Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Kyberhyökkäys

Monessa maassa suunnitellaan isoja merituulivoima-alueita. Niin myös Suomessa. Itämerellä juuri tapahtuneet tahalliset putki- ja kaapelirikot ovat hyvä esimerkki siitä, että merellä sijaitsevia kohteita on vieraan vallan helppo sabotoida. Myös kyberhyökkäykset ovat mahdollisia, ja niitä onkin tehty esimerkiksi Saksassa merituulivoimaloihin. Yksittäiset turbiinit eivät ole yhtä kriittisiä kohteita iskuille kuin infrastruktuuri, kuten korkeajännitekaapelit.

Reutersin juuri julkaiseman <a href="https://www.reuters.com/business/energy/europes-wind-power-goal-hits-new-snag-security-2023-10-26/">jutun</a> mukaan merituulivoimaa pyritään Euroopassa moninkertaistamaan, mutta turvasuunnitelmat ovat epämääräisiä. Ongelmaksi on muodostumassa se, kenen maksettavaksi turvallisuus tulee.
Useiden maiden hallitukset toteavat, että merituulivoimakehittäjien tai teollisuuden pitäisi maksaa turvallisuudesta. Hankekehittäjät sanovat, että valtioiden pitää maksaa aluevesien suojelemisesta.
161 turbiinia ilman valvontaa
Reuters kertoo Nysted Wind Farmista Tanskassa. Alle 10 kilometrin päähän Tanskan rannikosta on kohoamassa 161 tuuliturbiinia. Ne tuottavat noin 4 prosenttia maan sähköstä. Sähkö siirretään mantereelle kahden kaapeliyhteyden kautta. Turbiinien ympärillä ei ole esteitä eikä valvontaa. Paikalla on teknikoita päivällä viiteen asti, minkä jälkeen he lähtevät kotiin.
&#8211; Jos venäläiset haluaisivat aiheuttaa vahinkoa, he voisivat tehdä sen helposti, kertoo Nystedin tuulivoima-alueen toiminnanjohtaja Thomas Almegaard.
Tilanne on samanlainen Pohjanmerellä ja Itämerellä. Euroopan valtiot ja yritykset ovat vasta heränneet tuulivoima-alueiden valvonnan tarpeeseen.
Hankekehittäjien mukaan hallitusten pitäisi tarjota miljardien dollarien varat yritysten infrastruktuurin suojaamiseen. Hallitukset harkitsevat, kuuluuko valvonta niille ja kuinka paljon ne voivat käyttää varoja merituulivoimalaomaisuuden turvaamiseen.
EU:lla on tavoitteena lähes kaksinkertaistaa uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaismäärästä vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää merituulivoiman nopeaa laajentamista. Kun Venäjän öljystä ja kaasusta on päästy eroon, vaihtoehdoksi suunnitellusta merituulivoimasta onkin tulossa ratkaisun sijaan miljardien eurojen turvallisuuspäänsärky.
Hyökkäyksiä putkiin ja kaapeleihin
Turvallisuusriski nousi esiin viime vuonna Nord Stream -putkilinjaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Lokakuussa Suomen ja Viron välistä kaasuputkea ja tietoliikennekaapelia vaurioitettiin ja myös Ruotsin ja Viron välinen tietoliikennekaapeli koki kovia.
Alankomaat ja Tanska ovat syyttäneet venäläisiä aluksia siitä, että ne yrittävät kartoittaa kriittistä infrastruktuuria niiden vesillä.
Reutersin haastattelemista maista Iso-Britannia ja Puola ilmoittivat budjetoivansa infrastruktuurin turvallisuuden kehittämiseen merellä. Iso-Britannia on käyttänyt 65 miljoonaa puntaa kahden aluksen mukauttamiseen vedenalaiseen valvontaan ja merenpohjan sodankäyntiin.
Puola hyväksyi heinäkuussa lain, joka sallii sen armeijan upottaa vihollisaluksen, joka tähtää siellä energiainfrastruktuuriin. Se sanoi perustavansa pysyvän rannikkovartiostotukikohdan lähelle paikkaa, jonne avomerellä sijaitsevia tuulivoimaloita suunnitellaan.
Nato tehostanut toimintaansa
Nato perusti maaliskuussa merenalaisen infrastruktuurin haavoittuvuuksia käsittelevän yksikön ja on tehostanut Itämerellä ja Pohjanmerellä partioivien alusten ja lentokoneiden toimintaa.
Naton uusista turvallisuushaasteista vastaava apulaispääsihteeri James Appathurai sanoi konferenssissa Kööpenhaminassa aiemmin lokakuussa, että uhka on todellinen.
Hän totesi myös, että Venäjän merenalainen tutkimusohjelma on käyttänyt vuosikymmeniä Euroopan kriittisen merenalaisen infrastruktuurin kartoittamiseen ja &#8220;sabotointitoimenpiteiden valmisteluun&#8221;.
Turvalaitteita ei juuri asenneta
Vain muutamalle tuulivoima-alueelle on asennettu tutkat valvomaan liikennettä. Turvalaitteita ei juurikaan asenneta, koska sitä ei vaadita ja asentamisen kustannukset ovat korkeat.
Turvallisuuden takaamisen ratkaisuihin kuuluvat vedenalaiset droonit merenalaisen infrastruktuurin tarkkailuun, pienet tutkat ja kamerat laivojen tarkkailuun sekä virtakaapeleiden sisällä olevat anturit epätavallisten liikkeiden havaitsemiseen. Tällaisten laitteiden asentaminen suureen tuulipuistoon maksaisi kolmen alan lähteen mukaan 20–60 miljoonaa euroa.
Monessa maassa on vielä auki se, mille taholle merituulivoimaloiden turvaaminen ja sen maksaminen kuuluvat. Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Saksa joko kertoivat Reutersille tai ovat sanoneet muualla, että tuulivoimaloihin investoiminen ja niiden turvaaminen ovat ensisijaisesti teollisuuden vastuulla.
&nbsp;

