Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Rintamäki: Suomalaisten ei tule ummistaa silmiään suvaitsevaisuuden nimissä

Kymen piirin ensimmäiset aluevaaliehdokkaat valittu

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kustannuskriisi

Eduskunta keskusteli tänään opposition välikysymyksestä koskien suomalaisen maatalouden kriisiä ja ruuantuotannon turvaamista. Perussuomalaiset huomautti, että mikäli maatalouden kustannuskriisi ja maatilojen lopettamiset jatkuvat nykyistä tahtia, ovat kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus uhattuina.

&#8211; Omavaraisuus on ollut elinehto maamme rattaiden pyörimiselle. Energiansaannin lisäksi on välttämätöntä turvata ruoantuotanto. Suomessa on menossa kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole aiemmin koettu, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa totesi.
Elomaa huomautti, että käsillä oleva ongelma koskettaa jokaista suomalaista, sillä kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. Monella maatilalla kustannusten räjähdysmäinen kasvu on johtanut akuuttiin rahoituskriisiin, sillä viivan alle ei jää mitään.
Myös EU:sta tulossa lisäkustannuksia
&#8211; Hallitus on vetelehtinyt kotimaisen maatalouden ja metsäsektorin edunvalvonnassa EU-pöydissä, Elomaa muistutti.
&#8211; Tästä esimerkkinä Suomelle kalliiksi käyvä ennallistamisasetus. Me perussuomalaiset olemme esittäneet maatalouden kriisiin useita ratkaisuehdotuksia, kuten esimerkiksi sääntelyn purkua, taloudellista tukea ja kiinteistöverotuen laajentamista koskemaan maatalouden harjoittajia.
Tuottajahinnat liian pienet
Elomaa arvioi, että maatalouden ahdingon ydinsyy ovat liian matalat tuottajahinnat.
&#8211; Jos tähän ei tule ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, on valtiovallan ryhdyttävä tiukkoihin toimiin. Hallitus on seurannut maatalouden ahdingon syvenemistä passiivisena. 300 miljoonan euron maataloustuestakaan ei montaa euroa päätynyt ruoantuottajille, Elomaa sivalsi.
Tuottajia kohdellaan kuin rikollisia
&#8211; Ruokaturvakysymys on vakava. Silti hallitus ajaa jääräpäisesti linjaa, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas ilmastotavoitteiden suhteen ja jopa ylittää EU:n vaatimukset, Elomaa ihmetteli.
Elomaan mukaan yltiökunnianhimoiset ilmastotoimet ovat ajaneet maataloustuotannon entistä ahtaammalle niin, että suomalaisista tuottajista on tehty jo ”jonkin sortin rikollisia”.
&#8211; Perussuomalaiset vastustaa tällaista kehityskulkua jyrkästi. Maaseutu ansaitsee sellaisia poliittisia linjauksia, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena. Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen viimeistään nyt, Elomaa vaati.
Ulkomaisilla toimijoilla etulyöntiasema
Elomaa huomautti, että Suomen ruokaketju työllistää jopa noin 300 000 suomalaista ja on maailmankin mittakaavassa uudenaikainen ja tehokas.
&#8211; Suomessa panostetaan ruoan puhtauteen ja laatuun. Samaa ei voi sanoa kaikista ulkomailta kauppojemme hyllyihin virtaavista tuotteista.
&#8211; Hintakilpailu markkinoilla on kuitenkin armotonta kotimaisille tuottajille. Me perussuomalaiset arvostamme alkutuottajaa. Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua tuotantoketjussa. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä siihen, miten eurot jakautuvat. Kyse on viime kädessä siitä, että kansalaiset saavat pöytiinsä kotimaassa tuotettua ruokaa jatkossakin.
Tarvitaan energiaratkaisuja
&#8211; Euroopassa on nyt sota, ja perussuomalaiset katsovat, että on edesvastuutonta ajaa maataloustuottajiamme konkurssin partaalle tai hylätä toimivaa energiantuotantoa, Elomaa totesi.
Elomaa huomauttikin, että energian tuotantopalettiin tulee sisältyä edelleen turve ja kivihiilivarauma – tuotannon turvaamiseksi.
&#8211; Turpeen alasajo oli suuri virhe. Energiavajeen lisäksi vieläkään ei ole löydetty toimivia korvikkeita kasvu- tai kuiviketurpeelle, Elomaa muistutti.
Kaikki on maksettava etukäteen
Lopuksi Elomaa huomautti, että maatiloilla tehdään edelleen mittavia investointeja ja moni tilallinen elää kädestä suuhun.
&#8211; Lannoitteet, kuivikkeet ja muut tarvikkeet pitää maksaa etukäteen, vaikka tukia ei näy. Tulevaisuuden usko on koetuksella vähemmästäkin. Tukien maksaminen jälkijunassa on täysin vastuutonta.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on äärimmäisen pettynyt Sanna Marinin hallituksen harjoittamaan ja keskustalaisten ministerien johtamaan maatalouspolitiikkaan. Siksi kannatan edustaja Sari Essayahin esittämää epäluottamuslausetta, Elomaa totesi lopuksi.
&nbsp;

