Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

laitokset

Suomi on virastojen, laitosten ja muiden julkisen sektorin yksiköiden luvattu maa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kuitenkin katsoo, että moni julkinen yksikkö on jo menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa ja suuntautunut omille teilleen seuraamaan omia mielihalujaan. Viren sanoo, että suunta on väärä. &#8211; Emme tarvitse ainuttakaan virastoa tai laitosta, joiden pitää itse keksiä, mitä niiden pitää tehdä.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut Euroopassa &#8211; myös Suomessa &#8211; lähes koko 1900-luvun ajan. Erityisen voimakasta kasvu oli 1960-1980-luvuilla, jolloin suomalaista hyvinvointivaltiota toden teolla rakennettiin.
Julkisten menojen kasvu ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, vaan jatkui. Suomessa onkin jo vuosien ajan ollut suhteellisesti tarkasteltuna EU:n suurimpien joukkoon kuuluva julkinen sektori, jonka ylläpitäminen vaatii valtavan paljon veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Vähempikin riittäisi. Tätä mieltä on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén.
Virén sanoo, että valtion ja paikallishallinnon henkilöstö ei voi kasvaa loputtomiin. Sama talousteesi sisältyy myös Virénin äskettäin kirjoittamaan, kaikille tarkoitettuun talouskirjaan Kaksitoista talouden periaatetta.
Järjestelmään tarvitaan avoimuutta
Virén huomauttaa, että hyvin harvalla on enää selkeää kuvaa siitä, mitä kaikkea julkisella sektorilla tällä hetkellä tapahtuu.
&#8211; Kukaan ei käytännössä voi ottaa selvää, paljonko valtiolla ja kunnilla on työntekijöitä. Se johtuu siitä, että käytössä on nykyään monimutkaisia yritysjärjestelyjä ja muita malleja, kuten esimerkiksi säätiöyliopistoja.
Kokonaisuus on omiaan johtamaan harhaan, jos haluaa tarkastella numeroita.
&#8211; Kokonaisuus näyttää siltä, että julkisella sektorilla ei olisi paljon työntekijöitä, mutta tietyssä mielessä tilastot valehtelevat. Tästä tulisi päästä selkeään järjestelmään, jossa tiedämme tarkasti, mitä tapahtuu, Virén sanoo.
Hän osoittaa esimerkillä, miten ennen oli paremmin: Suomessa oli aikaisemmin käytössä julkisen sektorin virkaluettelot, joissa oli merkitty valtion ja kuntien virkatehtävät. Vuoteen 1993 saakka valtiovarainministeriö myös julkaisi erityistä virkaluetteloa.
&#8211; Järjestelmään pitäisi saada taas avoimuutta. Olisi selkeämpää, jos meillä olisi edelleen virastokohtaiset virkaluettelot, joista voi selvittää yksikköjen palveluksessa toimivat henkilöt nimikkeineen. Näkisimme selvästi, paljonko virkamiehiä todellisuudessa on.
Aika lopettaa kuurupiilo
Virénin mukaan julkisella sektorilla on tullut aika lopettaa henkilöstön määriin liittyvä ”kuurupiilo” ja mitä sinne tarvitaan. Samalla olisi helpompaa tarkastella, kasvaako esimerkiksi virastoissa henkilöstön määrä kymmeniä prosentteja vuodessa.
&#8211; Ei ole mahdollista keskustella järkevästi henkilöstön määristä, ellemme saa tietää, millaisia muutokset ovat ja ellemme voi arvioida, onko jossain yksikössä jopa liian paljon ihmisiä. Tarvitsemme selkeän kuvan myös siitä, paljonko käytetään ulkoisiin, ostettuihin palveluihin.
Talousprofessori silti huomauttaa, että on normaalia, että eräissä yksiköissä henkilöstön kasvu perustuu todelliseen tarpeeseen. Tällöin kuitenkin olisi tehtävä kompensoivia toimia muualla julkisella sektorilla, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon.
&#8211; Jos julkisella sektorilla on aloittaisia kasvutarpeita, ne on kompensoitava leikkauksilla muilta aloilta. Virén katsoo.
Jos missio puuttuu, laitos pitää lakkauttaa
Leikkauksien tekeminen ja julkisen sektorin työntekijöiden määrän pitäminen maltillisena ei kuitenkaan ole helppoa. Kun poliitikko pyytää virkamiehiltä leikkauslistoja, harvinaista on, että virkamiesten määrää oltaisiin leikkaamassa.
Virén sanoo, että olemme jo pian tilanteessa, jossa ”karhu tulee vastaan”.
&#8211; Kun karhu lopulta näkyy, joudumme ilman parempaa tietoa tekemään hyvin karkeita päätöksiä, jotka voivat osoittautua myös vääriksi. Voi myös olla, että jossain rekrytoinnit on pakko lopettaa tykkänään, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon. Meillähän oli Suomessa 1990-luvun alussa jopa rekrytointikielto.
Suomessa riittää virastoja, laitoksia ja julkisia yksiköitä. Virén kuitenkin katsoo, että emme tarvitse ainuttakaan virastoa tai laitosta, joiden pitää itse keksiä mitä niiden pitää tehdä.
&#8211; Meillä tuntuu olevan instituutioita, kuten Sitra, jotka ovat menettäneet alkuperäisen tarkoituksensa. Osa laitoksista, kuten Yleisradio ja THL, ovat suuntautuneet täysin omille teilleen seuraamaan omia mielihalujaan. Valtion tulisikin tässä omaksua omistajan rooli: jos laitoksella ei ole oikeaa missiota, se tulee lakkauttaa.
Tutustu talousprofessorin uutuuskirjaan
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos haastattelee Virénia, joka lukee tylyt luvut Suomen taloudelle: tällä menolla ei hyvinvointivaltioon ole enää kauan varaa.
Menokohteet pitää laittaa järjestykseen ja katsoa mitä valtion kuuluu tehdä, mitä ei.
<iframe loading="lazy" title="Talousprofessori: hallituksen linja kaataa hyvinvointivaltion – Matti Virén kertoo madonluvut" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/fp-5M7hOcOs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Virénin kirja Kaksitoista talouden periaatetta on luettavissa <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2022/06/Kaksitoista-talouden-periaatetta-Viren-PDF.pdf">täältä</a>.
&nbsp;

