Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kulujen kompensointi

Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa tavan kansalaisen arjen peruskustannuksia, kuten asumisen, liikkumisen ja ruuan hintaa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko vakuutteli eilen Ylen A-Talkissa, että polttoaineisiin kohdistuvia hinnankorotuksia ei enää olisi tulossa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että uusien veronkorotusten jäädyttäminen ei riitä, vaan myös kansalaisten ostovoimaa pitäisi kyetä parantamaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko on aiemmin vakuuttanut, että keskusta ei enää hallituksessa hyväksy energiaan ja liikkumiseen, kuten polttoaineeseen kohdistuvia veronkorotuksia. Saarikko lausui saman eilisessä Ylen A-Talkissa:
&#8211; Tämä hallitus ei tee polttoaineisiin kohdistuvia hinnankorotuksia tai tällaisia päätöksiä, Saarikko vakuutti.
Politiikka on kuitenkin mahdollisuuksien taidetta. Asumisen ja liikkumisen hintaa voidaan nostaa muillakin toimilla kuin veronkorotuksilla. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esitti viime viikolla heti aluevaalien jälkeen, että tänä keväänä hallitus todennäköisesti päättää polttoaineen<a href="https://www.suomenuutiset.fi/eipa-yllattanyt-autoilijoille-karmeita-uutisia-heti-aluevaalien-jalkeen-hallitus-vihjaa-dieselin-litrahinnan-kallistumisesta/"> jakeluvelvoitteen nostosta</a>, jonka arvioidaan korottavan erityisesti dieselin litrahintaa.
&#8211; Ihmisten pitää kuitenkin tulla toimeen ja kyetä menemään autolla töihin. Ilmastotoimet pitää siis suhteuttaa ajan yhteiskunnalliseen kestävyyteen, Saarikko yritti selitellä.
Lämmityskustannuksiin haettava toimeentulotukea?
Hallituksen kunniahimoiset ilmastotoimet nostavat tavan kansalaisen asumisen ja liikkumisen hintaa ja ruuan hintaa. Aiemmin Saarikko on myös todennut, että talon lämmittämiseen voi vaikka hakea <a href="https://www.suomenuutiset.fi/antikainen-onko-hallituksen-perinto-maakuntien-suomelle-koyhyys-ja-sahkolaskujen-maksattaminen-sossussa/">toimeentulotukea</a>, jos rahat eivät riitä kalliin sähkön hinnan vuoksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että inflaatiotilanne, joka erityisesti liittyy polttoaineiden, sähkön ja ruuan hinnannousuun, on tosiasia.
&#8211; Hinnat ovat tällä hetkellä liian kovat. Suomalaisille ei enää riitä, jos Annika (Saarikko) lupaa, että veroja ei enää nosteta. Lähtökohta pitää olla se, että ihmisten ostovoimaa pitää kyetä parantamaan, Purra sanoi.
Ruotsi ilmoitti äskettäin aloittavansa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/oikeisto-opposition-painostus-tuotti-tulosta-ruotsissa-valtio-lahdossa-tukemaan-sahkon-huippuhinnoista-karsivia-kotitalouksia-mallissa-viela-viilaamista/">kotitalouksien tukemisen</a> kallistuneiden sähkölaskujen vuoksi.
Ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka käy kalliiksi 
Purra kysyi Saarikolta ja hallituspuolue vihreitä edustavalta kansanedustaja Iiris Suomelalta, miten hallitus aikoo kompensoida Suomen kansalaisille energian hinnan nousuja, jotka koskevat erityisesti maakuntien ihmisiä.
&#8211; Hinnan nousut eivät johdu pelkästään hallituksen omista toimista, vaikka kyllä korkeisiin hintoihin vaikuttaa myös hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka.
&#8211; Erityisesti maaseudulla inflaatio on huomattavasti korkeampi kuin kaupungissa. Maaseudulla on öljy- ja sähkölämmitystä ja välimatkat ovat pidempiä kuin kaupungissa. Miten siis tulette puuttumaan asiaan, että maaseudulla ihmisillä olisi kannustimia käydä töissä, ajaa pitkiä matkoja ja viedä lapsia harrastuksiin? Purra kysyi.
Suomela sanoi esittäneensä alueellista korvausmallia, esimerkiksi energiaveron palautusjärjestelmää, tietyille alueille. Saarikko jatkoi, että tulevaisuudessa tulisi pyrkiä omavaraisuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin siten, että jatkossa ei oltaisi enää riippuvaisia fossiilisesta ja muualta tulevasta energiasta.
&#8211; Tämän eteen toimitaan. En myöskään sulje pois verotuksellisia keinoja, joilla tilanteeseen vastataan, ja ne pitää käydä hallituksessa yhdessä läpi, Saarikko sanoi.
Hallitus ottaa taas lisää velkaa 
Saarikko jatkoi, että ratkaisuja on löydyttävä, ja hän väläytti myös Ruotsin-mallin mukaisia kompensaatiomalleja tai rahallista tukemista, mutta ei luvannut konkreettisia toimia.
Saarikon esittämät kompensaatiomallit vaativat kuitenkin rahaa. Valtion tämän vuoden budjetti on lähes 7 miljardia euroa alijäämäinen. Suomen talouden ongelmana on myös kestävyysvaje, jotka molemmat luovat suuria riskejä julkiseen talouteen.
&#8211; En esitä omissa nimissäni lupauksia, joita en voi pitää. Koska minun pitää kertoa myös, miten ratkaisut rahoitetaan, Saarikko sanoi.
&#8211; Eli otatte velkaa, Purra vastasi.
Hallituksen ratkaisu ongelmiin on tunnetusti yleensä lisävelan ottaminen. Tällä viikolla hallitus onkin antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2022 ensimmäisestä lisäbudjetista, joka lisää velanottoa 547 miljoonalla eurolla.
&nbsp;