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Ruotsin parlamentti päätti 10.5. yksimielisesti nimetä Iranin vallankumouskaartin, IRGC-joukot, terroristijärjestöksi.

Euroopan parlamentti hyväksyi jo tammikuussa ylivoimaisella enemmistöllä päätöslauselman, jossa kehotettiin EU:ta ja sen jäsenvaltioita määrittelemään Iranin vallankumouskaarti IRGC terroristijärjestöksi.
IRGC on toteuttanut useita salamurhia ja kyberhyökkäyksiä sekä uhannut iranilaisten elämää ulkomailla mukaan lukien Iso-Britanniassa sijaitsevan Iranista uutisoivan median, Iran Internationalin, henkilöstöä.
Ruotsin kansalainen kaapattiin teloitettavaksi
Lähi-idän geopoliittisen asiantuntijan Bijan Rezai Jahromin mukaan Ruotsin päätöksen taustalla vaikuttaa iranilais-ruotsalaisen Habib Chaabin 6.5. tapahtunut teloitus.
&#8211; Hänet kaapattiin Turkista Iraniin. Islamilaisen tasavallan lonkerot ulottuvat sen naapurimaihin, ja siksi iranilaiset ovat vaarassa myös Iranin naapurimaissa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Turkissa islamilainen tasavalta kaappaa iranilaisen tai tekee siellä attentaatin, hän tarkentaa.
Päätös voi aloittaa dominoefektin EU:ssa
Jahromi pitää mahdollisena, että Ruotsin parlamentin päätöksestä voi alkaa dominoefekti EU:ssa.
&#8211; Ainakin Sveitsin, Ranskan ja Saksan kaksoiskansalaisia on Iranissa vankiloissa odottamassa tuomiota. Etenkin Iranissa syntynyt Ruotsin keskustapuoluetta edustava Alireza Akhondi on kunnostautunut #WomanLifeFreedom-liikkeessä.
Hän sanoo, että Ruotsin päätökseen vaikuttaa myös 5 000 poliittisen vangin teloituksista tuomittu IRGC:n palveluksessa toiminut Hamid Nouri, joka istuu Ruotsissa elinkautista vankeustuomiota. Teloitukset tapahtuivat vuonna 1988.
&nbsp;