Julkisen sektorin henkilöstön määrä ei voi loputtomiin enää kasvaa – talousprofessori Virén varoittaa: ”Karhu tulee vastaan”

Ruotsin vankilat ovat täynnä ja tilanne on riistäytymässä käsistä. Vankiloiden täyttöaste ylittää 100 prosenttia, kertoo SVT. Vankipaikkoja rakennetaan lisää mutta nyt tuomionsa alkamista odottelevat rikolliset kulkevat vapaina.

Ruotsin vankeinhoitolaitos perustaa kriisiorganisaation ratkomaan tilanpuutteen aiheuttamia ongelmia maan rangaistuslaitoksissa, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/kriminalvarden-gar-upp-i-stabslage">kertoo</a> SVT.
Vankien määrä on ylittänyt kriittisen pisteen kesän jälkeen ja nyt etsitään luovia ratkaisuja. Tilanne on hankala siksikin, että rikolliset joutuvat odottavat kakkunsa alkamista vapaina ja osa heistä saattaa kadota viranomaisten ulottumattomiin.
Tilanahtaus johtaa kapinointiin
Ahtaus tuottaa käytännön ongelmia ja on johtanut järjestyshäiriöihin. Tilanpuute on hälyttävin korkeimman riskin laitoksissa, joissa istuvat törkeimmistä teoista tuomitut rikolliset. Vankien keskinäisen väkivallan, rikollisen toiminnan jatkamisen ja pakojen estäminen vaativat erityistoimenpiteitä.
&#8211; Yritämme eri keinoin saada käyttöön tilapäisiä tiloja ja joudumme todennäköisesti avaamaan jo suljettuja laitoksia. Asioita täytyy tutkia nyt laajalla silmällä, toteaa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Martin Holmgren.
2 000 uutta vankipaikkaa tulossa
&#8211; Vuosina 2016 ja 2017 suunta kääntyi, kun tuomioistuimet alkoivat lähettää yhä enemmän rikollisia vankiloihin. Siitä lähtien tilaongelma on käynyt aina vain vaikeammaksi, sillä uusien vankiloiden rakentaminen vie aikaa, koska rakentamisprosessit ovat vaativia, Holmgren muotoilee.
Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön valmistuu 2 000 uutta vankipaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yhtälö on Holmgrenin mielestä silti haastava, koska viraston tehtävät laajenevat kaiken aikaa.

Kriminaalihuolto kriisitilassa: Rikolliset käyskentelevät Ruotsissa vapaina, koska vankilat ovat täynnä