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Oppositiopuolueet jättivät tänään välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisella ministerillä ja siitä huolimatta maataloudessa menee huonommin kuin koskaan.

Eduskunnan oppositioryhmät jättivät perjantaina välikysymyksen hintojen nousun aiheuttamasta maatalouden kriisistä, jonka aikaansaama ahdinko uhkaa vaarantaa ensi talvena kotimaisen ruuantuotannon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Tällä on dramaattisia vaikutuksia suomalaiseen ruuantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
&#8211; Kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat yli tuplaantuneet muutaman edellisen vuoden aikana. Ensi kesän lannoitelaskut ja muut tuotantopanokset ovat ennätyskalliit. Kasvihuoneviljelijät ovat pulassa kohonneiden sähkölaskujen takia. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Samoin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa.
&#8211; Samaan aikaan hallitus ei ole päässyt sopuun maatalouden tukemisesta. Maataloudesta on tullut hallituksen riitelyn uhri. Suomalaisesta ruoasta on tullut hallituksen riitelyn uhri. On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruoantuotannon todellisuutta. Keväällä annettu tukipaketti oli riittämätön, se tuli liian myöhään ja kohdistui väärin. Ylipäätänsä kaiken tuen pitää mennä ruoantuotantoon. Emme tarvitse uusia himmeleitä tai tukea näennäisviljelyyn, Purra sanoo.
Jopa kolme tilaa päivässä lopettaa
Perussuomalaiset kysyi maatalousaiheesta eduskunnan kyselytunnilla jo eilen torstaina. Purra vaati tuolloin sääntelyn ja ilmastotoimien helpottamista.
&#8211; Kuten eilen kyselytunnilla pääministeriltä kuulimme, myöskään byrokraattista taakkaa ja kustannuksia aiheuttavista vaatimuksista esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen ei olla luopumassa, vaikka tilanne on tällainen. Ruoantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, ja tämän korjaamiseen ei raha riitä.
&#8211; Haluammeko me Suomeen samaa kuin vaikkapa Hollannissa on nähty, jossa EU:n toimesta ajettava ilmastolaki maatalouden typpipäästöjen laskemiseksi ajaa valtavan määrän tiloja alas ja ruoantuotanto uhkaa supistua murto-osaan? Tällaisena aikana, kun kansallisesta ruokaturvasta pitäisi erityisesti pitää huolta. Valitettavasti on todettava, että pääministerin ja keskustaministerien suusta nämä sanat, ruokaturva ja huoltovarmuus, ovat pelkkää sanahelinää.
Alkutuottajien saama yrittäjätulo on laskenut koko ajan dramaattisesti per tila. Purra huomauttaa, että joka päivä noin kolme tilaa lopettaa toimintansa.
&#8211; Näitä ei saada takaisin, ainakaan kovin helposti. Kun ala ja osaaminen on ajettu alas, sitä ei niin vain ylös nosteta. Kun väki samaan aikaan pakkautuu tänne kasvukeskuksiin, mistä se ruoka tulee kauppoihimme ja suomalaisten pöytiin? Tämä on perustavanlaatuinen asia olemassaolomme kannalta, ei mitään identiteettipolitiikkaa, Purra sanoo.
Kotimainen ruuantuotanto ansaitsee arvonpalautuksen
Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisen ministerin käsissä, samoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuus. Silti maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin.
&#8211; Me tarvitsemme suomalaisen ruoantuotannon arvonpalautuksen ja vuosikausien ilmastosyyllistämisen jälkeen maatalouden tuottajalle ennemminkin soviteltavaksi sankarin viitan. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. Tätä menoa sitä ei vain ole kukaan tuottamassa.
