Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

laiminlyönnit

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa. Hän kysyy, miten hallitus tulee tehostamaan eläinsuojeluviranomaisten toimintaa ja onko hallituksella tahtoa laajentaa eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa erityisesti eläinten omistusoikeudesta päättämisen suhteen.

&#8211; Kyseessä on eläinten hyvinvoinnin kannalta todella tärkeä asiakokonaisuus, koska puutteellista valvontaa voidaan pitää jonkinlaisena pullonkaulana eläinten suojelussa, Kike Elomaa arvioi.
Rangaistukset vaatimattomia
Elomaan mielestä eläinten kaltoinkohtelu on erityisen julmaa, koska eläin on ihmisen armoilla ja puolustuskyvytön. Lisäksi rangaistukset ovat vaatimattomia ja kiinnijäämisen todennäköisyys on pieni. Myös eläintenpitokieltojen noudattamisen valvonta on vähäistä.
&#8211; Tällä hetkellä eläintenpitokieltojen valvonta perustuu käytännössä eläinsuojeluviranomaisen tietoon tulleisiin epäilyihin eläintenpitokiellon rikkomisesta ja eläintenpidon valvonta on kokonaisuudessaan valitettavan tehotonta. Yksi keskeinen puute on eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten rajalliset oikeuden puuttua eläinten kaltoinkohteluun. Toimivallan lisääminen on mielestäni erinomainen keino terävöittää valvontaa kustannustehokkaasti, Elomaa sanoo.
Toimivaltaa tehostettava
Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi kaikki tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.
&#8211; Tämän eläinsuojelulain kirjauksen pohjalta olisi tärkeää tehostaa eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten toimintaa merkittävästi lisäämällä toimivaltaa sekä resursseja, Elomaa vaatii.
Hyvinvointi kompastuu pykäliin
Elomaan mielestä pakkokeinojen käytön tulisi olla tehokasta, jotta eläimiä voitaisiin suojella nykyistä paremmin. Korkein hallinto-oikeus linjasi taannoin, ettei valvontaeläinlääkärillä ole toimivaltaa päättää eläimen omistusoikeuden siirtymisestä. Tapauksessa valvontaeläinlääkäri oli ottanut kiireellisenä toimenpiteenä koiran kotoaan hoitoon löytöeläintaloon.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla valvontaeläinlääkärillä ei ole toimivaltaa siirtää eläimen omistusoikeutta päätöksellään löytöeläintalolle, jonka toiminnasta eläinsuojeluyhdistys vastaa.
&#8211; Tässä on räikeä esimerkki siitä, miten eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen kompastuu pykäliin. On aivan kamalaa, kun eläinparka palautetaan vakavaan laiminlyöntiin syyllistyneelle omistajalle.

Elomaa: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vaarantaa eläinten hyvinvoinnin

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että yhteiskunta on laiminlyönyt lastensuojelun ongelmat jo vuosikausia ja vaatii toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää lastensuojelun tilannetta Suomessa hälyttävänä. Viime vuosina julkisuuteen asti on päätynyt useita äärimmäisiä tapauksia, joissa laiminlyöty lapsi tai nuori on kuollut. Vilja Eerikan tapaus tai Koskelan teinisurma ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.
&#8211; Vakavia laiminlyöntejä resurssipulan ja toimimattoman lainsäädännön takia tapahtuu jatkuvasti, mutta ne eivät saa vastaavaa huomiota niin kauan kuin kukaan ei kuole. Varhainen puuttuminen ongelmiin olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta vastaavat tragediat voitaisiin tulevaisuudessa välttää, Antikainen korostaa.
<h4>Ongelmien ratkaisemiseksi tehty hyvin vähän</h4>
Vaikka ongelmat ovat hyvin tiedossa, niiden ratkaisemiseksi on toistaiseksi tehty varsin vähän. Hallituksen oli pakko tehdä jotakin Eerikan kuolemasta seuranneen julkisuuden takia, ja nimitettiin tutkintaryhmä. Selvitys valmistui jo kesäkuussa 2013, ja keskeinen havainto oli se, että viranomaisilla on epäselvyyksiä omista rooleistaan lastensuojelussa.
&#8211; Selvityksessä esitettiin viittä toimenpidettä, jotka olivat lastensuojelun yhteistyön parantaminen, lasten pahoinpitelyn tunnistaminen, kodin olosuhteiden selvitysmenettelyn vakioiminen, vakavista perheväkivaltatapauksista oppiminen sekä virheistä raportoiminen. Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on unohtunut, kun ongelmat ovat pääosin ennallaan tai pahentuneet entisestään, Antikainen moittii.
<h4>Puutteelliset resurssit ja toimimaton lainsäädäntö</h4>
Keskeinen syy lastensuojelun ongelmien taustalla on puutteellinen resursointi ja kenttätyötä tekevien mukaan myös toimimaton lainsäädäntö.
&#8211; Kun lastensuojelussa ei ole tarpeeksi resursseja ja yhdellä työntekijällä on enemmän asiakkaita kuin hän pystyy kohtuudella hoitamaan, työntekijät ylikuormittuvat ja vaihtavat alaa. Lastensuojeluilmoituksiin ei reagoida riittävän nopeasti eikä yksittäisen asiakkaan kohdalla hälyttäviä merkkejä tunnisteta, jos samaa asiakasta koskevia asioita hoitaa joka kerta eri henkilö.
&#8211; Lapset ja nuoret ovat turhan usein heittopussin roolissa, eikä heidän hätäänsä tunnisteta. Kentältä tulevien viestien mukaan myös lainsäädäntö on osittain toimimaton. Lastensuojelulain kokonaisuudistus yhteistyössä käytännön lastensuojelutyötä tekevien kanssa on ensiarvoisen tärkeää lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi, Antikainen huomauttaa.
<h4>Lastensuojelun kustannukset kasvaneet voimakkaasti</h4>
Lastensuojelun kustannukset lasketaan sadoissa miljoonissa, ja ne ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Antikaisen mukaan yhteiskunnan on pidettävä huolta lapsista ja nuorista, jos näiden vanhemmat eivät siihen syystä tai toisesta kykene. Toimiva lastensuojelu on elintärkeässä asemassa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin että koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta, sillä on todettu, että muun muassa syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa monesti jo lapsuudessa.
&#8211; Sijoittaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin ja ongelmiin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vähentää syrjäytymistä ja on yhteiskunnan kannalta järkevää politiikkaa paitsi inhimillisestä myös kustannusten näkökulmasta, Antikainen kiteyttää.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jättänyt keskustelualoitteen lastensuojelun nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.

