Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kuulustelut

Suur-Tukholman alueella on ammuskeltu viikonloppuna ainakin kolmessa eri paikassa. Kuolleita on yksi ja loukkaantuneita kuusi. Kesää myöten jengiammuskelu on kiihtynyt poliisin toiveikkaista lausunnoista huolimatta. Kansakunnan kärsivällisyydellä ei näytä olevan äärtä eikä rajaa.

Lauantai-iltana Tukholman Farstassa <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/en-dod-efter-skjutning-i-farsta">ammuttiin</a> hengiltä 15-vuotias poika. Hänen samanikäinen toverinsa haavoittui luodeista. Automaattiaseiden mielettömässä luotisateessa saivat osumaa myös 45-vuotias mies ja 60-vuotias nainen. Miehen vammat ovat hengenvaaralliset.
Poliisi ei tässä vaiheessa pysty vahvistamaan, ovatko iäkkäämmät luotisateessa haavoittuneet sivullisia. Poliisin työhypoteesi on kuitenkin tämä. Jengiammuskelut ovat Ruotsissa nousseet siis entistäkin vakavammalle tasolle.
Poliisi <a href="https://www.expressen.se/nyheter/polisen-efter-gripandet-gjort-flera-beslag/">pidätti</a> takaa-ajon jälkeen kaksi parikymmenvuotiasta miestä <a href="https://twitter.com/reichgbg/status/1667854694213906432?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1667854694213906432%7Ctwgr%5E0a6fe16e8c35da3fa468fa33dfef04934f788f52%7Ctwcon%5Es1_&amp;ref_url=https%3A%2F%2Fwww.svd.se%2Fa%2FLldQ2P%2Fgreps-45-minuter-efter-skotten-i-farsta-centrum-polisen-trappar-upp">E4-moottoritiellä</a> (video) Södertäljen Järnassa. Miehiä epäillään Farstan murhasta ja murhan yrityksistä. Lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä poliisi teki myös kotietsintöjä ja haki useita henkilöitä kuulusteltavaksi.
”Hirvittävän synkkä vuorokausi”
Viikonlopun aikana Suur-Tukholmassa on ammuttu seitsemää ihmistä kolmessa eri ammuskelussa.
&#8211; Hirvittävän synkkä raakalaismaisten ampumisten vuorokausi, <a href="https://www.tv4.se/klipp/va/20593927/strommer-m-pa-plats-i-farsta-ingenting-vi-kan-acceptera-i-ett-anstandigt-samhalle">kommentoi</a> oikeusministeri Gunnar Strömmer TV4:n uutisille.
&#8211; Ajatukseni ovat ennen kaikkea rikoksen uhrien ja heidän omaistensa luona. Poliisi työskentelee tauotta saattaakseen tekijät vastuuseen. Myös me poliitikot tulemme tekemään kaikkemme kääntääksemme kehityksen suunnan.
Sosiaalisessa mediassa ulostulot ovat olleet hyvinkin paljon suorempia.

Taas verinen viikonloppu Tukholmassa – Yksi kuoli ja luodeista saivat myös sivulliset

Vankiloiden määrää suunnitellaan pienennettäväksi Suomessa lähes puolella seuraavien 20 vuoden aikana. Itä- ja Kaakkois-Suomi sekä iso osa Länsi-Suomea saattaisivat jäädä kokonaan ilman vankilaa. Jos suunnitelma toteutuu, poliisi joutuu kuljettamaan epäiltyjä ja vangittuja rikoksentekijöitä pitkiä matkoja. Myös kuulustelumatkat lisääntyvät.

