Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Kunnallisalan kehittämissäätiö

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/puoluetukia-vai-sairaanhoitajia/">kritisoi</a> ajatuspajan sivuilla &#8220;demokratiarahaksi&#8221; nimettyä uutta piilopuoluetuen muotoa. Grönroos pitää kyseenalaisena sitä, että puolueet korottavat jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun kansalaisille on luvassa vain niukkuutta.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla, että puolueet ovat monin paikoin sopineet jo ennen aluevaaleja siitä, kuinka monella tuhannella eurolla puolueiden piirijärjestöjä tuetaan valittua aluevaltuutettua kohden. Toki tuki näennäisesti määritellään käytettäväksi hyvinvointialueen valtuustoryhmän toimintaan, mutta käytännössä se on lisä jo olemassa oleviin puoluetukiin.
Puoluetukiin reilut 35 miljoonaa euroa
Monilla alueilla suunnitellut tuet liikkuvat 5 000 ja 6 000 euron luokassa per valtuutettu. Kun maassa on 1 379 aluevaltuutettua, niin uusi piilopuoluetuki olisi valtakunnallisesti noin 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Puoluetukia maksetaan tänä vuonna reilut 35 miljoonaa euroa. Valtion maksamien puoluetukien lisäksi myös kunnat tukevat merkittävillä summilla poliittista toimintaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön vasta julkaistun <a href="https://kaks.fi/uutiset/vaalirahoitustutkija-tomi-venho-kunnilta-miljoonapotti-puolueille/">tutkimuksen</a> mukaan kuntien luottamushenkilömaksuista kerätyt puolueverot, valtuustoryhmien tukirahat ja kunnissa maksetut poliittiset järjestötuet nousevat vuosittain jopa 15 miljoonaan euroon, Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Puoluetoimintaa tuetaan myös valtakunnallisten järjestötukien muodossa, joista maksetaan tukia niin poliittiselle nuorisojärjestöille (2,4 milj.), opiskelijajärjestöille (0,2 milj.) kuin varhaisnuorisojärjestöille (1,5 milj.). Puolueiden ajatuspajoja tuetaan vuosittain 600 000 eurolla. Puoluepoliittisia toimijoita <a href="https://okm.fi/documents/1410845/22671047/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf/3b3b1480-6d80-2c87-1a9d-3363b4913d15/OKM+yleisavustukset+valtakunnallisille+nuorisoalan+j%C3%A4rjest%C3%B6ille+2022.pdf?t=1643628088607">tuetaan</a> siis järjestö- ja tutkimukseen tarkoitettavien tukien kautta yli neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.
Hyvinvointivaltio pitää huolta puolueistaan
Piilopuoluetueksi voidaan myös laskea ministerien avustajien määrän kasvattaminen, jolla hallituspuolueet saavat käytännössä levennettyä puolueen poliittisen suunnittelun harteita. Palkat ovat myös ministeriöissä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-ministereilla-65-erityisavustajaa-suomen-uutiset-selvitti-palkkoja-jopa-lahes-8-000-euroa-kuukaudessa/">kilpailukelpoiset</a>.
&#8211; Puolueiden tukeminen verovaroista voi olla mielekästä, jos katsotaan maailmaa, jossa ajatus tukien maksamisesta syntyi. Mikäli tuet pysyvät kooltaan kohtuullisina ja jakoperusteiltaan tasapuolisina, voi puolueiden tukeminen parhaimmillaan edistää päätöksentekijöiden riippumattomuutta ulkopuolisista eturyhmistä ja näin vahvistaa äänestäjän asemaa.
&#8211; Pahimmillaan puoluetuet ovat kohtuuttoman suuria muihin julkisiin menoihin nähden, niiden jakoperusteet ovat epäselvät ja epätasapuoliset tai niitä kasvatetaan paikkaamaan tilannekohtaisesti jonkin puolueen kassavajetta. Puoluetuet eivät saa myöskään olla keino pönkittää vanhojen puolueiden valtaa ja estää uusia liikkeitä nousemasta.
Uusi hallintohimmeli lisää menoja entisestään
Aluehallinnon varjolla suunniteltujen uusien piilopuoluetukien summa voi olla vaatimaton koko sotesektorin budjettiin nähden. Vaikka puolueita tuetaan Suomessa avokätisesti monesta suunnasta, olisi uusi alueellinen puoluetuki silti taas merkittävä korotus jo olemassa oleviin poliittisiin tukiin.
&#8211; Sotemenot ovat kasvussa, ja uusi hallintohimmeli lisää niitä entisestään. Puolueiden on siis kyseenalaista lähteä nostamamaan jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun tavalliselle kansalaiselle ei ole muuta jaettavaa kuin niukkuutta.
&#8211; Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa. Aluevaltuutetut päättävät kumpaan rahat laitetaan. Valinnan pitäisi olla helppo, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: “Monella alueella uuteen “demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

Väestöliike käy Suomessa isossa kuvassa kahteen suuntaan: ulkomailta tulevat haluavat urbaaniin sykkeeseen ja keskuksissa jo asuvat suomalaiset haluavat sieltä pois. Kunnallisalan kehittämissäätiö on tutkinut tätä toista puolta eli poismuuttoa pohtivien perusteluita.