Perussuomalaiset esittivät aiemmin kiinteistöveron poistoa maa- ja metsätalouden talousrakennuksilta, ja tähän hallitus osittain tarttuikin.
&#8211; Lisäksi olemme peräänkuuluttaneet nopeita toimia suomalaisen ruoan viennin edistämiseksi. Omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuonnin kanssa. Esimerkiksi Suomessa aivan oikein vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monessa maassa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa.
Purra vaatii, että tuontiruoalta edellytetään samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin kotimaassakin.
Perussuomalaisilta uusi maatalouspoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisee ensi viikolla puolueen uuden maatalouspoliittisen ohjelman.
&#8211; Siinä käsittelemme näitä asioita ja esitämme keinoja korjata ongelmia. Ohjelma huomioi maatalouden, metsät, metsästyksen ja monta muuta tärkeää maaseudun ja koko maan asiaa, Purra toteaa.
Alkutuottaja painettu maahan, muut korjaavat voiton
Kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan perussuomalaiset on mukana opposition yhteisessä välikysymyksessä siksi, koska hallitus ei ole onnistunut näiden vakavien ongelmien korjaamisessa tai edes helpottamisessa. Elomaa huomauttaa, että maatalous on syvässä kriisissä ja asia on ratkaistava välittömästi.
&#8211; Viljelijöiltä kysyttiin, mitkä ovat suurimmat haasteet, joita he tällä hetkellä kohtaavat. Keskeistä on kannattavuuskriisi eli se, että kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pitkä miinus. Alkutuotanto saa siis minimaalisen korvauksen. Alkutuottaja tuotteineen ryömii maassa, ja muut korjaavat voiton, Elomaa sanoo.
Vaikka viljelijät pitivät kustannuskriisiä suurimpana ongelmana, myös se huolettaa, mikä on heidän henkilökohtainen jaksamisensa lähitulevaisuudessa.
&#8211; Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt edessä ja eläimet odottavat navetassa ruokaa ja heiniä.
Myös kuluttajan etu kyseessä
Elomaa huomauttaa, että monia askarruttaa sekin, kuka jatkaa tilalla.
&#8211; Kuka on se nuori, joka jatkaa tilalla? Jos jatkajaksi tuleekin tilallisen oma jälkeläinen tai joku muu ostaa tilan, voi kysyä, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät. Vastaus on, että ne ovat heikot. Se, että tuet maksetaan viivästyneenä, ei vaan voi mennä niin. Tukien maksaminen tapahtuu epämääräisesti. Periaatteessa viljelijät eivät tukea tarvitsisi vaan sen, että tuotteella on oikea hinta.
Elomaa huomauttaa, että nyt on kyse myös kuluttajan edusta ja huoltovarmuudesta.
&#8211; Kuluttajille pitää turvata mahdollisuus saada kotimaassa valmistettua ruokaa. Meidän kaikkien etu on se, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta –  Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”

Maatalouden kriisipakettiin kuuluvan kiinteistöverotuen suhteen osalle osakeyhtiömuotoista maataloutta harjoittavista tuottajista on selvinnyt vasta hakuprosessin yhteydessä, <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/abd52ce1-f6d9-442d-852b-25774b2bd26a">etteivät he saakaan tukea</a>. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää tyrmistyi, kääri hihat ja jätti viime viikon perjantaina lakialoitteen korjaamaan esille noussutta ongelmaa.