&#8211; Muutos aiheuttaisi hirveästi lisätyötä poliisille. Kokonaishomma on menossa metsään. Järkevyys edellä pitää suunnitelmissa mennä, painottaa perussuomalaisten Vaasan vaalipiirin kansanedustaja Anne Rintamäki, ammatiltaan poliisi.
Kun yhdestä kohteesta valtio säästää, toisessa kohteessa työt ja kulut lisääntyvät. Jos lähivankiloita lakkautetaan, tutkivat rikospoliisit kulkisivat päivärahoilla monen sadan kilometrin päässä sijaitsevissa vankiloissa tai tutkinta-apupyynnöt lisääntyisivät kuormittaen toisen alueen poliisia.
Yksi lakkautusuhan alla olevista vankiloista on Vaasan vankila.
&#8211; Vaasan vankila on täysin toimiva. Se on vanha rakennus, ja siitä on suojelupäätös. Sinne ei saa uimahallia rikollisille rakentaa. Ei vankilan tarvitse olla Presidentti-hotelli, Rintamäki puuskahtaa.
Vaasan vankila sijaitsee kaupungin keskustassa meren rannalla. Rakennus on vanha ja tontti arvokas.
Myös osa Etelä-Suomen vankiloista sijaitsee arvokkailla tonteilla. Vanhojen rakennusten saneeraaminen nykyisten vaatimusten tasolle voi olla hankalaa. Rakennusten ja tonttien myynneistä valtio saisi hyvät tuotot.
<h4>Lakkautukset kolmessa aallossa</h4>
Rikosseuraamuslaitos Risen vankilaverkostoanalyysin loppuraportin mukaan tänä vuonna tulisi tehdä lakkautuspäätökset Köyliön, Sukevan, Juuan, Käyrän, Kestilän, Sulkavan ja Vilppulan vankiloista. Ne lakkautettaisiin tämän vuosikymmenen lopulla. Ensi vuosikymmenellä lakkautettaisiin Pyhäselän, Mikkelin, Kylmäkosken, Vaasan, Vanajan ja Ylitornion vankilat. Kolmannessa aallossa lakkautusuhan alla olisivat Jokela, Riihimäki, Kuopio, Naarajärvi, Ojoinen, Huittinen ja Helsinki. Oulun ja Pelson vankilat on jo päätetty lakkauttaa, ja niiden toiminta päättyy ensi vuonna.
Uusia vankiloita tai nykyisten laajennuksia tehtäisiin ainakin Rovaniemelle, Vantaalle, Ouluun, Tampereelle, Turkuun ja Uudellemaalle. Vuonna 2040 maassa olisi 9 suljettua tai tutkintayksikköä ja 8 avoyksikköä nykyisten noin 30:n sijasta. Suunnitelman jäljiltä Kaakkois- ja Itä-Suomessa ei olisi ainuttakaan yksikköä. Myös Länsi-Suomi Turusta Ouluun jäisi tyhjäksi.
<h4>Selvityksiä ennen ratkaisuja</h4>
Mikkelin vankila sijaitsee kaupungin keskustassa. Se huolehtii tutkintavankeuden toimeenpanosta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksissa syytettyjen osalta.
Mitä Mikkelissä ajatellaan vankilan mahdollisesta lakkauttamisesta?
&#8211; Mahdollinen sulkeminen ei tunnu hyvältä. Toisaalta on paljon asioita, joita tulee ennen tuollaista päätöstä selvittää ja ratkaista, joten suurta huolta en asiasta vielä kanna. Tässä on kyse yhdenlaisesta selvityksestä, ja hyvin monet poliittiset, taloudelliset ja muutkin asiat tulevat vaikuttamaan siihen, kuinka tämänsuuntaista suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan, vastaa Mikkelin vankilan yksikönpäällikkö Tarja Väisänen.