Lastensuojelun tilanne on hälyttävä – kansanedustaja Antikainen: “Hallituksen ja eduskunnan puututtava tilanteeseen”

Eduskuntaryhmän 2.varapuheenjohtaja Lulu Ranne osallistui tällä viikolla Terveet tilat 2028-ohjelman vuosittain järjestettävään parlamentaariseen keskustelutilaisuuteen. Vuonna 2018 käynnistyneen kymmenvuotisen ohjelman tavoite on ”tervehdyttää julkiset rakennukset ja sisäilmasta oireilevat”. Ohjelman tavoitteet ovat väliarvion mukaan hyvin kaukana. Ranne totesi puheenvuorossaan, että huoli, tilannekuva ja tavoitteet ovat pitkälti yhteiset, mutta keinot tavoitteiden saavuttamiseksi osin hyvinkin erilaisia.
 
Lulu Ranne toteaa ohjelman sisältävän julkiselle sektorille tyypillisesti runsaasti erilaisia raportteja, selvityksiä ja työpajoja.
&#8211; Selvitykset eivät auta, ellei kunnilla ole riittävästi ammattilaisia ja rahaa tiedon hyödyntämiseen. Mikään ei myöskään muutu, jos virkavastuulliset eivät jatkossakaan joudu todelliseen vastuuseen julkisiin rakennuksiin liittyvistä laiminlyönneistään ja niiden seurauksista, tiivistää Ranne.
&#8211; Suomessa on periaatteessa lait, jotka turvaavat oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Laeista huolimatta osa kuntien viranhaltijoista ja johdosta eivät valvo, puutu ongelmiin tai auta uhreja ajoissa tai lainkaan. Virkavastuut eivät toteudu, sillä laiminlyönneistä ei seuraa mitään. Laiminlyöntien seuraukset tulevat yhteiskunnalle ja yksilöille erittäin kalliiksi ja uhrit jäävät edelleen usein vaille apua.
Valvojilla ja laiminlyöjillä sama työnantaja
Ranteen mukaan erityisesti koulujen oppilaat ja päiväkotilapset jäävät paitsioon. Perheet ovat joutuneet ongelmiin, kun ne ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Henkilöstökin on usein puun ja kuoren välissä, heidän oireilujaan vähätellään ja heitä painostetaan olemaan hiljaa sisäilmaongelmista.
&#8211; Kaikki kyllä osoittavat myötätuntoa sisäilmauhreja kohtaan, mutta ongelmien korjaamiseen tarvitaan konkreettisia ja koviakin muutoksia ja toimia, Ranne sanoo.
&#8211; Terveet tilat -ohjelmaan on sisällytettävä lakiuudistusehdotuksia, joiden avulla julkisen sektorin virkavastuisiin liittyviä perusongelmia on mahdollista ratkaista. Tilanne ei ole terve, kun valvojilla, velvoittavilla viranhaltijoilla ja laiminlyöjällä on työnantajana sama kunta.
Perussuomalaiset ehdottavat ratkaisuiksi muun muassa ryhmäkanneoikeuden laajentamista kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneet terveysongelmat. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisi Ranteen mukaan siirrettävä riittävän kauas rakennuksiaan laiminlyövistä kunnista ja muista julkisyhteisöistä. Tämä madaltaisi kynnystä puuttua ongelmiin riittävän vahvasti ja ajoissa.
Tuottamattomasta tekemisestä luovuttava
Ranne vaatii myös, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle olisi annettava sairautta eikä oireita kuvaava luokitus. Silloin uhrit saisivat tarvitsemaansa hoitoa, kuntoutusta ja oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsisivät eläkejärjestelmän piiriin.
Ohjelman väliarviossa todetaan, että sille ei osoiteta riittävästi rahaa suhteessa tavoitteisiin. Ranteen mukaan ohjelman vaikuttavuutta voitaisiin huomattavasti parantaa keskittämällä voimavarat työhön, joka vie varmasti kohti tavoitteita. Turhasta silpusta ja tuottamattomasta tekemisestä on luovuttava.
&#8211; Niin kuntien kuin valtionkin on asetettava menokohteitaan tärkeysjärjestykseen ja varmistettava riittävät määrärahat korjausvelan ammattimaiseen pienentämiseen ja sisäilman uhrien tilanteen parantamiseen.