Juha Mäenpään uudessa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_57+2022.aspx">lakialoitteessa</a> esitetään, että kiinteistöverolakia muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten (teollisuus- ja varastorakennukset) kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin mitä maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennusten (maatalousrakennukset, maatalouden tuotantorakennukset) osalta on säädetty.
Elinkeinoverolain alaisia tuottajia ongelmissa
Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.
&#8211; Viime vuoden joulukuussa tekemäni <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoitteen</a> pohjalta kiinteistöverolakia muutettiin siten, että verohallinnon on mahdollista alentaa määrättyä veroa hakemuksesta maatalouden tuotantorakennusten osalta kuluvalle vuodelle 2022.
&#8211; Alkuperäisen lakialoitteeni lähtökohta oli, että kaikki maataloustoimintaan käytetyt tuotantorakennukset olisivat olleet kiinteistöveronpalautuksen piirissä ja että kiinteistöverohelpotus olisi ollut pysyvä helpottamaan jo pitkään kustannuskriisistä kärsineen maatalouden tilannetta samalla varmistaen ruokaturvaamme, Mäenpää toteaa tuoreessa lakialoitteessaan.
&#8211; Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista lainkaan kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisten maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin, hän jatkaa.
Mäenpään mielestä kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma erilaisilla yhtiömuodoilla toimivien tuottajien välillä. Kustannuskriisi koettelee kaikkia riippumatta yhtiömuodosta.
Maatalousyrittäjille suurehko rasite
&#8211; Nyt esitetyn kiinteistöverotuen laajentaminen elinkeinoverolain alaisesti toimiviin maatalouden harjoittajiin ei merkittävästi vähennä valtion saamia verotuottoja. Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella. Kuntien menettämä raha korvattaisiin tarvittaessa valtionosuusjärjestelmän kautta, Mäenpää päättää aloitteensa perustelutekstin.
Kiinteistöverohelpotus kohdistuu suurelta osin nuoriin merkittäviä investointeja tehneisiin maatalousyrittäjiin. Lakialoite osaltaan turvaa täten maamme maatalouden jatkuvuutta.
&nbsp;

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen ruoantuottajien työhyvinvoinnin ja henkisen kestokyvyn tukemisesta. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että tuottajat saisivat apua jaksamiseensa suurten haasteiden edessä. Elomaa kerää tällä hetkellä toimenpidealoitteeseen allekirjoituksia kaikilta kansanedustajilta yli puoluerajojen.

&#8211; Suomen maatalous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Ongelman ydin on alhaiset tuottajahinnat, joiden seurauksena tuottajien kannattavuus on ollut koetuksella, sanoo Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena esimerkiksi rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa ja voidaan puhua äärimmäisen vakavasta maataloutta koettelevasta kustannuskriisistä. Monilla tiloilla harkitaan jo lopettamista.
&#8211; Maatalous tarvitsee nyt laajamittaista tukea, jotta kotimainen ruoantuotanto ei kompastuisi mittavaan konkurssiaaltoon. Esimerkiksi tuottajahintoihin on saatava tuntuvia korotuksia, verotukseen helpotusta ja toiminnan sujuvuutta on parannettava keventämällä sääntelyä, hän toteaa.
Viime kädessä kyse on ihmisistä
Elomaan mukaan maatalousyrittäjien kannattavuuden parantaminen on elinehto kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle, muttei sovi unohtaa, että viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.
&#8211; Voimme kaikki vain kuvitella, kuinka kuormittavaa on tehdä töitä yrittäjänä, kun ulkoisista syistä johtuen tulos romahtaa eikä tehdystä työstä saa aina edes palkkaa. Kun tähän yhtälöön lisätään epävarmat tulevaisuudennäkymät, niin on päivänselvää, että työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kovalla koetuksella, Elomaa kuvailee.
Monen jaksaminen äärirajoilla
Välitä viljelijästä -projektin tarkoitus on tarjota maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella.
&#8211; Laajempien maatalousyrittäjiä tukevien poliittisten linjausten lisäksi tarvitaan nimenomaan työhyvinvointia ja henkistä jaksamista tukevia täsmätoimia. Välitä viljelijästä -projekti on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, joka vastaa näihin haasteisiin. Sen jatkuvuus tulisi varmistaa rahoituksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden toteuttamista tulisi edistää jatkossa aktiivisesti, Elomaa pohtii.
&#8211; Monen ruoantuottajan jaksaminen on äärirajoilla, mistä on jo seurannut surullisia kohtaloita tiloilla. Ihmisten pahoinvointi heijastuu usein myös eläinten oloihin. Nyt tarvitaan nopeita ja tuntuvia toimia monella rintamalla ruoantuottajien tukemiseksi, jotta varmistamme kotimaisen ruoan saatavuuden tulevaisuudessa. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pelissä on valtavat panokset, hän kertoo.
&nbsp;

