PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Tuiskun keskeltä löytyi melkoinen määrä perussuomalaisia täydessä vaalitouhussa – Jani Mäkelää harjattiin Lappeenrannassa olan takaa, mutta miksi?

Kylätaloista kehitetään paikallisia valmiuskeskuksia – “Lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka”

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Lakivaliokunnan perussuomalaiset iloitsevat joululahjarahasta – ”Menee varmasti hyvään käyttöön”

kuolleisuus

Eurovaalien iso kysymys on maahanmuutto. Väkeä tulee kehittyvistä maista Eurooppaan vuoden 2015 pakolaiskriisin malliin. Lukujen takana on muuttuva arki, jonka jokainen suurten kaupunkien asukas näkee omalla tavallaan joka ikinen päivä. On helppoa olla punavihreä liberaali Etelä-Helsingissä.

Tilastokeskuksen <a href="https://stat.fi/julkaisu/clmj1sb9z67bg0bw3m4w2kovx">ennakkotietojen</a> mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun lopussa 5 613 972. Maamme väkiluku kasvoi tammi–huhtikuun aikana 10 121 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 14 748 enemmän kuin maastamuuttoja.
Vuonna 2023 Suomeen <a href="https://stat.fi/julkaisu/cln4jbq3b6u210avtv0wphb8k">muutti</a> ennätykselliset 73 236 henkilöä. Maastamuuttoja oli 15 322 ja nettomaahanmuutoksi kertyi ennätysmäiset 57 914 henkilöä. Nettomaahanmuuttoa kasvattivat etenkin vuonna 2022 Suomeen tilapäisen suojelun nojalla saapuneet ukrainalaiset.
Maahanmuutto kolminkertaistunut
Maahanmuutto on 2020-luvulla kolminkertaistunut verrattuna edellisen vuosikymmenen lukuihin.
Suomalaistaustaisen väestön määrä kääntyi <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/742a742e-7840-4bbe-aee8-5ea70144eabe">laskuun</a> vuonna 2014 ja oli vuoreen 2022 mennessä vähentynyt 100 000 henkilöllä. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut 185 00 henkilöllä. Ja vauhti sen kun kiihtyy.
Ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet erityisesti pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle sekä Ouluun. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten määrä on jo yli 20 prosenttia.
Kaupunginosat eriytyvät
Enemmän kuin joka neljäs helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen vuonna 2035 ja heidän määränsä kasvaa 100 000 henkilöllä. Espoon ennusteen mukaan vuonna 2053 puolet työikäisistä on ulkomaalaistaustaisia.
Suomen Perustan Lähiöluvut-tutkimus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-perusta-julkisti-lahioluvut-maahanmuuttajat-yliedustettuina-useilla-asuinalueilla-valtion-tukemissa-ara-asunnoissa/">paljastaa</a>, että eri kaupunginosissa eletään keskenään hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Etelä-Helsingin Eirassa maahanmuutosta johtuvia sosiaalisia ongelmia ei juurikaan joudu kohtaamaan.
&#8211; Siinä missä väestönkasvu aiemmin tarkoitti kasvavia verotuloja, tarkoittaa väestönkasvu nykyisellään pikemminkin kasvavaa julkisten palvelujen kysyntää. Valtaosa maahanmuuttajista työllistyy heikosti, jos edes työllistyy ollenkaan. Ne, jotka työllistyvät, työllistyvät matalapalkka-aloille, joista ei juurikaan kerry veroja yhteiseen kassaan, sanoo Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Väestö liikkeessä
Helsingistä muuttavat pois suomenkieliset, korkeakoulutetut lapsiperheet. Kaupunkiin taasen muuttaa paljon vieraskielisiä “keskimäärin heikosti pärjääviä”, <a href="https://x.com/Samuli_Salminen/status/1791172218933670021">toteaa</a> Suomen perustan tutkija Samuli Salminen viestipalvelu X:ssä.
&#8211; Pääkaupunkiseutu menetti muualle Suomeen erityisesti 25–44-vuotiaita vuonna 2021, myös 45–64-vuotiaista ja alle kouluikäisistä koitui selvää muuttotappiota. Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvissa vuonna 2021”, Salminen kirjoittaa.
Isojen pakolaismaiden (Somalia, Irak, Syyria ja Afganistan) kansalaisista 55,2 prosenttia sai Helsingissä toimeentulotukea vuonna 2020. Suomalaisesta kantaväestöstä sai toimeentulotukea samaan aikaan 7,9 prosenttia.
Uudet asukkaat tarvitsevat palveluita
Asuntorakentaminen on koko maassa historiallisessa umpijäässä, eikä nopeaa palautumista ole näköpiirissä. Pelkästään Helsinkiin on tulossa 10 vuoden sisällä jo mainitut 100 000 uutta asukasta.
Minnehän heidät on tarkoitus asuttaa, kun omistusasuminen on uushelsinkiläisillä mitä todennäköisimmin se epätodennäköinen vaihtoehto.
Uudet asukkaat edellyttävät sitä, että palvelutason turvaamiseksi on rakennettava lisää päiväkoteja sekä kouluja ja palkattava henkilöstöä. Jo ennestään kriisissä oleva sotesektori on helisemässä pelkästään nykyisellä väestöpohjalla.
Käärme punavihreässä paratiisissa
Ja kukahan tämän kaiken sitten maksaa? Velka alkaa olla jo nyt velipuoli myös kuntataloudessa ja nettoveronmaksajien motiivi voi olla hakusessa, jos yhteiskunnalle pulitettavat summat menevät pelkästään muiden perustapeiden turvaamiseen.
Samaan aikaan yhteiskuntia ravistelee rakennemuutos, jonka kaltaista ei ole ennen nähty. Kokonaiset ammatit katoavat ja uusien syntyminen on enemmän tai vähemmän hakusessa. Kouluttamattomalle halpatyövoimalle on tulevaisuudessa yhä vähemmän tarvetta.
Ainoa varma tieto on täten se, että väestö kasvaa, mutta kaikki muu on ilmeisen hämärän peitossa.

