luottamuspaikat jaetaan sukupuolikiintiöiden mukaan?

Vihreitä edustava entinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn tarttui hetkeen vaihtamalla kahdesti lyhyehkön ajan sisällä äidinkieltään. Taustalla oli halu ja pyrky tulla kielikiintiön turvin valituksi toimielimiin ja säilyttää omat asemat. Temppu kääntyi kuitenkin sittemmin tekijälleen poliittiseksi ongelmaksi.

Helsinkiläisen vihreitä edustavan kuntapoliitikon Minerva Krohnin kielikikkailu vuosina 2013-2014 liittyi Krohnin pyrkimyksiin tulla valituksi luottamustehtäviin kielikiintiöissä. Temppuilu kääntyi kuitenkin myöhemmin tekijälleen epäedulliseksi.
Krohn on äidinkieleltään suomenkielinen, mutta hän muutti äidinkielitietojaan netissä ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin hänet asetettiin ehdolle Kuntaliiton hallitukseen ruotsinkieliselle kiintiöpaikalle. Vaihtaminen kannatti, sillä hänestä myös tuli Kuntaliiton hallituksen ruotsinkielinen jäsen keväällä 2013.
Ruotsinkielisyydestä tuli sittemmin asemien säilyttämisen este joulukuussa 2014, koska äidinkieltään vaihtanut Krohn havaittiin olevan epäkelpo toimimaan tehtävässään Helsingin opetuslautakunnan johtajana.
Ei tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin
Uusruotsinkielisenä Krohnista oli tullut opetuslautakunnan sekä sen suomenkielisen jaoston puheenjohtaja marraskuussa 2013. Tuolloin Krohnin kielikelpoisuus jäi tarkistamatta.
Helsingin kaupungin johtosäännön mukaan lautakunnan 11 jäsenestä yhdeksän tuli olla suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Krohn oli tuolloin laskettu suomenkieliseksi. Myöskään kuntalain mukaan ruotsinkielinen Krohn ei ruotsinkielisenä saanut toimia lautakunnan suomenkielisen jaoston johdossa.
Helsingin silloinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/hs-aidinkieltaan-vaihtanut-helsingin-opetuslautakunnan-johtaja-epakelpo/">huomautti</a>, ettei kaupungin johtosääntö jousta Krohnin tapauksessa.
&#8211; Johtosääntö on yhtä vahva kuin laki, eikä siitä voi poiketa. Tämä on samankaltainen tilanne kuin se, jos jäsen muuttaa toiseen kuntaan. Yleensä ihmiset ovat niissä tilanteissa itse aloitteellisia, Jarnila sanoi.
Usein poliitikot ymmärtävät itse olla siirtymättä tehtäviin tai olla pyrkimättä niihin, mikäli he eivät ole oikeutettuja toimimaan tehtävässä. Krohn kuitenkin perusteli uusäidinkielisyydestään seurannutta <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002785781.html">pattitilannetta</a> sillä, että häneltä ei kysytty kielisyydestä, eikä hän tullut ajatelleeksi asiaa.
Vanha veivaus pelasti lautakuntapaikan
Vihreä Krohn onnistui säilyttämään paikkansa Helsingin opetusasioiden johdossa tutulla veivauksella: vuoden 2014 lopussa hän vaihtoi netissä äidinkielensä takaisin suomeksi.
Helsingin Sanomille Krohn tuolloin perusteli <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002787002.html">kieliveivaustaan</a> suvun perinteillä sekä sillä, että on työskennellyt pitkään kahdella kielellä. Äidinkielen vaihtaminen suomesta ruotsiksi aiemmin ei kuulemma liittynyt mitenkään Kuntaliiton hallituksen kiintiöpaikkaan.
Samassa yhteydessä Krohn joutui kuitenkin pohdiskelemaan mahdollista jatkoaan Kuntaliitossa, johon ensimmäinen äidinkielen vaihtoveivaus liittyi. Kuntaliiton sääntöjen mukaan hallituksessa tuli olla sekä varsinainen että varajäsen, jotka edustavat ruotsinkielistä väestöryhmää &#8211; ja Krohnin kuuluminen ruotsinkieliseen ryhmään oli vähintäänkin epäselvää.
Putosi valtuustosta kielikohun jälkeen
Krohnin itsensä kannalta tapahtumasarja päättyi kuitenkin tyydyttävällä tavalla. Suomenkieliseksi vaihdettuaan hän säilytti onnekkaasti paikkansa Kuntaliiton hallituksessa, vaikka hänet oli valittu sinne ruotsinkielisenä.
Vuonna 2017 osana Kuntaliiton 100 tasa-arvotekoa -kampanjaa Kuntaliitto julkaisi Tasa-arvo ajan tasalle -pikaoppaan, jonka julkistamisen yhteydessä Krohn pääsi jo puhumaan omalla mukavuusalueellaan eli tasa-arvosta moraalisen tiedostavuuden hengessä.
&#8211; On hyvä tunnistaa tasa-arvoa estäviä rakenteita ja toimintatapoja, jotka usein perustuvat sukupuolirooleihin liittyviin ennakkokäsityksiin, stereotypioihin ja muuttaa niitä, Krohn <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/tasa-arvo-ajan-tasalle-kunnissa-ja-maakunnissa-uuden-pikaoppaan-avulla?publisherId=2133&amp;releaseId=57611981">ohjeisti</a> Kuntaliiton tiedotteessa.
Kielikohun jälkeen Krohnin 20 vuoden ura valtuustossa kuitenkin katkesi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hän sai vain 712 ääntä, eikä tullut enää valituksi kaupunginvaltuustoon.

Muistatko vihreän kuntapoliitikon huikean kielitempun: Vaihteli edestakaisin äidinkieltään – suomesta ruotsiin ja taas takaisin suomenkieliseksi muutaman vuoden sisällä