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: “Pelissä on valtavat panokset”

Suomen maatalous on kriisissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaan mukaan tilanne on nyt kärjistynyt siihen pisteeseen, että maataloustuottajat tarvitsevat tukea välittömästi, tai tiloja alkaa kaatumaan kuin dominonappuloita.

Energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousukiidossa, ja se lisää suoraan tuottajien kustannuksia. Suomessa ollaan pakkoratkaisujen edessä, ja aikapaine on valtava. Avainasemassa neuvottelupöydässä ovat elintarviketeollisuus ja kauppa. Hallituksella on nyt ottelupallo käsissään ja samalla kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus.
&#8211; Kuinka kauan luullaan, että maataloustuottajat jaksavat tehdä kovaa työtä nollatuloksella tai jopa tappiolla? Lähtisitkö sinä töihin, jos et saisi palkkaa? Kestävin ratkaisu ongelmiin on tuottajahintojen tuntuvat korotukset. Paremmalla katteella tuottajat voisivat taas nousta pinnan yläpuolelle, ja Suomen maataloudella olisi taas tulevaisuus, uskoo Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään
Suomessa on paljon tiloja, jotka ovat kamppailleet kannattavuuden kanssa jo kauan ennen energiakriisiä tai Ukrainan sotaa. Kustannusten nousu yli kipurajan tarkoittaa toiminnan loppua. Suomessa on tehty jo pitkään ympäristöpolitiikkaa maataloustuottajista piittaamatta.
&#8211; Tämä on niin ikään nostanut kuluja ja hankaloittanut toimintaa. Ukrainan sota on viimeistään nostanut maatalouden ahdingon tapetille. Tästä huolimatta Sanna Marinin hallitus ei ole valmis joustamaan ympäristötavoitteiden tavoiteaikatauluista, vaan hiilineutraali Suomi vuonna 2035 komeilee edelleen maalitaulun keskellä.
&#8211; Mainittakoon samaan hengenvetoon, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen deadline on vuonna 2050. Suomi on siis ottanut vapaaehtoisesti etumatkaa ja maksaa siitä kovan hinnan talouden, teollisuuden ja tietysti maatalouden toimialoilla. Mielestäni vallitsevassa tilanteessa kiivasta tahtia velkaantuvalla Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään, Elomaa toteaa.
Energiakriisi sysää Suomen tilat alas jyrkänteeltä
Hallitus kohdensi 300 miljoonaa euroa maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Rahojen käyttöä on kritisoitu. Elomaa kysyy, kuinka paljon investoinnit esimerkiksi biotalouden kehittämiseen auttavat juuri tässä hetkessä Suomen viljelijöitä. Näistä miljoonista vain murto-osa päätyy sinne, missä tarve on suurin, eli ahdingossa oleville tiloille.
&#8211; Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa. Jos haluamme pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta, tälle asialle on tehtävä jotain, emmekä voi jäädä kädet taskussa odottelemaan, miten vallitseva energiakriisi ja Ukrainan sodan myötä solmuun menneet raaka-ainemarkkinat sysäävät Suomen tilat alas jyrkänteeltä, Elomaa sanoo.
Ratkaisun on synnyttävä viipymättä
Elomaan mukaan on kylmä tosiasia, että Suomen tiloista isolla osalla jää viime vuoden tulos pakkasen puolelle. Tulevan vuoden näkymät ovat entistä kehnommat. Viljelijät tarvitsevat tässä ja nyt tiedon siitä, että siemenet kannattaa ylipäätään kylvää tänä keväänä. Tarvitaan hyviä uutisia elintarviketeollisuuden ja kaupan neuvotteluista tai sitten valtion tuntuvia tukitoimia.
&#8211; Ratkaisun on synnyttävä viipymättä, jos haluamme nauttia laadukkaasta, puhtaasta ja antibioottivapaasta sekä eettisesti tuotetusta kotimaisesta ruoasta jatkossakin. Ei ole järin vihreää tuoda piiput savuten kaikin mittarein vähemmän kestävästi tuotettua ruokaa maailmalta.
&#8211; Ruoantuotanto on lisäksi huoltovarmuuden peruspilari, eivätkä armeijatkaan marssi tyhjin vatsoin. Jos nopeaa ratkaisua ei löydy ruokaketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, niin mitä tekee hallitus? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Ukrainan sodan seurauksena kiihtyneestä kuljetusalan kustannuskriisistä.