<h4>Työvoimasta pulaa pääkaupunkiseudulla</h4>
Vankiloiden keskittämistä kasvukeskuksiin perustellaan suuremmalla rikollisuudella ja paremmalla työvoiman saatavuudella.
&#8211; Kasvukeskuksissa kamppailu työvoiman saatavuudesta on isompi. Pääkaupunkiseudulla on kova pula vankilan henkilöstöstä, mutta siellä on myös kallimpaa asua, tietää Vaasan vankilan johtaja Tiina Larikka. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus työskentelystä pääkaupunkiseudun vankiloissa.
Vaasassa vankilapaikkoja on 70.
&#8211; Henkilökuntaa on saatu hyvin. Nuoret tosin miettivät, kannattaako asettua tänne, jos tämä lakkautetaan. Aikamoinen juttu tämä on myös yhteistyökumppaneillemme, kuten poliiseille. Toiminnallisesti on iso muutos, jos lähivankila lähtee kauemmas, sanoo Larikka.
Mikkelin vankilassa paikkoja on 110. Puolet paikoista on vankeusvangeille ja puolet tutkintavangeille. Mikkelin henkilötyövuosimäärä on 74.
&#8211; Henkilökunnan saatavuus ja hakijamäärät ovat vaihdelleet. Toistaiseksi on ollut hakijoita avoimiin tehtäviin, kertoo Tarja Väisänen.
Raportin mukaan vankeuden suorittaminen lähellä vangin kotipaikkaa edistää kuntoutumista monin tavoin. Uudistus kuitenkin veisi jotkut vangit kauemmas kotipaikoistaan. Samalla omaisten vierailumatkat pitenisivät.
<h4>Kuljetukset lisääntyisivät oikeusistuntoihin</h4>
Poliisille lisää työtä teettää tutkintovankeuslain tuleva muutos. Vuodesta 2025 poliisi saa säilyttää epäiltyä maksimissaan 72 tunnin pidätysajan ennen kuin hänet pitää toimittaa vankilaan nykyisen 30 vuorokauden sijaan. Tulevaa lakia noudatetaan monin paikoin jo nykyisin.
&#8211; Jos on saatu kiinni roisto, jota pitää kuulla, se siirretään nopeasti Vaasan vankilaan. Helpointa on tehdä kuulustelut, kun roisto on siinä lähellä, mutta kun näille pitää nykyään saada ”kodinomaiset olot”, kun jotkut sitä vaativat. Esitutkinnan teko kunnolla ja huolella on tärkeintä. Jos ei ole lähivankilaa, sen puute haittaa esitutkinnan tekoa, sanoo Anne Rintamäki.
Vankilan siirto kauemmas vaikuttaa myös oikeusistuntojen toteutukseen.
&#8211; Käräjöinti tehdään tekopaikkakunnalla, jolloin taas vankikärryllä jouduttaisiin kuljettamaan vankia kauempaa käräjäoikeuteen. En näe mitään hyviä puolia uudessa vankilaverkostosuunnitelmassa, hän jatkaa.
Vankilapaikkojen kysynnän eli rikollisuuden uskotaan kasvavan 7 % vuoteen 2030 mennessä. Vankimäärän kasvun ennustetaan jatkuvan senkin jälkeen tasaisena muun muassa väestön keskityttyä tietyille alueille kriminaalipolitiikan kiristymisen sekä tutkintavankeuslain muutoksen vuoksi.
Risen vankilauudistus vaatisi vuoteen 2040 mennessä 22 lakkautuspäätöstä ja 15 uudisrakentamis- tai laajennuspäätöstä sekä peruskorjauksia.