Maahanmuutto muokkaa Suomea peruuttamattomasti – valtaosa tulijoista työllistyy heikosti, jos edes ollenkaan

Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa. Selonteko on laaja, ja siinä otetaan kantaa moniin suuriin kysymyksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan selonteossa annetaan kuitenkin liian vähän painoarvoa epäsuotuisalle väestönkehitykselle.

Selonteon mukaan syntyvyys aleni 2010-luvulla neljänneksellä ja Suomen väestö vanhenee oletettua nopeammin. Ihmiset elävät yhä pidempään ja saavat lapsia yhä vähemmän ja vanhemmalla iällä.
&#8211; Nämä johtavat väestörakenteen ikääntymiseen ja väestönkasvun taittumiseen sekä haastavat talouden suotuisan kehityksen. Väestönkehityksen taustalla keskeisiä tekijöitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus sekä maahanmuutto ja maastamuutto, sanoo Olli Immonen.
&#8211; Suomessa ei ole kiinnitetty poliittisessa päätöksenteossa riittävästi huomiota väestöpoliittisiin näkökohtiin. Väestönkehitys on kuitenkin Suomen kohtalonkysymys, Immonen sanoo.
Syntyvyys alhaisempi kuin koskaan sitten nälkävuosien
Suomessa syntyvyys on jatkanut laskuaan, ja se on nyt alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.
&#8211; Viimeisin kokonaishedelmällisyysluku 1,33 on Pohjoismaiden historian alhaisin ja myös alle EU:n keskiarvon. Tilanne on hälyttävä, sillä ainoastaan tasainen tai nouseva syntyvyys takaa kansallisen elinvoiman myös tulevaisuudessa.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa tavoitteellisella väestö- ja perhepolitiikalla, Immonen painottaa.
Maahanmuutto ohjaa Suomen väestörakennetta
Maahanmuutto ja maahanmuuttajien korkea syntyvyys ohjaavat tällä hetkellä merkittävällä tavalla Suomen väestörakennetta ja kulttuurista kehitystä.
&#8211; Pääkaupunkiseudun kuntien tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä vuonna 2019 tehdyn ennusteen mukaan Helsingissä asuisi vuoteen 2035 mennessä 196 000 vieraskielistä, mikä olisi peräti 26 prosenttia asukkaista, Immonen avaa.
&#8211; Kuntaliiton vuonna 2020 julkaistun selvityksen mukaan vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli noin 146 prosentilla. Kuntaliiton selvityksessä todetaan, että vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.
Kantaväestön muuttuminen vähemmistöksi estettävä
Immosen mukaan nopeasti muuttuva väestörakenne osoittaa, että maahanmuuttoa on tarkasteltava ensisijaisesti yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä, ei pelkästään yksilöllisestä näkökulmasta.
&#8211; Väestörakenteen muutos on maahanmuuton seurauksena erittäin nopeaa ja huolestuttavaa. Suomessa tarvitaan vaikuttavia poliittisia toimenpiteitä, jotta kantaväestön jääminen tulevaisuudessa vähemmistöön omassa maassaan voidaan estää.
&#8211; Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei tule pyrkiä korjaamaan maahanmuutolla, sillä maahanmuutosta aiheutuu kokemusperäisesti paljon erilaisia merkittäviä ja kauaskantoisia ongelmia. Sen sijaan Suomessa täytyy alkaa toteuttaa suomalaisten syntyvyyttä tukevaa politiikkaa, joka sisältää perheitä tukevia ratkaisuja, Immonen vaatii.
Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen
Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset olisivat kaikissa EU-maissa, myös Suomessa, halunneet enemmän lapsia kuin heille syntyi.
&#8211; Lasten hankinta on nykyisin suunnitellumpaa, ja se pohjautuu muun muassa opiskeluun, asumiseen, työmarkkinatilanteeseen sekä perhe-etuuksiin. Taloudelliset vaikeudet voivat estää pariskuntia hankkimasta niin monta lasta kuin he haluaisivat.
Immosen mukaan oikeanlaisilla perhepoliittisilla toimilla voidaan osaltaan vaikuttaa syntyvyyteen.
&#8211; Lastenteon kannustimeksi on mahdollista myöntää vaikkapa verohelpotuksia. Ne voitaisiin kohdistaa esimerkiksi siten, että lasten vanhemmat maksaisivat ansiotuloveroa sitä vähemmän, mitä enemmän perheessä on lapsia. Myös parempi tuki opintojen aikana tapahtuvalle lasten hankinnalle voisi rohkaista nuoria aikuisia hankkimaan lapsia.
Väestöpolitiikka nähtävä eloonjäämiskysymyksenä
Immonen muistuttaa, että 1930-luvulla väestöpolitiikka oli eloonjäämiskysymys, jonka ratkaisemiseksi haettiin poliittista konsensusta.
&#8211; Nyt asiaan tarvitaan samanlaista asennoitumista. Hyvinvointijärjestelmän ylläpitäminen muuttuu haastavaksi tilanteessa, jossa huoltosuhde on vääristynyt ja maksajia yhä vähemmän. Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toteuttamaan Suomen kansallista etua palvelevaa väestö- ja perhepolitiikkaa.
&nbsp;