Ruotsi määritteli Iranin IRGC-joukot terroristijärjestöksi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kiristynyt kansainvälinen tilanne lisäävät hybridivaikuttamisen ja kyberhyökkäysten riskiä. Suojelupoliisi toivoo sellaisia lainsäädännön muutoksia, jotka tehostaisivat hybridivaikuttamisen torjuntaa. Kansanedustaja Ari Koponen yrittää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_58+2022.aspx">toimenpidealoitteellaan</a> kirittää hallitusta tekemään tarvittavat lakimuutokset mahdollisimman pikaisesti.

&#8211; Nämä ovat valvovan viranomaisen toiveita Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi, ja juuri heidän ääntään meidän lainsäätäjien on kuultava. Kokonaisturvallisuus käsittää laajasti useita osa-alueita, ja läpi mennessään nämä ehdotukset olisivat osa tarvittavia ratkaisuja muuttuneessa maailmantilanteessa, kommentoi Ari Koponen.
Ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen rangaistavaksi
Suojelupoliisi säätäisi rangaistavaksi ulkomaisen tiedustelupalvelun avustamisen ja vieraan valtion puolesta tapahtuvan tahallisen informaatiovaikuttamisen. Lisäksi televisio- ja radiotoimintaa varten tarvittavan ohjelmistotoimiluvan saamisen ehdoksi olisi asetettava, että harjoitettava toiminta ei vaaranna kansallista turvallisuutta.
Suomessa tulisi myös nopeasti ryhtyä EU:n CER-direktiiviehdotuksen edellyttämiin toimenpiteisiin sekä harkita säätämistä Suomen viranomaisten oikeudesta estää sellaisten Suomen ulkopuolella sijaitsevien verkkolaitteiden toiminta, joita systemaattisesti käytetään Suomen turvallisuutta horjuttaviin valtiollisiin kyberhyökkäyksiin.
&nbsp;

Suojelupoliisi toivoo konkreettisia parannuksia Suomen turvallisuuden eteen – Koponen: “Nämä ovat valvovan viranomaisen toiveita Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi”

Kansanedustaja Jenna Simula on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle käteisen rahan huoltovarmuudesta ja sen saatavuudesta. Muuttunessa turvallisuustilanteessa Suomen on varauduttava entistä paremmin myös erilaisten kyber- ja hybridihyökkäysten lisääntymiseen, joiden kohteena esimerkiksi pankkipalvelut ovat.

Muun muassa Yle uutisoi maaliskuussa, että Ukrainan sodan vuoksi suomalaisten käteisnostot ovat tyhjentäneet pankkiautomaatteja ympäri Suomen. Suomen Pankki on myös kiinnittänyt asiaan huomiota ja suosittelee valtiovarainministeriöön maaliskuussa lähetetyssä lainsäädäntöesityksessään, että Suomi käynnistää käteistä rahaa koskevan sääntelyhankkeen ennen kuin palvelut supistuvat yhteiskunnan kannalta kohtuullisen tason alapuolelle.
&#8211; Jos nostotaso säilyy edelleen korkealla tasolla, voi se aiheuttaa ongelmia muun muassa logistiikan ja automaattien täyttöjen organisoinnissa. Käteisen saannin mahdollisuus on kuitenkin myös huoltovarmuuskysymys ja vaatii pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta, jotta kaikkialla Suomessa käteispalvelut, eli nosto- ja talletuspalvelut, saadaan turvattua, toteaa kansanedustaja Jenna Simula.
Häiriöitä esiintyy ajoittain
Kirjallisessa kysymyksessään Simula huomauttaa, että Suomessa on entistä enemmän varauduttava myös erilaisten kyber- ja hybridihyökkäysten lisääntymiseen, joiden kohteena esimerkiksi pankkipalvelut ovat. Vaikka suomalaisten verkkopankkien suojaustaso on vahva, aina aika ajoin esiintyy erilaisia häiriöitä, kuten että tietyn pankin kortilla eivät maksut menekään läpi tai verkkopankkipalvelu on kaatunut.
&#8211; Käteinen on ainut maksuväline, jonka käyttö on mahdollista kaikille; sen käyttö ei vaadi mobiililaitteita tai internet-yhteyttä. Kysyn kirjallisessa kysymyksessäni, millaisia lainsäädännöllisiä uudistuksia hallitus aikoo tehdä, että käteisen saannin ja käytön mahdollisuudet eivät vaarannu häiriötilanteissa.
&nbsp;