Vankiloiden määrää suunnitellaan vähennettäväksi – muutos lisäisi poliisin työtä

Poliisin käyttämän tulkkauksen tarve on viime vuosina kasvanut. Tulkatuimmat kielet ovat viro, venäjä ja arabia. Vuonna 2015 alkaneen, Suomeenkin kohdistuneen turvapaikanhakukriisin jälkeen poliisin ostamien tulkkauspalvelujen kulut kohosivat vuositasolla enimmillään jopa 4,5 miljoonaan euroon. Summasta suurin osa oli seurausta maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuvista menoista.

Maahanmuuttajien osuus väestöstä nousee Suomessa tasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2019 lopussa 412 644 vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Vieraskielisten määrän kasvusta on samalla seurannut tulkkauspalvelujen käytön kasvava tarve julkisella sektorilla, etenkin poliisitehtävissä, joissa tulkkausta on edellisten kymmenen vuoden aikana tarvittu yhä enemmän. Tulkkauskustannukset jäävät valtion eli veronmaksajien maksettavaksi.
Kuntaliiton tilaaman<a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vieraskielisen-vaeston-maara-yli-kaksinkertaistuu-vuoteen-2040"> selvityksen</a> mukaan maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.
Esitutkinnassa selvitetään tulkkauksen tarve
Hallintolaki edellyttää viranomaisen järjestävän tulkitsemisen ja kääntämisen viranomaislähtöisissä asioissa, joissa asianosainen ei osaa suomen tai ruotsin kieltä. Lisäksi myös esimerkiksi esitutkintalaki edellyttää esitutkintaviranomaisen, yleensä poliisin, selvittävän tulkkauksen tarpeen ja hankkivan tulkin tarvittaessa.
Esitutkintalain mukaan muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä on oikeus esitutkinnassa käyttää kieltä, jota kyseinen henkilö ymmärtää ja osaa puhua riittävästi. Esitutkintaviranomaisen on selvitettävä, tarvitseeko asianosainen tulkkausta. Edelleen esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että asianosainen myös saa tarvitsemansa tulkkauksen.
Viime vuosina tulkkausmenot kasvaneet
Poliisi erittelee erikseen poliisin toimintamenomomentilta maksetut tulkkauskulut, jotka liittyvät esitutkintaan ja maastapoistamis- ja noutokuljetus-momentilta maksetut tulkkauskulut.
Poliisin vuosina 2010-2020 maksamien tulkkauspalvelujen ostokuluista voi havaita, että vuonna 2015 alkaneen turvapaikanhakukriisin seurauksena poliisin ostamien tulkkauspalvelujen kulut kohosivat vuositasolla enimmillään yli 4,5 miljoonaan euroon. Kyseisenä vuonna 2015 poliisin tulkkauspalvelujen ostokulut olivat tarkalleen 4 543 346 euroa. Summasta suurin osa eli 3 251 047 euroa kertyi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista.
Tulkkauskuluissa oli piikki myös seuraavana vuonna. Vuoden 2016 osalta kokonaiskustannukset tulkkauspalvelujen ostoista olivat 3 932 222 euroa, josta maastapoistamis- ja noutokuljetuksien osuus oli runsaat 2,5 miljoonaa euroa.
Vuosina 2017-2019 poliisin tulkkauskulut olivat vuositasolla vaihtelevasti kahden miljoonan euron molemmilla puolilla. Tuoreimpien eli vuoden 2020 poliisin tietojen osalta käy ilmi, että tulkkaukseen käytettiin kyseisenä vuonna 1 829 140 euroa. Edellisiin vuosiin verrattuna maastapoistamis- ja noutokuljetuskulujen osuus on suhteellisesti pienempi, sillä näihin kuluihin käytettiin 476 541 euroa. Loput tulkkauskuluista, 1 352 598 euroa olivat poliisin toimintamenomomentin kuluja.
Tulkkeja tarvitaan kuulusteluissa ja tiedoksiannoissa
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Anna-Riina Korteniemi kertoo Suomen Uutisille, että poliisin tulkkaustarpeet, tulkkien koulutus sekä tulkkausmarkkinat ovat selvästi muuttuneet edellisten kymmenen vuoden aikana. Kun vieraskielistä väestöä on maassamme enemmän, myös poliisin tulkkausta tarvitaan enemmän.
