Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

lapsenhuoltolaki

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellään parhaillaan lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lain tarkoituksena on parantaa lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.

Lakia korjattaisiin vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten monimuotoistumista perhetilanteissa. Uudistuksen tarkoituksena on myös tehostaa lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuden liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä.
Lapselle vain yksi vakituinen asuinpaikka
Kyseessä on lapsen edun parantaminen. Lain mukaan lasta tulee suojella väkivallalta, vaalia hänelle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Lakiin kirjataan myös vuoroasuminen, jossa vanhemmat tai tuomioistuin päättäisi, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona. Laki mahdollistaa kuitenkin vain yhden vakituisen asuinpaikan lapselle.
&#8211; Vuoroasuminen on sopimus, jossa vanhemmat sopivat siitä, miten lapsi asuu vanhempien luona. Tässä voi olla kuitenkin tulla haasteita siinä, miten määritellään se, onko kyseessä asuminen vai normaalia laajempikestoinen tapaamisoikeus, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.
Elatusavusta usein suurimmat kiistat
Vuoroasumistilanteissa lapsen elatusapumaksuihin voi tulla suuriakin muutoksia. Uuden lain mukaan elatuslakiin esitetään muutosta, jonka perusteella elatusavun maksaminen voidaan määrätä myös sille henkilölle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti.
Tällainen tilanne tulee vastaan silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Nykylain mukaan elatustukea maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti.
&#8211; Tässä tilanteessa voi tulla vastaan ongelmia. Miten elatusavun arviointi tehdään ja millaisten olosuhteiden pohjalta lapsen tarve ja elatusavun määrä määritellään? Oikean elatusavun määritteleminen voi olla vaikeaa ja pahimmillaan luvassa voi olla erimielisiä tilanteita.
&#8211; Rahasta syntyvät erimielisyydet voivat olla hyvinkin haasteellisia. Olisikin erittäin tärkeää, että meillä olisi ajantasaista ohjeistusta ja neuvontaa näissä tilanteissa. Ohjeistus tulisikin päivittää heti, Juvonen vaatii.
Lasta ei saa vieraannuttaa vanhemmasta
Lailla pyritään ehkäisemään myös lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. Lakiin tulee velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Samalla kiellettäisiin vanhemman epäasiallinen vaikuttaminen lapseen.
&#8211; Tapaamisoikeuden turvaamiseksi tuomioistuin voisi asettaa uhkasakon tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen. Voimmeko kuitenkaan millään lainsäädännöllä täysin ehkäisemään näitä vieraannuttamistapahtumia? Juvonen kysyy.
&#8211; Miten lakiin olisi mahdollisuus kirjoittaa palanen myös järjen sanaa: älkää hyvät vanhemmat riidelkö lapsistanne, vaan nähkää hänen etunsa. Vieraannuttaminen on vakava asia, joka vaikuttaa lapsen loppuelämään.
Lain toteutumista seurattava
Juvonen muistuttaa, että hyvässäkin lainsäädännössä on usein omat porsaanreikänsä.
&#8211; Tilanne on silloin tietysti kaikkein huonoin, jos laki ei onnistu siihen asetetuissa tavoitteissa. Lain toteutumista on seurattava esimerkiksi riita- ja tuomioistuinkäsittelyjen seurannan kautta. Mikäli lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvät ongelmat eivät vähene, laki ei ole onnistunut.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausunnon käsittelyssä olevasta lakiesityksestä lakivaliokunnalle, joka on asiasta mietinnön antava valiokunta.

Juvonen: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on haasteellinen toteutettava

Perussuomalaisten, kotkalainen kansanedustaja Juho Eerola on tyytyväinen mies. Useat hänen tavoitteistaan toteutuvat uudessa laissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta.
Eerola on tehnyt useita lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä aiheesta ja hän oli myös tekemässä kirjausta hallitusohjelmaan.
&#8211; Vihdoin se palkitaan, vaikka kehityskohteita löytyy myös jatkossa. Nykyinen laki on yli 30 vuotta vanha.

Työkaluja vieraannuttamista ja huoltokiusaamista vastaan
Lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia, joiden mukaan lapsen oikeudet jäävät erotilanteissa vanhempien välisen riitelyn jalkoihin. Lapsen oikeus tavata erityisen läheisiä ihmisiä, kuten isovanhempia paranee.
&#8211; Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteeni toteutuvat ja vieraannuttamisen ehkäisemiseen saadaan vihdoinkin työkaluja, Eerola sanoo.
Eerolan mukaan tapaamisoikeus voidaan jatkossa vahvistaa tuomioistuimessa. Aiemmin se on ollut mahdollista vain lapsen ja vanhemman välillä, joka on mahdollistanut väärinkäytön ja lapsen vieraannuttamisen toisesta vanhemmasta ja isovanhemmista.
&#8211; Myös pitkittyneiden huoltoriitojen ratkaisemiseksi saadaan työkaluja, Eerola mainitsee.
Vieraannuttamisen kriminalisointia on aiemmin vastustettu vetoamalla siihen, ettei vieraannuttamista ole laissa määritelty. Nyt vieraannuttaminen löyhästi määritellään ja siihen liitetään rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta ongelmia esiintyy edelleen.
&#8211; Toimintaohjeita vieraannuttamisen tunnistamiseen tarvittaisiin vielä, Eerola jatkaa.
Eerola haluaa, että viranomaisen kouluttaminen, menettelytavat vieraannuttamisen jatkumisen estämiseen ja vieraannutetuille lapsille järjestettävät tukipalvelut ovat jatkossa kehityskohteena.
Lapselle oikeus isään ja äitiin
Eerolan tavoitteena on pitkään ollut turvata lapsen oikeudet molempiin vanhempiin myös avio- tai avoeron jälkeen.
&#8211; Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista vuoroasumista, Eerola toteaa.
Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu vuoroviikoin tai muulla järjestelyllä osan aikaa toisen vanhemman osoitteessa. Lainsäädännössä määritelty vuoroasuminen ei vaikuttaisi etuuksiin tai palveluihin, mutta turvaisi lapselle oikeiden isään ja äitiin ja kahteen eri osoitteeseen.
Muutos nykyiseen lainsäädäntöön on selkeä: nyt lapsi voidaan määrätä vain toisen vanhemman luokse. Jatkossa vuoroasuminen tulisi väestörekisteriin ja siitä sovittaisiin kirjallisesti vanhempien kesken ilman tuomioistuimen päätöstä.
Uusi laki suojaa lapsen etua ja helpottaa lapsen lähipiiriä eroprosessin aikana ja sen jälkeen.
Hallitus antaa esityksen lain uudistamisesta ja eduskuntakäsittely jatkuu syksyllä.

Eerola: Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteet toteutuvat