Simula huolissaan käteisen rahan saatavuudesta: ”Käteistä voitava nostaa helposti häiriötilanteissa”

Suomen ja Ruotsin suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät Venäjän laaja-alaisiin vaikuttamistoimiin sekä laittomaan tiedusteluun. Kummassakin maassa käytävä Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika todennäköisesti lisäävät Venäjän aktiivisuutta.

<a href="https://vuosikirja.supo.fi/etusivu">Supo</a> ja <a href="https://www.sakerhetspolisen.se/download/18.55e568c417f50c779e71d5/1648121714690/Sakerhetspolisen_arsbok%202021.pdf">Säpo</a> julkaisivat vuosikatsauksensa lähes peräkanaa ja sanomaltaan julkaisut ovat perustulemaltaan toistensa kaltaisia. Juuri nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuuspoliittisen tilannekuvan täysin ja se näkyy kummankin maan tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisten kannanotoissa.
&#8211; Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, <a href="https://supo.fi/-/supon-vuosikirja-2021-suomalaisten-on-varauduttava-venajan-vaikuttamisyrityksiin-nato-keskustelun-aikana">sanoo</a> Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Ruotsi haluaa kokonaispuolustusjärjestelmän
Säpon katsauksen mukaan Euroopan turvallisuustilanne on huonontunut vakavalla tavalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota Ukrainassa tulee heijastumaan Ruotsin turvallisuuteen vuosien ajan ja tämä lisää paineita toimivan kokonaispuolustusjärjestelmän luomiseksi.
&#8211; Vakavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa korostuu tarve saada tietoa vieraiden valtojen aikeista ja sitä kautta paikkansapitävän tiedustelutiedon tarve kasvaa. Myös kyberhyökkäysten riskit lisääntyvät. Turvallisuuspoliisi suojelee yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja on tehostanut työtään vieraiden valtojen laittoman toiminnan kaventamiseksi. Ruotsissa on vaikeaa olla vieraan vallan vakoilija,<a href="https://www.sakerhetspolisen.se/ovrigt/pressrum/aktuellt/aktuellt/2022-03-24-sveriges-sakerhet-utmanas---forhojd-hotbild-bestar.html"> toteaa</a> Säpon päällikkö Charlotte von Essen.
Kybervaikuttamisesta salamurhiin
Supon mukaan Venäjä lisää aktiivisuuttaan verkossa ja tiedossa on kyberiskuja: aluksi palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen sotkemista. Nämä eivät vielä vaaranna kansalaisten tai yritysten tietoja tahi yhteiskunnan kriittisiä prosesseja. Palvelunestohyökkäykset ja niiden torjunta on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää.
Valitettavasti myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut. Yritysten on jatkuvasti huolehdittava, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.
Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat väkivaltaiset teot, joihin Venäjän tiedustelu on viime vuosikymmenellä ollut valmis myös EU-maissa. On selkeää näyttöä esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tsekissä ja Bulgariassa sekä Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
&nbsp;

Tiedustelupalvelut Supo ja Säpo: Vaara tulee idästä

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Venäjä voisi teoriassa sulkea itsensä muun maailman ulkopuolelle katkaisemalla yhteydet internetiin maan rajojen ulkopuolelle. Internetin korvaisi Runet, joka sisältäisi kaiken sen informaation, jonka valtion johto katsoo kansalle tarpeelliseksi. Todennäköisimmin Venäjän johdon on kuitenkin tyytyminen raakaan sensuuriin ja siinä Kiina näyttää tietä.