Ranne: Sisäilmaongelmat eivät ratkea selvityksillä tai työpajoilla

Yhteiskunnassa tulee käydä keskustelua siitä, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut tulisivat olla voittoa tavoittelemattomia. Saattohoito on yksi sellainen, jossa kustannuksista ei saisi tinkiä, kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
&#8211; Toimijan on oltava vahva, kokenut ja osaava. Sairaanhoitopiirien, kuntien ja kaupunkien on panostettava saattohoito-osaamiseen sekä kuultava ja opittava alan asiantuntijoilta, Arja Juvonen sanoo.
Poliisi tutkii Turussa isoa rikoskokonaisuutta, joka liittyy yksityiseen palveluntuottajaan, jolta Turun kaupunki on hankkinut ostopalveluna saattohoitoa vuosina 2011-2014. Kaupunki siirsi kilpailutuksen kautta noin 185 potilaan hoitovastuun kyseiselle yritykselle.
Turun tapahtumat järkyttävät
Lounais-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan (2.3.2020), että tutkinta pitää sisällään poikkeuksellisen vakavia laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä. Tutkittavina rikosnimikkeinä on tällä hetkellä ainakin törkeä kuolemantuottamus, törkeä pahoinpitely, törkeä kavallus, törkeä petos, useita törkeitä väärennöksiä ja huumausainerikoksia.
&#8211; Julkisuuteen tulleet tiedot Turun tapahtumista järkyttävät. Poliisilla on tutkinnassa sellaisia väärinkäytöksiä, jotka menevät kaiken inhimillisen ajattelun yli. Ei löydy sanoja. Ihmiset eivät ole valittaneet saamastaan hoidosta. Kuka saattohoidossa oleva hauras ihminen tai hänen läheisensä pystyisikään? Juvonen sanoo.
&#8211; Olen jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen saattohoitolain aikaansaattamisesta, saattohoidon kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista ja saattohoitopotilaan mahdollisuudesta valittaa saamastaan hoidosta. Mikä on potilaan oikeusturva näissä asioissa ja miten saattohoitoa valvotaan.
Saattohoitolaki olisi tärkeä
Juvonen on jättänyt vuosien mittaan myös useita toimenpide- ja talousarvioaloitteita liittyen saattohoidon parantamiseen sekä kaksi kertaa lakialoitteen kokonaan uudesta saattohoitolaista.
&#8211; Erilaiset toimet saattohoidon parantamiseksi ja yhdenvertaistamiseksi ympäri Suomen ovat tärkeitä. Saattohoitolainsäädännöllä tulisi määritellä muun muassa saattohoidon kriteerit ja laatu, saatavuus ja saattohoitopaikkojen riittävyys, kansalaisten subjektiivinen oikeus saattohoitoon sekä saattohoidossa työskentelevien henkilöiden kriteerit ja oikeus lisä- ja täydennyskoulutukseen.
&#8211; Inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen ihmisen perusoikeus. Saattohoidon riittävä ja tasa-arvoinen toteutuminen edellyttää, että se on tarvittaessa kaikkien ihmisten saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta. Saattohoitolaki olisi siis tärkeä ja merkittävä asia, Juvonen sanoo.

Juvonen: Saattohoidon kustannuksista ei saa tinkiä – “Voiton tavoittelun on loputtava”