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”

Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa oli <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/sveriges-befolkning/">väestökirjanpidon</a> mukaan 10 452 326 asukasta. Asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 1,6 miljoonalla. Väkiluvun kasvu johtuu osaltaan siitä, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa. Ennen kaikkea on kyse massiivisesta maahanmuutosta.
Vuonna 2016 kirjattiin huippuluvut, kun maahan asettui yli 163 000 henkilöä. Seuraavana vuonna maahanmuuttajia oli vielä 144 000. Luku on sittemmin laskenut pandemian myötä. Vuonna 2021 maahanmuuttajia oli 91 000, joka on 58 prosenttia vuoden koko väestönkasvusta.
Ruotsin väestöstä on ulkomaalaistaustaisia 3 557 912 henkilöä (31.12.2021). Se vastaa 34 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli ulkomailla syntyneitä 2 090 503 henkilöä eli 20 prosenttia väestöstä.
Lapsista yli puolet ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen <a href="https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__LE__LE0102__LE0102A/LE0102T16N/table/tableViewLayout1/">vuoden 2020 tiedoista</a> selviää yhteenlaskulla, että vuonna 2020 Ruotsissa oli 845 272 ulkomaalaistaustaista lasta. Ulkomaalaistaustaisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.
Ruotsalaistaustaisten lasten määrä oli samaan aikaan 1 344 131 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä oli siis noin 39 prosenttia. Luvuista voinee päätellä, että Ruotsin väestörakenne on lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaassa muutoksessa.
Suomessa puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Eniten omasta maasta lähdettiin muualle vuonna <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/immigration-by-country">2020</a> Intiasta (17,9), Meksikosta (11,1), Venäjältä (10,8) ja Kiinasta (10,5 miljoonaa). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna Pohjois-Koreassa.
Vuonna 2020 Suomen <a href="https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html">väestöstä</a> oli ulkomaalaistaustaisia 444 031 henkilöä eli 8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi luokitellaan Suomessa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Korjaus 6.4.2022 klo 16:45: Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä ei ole 63 prosenttia vaan 39 prosenttia.

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

kuolleisuus

Maahanmuutto muokkaa Suomea peruuttamattomasti – valtaosa tulijoista työllistyy heikosti, jos edes ollenkaan

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Uusimmat

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Tuiskun keskeltä löytyi melkoinen määrä perussuomalaisia täydessä vaalitouhussa – Jani Mäkelää harjattiin Lappeenrannassa olan takaa, mutta miksi?

Kylätaloista kehitetään paikallisia valmiuskeskuksia – “Lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka”

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Viikon suosituimmat

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vitun Saksa! Ja vitun Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset iloitsevat joululahjarahasta – ”Menee varmasti hyvään käyttöön”

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024