Venäjän viestintäviranomaiset ovat vaatineet kaikkien venäläisten viranomaispalvelimien siirtoa takaisin Venäjälle ja .ru -päätteen kattavaa käyttöönottoa .com-päätteen sijasta verkkotunnuksissa. Tämä on nähty <a href="https://www.expressen.se/nyheter/rysslands-digitala-jarnrida-eget-internet/">merkkinä</a> siitä, että Venäjä olisi ottamassa käyttöön oman internetin ja aikoo sulkea kansalaistensa yhteydet muuhun maailmaan.
Jos yhteydet ulkomaailmaan katkaistaan, samalla menetetään myös kansainvälisten yritysten, vaikkapa Microsoftin, tuotetuki. Ongelmaa on yritetty paikata aloittamalla venäläisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmistoperheiden rakentaminen, muistuttaa <a href="https://www.is.fi/digitoday/art-2000008671806.html">Digitoday</a>. Venäjällä on tiettävästi valmisteilla on myös <a href="https://www.suomenuutiset.fi/venaja-sallimassa-piratismin-kaikki-on-mahdollista-valtion-turvallisuuden-nimissa/">piratismin</a> eli ohjelmistojen kopioinnin salliminen.
Toki näppärä kansalainen voisi olla yhteydessä ulkomaailmaan puhelinmodeemin kautta. <a href="https://www.tivi.fi/uutiset/nain-venaja-irtoaisi-internetista-pystyyko-modeemi-kiertamaan-muurin/048b63f6-9b68-4cb8-80d4-c057c21f490c">Tivi-verkkomedian</a> mukaan analoginen modeemi saattaisi tarjota keinon Runetin kiertämiseen. Tosin vanhan motukan tiedonsiirtonopeuksilla ei juuri katsella korkearesoluutioisia videoita tai siirrellä gigatavujen tiedostoja.
Toimii kuin sosialismin teoria
Jos yhteydet internetiin katkaistaan, venäläiset eivät voi olla enää yhteydessä ystäviinsä muualla maailmassa viestipalveluiden, kuten vaikkapa Messengerin tai Whatsappin kautta. Myös verkkokauppa ja yritysten yhteydenpito päättyisi ehkäpä lopullisesti kuin seinään.
Kommunikointi olisi mahdollista vain siinä tapauksessa, että palveluntarjoajalla olisi palvelimet Venäjän rajojen sisäpuolella. Teoriassa tämäkin olisi mahdollista, vaikkakin aikaa vievää ja mutkikasta. Tämänhetkisessä pakoteympäristössä pelkkä ajatuskin saattaa olla mahdoton.
Totaalinen sensuuri todennäköisintä
Katkaisemalla yhteydet internetiin Venäjän johto saattaisi katkaista myös Venäjän aktiivisen nuorison ja kriittisen sivistyneistön kamelinselän. Tiedostavan väestön <a href="https://demokraatti.fi/ukrainan-sota-kiihdytti-maastapakoa-allegrot-taynna-venajan-kannalta-tilanne-on-katastrofaalinen/">maastapako</a> on jo totta, ja Venäjän väestö <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6741b66f-372b-4302-bcd0-3b26a0b40c16">pienenee</a> miljoonan henkilön vuosivauhtia.
Epävarmuus lisääntyy ja samalla tulevaisuus pakenee Venäjältä.
Todennäköisintä onkin, että Venäjän tämänhetkinen johto ei katkaise kaikkia yhteyksiä ulkomaailmaan, vaan pyrkii eri tavoin sensuroimaan internetiä Kiinan ja Iranin malliin. Pääsy tiettyihin, vaikkapa vapaan informaation ja sosiaalisen median kanaviin, estetään ja paikallinen some trollataan täyteen propagandaa.
Tyytymistä pelkkään sensuuriin puoltaa sekin, että katkaisemalla yhteydet internetiin globaalien kyberhyökkäysten johto hankaloituu ja operatiivinen verkkosodankäynti pitäisi ulkoistaa bulvaaneille Venäjän ulkopuolella.
&nbsp;