Viime viikolla uutisoitiin, että aluehallintovirasto on keskeyttänyt Seinäjoella sijaitsevan Hoivakoti Kissanpäivien toiminnan. Asiakkaiden hoito ja hoiva on siirtynyt Seinäjoen kaupungin vastuulle. Vakavia puutteita on havaittu muun muassa lääkehuollossa ja henkilöstömitoituksessa. Lisäksi asiakasturvallisuuden on katsottu vaarantuneen.
Iltalehti kertoi tänään, että hoivakodissa oli toimittu poikkeuksellisen välinpitämättömästi: insuliinia on säilytetty yleisessä jääkaapissa ja hävitettäviä lääkkeitä virvoitusjuomapullossa.
&#8211; On uskomatonta, että vaikka tarkastuksia tehdään ja vakavia puutteita toiminnassa todetaan, toiminta saa kaikesta huolimatta jatkua sellaisenaan vuosikausia ennen kuin ongelmiin oikeasti puututaan, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.
Viranomaisen ohjaukseen ei reagoida
Puutteet eivät tulleet yllätyksenä, vaan vakavat epäkohdat ja laiminlyönnit on todettu tarkastuksissa ensi kerran jo vuonna 2017, ja toistamiseen 2019. Kaupungin mukaan havaittuja vakavia puutteita ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.
&#8211; Ongelmana on erityisesti se, että viranomaisen antamaan ohjaukseen ei reagoida millään tavalla. Tähän olisi löydettävä nyt ratkaisu, eikä antaa edes mahdollisuutta vuosien aikaikkunaan hoitaa asioita kuntoon. Huonosti hoidetuissa hoivayksiköissä on ihan oikeita ihmisiä hoidettavana joka päivä, eikä ole ihmisarvon mukaista antaa heidän odottaa vuosikausia laiminlyöntien korjaamista.
&#8211; Valvovalle viranomaiselle tulisi suunnata siis enemmän resursseja, eikä luottaa minkäänlaiseen omavalvontajärjestelmään, kuten hallitus tuntuu hoitajamitoitusta koskevan lakiesityksen perusteella tekevän, Juvonen jatkaa.
Esperi velkojille, Attendolle korjausmääräyksiä
Kriisiytyneestä vanhustenhoivasta on saatu lukea uutisia jo pitkään. Helmikuun alussa hoivajätti Esperi Care siirtyi velkojiensa omistukseen, mikä on täysin poikkeuksellista. Taustalla kerrottiin olevan heikentynyt taloudellinen tilanne. Keskiviikkona uutisoitiin Valviran määränneen Attendon korjaamaan toimintansa epäkohdat heinäkuun alkuun mennessä.
&#8211; Näitä kolmea tapausta yhdistää kaikkia hoitajapula ja huono hoito. Vanhusten hoivapalveluilla on mahdotonta tehdä kannattavaa bisnestä ilman mittavia laiminlyöntejä, sekä asiakkaita että työntekijöitä kohtaan. Vanhukset altistetaan ala-arvoiselle hoidolle ja henkilöstö ajetaan loppuun, kun hoivapalvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla ja laadusta välittämättä, Juvonen moittii.
Uhkasakkoja ja sanktioita
Eduskunnan käsittelyssä oleva hoitajamitoitusta koskeva lakiesitys ei tuo tilanteeseen välitöntä parannusta.
&#8211; Keskeinen ongelma on se, että lakiesitys ei sisällä sanktioita tilanteissa, joissa hoitajamitoitusta ei noudateta tai asiakkaiden turvallisuus muuten vaarannetaan. Tarkastuksia pitäisi tehdä säännöllisesti ja kaikkiin hoivapalveluyksiköihin, ja silloin, kun laiminlyöntejä havaitaan, viranomaisen olisi voitava edellyttää niiden korjaamista lyhyessä määräajassa, esimerkiksi kolmen kuukauden sisällä.
&#8211; Vaatimusta voitaisiin tehostaa uhkasakolla. Viranomaisen olisi myös määräajan täytyttyä tehtävä uusi tarkastuskäynti ja varmistettava, että puutteet on asianmukaisesti korjattu, Juvonen vaatii.

Juvonen: Röyhkeys ja välinpitämättömyys vanhusten hoivapalveluissa on saatava loppumaan

Aluehallintovirastojen tänä vuonna antamat vanhusten ympärivuorokautista hoitoa koskevat valvontapäätökset kertovat karua kieltä siitä, missä todellisuudessa vanhustenhoidon saralla Suomessa eletään.