Ukrainan sodan seurauksena entisestään kiihtynyt energian ja polttoaineen hintojen nousu on johtamassa monet yritykset ahdinkoon. Esimerkiksi kuljetusalalla on jouduttu miettimään uudelleen reittejä tai sitä, onko ylipäätään taloudellisesti järkevää ajaa enää ollenkaan. Kansalaiset joutuvat miettimään samaa työmatkojensa osalta.
Kustannukset nousevat koko ajan
Hallitus on todennut ryhtyneensä toimiin kuljetusalan kustannuskriisin selvittämiseksi, mutta toistaiseksi tuloksia odotellaan vielä. Muualla Euroopassa, kuten Ruotsissa, hallitukset ovat antaneet rahallista tukea ja verohelpotuksia kansalaisille ja yrityksille. Esimerkiksi niin sanottu ammattidiesel on käytössä monissa maissa.
&#8211; Suunnittelu vie aikaa, mutta samaan aikaan rekkojen pyörät pyörivät edelleen ja kustannukset sen kuin nousevat ilman näkymää tilanteen helpottumisesta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
&#8211; Suomessa hallitus on vierastanut kansalaisille ja yrityksille annettavia verohuojennuksia, sillä valtion tulot vähenevät. Öljyn markkinahintaan ei voida suoraan vaikuttaa, mutta kun polttoaineen hinnasta iso osa on kansallista veroa, niin hintaan voidaan haluttaessa vaikuttaa, Wihonen kuvailee tilannetta.
Kuljetusyritykset tarvitsevat nopeita päätöksiä
Wihonen kertoo saaneensa kansalaispalautetta, jossa kuljetusalan yrittäjät ovat purkaneet ahdinkoaan.
&#8211; Hallitus on lupaillut tukea, mutta yrittäjät ovat tiedustelleet muun muassa mahdollisuutta palauttaa jo maksettuja arvonlisä- ja polttoaineveroja kuljetusyrittäjille vallitsevan tilanteen takia esimerkiksi helmikuun tai muun aikavälin osalta. Tällöin ei erikseen tarvitsisi ottaa lainaa yrittäjien tukemiseen vaan palautettaisiin jo maksettuja kuluja, Wihonen avaa saamaansa ehdotusta.
Yrittäjät suuressa ahdingossa
Päätti hallitus mitä tahansa, on tilanne akuutti ja vaikuttaa jokaisen menoihin.
&#8211; Yrittäjät ovat isossa ahdingossa, kun ei tiedetä, miten tilanne etenee ja kuinka isoiksi kustannukset nousevat. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään erilaisten tuotteiden ja elintarvikkeiden hinnoissa. Polttoaineista kerääntyvät verot ovat merkittävä tulonlähde valtiolle, mutta ajatusmaailma ei voi olla, että autoilijoiden nahoista voidaan repiä loputtomasti lisää.
Onko verohelpotuksia tulossa?
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo auttaa kuljetusalan yrityksiä alati kasvavien polttoainekustannuksien kanssa, onko hallitus suunnittelemassa jonkinnäköisiä verohelpotuksia yrityksille ja onko mahdollista esimerkiksi palauttaa tietyltä ajalta jo maksettuja arvonlisä- ja polttoaineveroja yrityksille.
Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus on aikonut sopeuttaa valtion menoja hillitäkseen kustannuksia. Vai onko ratkaisu nostaa veroja entisestään ja ottaa lisää lainaa kriisin kustannuksista selviämiseen?
&nbsp;