Servereiden sota – Venäjä aikoo ottaa käyttöön oman internetin ja uhkaa sulkea yhteydet ulkomaailmaan

Useissa tiedotusvälineissä julkaistiin maanantaina tieto, jonka mukaan eduskuntaan kohdistui loppusyksystä tietomurto, jota on syytä epäillä vakoiluksi. Muun muassa kansanedustajien sähköposteja on joutunut vääriin käsiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee, miksi jo syksyllä tapahtuneesta rikoksesta informoitiin eduskuntaa vasta nyt.

Eduskunnan sähköposteissa liikkuu paljon valtiollisia tietoja, jotka ovat luottamuksellisia. Myös Norjassa tapahtui syksyllä tietomurto, josta uutisoitiin mediassa syksyllä. Äskettäin nousi esiin Vastaamon tietomurron heikohkon tuntuinen tiedottaminen. Eduskuntaan kohdistunut tietomurto on tehty jo syksyllä.
&#8211; Asiasta ei kuitenkaan informoitu eduskuntaa tai valiokuntia, ihmettelee kansanedustaja Minna Reijonen.
Suomessa ei eduskunnan jäsenille tiedotettu eduskunnan tietomurrosta, vaikka tapahtuneesta on jo kuukausia. Nopea tiedottaminen olisi mahdollistanut sen, että kansanedustajat ja henkilökunta olisivat osanneet olla paremmin varuillaan käsittelemiensä tietojen kanssa sähköpostin osalta.
Tietomurtautuja ei ole vieläkään tiedossa
Milloin ja kenen toimesta päätettiin, ettei vakavasta tietomurrosta informoida eduskuntaa, vaikka sillä olisi voitu minimoida tietojen vuotoa jopa kuukausien ajalta?
&#8211; Ei kai tutkinta häiriinny, jos kansanedustajat tietävät asiasta? ihmettelee Reijonen.
On tärkeää, että ajantasainen tiedottaminen ja ohjeistus toimivat. Tärkeää on myös nimetä asian hoitamiseen vastuutahot tai -henkilöt. Kun vahinko on havaittu, on tärkeää minimoida vahingot jatkossa mahdollisimman vähäisiksi.
Reijonen teki asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen.

Reijonen: Miksi kansanedustajia ei tiedotettu eduskuntaan kohdistuneesta kyberhyökkäyksestä?

BRITANIA | Brexitin kumoamiseen tähtäävässä verkkovetoomuksessa on esiintynyt lukuisia epämääräisyyksiä. Addressia on allekirjoitettu ympäri planeettaa ja eräs EU-eroa kannattava kertoi kokeilleensa maan <a href="https://www.express.co.uk/news/politics/1103817/brexit-petition-cancel-brexit-article-50-revoke-brexit-news-latest">kuningattaren postinumeroa onnistuneesti</a>, brittilehti Express uutisoi. Bottien, eli automatisoitujen massa-allekirjoitusten käyttöä kuitenkin tarkkaillaan. Vetoomus on kerännyt yli kolme miljoonaa allekirjoitusta. 