&#8211; Epäkohtailmoitusten määrä on räjähtänyt käsiin. Hallituksen reaktionopeus on sen sijaan nolla, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava Arja Juvonen.
Tänä vuonna epäkohtailmoituksia on tullut aiempiin vuosiin verrattuna selvästi enemmän. Vuonna 2017 ilmoituksia tuli aveihin yhteensä 258, viime vuonna 437 ja kuluvana vuonna jo tähän mennessä 940 (IL 26.10.2019).
Ongelmiin olisi pitänyt puuttua heti
Vanhustenhoidon toiminnan reunaehtoja on systemaattisesti laiminlyöty. Avi totesi jo tämän vuoden helmikuussa räikeitä puutteita muun muassa henkilöstömitoituksessa, asiakirjamerkintöjen laatimiseen liittyvissä käytännöissä, turvallisen lääkehoidon sekä asukkaiden yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisen hoidon ja hoivan toteuttamisessa.
&#8211; Edellinen hallitus kohdisti vuoden 2019 lisätalousarvioon lisäresursseja muun muassa vanhustenhoidon valvontaan 720 000 euroa. Silloinen hallitus antoi kyllä tärkeää ensiapua ongelmien esiin nostamiseen, mutta ei suinkaan tarjonnut tilanteen korjaamiseksi työkaluja tai konkreettisia ratkaisuja. Tätä ei ole tehnyt myöskään nykyinen hallitus. Ongelmiin olisi pitänyt puuttua heti Rinteen hallituksen aloittaessa toimintansa, Juvonen huomauttaa.
Hallitus ei kohdenna riittävästi rahaa
Juvonen peräänkuulutti jo tuolloin tilanteen ratkaisemiseksi lisäkäsiä ja hoitajamitoituksen nostamista viipymättä vähintään tasolle 0,7.
&#8211; Tällöin tahtotila tuntui yhteiseltä, mutta kuten uuden hallituksen toimista on saatu huomata, ongelman ratkaisulla ei tunnu olevan enää kiirettä, vaan se on siirretty seuraavan hallituksen tehtäväksi.
&#8211; Laki hoitajamitoituksesta on astumassa voimaan vasta 2023, jos silloinkaan. Mehän emme tiedä, mitä asiantuntijat lausuvat hallituksen esitykseen. Hallitus ei kohdenna riittävää rahoitusta lain turvaamiseksi, Juvonen kritisoi.
Vanhustenhoitoon laatutakuu
Juvosen mielestä Suomeen tarvitaan vanhustenhoidon laatutakuu.
&#8211; Laatu lisääntyy hoitajien riittävillä käsipareilla, mutta myös hoitoalan hyvät työolosuhteet, henkilöstön työhyvinvointi ja hoitoalan vetovoimaisuus on turvattava. Myös palkkapolitiikalla on iso merkitys siihen, miten houkuttelevana vanhustenhoidon ammatit nähdään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa puhutaan palvelulupauksesta kansalaiselle. Vanhusten hoitoon pitää antaa myös laatutakuu.
&#8211; Hallituksen toimet parantaa vanhustenhoidon tilannetta ja ennaltaehkäistä epäkohtien syntymistä ovat olleet kuitenkin liian hitaita. Reaktionopeus on täysin kadoksissa, Juvonen kritisoi.
Juvonen on jättänyt tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen aluehallintovirastojen tarkastuksissa sekä vanhustenhoidossa esiin nousseista epäkohdista ja laiminlyönneistä. Kysymyksessä kysytään, miten hallitus aikoo reagoida asiaan.

Juvonen: Aluehallintoviraston epäkohtailmoitusten määrä räjähtänyt – ”Hallituksen reaktionopeus nolla”

Kansanedustajilla on ollut kaksi viikkoa aikaa jättää talousarvioaloitteensa eduskunnan keskuskansliaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiaisen tekemässä talousarvioaloitteessa haettiin lisärahaa viisi miljoonaa euroa Etelä-Savon alueelle taajaman ulkopuolisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnostukseen.
&#8211; Koko maan kattava tieverkko on kansallisomaisuuttamme ja sen kunnossapitäminen on velvollisuutemme. Toimiva ja kunnossa oleva tieverkko on maaseudulle enemmän kuin elintärkeä.
&#8211; Maaseudun elinvoiman säilyminen on täysin tieverkon varassa. Suomi elää metsästä ja ilman kunnossa olevaa maaseudun tieverkkoa metsästä eläminenkin hankaloituu, puhumattakaan muista maalla toimivista elinkeinoista, asumisesta ja kausiturismista, Turtiainen perustelee.
Tieverkon kunnossapitoa laiminlyöty
Turtiainen muistuttaa, että maaseudun alemman tieverkon kunnossapitoa on laiminlyöty jo vuosikausia.
&#8211; Etelä-Savon taajamien ulkopuolisten alueiden päällystettyjen teiden ja sorateiden järkyttävän huono kunto on jo tienkäyttäjille vaarallinen ja hyvä esimerkki jo kauan kestäneestä maaseudun teiden kunnossapidon laiminlyönnistä.
Kotimaisia kalamarkkinoita suosittava
Toisessa kansanedustaja Turtiaisen tekemässä aloitteessa haettiin lisärahaa 110 000 euroa Suomen sisävesiammattikalastajien liiton toiminnan mahdollistamiseen. Kyseinen liitto on hakenut valtiolta tukea toiminnalleen useampaan otteeseen, saamatta sitä kertaakaan.
&#8211; Liiton heikon taloudellisen tilanteen vuoksi toiminta on jäsenistön suuntaan suhteellisen näkymätöntä, painottuen lähinnä edustuksiin erilaisissa työ- ja seurantaryhmissä sekä tiedottamiseen ja lausuntoihin kalataloudessa tehtävistä päätöksistä, jotka kaikki tehdään vapaaehtoistyönä.
&#8211; Kotimainen luonnonkala on kiistattomasti ekologisempaa ja ympäristöystävällisempää kuin ulkoa tuotu kala. Suomalaiset suosisivat kotimaista kalaa, mikäli sitä on enemmän tarjolla. Suomalaiset ansaitsevat terveellistä, puhdasta ja luontoystävällistä kotimaista kalaa, Turtiainen painottaa.