Korteniemi sanoo, että yleisimpiä ostopalveluilla hankittuja tulkkauskieliä ovat ne kielet, jonka kielisiä puhujia maassamme on muutenkin eniten.
&#8211; Kolme eniten tulkattua kieltä ovat viro, venäjä ja arabia. Näiden jälkeen tulee useampi kieli, joissa tulkkauksen tarve on tasaista. Kielitarpeet vaihtelevat suoraan sen mukaan, millaista tarvetta poliisin palveluiden alla esiintyy.
&#8211; Poliisi tarvitsee tulkkien palveluita hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkkinä voin mainita kuulustelutilanteet ja tiedoksiannot tai ihan jo poliisin tarjoamien palveluiden alkuvaiheessa sen selvittämiseksi, miksi henkilö on poliisin palvelujen piiriin hakeutunut tai joutunut.
Oikeustulkkien palvelut ensisijaisia
Poliisi tarvitsee ensisijaisesti oikeustulkkien palveluita. Oikeustulkki tulkkaa erilaisissa oikeudellisissa viranomaisasioissa ja hallitsee niihin liittyvän ammattikielen sekä vakiintuneet ilmaukset työkielillään.
Opetushallitus ylläpitää oikeustulkkirekisteriä, johon oikeustulkkirekisterilautakunnan hyväksymät oikeustulkit merkitään.
&#8211; Rekisterissä olevien oikeustulkkien määrä on kuitenkin vielä pieni, joten asioimistulkkien käyttö on paikoin välttämätöntä. Lisäksi poliisi tarvitsee esimerkiksi erityiskoulutuksen saaneita rekisteröityneitä oikeustulkkeja lasten haastatteluja varten lapsiin kohdistuvissa rikosepäilyissä. Poliisin tulkkauspalveluiden käyttötarpeet ovat hyvin monimuotoiset ja tulkin ammattitaito korostuu, mitä vakavammasta tai herkemmästä asiasta on kyse, Korteniemi selventää.
Palvelut kilpailutetaan
Tulkkaus on kilpailutettava hankintalain edellyttämällä tavalla. Korteniemen mukaan poliisin tulkkauspalveluiden käyttö perustuu tällä hetkellä Hanselin kilpailuttamiin tulkkauspalveluihin.
Mikäli yksittäisessä asiassa ei ole saatavissa edellytykset täyttävää tulkkia, on poliisin hankittava tarpeeseen sopivaa tulkki kilpailutuksen ulkopuolelta.
&#8211; Poliisi ei voi pyytää satunnaisesti ketä tahansa tulkkia tulkkaamaan tilannetta, koska pääasiassa poliisin tulkkaustarpeet ovat salassa pidettävää tietoa esitutkinnasta, jonka johdosta tulkkauspalveluiden tuottaja ja kukin yksittäinen tulkki on turvallisuusselvitettävä. Poliisi painottaa oikeustulkkausdirektiivin mukaista laatua sekä tulkkauksissa että käännöksissä.
Lähtökohtaisesti tulkin valinnalla pyritään siihen, että asiakas saa asiaansa ammattitaitoista tulkkausta.
&#8211; Tulkin perustehtävänä on parhaalla mahdollisella tavalla välittää osapuolten välistä viestintää. Tulkki ei kuitenkaan ole asiassa oikeudellisen avustajan tai tukihenkilön roolissa, Korteniemi sanoo.
Tulkkauksen sisältö voidaan tarkistaa jälkikäteen
Poliisille tulkatun kielen vastaavuus alkuperäiskieleen pyritään varmistamaan eri tavoilla, ja tarvittaessa tulkkauksen sisältö voidaan jälkikäteen tarkistaa uudestaan.
&#8211; Poliisin päätökset ovat kirjallisia. Kuulustelut kirjataan kuulustelupöytäkirjaan ja tarvittaessa kuulustelutilanteet myös videoidaan, joten asiaan on mahdollista palata, mikäli ilmenee väärinymmärryksen tapahtuneen esitutkinnan aikana.
&#8211; Kuulustelun alussa kuulusteltavalta kysytään, ymmärtävätkö tulkki ja kuulusteltava hyvin toisiaan, jolla varmistetaan viestinvaihdon edellytyksiä. Lisäksi rikosasiassa, joka käsitellään vielä syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa, seuraa useampikertainen tarkastelu, ja oikeussalissa asiakkaalla on taas tulkki käytettävissään, Korteniemi kertoo.

Vieraskielisen väestön määrä kasvaa – poliisi osti viime vuonna tulkkausta 1,8 miljoonalla eurolla