Allekirjoitusten määrä ei sinänsä mitään sen kummempaa. Kymmenen tuhannen allekirjoituksen kohdalla hallitus vastaa vetoomukseen. Sadan tuhannen rajan rikkoutuessa <a href="https://www.bbc.com/news/technology-47668946">parlamentti keskustelee aiheesta</a>. Tämän rajan jälkeen lisäallekirjoitukset eivät merkitse uusia lisätoimia.
Vetoomukseen allekirjoittamiseen tarvitaan sähköpostiosoite ja brittiläinen postinumero. Kyseiseen sähköpostiosoitteeseen lähetetään varmistuskirje, jonka hyväksymällä allekirjoitus hyväksytään. Näin ollen bottien käyttöä on hankaloitettu.
Lisäksi ulkomailla oleskelevat britit voivat osallistua, joten kaikki ulkomailta allekirjoitetut vetoomukset eivät siten ole automaattisesti ulkopuolisten tahojen halua puuttua brittien sisäiseen asiaan.
<h4>Postinumeroita jaettu sosiaalisessa mediassa</h4>
Sosiaalisessa mediassa on levitetty brittiläisiä postinumeroita ja kehotettu väkeä allekirjoittamaan vetoomus. Tällöin ahkerat ulkomaalaiset ovat voineet tehtailla itselleen useita sähköpostiosoitteita ja allekirjoittaa vetoomuksen useaan kertaan.
Vetoomuspalvelin on ajoittain pahoin ruuhkautunut. Varmistussähköpostin on kerrottu viipyvän jopa vuorokauden allekirjoituksen jälkeen.
Vetoomus ei kuitenkaan jyrää yli maan lainsäädäntöä. Tämän vuoksi tietoturva ei ole yhtä korkealla tasolla kuin vaaleissa.

Epämääräisyyksiä Brexitin kumoamiseen tähtäävässä brittivetoomuksessa

KYBERTURVALLISUUS | Helsingin Sanomat <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005208693.html">kertoi</a> tänään Britannian sairaaloihin kohdistetusta laajamittaisesta kyberhyökkäyksestä. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) varoitti äskettäin tällaisen hyökkäyksen olevan mahdollinen myös Suomessa.

&#8211; Ajatus siitä, että sairaalat ovat hyökkäysvapaata aluetta, on nyt historiaa, Juvonen kommentoi Britanniaan kohdistunutta hyökkäystä.
Juvonen muistuttaa, että kaikki internettiin ilman asianmukaista suojausta liitetyt laitteet ovat alttiita hyökkäyksille. Jos tietoturva-asiat eivät ole kunnossa, on ulkopuolisen mahdollista tehdä kyberhyökkäys ja ottaa järjestelmät hallintaansa.
&#8211; Paitsi tietoverkkoihin, myös kiinteistöautomaatioon murtautumalla on mahdollista saada aikaan totaalinen kaaos. Toiminta lamaantuu, puhelimet ja tietoliikennejärjestelmät eivät toimi, sähkönjakelu katkeaa. Sairaalan saattaminen täysin pimeäksi niin tietoliikenteen kuin myös sähkönjakelun osalta on kauhukuva ja katastrofi. Se on kuitenkin mahdollista tehdä, jos joku onnistuu pääsemään käsiksi ohjausjärjestelmiin. Silloin kyseessä on tilanne, jossa voidaan myös menettää ihmishenkiä ja potilasturvallisuus vaarantuu. Hoitolaitteet, koneet ja monitorit lakkaavat toimimasta, leikkaukset keskeytyvät. Laitteiden vaatima paineilma ja imu, mittalaitteet, valtava erilainen määrä tekniikkaa kaatuu, Juvonen kuvaa.
Juvonen pitää välttämättömänä, että kaikkien tärkeiden rakennusten kunten sairaaloiden ja voimalarakennusten tietoturva-asiat selvitetään välittömästi ja saatetaan asianmukaiselle tasolle.
&#8211; Myös uutta infraa rakennettaessa on huolehdittava siitä, että tietoturvaan panostetaan kunnolla resursseja, jotta saadaan ensiluokkainen ja laadukas suojaus. Jos kilpailutus johtaa siihen, että halvin voittaa ja valitaan ja rakennetaan halvimmat mahdolliset ratkaisut, niin luvassa voi olla ongelmia, Juvonen toteaa.