Turtiaiselta kaksi merkittävää talousarvioaloitetta

Hoitajamitoituksen saattaminen lakiin on yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä. Joko Antti Rinne (sd.) on ottanut asian esille hallitusneuvotteluissa ja voiko hän kertoa suomalaisille, miten asia etenee? kysyy kansanedustaja ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen.
Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään ja sen kirjaaminen lakiin oli kaikkien puolueiden, lukuun ottamatta kokoomusta, kanta viime eduskuntakauden lopussa ja myös eduskuntavaaleissa.
Kokoomus jatkaa jarruttamista
Syynä aiheen ajankohtaisuuteen ja puolueiden yhteiseen tahtotilaan olivat julkisuuteen paljastuneet vakavat laiminlyönnit vanhustenhoidon kentältä. Puuttuva henkilöstö ja ”haamuhoitajat”(hoitaja, jonka nimi on työvuorolistalla, mutta joka ei ole töissä) oli yksi vakavimmista esiin nousseista asioista.
&#8211; Tiistain eduskunnan salikeskustelussa vasemmalta oikealta oppositioryhmä kokoomuksesta kuului kuitenkin jo epäilyksen sarkastista ääniä, kun edustaja Ben Zyskowicz totesi, että hoitajamitoitusta 0,7 ei tultaisi saamaan lakiin ja voimaan, kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee.
&#8211; Tähän on todettava, että mikäli kokoomus on edelleen sitä mieltä, että hoitajamitoitusta ei tulisi kirjata lakiin, on todellakin suomalaisten vanhusten, omaisten ja hoitajien onni, ettei kokoomus ole hallitusneuvotteluissa. Hoitajamitoitusasiassa minkään puolueen ei tulisi olla vastarannan kiiskenä. Kyse on nyt siitä kuuluisasta arvopohjasta.
Vanhusten asiat ensin kuntoon
Juvosen mielestä lakiin kirjattu hoitajamitoitus ja sen luoma turva vanhustenhoidon kentälle on myös sote-uudistuksessa tärkeintä.
&#8211; Suomalaisen vanhuksen asiat on laitettava ensimmäisenä kuntoon, sillä vanhustenhoidon laiminlyöntien ja aliresurssoinnin tila on ollut Suomessa niin järkyttävä. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on rakennettava kuin palapeli konsanaan. Ydin palat ensin kohdalleen, Juvonen muistuttaa.
Vain koulutettuja hoitajia hoitotyöhön
Hoitajamitoituksen lisäksi vanhuslakiin on Juvosen mukaan tehtävä kirjaukset myös siitä, mitkä ammattiryhmät lasketaan hoitajamitoitukseen ja vastuullisen hoitotyön, lääkehoidon ja hoitotoimenpiteiden tekijöiksi.
&#8211; Henkilön tulee olla hoitoalan koulutuksen omaava henkilö. Hoiva-avustajille on mahdollista luoda sellainen työnkuva, jossa he ovat tukemassa hoivatyön avustavissa tehtävissä kuten viriketoiminnassa, vanhusten ulkoilemisen mahdollistajana ja muissa arkiaskareissa, Juvonen vaatii.

Juvonen kyselee hoitajamitoituksen lakiin kirjaamisen perään: ”Minkään puolueen ei tule olla vastarannan kiiskenä tässä asiassa”

Sote-uudistukseen liittyvät ongelmat eivät ratkea enää rautalankaa vääntämällä. Samoja asioita pyöritellään ja vastauksia yritetään muotoilla kysymyksiin uudelleen, mutta todellisuudessa muutosta ei tule. Tämä historiallinen ja suuri asiakokonaisuus hengittää enää vain palkeilla, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen.
&#8211; Nyt on aika lopettaa ja tehdä sote-uudistuksen tarvitsemat korjausmuutokset ajan kanssa, ei kiireellä ja väsyneillä silmillä. Tällä eduskuntakaudella ja näiden muutamien päivien aikana sitä ei enää tehdä. Stop sotelle, järki käteen ja uudelleen valmisteluun.
Vanhustenhoito akuutein ongelma
Juvonen sanoo, etteivät valtioneuvoston sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat vastineet ratko niitä ongelmia, joihin perustuslakivaliokunta on vaatinut vastauksia.
Selvityksiä vaativat erityisesti maakuntien oman tuotannon turvaaminen eli liikelaitosten palveluvelvoite, tietosuojassa eli profiloinnissa esiintyvät ongelmat sekä notifiointiin liittyvät kysymykset, kuntien omaisuus järjestelyt ja rahoitus.
&#8211; Suomi tarvitsee uudistusta sosiaali- ja terveyspalveluihin ja se on tehtävä ruohonjuurilähtöisesti. Eivät tavalliset asiat voi tai saa olla näin vaikeita. Miksi hallitus haluaa edelleen mennä pitkän kaavan mukaan, kun lyhyemmälläkin selviäisi? Ensin tulisi huomioida kuntien ja maakuntien tilanne ja perusterveydenhuolto, sillä siellä se ongelma asustaa. Lääkärille ei pääse.
&#8211; Vanhustenhoidon valtakunnalliset ongelmat ja laiminlyönnit ovat nyt niitä kaikkein akuuteimpia ongelmia Suomessa. Väestö vanhenee, mutta sote-uudistus ei vastaa ollenkaan vanhustenhoidon tilanteeseen, Juvonen painottaa.
Valinnanvapausideologia jää unelmaksi
Juvonen toteaa, että vanhuksen hoitoon pääsyn tulisi tapahtua &#8220;sujuvasti kuin liukumäkeä pitkin&#8221;.
&#8211; Totuus on jo nyt saati sitten tulevaisuudessa toinen, mikäli tällainen valinnanvapausmalli tulee. Vanhus ja hänen omaisensa laitetaan kilpailuttamaan laatua, tekemään vertaisarviointia, valikoimaan runsaasta määrästä vaihtoehtoja, miettimään lisäpalvelujen määrää ja saatavuutta, mutta myös odottamaan palvelujen saatavuutta.
&#8211; Niin kauan kun hoivayksikkö voi itse käytää valinnanvapautta ja jättää asiakkaan valitsematta, asiakkaan ja potilaan odottamisen yhtälö täyttyy ja valinnanvapausideologia jää unelmaksi, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Stop sotelle – eduskuntakausi ei enää riitä korjausten tekemiselle

