Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

lainanotto

Hallitus sopi äskettäin kehysriihessä mittavista kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista aiemmin sopimiensa kuuden miljardin euron sopeutusten päälle. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että ilman kehysriihessä tehtyjä lisätoimia valtion velanotto ja koko julkinen talous olisi ollut kestämättömällä uralla.

Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina 7. toukokuuta. Aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028.
Hallitus sopi äskettäin kehysriihessä mittavista kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista aiemmin sopimiensa kuuden miljardin euron sopeutusten päälle.
&#8211; Sopeutamme yhteensä yhdeksän miljardia euroa. Suoria ja pysyviä menoleikkauksia on uudesta kolmesta miljardista noin puolet. Hallitus piti kiinni tavoitteesta vakauttaa julkinen velka, välttää liiallisen alijäämän menettely sekä pysyä valtiontalouden menokehyksissä. Velkasuhde vakautuu vaalikauden lopulla noin 82 prosenttiin BKT:sta julkisen talouden suunnitelman luvuin.
Toinen hallitus olisi saattanut nostaa kädet pystyyn
Pitkään kehittynyt ja koko ajan heikkenevä taloudellinen tilanne ei ole mikään yllätys, vaan se on ollut jo edellistenkin hallitusten ja valtiovarainministerien tiedossa, mutta tarvittavat toimet ovat jääneet tekemättä.
Uusien sopeutustoimien takana onkin pohjimmiltaan se, että hallitus kantaa vastuuta ja välittää tulevista sukupolvista, Purra sanoo.
&#8211; Emme voi antaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Kyse on ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta. Moni toinen hallitus olisi saattanut todeta tilanteen ja nostaa kädet pystyyn. Me kuitenkin toimimme, koska se on velvollisuutemme.
&#8211; Tällaiseen vastuunkantoon vaikeassa tilanteessa punavihreä oppositio ei olisi kyennyt ikinä. Mitään todellista ja konkreettista sopeutuspakettia ei olisi tullut. On moraalista itsepetosta kuvitella, että kaikkia hallituksen toimia voi yksi kerrallaan vastustaa ja että kasvu hoitaa velan. Varsinkin valtion käyttötalous pitää saada tasapainoon. Emme elä tulojemme mukaan. Epätasapaino on rakenteellinen, krooninen ja julmetun kokoinen.
Uskottavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty
Hallituksen päätöksiä saa toki vapaasti kritisoida, mutta valtiovarainministeri Purra sanoo kaipaavansa kritiikin kylkeen uskottavaa vaihtoehtoa, jota toistaiseksi ei ole esitetty.
&#8211; En ole nähnyt tähän mennessä 9 miljardin sopeutusvaihtoehtoa oppositiolta. Jos puolueet eivät edes omista lähtökohdistaan kykene sellaista tuottamaan – oppositiossa siis – miten ne ikinä kykenisivät siihen osana koalitiohallitusta, jossa jokainen päätös on kompromissi ja neuvottelujen tulos?
&#8211; Hauras Suomi-neito saataisiin lopullisesti polvilleen julkisuudessa olleilla vasemmiston 8 miljardin veronkorotuksilla. Lainanotto tuskin silti loppuisi, tämä viesti on tullut opposition taholta selväksi. Jättimäiset veronkorotukset ovat tässä himoverotuksen luvatussa maassa varma tapa saada rakas maamme näivettymisen kierteeseen.
Purran eduskuntapuheenvuoro luettavissa kokonaisuudessaan <a href="https://vm.fi/-/valtiovarainministeri-riikka-purran-puhe-eduskunnassa-julkisen-talouden-suunnitelmasta">täällä</a>.
&nbsp;

Purra: Tämä hallitus kantaa vastuuta ja välittää tulevista sukupolvista – ”Emme voi antaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme”

Kuluvalla viikolla eduskunnassa on käsitelty hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki ei ole vakuuttunut opposition kritiikistä. Hän katsoo, että pelon ja vastakkainasettelun lietsominen kannatuksen nostamiseksi on vastuutonta politikointia.

