Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kunniakäsitys

Kunniakäsitykset, islamofobia tai antisemitismi eivät ole yhtäkkiä esiin putkahtavia teemoja ruotsalaiskouluissa. Oppilaat ovat eläneet niiden keskellä koko ikänsä. Lasten ja nuorten taustat ovat usein täysin erillään valtakulttuurista ja se on jo itsessään ongelma. Kouluissa vaietaan usein vaikeista asioista ja siihen pitäisi saada muutos.

Opettajat ruotsalaiskouluissa väistelevät kiistanalaisia aiheita ja ovat mieluummin hiljaa, kuin joutuvat myrskyn silmään. Ruotsin Koulutarkastuslaitos (Skolinspektionen) julkaisi taannoin <a href="https://www.skolinspektionen.se/aktuellt/nyheter/kontroversiella-fragor-ar-en-viktig-del-i-undervisningen/">raportin,</a> jonka mukaan kouluissa vältetään puhumista esimerkiksi rasismista, maahanmuutosta, ympäristöasioista, bensanhinnoista tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Koulutarkastuslaitoksen selvitys osoittaa, että ”on olemassa riski siitä, että opettaja välttelee tämän tapaisia kysymyksiä muun muassa konfliktien pelossa”. Parannettavaa löytyi kaikkiaan 21 koulusta, kun tarkastuksen kohteena oli yhteensä 30 oppilaitosta.
Perinteet haastavat nykyisyyden
Eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kansoittamilla alueilla saattaa edelleen vallita perinteinen machokulttuuri ja nainen on se heikompi ja usein myös rikkinäinen astia.
Emansipaatio on lapselle tai nuorelle unta vain ja ristiriita todellisuuden ja opetussuunnitelman välillä usein hankalasti ylitettävissä.
&#8211; Joskus tulee mielen, että oppilaat puhuvat meille asioita, joita haluamme kuulla, koska se heidän mielestään saattaa näkyä parempana numerona todistuksessa, <a href="https://www.svd.se/a/l3v9G9/larare-undviker-kansliga-amnen-stor-klyfta-mellan-killar-och-tjejer">pohtii</a> erityisopettaja Pär Wallin Svenska Dagbladetissa.
Opetuksen tavoitteena vapaa ja ajatteleva yksilö
Ruotsin koulujen opetussuunnitelmissa on lukuisa määrä tavoitteita, jotka jokainen avoimeen kansalaisyhteiskuntaan kasvanut voi allekirjoittaa. Haasteet tosin ovat samoja kuin aikanaan yritettäessä yhdistää sosialismin teoria ja käytäntö.
&#8211; Kaikille lapsilla ja nuorilla on Ruotsissa täsmälleen samat oikeudet opetukseen, jonka koululaki ja opetussuunnitelma määrittelevät. Nyt puheena olevat kysymykset ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, <a href="https://www.svd.se/a/O8jb7b/skolminister-lotta-edholm-tystnadskultur-far-inte-ta-over-i-skolan">sanoo</a> porvarihallituksen kouluministeri Lotta Edholm.
&#8211; Jos oppilas tuo mukanaan kotona vallitsevat patriarkaaliset uskomukset, koulun rooli on entistäkin tärkeämpi. Eräs koulun tärkeimmistä tehtävistä on antaa oppilaalle mahdollisuus kasvaa vapaaksi, itsenäiseksi ja ajattelevaksi yksilöksi.

Kouluministeri vaatii toimia: ”Vaikenemisen kulttuuri ei saa vallata ruotsalaiskouluja”

Kunniakulttuuri on ikiaikaista ja myös kuuluu menneeseen aikaan. Paitsi heidän osaltaan, jotka sen piirissä yhä elävät. Erityisen vaikeaa ja monesti hengenvaarallista se on tytöille ja nuorille naisille, jotka joutuvat yksin uudessa maassa kamppailemaan kahden täysin erilaisen kulttuurin välissä.

SVT kertoo <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/flickor-som-flyr-hedersvald-sparras-in-pa-sis-hem">jutussaan</a> Aishasta, jota perhe ja suku on piessyt koko tämän lyhyen elämän ajan. Hän on kasvanut kunniaväkivallan alla kidutuksenomaisissa olosuhteissa. Viimeisin tikki oli se, että Aisha ei suostunut suvun järjestämään avioliittoon.
Aisha on säilynyt toistaiseksi hengissä, koska hän sai turvapaikan suljetusta nuorisokodista. Tilanne on kuitenkin absurdi, koska hän joutui lukkojen taakse, eivätkä he, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet.
&#8211; Se oli hullua, aivan kuin istuisi vankilassa määrittelemättömän ajan, vaikka ei ole tehnyt minkäänlaista rikosta, Aisha tilittää.
Ratkaisu yhä hakusessa
Lapsia ja nuoria sijoitetaan turvakoteihin suojaan kunniaväkivallalta vasta akuuttina, viimeisenä toimenpiteenä. Esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori on paennut kotoaan tai hänet on kaapattu sinne väkivalloin takaisin. Suojelua on usein vaikea selittää sen kohteelle, kuten Aishan tapauksessa.
&#8211; Vapaaehtoiset keinot eivät ole toimineet, perhe kyllä löytää sinut, suljettu nuorisokoti on ainoa turvallinen paikka, jonka Ruotsi voi tarjota, kunnan sosiaalijohtaja yritti selittää Aishalle.
Kuten monen muunkin suojeluun otetun nuoren kohdalla tapahtuu, Aisha kuitenkin karkasi nuorisokodista. Hän piileskelee nyt jossain päin Ruotsia ja sosiaalitoimien kannalta hänen tapauksensa on ratkaisematta.
Kunniakulttuurin vaikeasti länsimaissa tajuttaviin piirteisiin kuuluu se, että vaikka sen ilmenemismuodot ovat usein kuolemanvakavia ja lähes aina vastoin länsimaista lakia, niin se kuitenkin tuo turvallisuutta ja jatkuvuutta kyseisen kulttuurin piirissä eläviin. Tässä saattaa olla eräs syy siihen, miksi kotouttaminen on täällä usein niin vaikeaa tai peräti toivotonta.
&nbsp;