Polttoaineiden, sähkön ja ruuan hinnannousu kurittaa kansaa – Purra: Ihmisten ostovoimaa on parannettava – “Suomalaisille ei riitä, jos Saarikko lupaa, ettei veroja enää nosteta”

Liikennepolttoaineiden ennätyskorkeat hinnat ovat kurittaneet suomalaisten autoilijoiden taloutta pitkin syksyä, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Pakoin jopa kahteen euroon nousseet pumppuhinnat vaikeuttavat etenkin haja-asutusalueiden asukkaiden liikkumista, kun muitakaan liikkumismuotoja ei ole saatavilla.

&#8211; Hallituksen kurjistamispolitiikka ajaa suomalaiset kotitaloudet loputtomaan ahdinkoon, jossa autoa työmatkoihin käyttävällä ei pian ole varaa käydä töissä polttoaineen hinnan vuoksi. Suomen autokanta ei uusiudu päästöttömäksi viemällä autoilijoiden viimeisetkin rahat polttoaineverojen muodossa. Luulisi hallituksenkin ymmärtävän, että suomalaiset eivät aja vanhoilla autoilla omaksi ilokseen, vaan siitä syystä, että muuhun ei yksinkertaisesti ole varaa, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.
Hallitukselta keppiä ja haittaveroja
Raakaöljyn raju hinnannousu yhdistettynä viimevuotiseen polttoaineveron korotukseen on luonut tilanteen, jossa yhä suurempi osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista valuu auton tankkiin vähentäen samalla muuta kulutusta.
&#8211; Energiahintojen nousu näivettää suomalaisten ostovoimaa ja kurjistaa kansamme oloja samalla kun hallitus yrittää kerätä irtopisteitä järjettömällä ilmastopolitiikallaan, joka ei tarjoa tavalliselle kansalaiselle muuta kuin keppiä ja haittaveroja.
&#8211; Perussuomalaisten esittämä 25 prosentin veronalennus sekä sähkö- että polttoaineveroille helpottaisi merkittävästi suomalaisten jokapäiväistä elämää ja parantaisi etenkin pienituloisten ja haja-asutusalueiden asukkaiden tilannetta, Antikainen toteaa.
Harakka lupasi rahaa pankkitilille
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) esitti viime vuonna, että fossiilisten polttoaineiden hinnannousua hyvitettäisiin pienituloisille, mikäli polttomoottoriautoa on pakko käyttää. A-studiossa vieraillut ministeri totesi pankkitilille ilmestyvän rahaa, mitä ei ainakaan tähän mennessä ole tapahtunut.
&#8211; Ministeri Harakka lupasi pankkitilille ilmestyvän rahaa, mutta sen sijaan polttoaineiden hinnat ovat karanneet käsistä. Arvon ministeri, milloin rahat ovat tulossa tilille? Antikainen kysyy.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien polttoaineiden hintojen kompensaatiomallia.

Polttoaineiden hinnat ennätyskorkealla, hallituksesta lupailtiin rahallista hyvitystä pienituloisille autoilijoille – ”Ministeri Harakka, milloin aiotte toimittaa lupaamanne rahat ihmisten tileille?”

Pandemian hiipuminen ja talouden elpyminen lisäävät polttoaineiden kulutusta ja nostavat siten raakaöljyn hintaa. Polttoaineiden pumppuhinnat nousevat myös punavihreän hallituksen ilmastopäätöksillä.