&#8211; Ensi vuoden talousarvio on kirvoittanut monenlaisia ajatuksia. Talouden näkymät ovat synkät, ja monessa puheessa poliittinen ideologia maalaa tulevaisuuskuvan sysimustaksi. Viime päivinä olemme salissa kuulleet vasemmiston kertomia kansalaispalautteita, joissa on toistunut pelko tulevaisuudesta, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki ja jatkaa:
&#8211; Koska tunnetun poliitikon sanomisia saatetaan tietyissä kansanosissa pitää totuutena, peräänkuulutan opposition kellokkailta jonkinlaista vastuunkantoa ulostuloissaan eri somealustoilla. Meidän hyvinvointivaltiomme on jatkossakin huolehtimassa niistä haavoittuvaisimmassa asemassa olevista suomalaisista.
Opposition kritiikki on ristiriitaista
Rintamäen mukaan oppositio on antanut valtavat määrät kritiikkiä lainanotosta, koska vaaleissa luvattiin lopettaa velkaantuminen. Hän muistuttaa, että valtiontalouden suunta ei muutu käden käänteessä.
&#8211; Velkaantumiskehityksen taittaminen ei välttämättä tapahdu edes neljässä vuodessa, vaan kyseessä on oikeasti pitkäjänteinen, määrätietoinen ja toivottavasti ylivaalikautinen työ, Rintamäki sanoo ja kysyy:
&#8211; Mitä sekin kertoo valtiontalouden tilasta, että ennätyksellisistä leikkauksista huolimatta velanotto ei hidastu välittömästi?
Aiemmalla hallituksella on vastuunsa
Rintamäki muistuttaa, että monet kasvavat kulut ovat osaltaan aiemman hallituksen perintöä, jonka kanssa on vain tultava toimeen. Esimerkkeinä hän mainitsee korkomenot sekä soteuudistuksen kustannukset.
&#8211; Lisäksi meidän tulee priorisoida maamme puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, joiden menoja tuskin kukaan täysistuntosalissa vastustaa, Rintamäki painottaa.
Kipeät ratkaisut ovat välttämättömiä
Rintamäki ei näe helppoja ratkaisuja Suomen talouden tilaan. Hän katsoo opposition tarttuvan aivan epäoleellisiin asioihin, joiden vaikutus suureen kuvaan on hyvin minimaalinen.
&#8211; Oppositio on puhunut arvovalinnoista ja sanonut, etteivät leikkaukset ole pakollisia. On nostettu esiin olutvero ja väitetty senkin kohdistuvan vain hyvätuloisille, mikä on aika järjetön väite. Baarinpitäjänä voin kertoa, että olut on pieni- ja keskituloisten suosikkijuoma, Rintamäki toteaa.
Suomen talous jäänyt muiden Pohjoismaiden taakse
Rintamäki on huolissaan siitä, että Suomi on jäänyt taloutensa kanssa kauas taakse verrokkimaistaan. Muut kiitävät kaukana edellä, hätinä perävalot enää näkyvät.
&#8211; Muissa Pohjoismaissa onkin tehty ratkaisuja, joista meidän olisi syytä ottaa mallia välittömästi. Esimerkiksi yhteiskuntaa rapauttavat poliittiset lakot ovat Ruotsissa hyvin harvinaisia, Rintamäki muistuttaa ja jatkaa:
&#8211; Kannatan ehdottomasti niin sanottua Ruotsin mallia, jossa vahingonkorvausvelvollisuus on pitänyt naapurissa lakot lyhyinä ja jolla olisi ennalta estävä vaikutus, ettei poliittisen agendan ajamana laitettaisi Suomeakaan seisomaan.
Vaihtoehtobudjettien vaihtoehtona on lisäverotus
Rintamäki kertoo, että vihervasemmistolla ei ole mitään halua säästää mistään, vaan tahtona on torpata hallituksen sopeuttamistoimet. Vaihtoehtobudjeteista kävi ilmi, että verottaminen oli keinovalikoimassa se ykkösvaihtoehto.
&#8211; On täysin epäoikeudenmukaista huutaa verotuksen kiristämistä avuksi heti, kun on ensin hassattu kassa tyhjäksi. On ristiriitaista valittaa suurelta osin itse aiheutetusta velkaantumisesta ja samaan aikaan valittaa joka ikisestä säästötoimesta, Rintamäki toteaa.
Missä opposition keinovalikoima?
Rintamäki ihmettelee sitä, että oppositio ei näytä näkevän ongelmia ristiriitaisessa politikoinnissaan. Hän peräänkuuluttaa oppositiolta ratkaisuja työmarkkinapolitiikkaan ja säästötoimenpiteisiin.
&#8211; Miten kääntäisitte velkaantumiskehityksen vai kääntäisittekö ollenkaan?
Mitä hallituksen pitäisi hävetä?
Rintamäki on kuullut täysistuntosalissa monta puheenvuoroa siitä, että hallituspuolueiden tulisi kantaa vastuunsa siitä, että ne voittivat vaalit. Puheenvuoroissa toistuu retoriikka, jossa hallituspuolueiden jäseniä vaaditaan häpeämään politiikkaansa.
&#8211; Epäselväksi on jäänyt, mitä tässä tarkalleen pitäisi hävetä, Rintamäki sanoo ja kysyy:
&#8211; Sitäkö, että teemme työtä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi?
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät koskaan toteudu
Rintamäki on huomannut opposition puheissa tietyt teemat, jotka toistuvat jatkuvasti. Teemoja ovat esimerkiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
&#8211; Minkälaisessa kuplassa elävät henkilöt, joiden mielestä yhteiskunnan on oltava tasa-arvoinen ja yhdenvertainen? Rintamäki kysyy ja huomauttaa:
&#8211; Tässä tulee teille uutinen: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät koskaan toteudu maailmassa. Niin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan.
Leikkauksia ei tehdä huvikseen tai ilkeyttään
&#8211; Vaikka opposition retoriikasta helposti saa toisenlaisen kuvan, tosiasia on, että leikkauksia ei tehdä huvikseen tai ilkeyttään. Ne tehdään, koska vaihtoehdot ovat vähissä, Rintamäki toteaa ja jatkaa:
&#8211; Entisestään heikkenevä tilanne monella sektorilla aiheuttaa takuuvarmasti myös jatkossa lisäsäästöjä, joihin kannattaa varautua henkisesti jo nyt.
&nbsp;