Wihonen toivoo hallitukselta toimia kuljetusalan kustannuskriisin helpottamiseksi: “Ajatusmaailma ei voi olla, että autoilijoiden nahoista voidaan repiä loputtomasti lisää”

Suomalainen maatalous on syvässä ahdingossa. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus on päättänyt myöntää jopa 50 000 euron takauksia ongelmissa olevien maatilojen lainoille. Maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen Ari Koponen ei ymmärrä, miksi lainoittaa jo valmiiksi kannattamatonta tuotantoa, sillä pikavipit eivät suomalaista maataloutta pelasta.

Ratkaisuja maatilojen ahdinkoon on pohdittu maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla muun muassa kriisikokouksessa. HS uutisoi nyt, että valtio on päättänyt myöntää jopa 50 000 euron takauksia ongelmissa olevien maatilojen lainoille. Takauksen ehtona on, että maatila on tilapäisissä maksuvalmiusongelmissa joko toimintaympäristön muutosten tai poikkeuksellisten sääolojen vuoksi.
&#8211; Rakenteelliset ongelmat pitäisi ratkaista. Alkutuottajan tulisi saa oikeudenmukaisempi osuus hinnasta, jotta toiminta saadaan ylipäänsä kannattavaksi, kommentoi kansanedustaja Ari Koponen.
&#8220;Kannattavuus on se ongelma!&#8221;
Koponen kyseli julkisessa maatalousaiheita käsittelevässä Facebook-ryhmässä alkutuottajien mielipiteitä. Kaikki vastaajat tyrmäsivät ministeriön ratkaisun.
&#8211; Ei lisää velkaa vaan hintaa tuotteille&#8230; Ai niin kauppahan ei pysty mitenkään auttamaan tässä tilanteessa kun teollisuus määrää hinnat.
&#8211; Tilat hukkuu jo nyt velkoihin. Kannattavuus on se ongelma!
&#8211; Vaikuttaa ongelmien siirrolta.
&#8211; Kotimaisuus ja omavaraisuus tuntuu olevan keskittyneelle kaupalle vain pelinappula, loputtoman halpuutuksen kohde.
Vastaajien mielestä lisävelka vain pahentaa maataloustuottajien tilannetta entisestään.
&#8211; Tää on linjassa hallituksen talouspolitiikkaan.. Lisää velkaa.
&#8211; Tämähän vain pahentaa meidän tilannetta, ollaan samassa tilanteessa kuin Suomen valtio, lisää velkaa vain niin hyvin menee.
Ministeriöltä heikko esitys
Koposen mielestä hallituksen olisi pitänyt vastata kustannuskriisiin muun muassa alentamalla energian hintaa, poistamalla tuotantorakennusten kiinteistöveron ja kasvattamalla alkutuottajan osuutta elintarvikeketjussa.
&#8211; Surullista, ettei ministeriö tämän parempaan pystynyt. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle.
&#8211; Hallitus nähtävästi haluaa korvata kotimaiset tuotteet ulkomaisilla, ja se on huonoin mahdollinen ratkaisu niin ruoan laadun, työllisyyden kuin ilmastonkin kannalta, päättää Koponen.
&nbsp;