Brittiläinen pääomasijoittaja Intermediate Capital Group (ICG) maksoi velattomana kauppahintana Esperi Caresta noin 220 miljoonaa euroa vuonna 2016. Myyjänä oli suomalainen sijoitusyhtiö Capman (Iltalehti 28.1. 2019).

Esperi Caren hoivayksikössä todettiin vakavia laiminlyöntejä ja Valvira sulki yksikön. Yksikössä havaittiin hoitajapuutoksia ja vanhusten laiminlyöntejä. Myös yhden asiakkaan epäillään kuolleen hoitovirheen takia (Savon Sanomat 25.1. 2019).
&#8211; Tässä nähdään, miten käy, kun bisnes tulee vanhustenhoitoon. Säästöt nyhdetään säälittä suomalaisista vanhuksista ja hoitajista, eikä kovat kannattavuustavoitteet asettanut ulkomainen omistajapohja tunne armoa näin tehdessään. Sijoitetulle pääomalle halutaan takoa tuottoa, eikä rahan maailmassa välitetä siitä, mikä on toiminnan eettinen arvopohja, tämä on hävytöntä eikä suomalaisten tule tällaista sallia, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Mitä hallitus aikoo tehdä tälle asialle, jatkuuko vanhusten kurjuuttaminen ja huono hoito vai aikooko hallitus puuttua tähän asiaan mitenkään?
Veronmaksajien rahat ulkomaille
Juvosen mielestä hoivayhtiöissä pääomaomistuksen pitäisi olla suomalaisissa käsissä.
&#8211; Kun toiminta tapahtuu meidän verorahoillamme ja meidän maassamme, on itsestään selvää, että myös verotuottojen tulisi jäädä Suomeen. Kun omistukset myydään ulkomaille, verosuunnittelun ovet avataan ja tilanne karkaa käsistä.
&#8211; Bisnes ei hoida ihmistä eikä välitä siitä, mitä vanhuksen ruokalistalla tarjotaan, kuinka usein hän pääsee pesulle tai ulkoilemaan tai kauanko hän joutuu odottamaan märissä vaipoissa ja housuissa. Tämäkö on suomalaisten tahtotila? Ei varmasti ole, Juvonen painottaa.
&#8220;Kidutuslaitoksen toimintaa&#8221;
Juvonen lähettäisi ulkomaalaisille omistajille pikapostilla suomalaisen vanhustenhoidon kaikki ohjeistukset sekä &#8220;tukiopetusta&#8221; säännöksistä.
&#8211; Esperi Care on omalla toiminnallaan osoittanut, että ohjeistukset eivät ole hallussa. Tässä myös huomataan, miten vanhustenhoitoon jalkautettu hieno ”omavalvonta” toimii. Esperi Care on näyttänyt suomalaisille ihmisille laiminlyönnin kasvot ja ne ovat suomalaisen vanhuksen kasvot. Toivottavasti yrityksen johto ymmärtää edes kantaa vastuunsa asiasta ja tehdä siihen liittyviä johtopäätöksiä.
&#8211; Miettikää, miten kauan tilanne hoivakodissa onkaan kestänyt ja miten pitkiä ovatkaan olleet hoitajaa ja hoitoa odottavien vanhusten tunnit. Tällainen ei ole ollut hoitolaitoksen &#8211; vaan kidutuslaitoksen &#8211; toimintaa.
Yritys sulki hoitajilta korvansa
Juvonen painottaa, ettei Esperi Caren työssänsä venyneitä hoitajia tule syyllistää.
&#8211; He ovat yrityksen voiman edessä voimattomia. Hoitajia olisi pitänyt kuulla, mutta yritys sulki heiltäkin korvansa. Välinpitämättömyyden huippua, Juvonen sanoo.

Juvonen: Hoivayhtiöissä omistuksen pitäisi olla suomalaisissa käsissä – “Bisnes ei tunne armoa, vaan säästöt nyhdetään säälittä vanhuksista”

Sosiaali- ja terveysalaa valvova virasto Valvira on määrännyt Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Care -yrityksen pyörittämän yksityisen hoivakodin keskeyttämään toimintansa useiden hoitotyöhön liittyvien epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi. Yksi tällainen on ollut liian vähäinen hoitohenkilöstön määrä.