Rintamäki: Viime hallituksen ”rahaa on” -mentaliteetilla oppositio ajaisi maan konkurssiin ennen pitkää

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona. Käsittelyn pohjana oli tiistaina valmistunut valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti puheessaan hallituksen määrätietoista etenemistä hallitusohjelman kanssa.

Vuoden 2024 talousarvioehdotus on 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtion lopullinen nettolainanottotarve ylittänee 10 miljardia euroa, kertoi Riikka Purra.
&#8211; Tilanne on julkisen talouden näkökulmasta vakava. Julkisen velan kasvu on vaarallisen nousevalla uralla. Hallitus jatkaa määrätietoisesti entistä ajankohtaisemman hallitusohjelmansa toteuttamista.
&#8211; Hallituksen päättämistä sopeutustoimista huolimatta alijäämä kasvaa yli kolmen prosentin vuonna 2024 ja edelleen noin 3,4 prosenttiin vuonna 2025. Talouden näkymät ovat kovin epävarmat. Uusi ennuste valmistuu ensi viikolla, eikä se tule näyttämään parempaa vaan huonompaa.
&#8211; Julkisen talouden velkasuhde on ensi vuonna lähes 77 prosenttia. Taakka on kasvanut vuosikausia samaan aikaan kun muut Pohjoismaat menevät toiseen suuntaan.
<h4>Velkasuhde nousevalla uralla</h4>
Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen sekä kasvavat velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla myös jatkossa, myönsi Purra.
&#8211; Talouden kuva on toden totta utuinen, ja tulevaan kasvuun ja verotuloarvioon liittyy merkittävä määrä epävarmuutta. Geopoliittinen tilanne ei helpota talouden tilannekuvan muodostamista. On varauduttava ikäviin yllätyksiin ja riskien realisoitumiseen. En voi liiaksi korostaa, kuinka vakava tilanne on. Poliittisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan määrätietoisuutta, rohkeutta ja selkärankaa.
<h4>Hallitus oikealla tiellä</h4>
Purran mukaan tilannekuva vahvistaa sitä käsitystä, että hallituksen talouspoliittinen strategia on oikea ja tarpeellinen.
&#8211; Palaamme noudattamaan kurinalaista budjettipolitiikkaa. Palaamme tiukkaan kehysmenettelyyn, josta edellinen hallitus lipsui ja luopui.
&#8211; Kehysmenettely pitää meidät poliitikot kurissa ja tarjoaa kuluttajansuojaa äänestäjälle ja veronmaksajalle. Meillä ei ole varaa enää kalliiseen intressiryhmätalouspolitiikkaan. Kehystaso nousee vaalikauden keskivaiheilla, ja tämä johtuu siitä, että joudumme valitettavasti varautumaan edellisen hallituksen luomaan menopaineeseen sote-uudistuksesta. Hyvinvointialueiden talous on huonossa kunnossa, ja varsinkin kalliit ostopalvelut vievät alueiden talouden rankasti alijäämäiseksi jo kuluvana vuonna, arvioiden mukaan jopa 1,3 miljardia euroa, pahimmassa tapauksessa enemmän.
&#8211; Aika näyttää, mikä on alueiden elinkelpoisuus. Hallitusohjelmassa on joitakin kirjauksia siitä, miten alueiden taloudenpitoa saadaan parannettua, mutta nykytilanteen valossa näkymä on täälläkin synkkä. Hyvinvointialueiden paisuvat menot on pakko saada kuriin, koska ikääntyminen joka tapauksessa takaa rahantarpeen kasvun.
<h4>Korot riskinä</h4>
Valtiovarainvaliokuntakin kiinnitti huomiota valtion korkoriskeihin. Muutamia vuosia sittenhän keskuspankit painoivat yleisen korkotason nollaan tai sen alle. Myös pitkät valtiolainojen korot painuivat nollaan rahapolitiikan tuolloisen virityksen vuoksi, muistuttaa Purra.
&#8211; Korkolasku tulikin sitten kaikesta huolimatta maksettavaksi – hallituksen talousarvioehdotuksessa ensi vuodelle korkoihin budjetoidaan yli kolme miljardia euroa. Korkolasku on poissa kaikesta hyvästä, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, turvallisuudesta. Valtion velan kasvavat korkokulut ja krooniset alijäämät johtavat yhdessä epäedulliseen velkadynamiikkaan ja velkasuhteen kasvuun.
<h4>Hallitus ei kalastele suosiota vaan tekee välttämättömiä asioita</h4>
Purran mukaan on olemassa selvä riski siitä, että Suomi ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa alijäämälle asetetun kolmen prosentin viitearvon ensi vuonna.
&#8211; Loppusuoralla valmistumassa olevissa säännöissä kolmen prosentin alijäämän ylitys on peruste toimenpiteiden käynnistämiselle – mikä siis tarkoittaa uusien julkista taloutta vahvistavien toimien toteuttamista jo pian. Lisää säästöjä, enemmän kuin hallitusohjelmassa.
&#8211; Lunta tulee siis tupaan, mutta sitä suuremmalla syyllä hallitus pitää kiinni uskottavasta, määrätietoisesta ja tehokkaasta talouspolitiikasta hyvin vaikeassa tilanteessa. Se ei aina ole yksinkertaista eikä välttämättä äänestäjien suosiossa, mutta täysin välttämätöntä.
Puheenvuoro katseltavissa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-72-2023?DVR=1&amp;dvrstart=20231213085736&amp;dvrduration=457000">eduskunnan sivuilla</a> &gt;