Maanantaina, jolloin bensan hinta oli laskenut viikonlopusta, ysivitonen maksoi <a href="https://www.polttoaine.net/index.php?cmd=20kalleinta">polttoaine.net</a> -palvelun mukaan Inarissa 1,870 € litralta ja Helsingin Oulunkylässäkin 1,709 € per litra. Diesel maksoi kalleimmillaan 1,750 €/litra.
Veroja bensiinin hinnassa on 75 prosenttia ja dieselin hinnassa 55 prosenttia. Polttoaineveroa nostettiin viimeksi elokuussa. Parafiinisen dieselin veroetu poistuu kolmen vuoden aikana.
Hinnat nousussa jo vuoden ajan
Polttoaineiden hinnat ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11832680">nousseet</a> vuoden ajan siksi, että vielä viime toukokuussa raakaöljyn brent-laadun hinta ryömi 14 dollarissa tynnyriltä. Halvin näkemäni dieselin hinta löytyi tuolloin Porvoosta: 106,9 €/litra.
Tänään brent-raakaöljyn hinta huitelee 60 eurossa tynnyriltä. Raakaöljyn <a href="https://www.neste.fi/konserni/sijoittajat/markkinatietoa/raakaoljyn-hinta">hintakäyrä</a> on laskenut hieman viimeisen parin viikon aikana, mutta noussee taas Yhdysvaltain ennustettujen huimien talouden kasvulukujen myötä.
Hintaa voi todella nopeasti nostaa myös joku maailman lukuisista potentiaalisista kriiseistä, varsinkin jos tilanne äityy sotilaalliseksi yhteenotoksi. Ukrainassa tämä on mahdollista jo 21.4.
Hallitus päättää fossiilittoman liikenteen tiekartasta
Suomessa myydään maailman viidenneksi kalleinta bensaa ja kuudenneksi kalleinta dieseliä. <a href="https://fi.globalpetrolprices.com/gasoline_prices/">Globalpetrolprices.com</a> -sivuston mukaan Suomea kalliimpaa polttoainetta löytyy muun muassa Hong Kongista, Norjasta ja Keski-Afrikan tasavallasta.
Perussuomalaisten nuorten<a href="https://www.suomenuutiset.fi/bensakapina-aloite-jyraa-hillittomalla-vauhdilla-jo-aloituspaivana-16000-allekirjoittajaa-vaatii-autoilijoiden-kyykyttamisen-lopettamista/"> Bensakapina</a>-kansalaisaloite onkin ymmärrettävistä syistä saanut tähän mennessä jo lähes 95 000 <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8200">kannatusilmoitusta</a>.
Fossiilittoman liikenteen tiekartasta saatiin 349 <a href="https://www.lvm.fi/-/korjattu-tiedote-fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-kerasi-349-lausuntoa-1264260">lausuntoa</a> määräaikaan mennessä maaliskuun lopulla. Kyseessä on siis suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Polttoaineiden tulevaisuuden hintaan Suomessa saataneen pian <a href="https://www.suomenuutiset.fi/paastokauppa-ja-fossiiliton-liikenne-ennustavat-taloudellista-katastrofia-autoilijalle/">lisävalaistusta</a>, sillä valtioneuvosto tehnee tiekartasta periaatepäätöksen vielä tämän kevään eli lähiviikkojen aikana.
Kompensointia ja oikeudenmukaisuutta?
Tiekartan lausunnoissa korostettiin sitä, että yhtäältä liikenteen kasvavat kulut on kompensoitava yrityksille ja toisaalta yksilötasolla on pidettävä huolta alueellisesta oikeudenmukaisuudesta. Periaatepäätös on kiintoisaa kuultavaa, sillä tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja poistaa ne kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Lienee selvää, että varsinaiset toimet jäävät syksyn budjettiriiheen.
Ehkä kuulemme kuitenkin jotakin vaikkapa jakeluvelvoitteesta, joka määrittää, kuinka suuri osa polttoaineesta täytyy olla peräisin uusiutuvista lähteistä. Jakeluvelvoitteen roimaa kasvattamista perusteltiin vielä alkuvuonna Nesteen jalostamalaajennuksen saamiselle Porvooseen. No, jalostamo meni Rotterdamiin. Ehkä jakeluvelvoitekin laimenee kyseisen ratkaisun myötä?
&nbsp;

Kallein bensa maksaa Suomessa jo lähes 1,90 € litralta – kesällä reippaasti kalliimpaa