Tyttöjä on pakko suojella perheeltä ja kunniaväkivallalta sulkemalla heidät lukkojen taakse: ”Aivan kuin istuisi vankilassa tekemättä rikosta”

Göteborgissa kaksi kaupungin mahtisukua taistelee alamaailman vallasta ja vaikutukset yltävät kouluihin asti. Rikollisklaanien lapset vaativat ikätovereitaan erityiskohtelua – sukunimen varjolla. &#8211; Heitä pitää palvella kuin kuninkaita, tilittää koululaisen äiti Expressenissä.

Ali Khan &#8211;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/brittilainen-valtamedia-ruotsista-tuli-maahanmuuttajamafian-terrorisoima-gangstereiden-paratiisi-poliisi-ja-poliitikot-kadettomia-rikollisten-edessa/">klaaniin</a> kuuluva mieshenkilö pahoinpideltiin toukokuun lopulla. Seuraavaksi puhkesi väkivaltaisia mielenosoituksia, joihin osallistui satoja ihmisiä. Kuunvaihteessa ammuttiin hengiltä 44-vuotias kilpailevaan klaaniin kuuluva mies, keskellä kirkasta päivää.
Poliisin mukaan epäilty 20-vuotias ampuja kuuluu Ali Khan -suvun lähipiiriin, Hjällbonätverketiin. Hjällbo on Ruotsissa luokiteltu ongelmalähiöksi ja valtaa siellä pitää käytännössä Ali Khan -klaani.
”Mitä tahansa voi tapahtua”
&#8211; Heistä kannattaa pysytellä kaukana. He eivät ole lystikästä väkeä ja kaikki tietävät, mitä klaani pystyy tekemään. Jos jotain tapahtuu väki vaikenee, sillä poliisi ja yhteiskunta eivät pysty suojelemaan ilmiantajaa, <a href="https://www.expressen.se/gt/krim/jag-vagar-inte-skicka--mina-barn-till-skolan/">tilittää</a> nimettömänä pysyvä naishenkilö.
&#8211; Kaikki täällä ovat peloissaan ja turvallisuuden tunne on tiessään. En edes uskalla lähettää lapsiani kouluun. Mitä tahansa voi tapahtua missä tahansa, sanoo nimettömänä pysyvä mieshenkilö.
Sunnuntain ampumismurhan seurauksena Hjällbon yläaste päätti pitää oppilaat kotona etäopetuksessa. Kahden muun lähiökoulun oppilaista 30-40 prosenttia pysyi kotona ensimmäiset päivät ampumisen jälkeen. Päätöksen tekivät oppilaiden vanhemmat.
Klaanisukujen lapset vaativat erityiskohtelua
Göteborgin kaupungin sivistystoimen johtaja Peter Johansson kertoo Expressenille, että koulut tekevät säännöllistä yhteistyötä poliisin kanssa ja minkäänlaista uhkaa kouluja kohtaan ei ole. Paikallisten mukaan klaanit ulottavat lonkeronsa myös kouluihin ja niissäkin olo ja elo on turvatonta.
&#8211; Koulussa on oppilaita, jotka pyrkivät määräilemään muita. He pyrkivät sukunimensä avulla saamaan muut oppilaat tekemään palveluksia. He haluavat kuninkaiden kohtelun, väittää koululaisen äiti.
&#8211; Koulu on tietoinen asiasta, mutta toimet ovat riittämättömiä.
Kaupunki kiistää mafiameiningin
&#8211; Olen keskustellut asiasta rehtoreiden kanssa eivätkä he tunnista kyseistä ongelmaa. Huhuissa ei siis ole perää, vastaa kaupungin sivistysjohtaja.
&#8211; Meillä on joka koulussa turvallisuustiimit ja ne olisivat kyllä panneet merkille, jos jotain tällaista tapahtuu. Emme tosin voi tietää, mitä koululaisten vapaa-ajalla tapahtuu.
Ruotsin vt. poliisiylijohtaja Mats Löfving on todennut aiemmin, että Ruotsissa on runsaat 40 klaaniksi määriteltyä sukuperäistä rikollisorganisaatiota.
&#8211; Ne ovat tulleet Ruotsiin ainoastaan organisoidakseen systemaattisesti rikoksia, hän <a href="https://sverigesradio.se/avsnitt/1562309">sanoi</a> SVT:n haastattelussa.

Rikollisten klaanisukujen lapset vaativat Ruotsissa ikätovereiltaan palveluksia ja  kunnioitusta