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi

Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina vuoden 2023 ensimmäistä lisätalousarviota, joka sisältää 2,1 miljardin euron edestä lisämäärärahoja. Niistä valtaosa menee valtionvelan korkokuluihin, mutta rahoitusta myönnetään myös hyvinvointialueille, nuorisorikollisuuden torjuntaan sekä sähkötukeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu todellisten ongelmien juurisyihin.
&#8211; Hyvinvointialueille lisätalousarviossa osoitetaan 500 miljoonaa, josta 150 miljoonaa siirretään vuodelta 2024. Tässä Sanna Marinin hallitus ottaa siis rahoja seuraavan hallituksen budjetista, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueiden ongelmia purettava
Hyvinvointivaltioille suunnatusta rahoituksesta 350 miljoonaa menee alueiden väliaikaisiin kuluihin, eikä rahaa saa käyttää palkkaharmonisointiin, lakisääteisiin menoihin tai esimerkiksi räjähdysmäisesti kasvaneiden hoitojonojen purkuun. Koskelan mielestä rahoitus on kuitenkin ymmärrettävä, sillä hyvinvointialueuudistus oli alun alkaen alibudjetoitu.
&#8211; Hyvinvointialueilla olevia rakenteellisia ongelmia pitää lähteä purkamaan. Tarvitaan tehokkuutta ja parempaa johtajuutta sen sijaan, että nyt on lähinnä keskitytty johtajien määrän kasvattamiseen, Koskela sanoo.
Yhä suurempi joukko putoaa kyydistä
Nuorisorikollisuutta lisätalousarviossa torjutaan ohjaamalla rahaa niin poliiseille kuin kouluillekin. Näilläkään panostuksilla ei pureuduta ongelmin juurisyihin.
&#8211; Meidän peruskoulumme ei tällä hetkellä kykene tarjoamaan nuorille riittävästi valmiuksia selviytyä toisesta asteesta, puhumattakaan työelämästä. Joka seitsemäs peruskoulun päättävä ei osaa kunnolla lukea. Hyvin menestyvät pärjäävät kyllä edelleen hyvin, mutta koko ajan suurempi joukko nuoria putoaa kyydistä, Koskela muistuttaa.
Inkluusiosta on luovuttava
Koskela on aiemmin esittänyt Suomessa harjoitetun koulutuspolitiikan virheiden tunnustamista ja esimerkiksi inkluusiosta ja liiasta digitalisaatiosta luopumista.
Lisätalousarvioon sisältyy myös poikkeuksellinen valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttaminen. Lainanottovaltuutus säätelee valtionvelan enimmäismäärää. Tähän saakka enimmäismäärä on ollut 150 miljardia, mutta tuo raja ylittyy tänä vuonna, joten lainanottovaltuutta nostetaan nyt 170 miljardiin euroon.
&#8211; Tämä on mielestäni hyvin huolestuttava kehitys, että annetaan vain lupa ja taas saadaan ottaa 20 miljardia lisää velkaa. Onko se sitten parin vuoden päästä 250 ja sitten 300 ja niin edelleen? Näinhän ei voi millään tavalla jatkua tämä holtiton meno, mutta toivotaan, että seuraava hallitus löytää tähän ratkaisun, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu ongelmien juurisyihin – “Marinin hallitus ottaa rahoja seuraavan hallituksen budjetista”