Esperi Caren johtaja Marja Aarnio-Isohanni sanoi haastattelussa, että he eivät ole kuulleet niitä hiljaisia viestejä, joita henkilöstöltä on tullut liittyen henkilöstön määrään (Helsingin sanomat 26.1.19).
&#8211; Tuntuu uskomattomalle toiminnalle. Onko Esperin johto asunut luurankotornissa? Eikö lähiesimiehet ole kyenneet viemään johdolle viestiä? Missä hoivapaikan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu? Missä hoivapaikan omavalvonta? Vai onko hoitohenkilöstön viesti yksinkertaisesti vain ohitettu joutavana valituksena? perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kysyy.
Ruma totuus suomalaisesta vanhustenhuollosta
Juvosen mielestä tapaus kertoo totuuden vanhustenhuollon kentältä ja nostaa jälleen kerran esiin suomalaisen vanhustenhoidon haavoittuvuuden. Hoitajia ei ole, heitä ei palkata ja vajaamiehityksellä mennään.
&#8211; Seurauksena on potilasvahinkoja, laiminlyöntejä ja kaltoinkohtelua. Päättäjinä olemme täysin epäonnistuneet yrityksissä luoda Suomeen hyvää, arvokasta ja inhimillistä vanhustenhoitoa, Juvonen toteaa.
&#8211; Suomen hallitus olisi voinut kirjata vanhustenhoidon hoitajamitoituksen lakiin, mutta se ei ole niin tehnyt. Lain sijaan hoitajien määrää on määritelty vanhustenhoidon laatusuosituksella ja erilaisilla ohjeistuksilla, joiden informatiivinen sanoma hoivakentällä on kadonnut kuin pisara valtamereen. Seurauksena on ollut haamuhoitajia, joita ei oikeasti ole olemassa, puutteellisia työvuorolistoja ja hoitajamitoituksen aliresurssointia.
Hoiva-alalle noussut erilaisia toimijoita
Juvonen teki hoitajamitoituksen kirjaamisesta vanhuslakiin lakialoitteen jo vuonna 2014 ja se on ollut mukana myös perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa.
&#8211; Hoitajana hoitotyönkenttää tuntien tiedän, millaista on työskennellä silloin, kun osastolta puuttuu henkilökuntaa. Koko työvuoron suunnitelmallisuus ja potilaiden hoidon jatkuvuus katkeaa. Syntyy katastrofi, joka ei ole hallinnassa.
&#8211; Hoivakentälle on noussut valtava määrä erilaisia hoiva-alan toimijoita ja hallituksen räätälöimä sote-uudistus ja valinnanvapaus kannustavat entisestään toimijoita ”sote-bisnekseen”. Kentällä toimii toki hyviä hoiva-alan toimijoita, joilla on jäljellä vanhusta kunnioittava ote ja hoitotyön kutsumus, mutta sitten on myös niitä toimijoita, joista nuo aatteet tuntuvat kadonneen. Tämä pitää uskaltaa voida sanoa ääneen, Juvonen painottaa.
Omaiset ja hoitajat pelkäävät puhua
Juvosen mukaan omaiset ja hoitajat pelkäävät kertoa totuuksia ja laiminlyöntejä hoivapaikoista. Heillä on myös epävarmuutta siitä, mihin epäkohdista valitetaan.
&#8211; Sain itse tovi sitten omaiselta viestin hänen läheisensä kohtaamista epäkohdista hoivayksikössä. Kun pyysin saada viedä asiaa eteenpäin, omainen kielsi sen täysin. Hän pelkäsi, että hänen omaisensa joutuu kärsimään, mikäli asia ja ilmiantaja tulisivat julki. Omainen sanoi yrittävänsä saada asioihin parannusta muuten.
&#8211; Valitettavasti nämä asiat ratkeavat kuitenkin harvoin neljän seinän sisällä ja Esperi Caren tapaus on oiva esimerkki tästä, Juvonen sanoo.
Varahenkilöstöryhmiä ja parempaa palkkaa
Juvosen mielestä tällaisten tapausten ennaltaehkäisemiseksi ja hoitohenkilöstön varmuuden ylläpitämiseksi tulisi nyt pikaisesti perustaa ja vakinaistaa erillisiä ja sijaistamiseen tarkoitettuja varahenkilöstöryhmiä hoivayksiköihin.
&#8211; Kyseessä olisi koko ajan sijaistamiseen valmiit henkilöt, jotka kiertäisivät tilanteen tullessa kohdalle eri yksiköissä tuoden myös jatkuvuutta ja turvaa yllättäviin henkilöstöpuutoksiin. Näihin sijaisryhmiin tulisi panostaa voimakkaasti tulevaisuudessa sen sijaan, että hoitajat nähdään vain kustannuseränä.
&#8211; Ihmisen hoitaminen ei ole ilmaista. Hoitajien palkkaukseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Kun hyvälle hoitajalle maksetaan arvonsa mukainen palkka, hänestä saa hyvin uskollisen ja pysyvän työntekijän, Juvonen muistuttaa.