<a href="https://kaks.fi/uutiset/yli-700-000-suomalaista-harkitsee-muuttoa-lahivuosina-haetaan-viihtyisyytta-luonnonlaheisyytta-ja-turvallisuutta/">Tutkimuksen</a> mukaan hatkat ollaan valmiita ottamaan, koska asumisen viihtyisyys ja laatu eivät kivierämaassa tyydytä ja turvallisuus mietityttää. Ruohokin eli luonto voisi olla vihreämpää kunnanrajan tuolla puolen. Nämä seikat korostuvat erityisesti helsinkiläisillä poismuuttoa pohtivilla, asumisen hinnalla vielä lisättynä.
PS-kannattajat muuttohalukkaita
Todennäköisimpiä muuttajia ovat opiskelijat (47 %), 18–30-vuotiaat (43 %), pienituloiset (27 %) sekä perussuomalaisten (24 %) ja vihreiden (24 %) kannattajat sekä Etelä-Suomessa asuvat (23 %). Vähiten muuttohalukkuutta on yrittäjille (4 %), eläkeläisillä (8 %), yli 60-vuotiailla (9 %) ja maaseutumaisissa kunnissa asuvilla (11 %).
<div>
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.11-1.12.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 014. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
</div>
Jaloillaankin voi äänestää
Pääkaupunkiseudulta on jo lähdetty muualle viime vuosina oikein porukalla. Äidinkielen mukaan tarkasteltuna Uudenmaan maakunta<a href="https://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html"> menetti</a> Tilastokeskuksen mukaan kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona vuonna 2020 yli 1 200 henkilöä.
Vieraskielisiä Uusimaa sai muuttovoittona vajaat 3 200 henkilöä. Viimeisen 30 vuoden aikana Uusimaa on menettänyt kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona aiemmin vain vuonna 2003.
Perussuomalainen kuntapoliitikko Samuli Voutila <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/samulivoutila/miksi-suomenkieliset-jattavat-helsingin/">pohti</a> maassamuuttoa viime syksynä Uudessa Suomessa:
&#8211; Helsinki kasvaa hurjaa vauhtia ja kaikki väestön kasvuun liittyvä ei ole ongelmatonta. Lähiluontoa ja virkistusaluitea muutetaan asuinalueiksi, väestönkasvu perustuu lähinnä vieraskielisiin ja segregaatio kasvaa. Kaikki nämä ynnättynä vähentävät Helsingin vetovoimaa ja ohjaavat ihmisiä asumaan sinne, missä edellä mainittuja haasteita ei esiinny.

Kantakansa haluaa pois kaupunkien kauhuista – 700 000 miettii muuttoa muualle

Suomalaiset arvostavat turvallista ja häiriötöntä asuinympäristöä. Erityisen tärkeää turvallisuus on naisille ja vanhemmille ikäluokille. Asuinympäristön kaupunkimaisuudella sen sijaan ei ole niin väliä, vaan väljää ja maaseutumaista asumista arvostetaan enemmän. 
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä <a href="https://kaks.fi/uutiset/nain-suomalaiset-valitsevat-asuinympariston-tarkeinta-turvallisuus-ja-hairiottomyys-kaupunkimaisuus-vahiten-tarkea/">haastattelututkimus</a> kertoo, että asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys on suomalaisille ylivoimaisesti tärkein tekijä asuinalueen ja asuinympäristön valinnassa. Peräti 74 prosenttia vastanneista valitsi sen viiden tärkeimmän tekijän joukkoon.
Asumisen hinnalla merkitystä
Keskeisiä asuinalueen valintaperusteita ovat palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti lähellä asuntoa (54 %) sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet (49 %). Myös asumisen edullinen hinta on tärkeä asia (45 %). Valintaan vaikuttavat myös rakentamisen väljyys (37 %), asuinympäristön korkea laatu, asuinalueen maaseutumaisuus (27 %), sekä asuinalueen hyvä maine (22 %). Vähiten tärkeänä pidetään asuinalueen kaupunkimaisuutta (11 %).
Pääkaupunkiseutulaiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät nostavat julkiset liikenneyhteydet tärkeimpien asuinalueen valintatekijöiden joukkoon. Kaupunkilaiset painottavat keskimääräistä enemmän sitä, että palvelujen ja harrastusten on oltava lähellä asuntoa.
Turvattomat asuinalueet tunnetaan
Asuinympäristön turvallisuus ja häiriöttömyys on keskimäärää tärkeämpi asia naisille, yli 50-vuotiaiden ikäluokalle ja eläkeläisille. Asia on yhtä tärkeä kaupungissa ja maaseudulla asuville.
&#8211; Tuloksesta voisi päätellä, että suomalaisilla on tietoa tai käsitys siitä, millaisia ja missä turvattomat ja häiriölliset asuinalueet ovat, <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1349264937626062848">kommentoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra tätä tutkimusta Twitterissä.

Tutkimus: Suomalaisille tärkeintä asuinympäristön turvallisuus – kaupunkimaisuus vähiten tärkeä