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: “Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Perussuomalaisten kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula penäsi eilen kyselytunnilla hallitukselta konkreettisia toimia suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Toimia luvattiin perjantaiksi, mutta kun niitä ei alkanut kuulua, ehdotti Simula tänään Twitterissä uutena keinona alkutuottajien arvonlisäverolle kulutonta maksuaikaa.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä pahin maatalouskriisi pitkään aikaan. Tuottajat ovat hädässä: huonot satokaudet, kohonnut energian hinta sekä lannoitteiden ja rehun hintojen karkaaminen ajavat maatiloja alas kovaa vauhtia. Ministeri Jari Leppä (kesk.) lupasi ratkaisuja tähän akuuttiin kriisiin välittömästi, mutta mitään konkreettista esitystä kyselytunnilla ei saatu.
&#8211; Jotta kevätkylvöt saadaan turvattua, on toimiin ryhdyttävä heti. Maataloustuottajien tulee maksaa arvonlisävero 28. helmikuuta mennessä. Verojen maksuun pitää saada nyt täysin kulutonta maksuaikaa, esimerkiksi 12 kuukautta. Tällaisen järjestelyn ALV-maksuissa voisi ulottaa useamman vuoden ajalle. Lisäksi maatilalainoille tulee myöntää vuoden vapaaehtoinen lyhennysvapaa, Simula vaatii.
Simulan mukaan näillä toimilla voitaisiin vastata maatalouden hätätilaan nopeasti, ja siksi hän jätti asiasta tänään toimenpidealoitteen eduskunnassa.
Ratkaisuja kansallinen etu edellä
Tuhannet tilat ovat maksuongelmissa, ja tähän mennessä hallitus on tarjonnut helpotusta vain tilojen lisälainanotolle. Tänään valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi ehdottaneensa hallitukselle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron huojennusta, joka kuitenkin vaatii EU:n lupaa.
&#8211; Vaikka esitetty huojennus on tärkeä toimi, se auttaa viljelijöitä vasta syksyllä. Huoleni on se, että mikäli EU:lta ei heru lupaa verohuojennukseen, keskusta piiloutuu jälleen EU:n selän taakse. Tässä tilanteessa pitäisi myös uskaltaa tehdä ratkaisuja kansallinen etu edellä, Simula huomauttaa.
Huoltovarmuutta ei saa rapauttaa
Suomalaisen maatalouden tilanne on ollut jo pitkään heikko, mutta silti lisävelvollisuuksia etenkin ilmastonmuutoksen varjolla tehtaillaan kuin liukuhihnalta. Kansanedustaja Simula varoittaa vakavasti vallalla olevasta kehityssuunnasta.
&#8211; Kotimainen, puhdas ja lähellä tuotettu ruoka vai kaukaa rahdattu, kasvinsuojeluaineilla ja antibiooteilla kyllästetty ruoka – nämä vaihtoehdot ovat nyt pöydällä. Kyse on valinnoista, mutta tässä tapauksessa Suomi voi todellakin valita väärin. Kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuutemme kulmakivi, ja tällaisina epävakaina aikoina olisi silkkaa typeryyttä antaa sen rapautua, kuten hallitus valitettavasti näyttää tekevän, Simula toteaa lopuksi.
&nbsp;

Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kysyy blogissaan, onko perustuslakia noudatettu, kun pääministeri Sanna Marin (sd) neuvotteli paketin vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa.

Perustuslakivaliokunta päätti viime vuoden kesäkuussa (16/2020) seuraavaa: ”Valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltioiden siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.
Tämän jälkeen pääministeri Sanna Marin kuitenkin hyväksyi neuvotteluissa EU-paketin, joka perustui unionin lainanottoon ja jäsenvaltioiden siihen kytkeytyvään vastuuseen avustusmuotoisista tukivälineistä.
Marin tarjosi muunneltua totuutta
Lisäksi Marin on alusta loppuun asti esitellyt elvytyspaketin eduskunnalle niin, ettei kyse ole Suomen itsemääräämisoikeuden luovuttamisesta. Kuitenkin perustuslakivaliokunta aktivoi perustuslain 94 momentin lukon, eli kahden kolmasosan määräenemmistövaatimuksen, jota käytetään, kun on kyse merkittävästä vallan siirrosta EU:lle.
&#8211; Näin ollen pääministerin väite on tullut oikeudellisesti pitävällä tavalla vääräksi osoitetuksi. Pääministerin väite muuttui selvästi muunnelluksi totuudeksi viimeistään silloin, kun hän jatkoi väitettään myös perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen, Ville Tavio huomauttaa.
&#8211; Tästä saa lisäksi vaikutelman, ettei pääministeri tosiasiallisesti kunnioita perustuslakivaliokunnan ratkaisua. Hän ei ole kertaakaan todennut itse ratkaisun sisältöä ja on siitä kysyttäessä vastannut virheellisesti, ettei kyseessä ole perustuslain 94 § täysivaltaisuuden luovutus.
Luvut olivat vääriä
SDP:n kansanedustajat äänestivät linjausta vastaan perustuslakivaliokunnassa, mutta se ei vapauta pääministeriä hyväksymästä päätöstä, vaan häntä sitoo valiokunnan enemmistön kanta.
Tavio huomauttaa lisäksi, että elpymispaketti esiteltiin pääministeri Marinin ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) toimesta eduskunnalle siten, että Suomen saanto on kolme miljardia ja nettomaksu myös kolmisen miljardia. Luvut olivat vääriä.