PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastopaneeli vaatii metsähakkuiden rajua vähentämisestä – Purra: “Täysin päätöntä, tuhoaisi Suomen talouden kivijalan”

Ministeri Lulu Ranne pistäisi Ylen täysremonttiin – Suomen Uutiset Show #11

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Elinkeinoministeri Wille Rydman: Puoliväliriihestä edellytyksiä hyvälle kasvulle

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista

Kruunusillat

Helsingissä on meneillään mittava myyräntyö ja raidekiima, jonka seurauksena kiskot halutaan vetää kaupungin joka niemen notkoon ja saarelmaan. Perusteena ratkaisulle käytetään muun muassa energiatehokkuutta. Ainakin Tekniikan maailman selvityksen mukaan perusteet saattavat olla ihan muualla.

Tekniikan maailma – tuo meidän wannabe-insinöörien ikiraamattu – on <a href="https://tekniikanmaailma.fi/kysyin-hkllta-kuinka-paljon-sahkoa-raitiovaunu-kuluttaa-ja-yksityisautoilu-alkoi-kuulostaa-paljon-fiksummalta-vaihtoehdolta/?shared=1203490-7738db25-500">pureutunut</a> ajankohtaiseen kysymykseen vertailemalla ratikan ja sähköauton energiankulutusta per matkustaja. Kysymys on akuutti pelkästään siksi, että Helsingissä panostetaan nyt apinan raivolla raiteisiin. Yksityisautoilijat saavat selvitä pääkaupungin hiekkakuoppaa muistuttavalla tieverkolla, miten kotteroillaan parhaiten taitavat.
Raide-Jokeri tulee HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskosken mukaan valmistuessaan kasvattamaan seudun raitiotieverkon pituutta noin 50 prosentilla. Myös Kruunusillat-hankkeen valmistelu on edennyt, ja kaupunginvaltuusto myönsi Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen rakentamisen käynnistämiselle rahoituksen vuodelle 2021.
Raitovaunujen operointi aiheuttaa päästöjä myös itse liikennejärjestelmänä. Laatu- ja ympäristöpäällikkö Maija Sarpon karkean arvion mukaan HKL:n tulevien rakennushankkeiden päästöt vuoteen 2035 mennessä ovat yhteensä noin 556 000 hiilidioksiditonnia (tCO2). Tästä radan osuus on noin 355 500 ja varikoiden 200 500 tCO2.
Raitovaunu häviää sähköautolle
Ja sitten itse kulutusvertailun tuloksiin, lähtökohtana sähköauton keskikulutus 20 kWh/100 km. Toimittaja Ragnar Mehiston hankkimien lukujen mukaan raitiovaunun kulutus vuonna 2019 oli 23 kWh/100 km matkustajaa kohden ja viime vuonna 33 kWh/100 km:
”Näin ollen jopa yksin sähköautolla ajaessa kulutus on pienempää – puhumattakaan siitä, jos autossa on useampi matkustaja jakamassa kulutusta”, Mehisto päättelee.
Raideinvestoinnit ovat ratkaisuja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tämä on saanut TM.n toimittajan pohtimaan sitä, miten mielekästä on sitoutua jäykkiin liikenneinfran jätti-investointeihin.
&#8211; En malta olla miettimättä vielä isompaa visiota. Sellainen voisi olla pienet, suoraan lähtöpaikasta määränpäähän kulkevat, autonomiset autot. Ne antaisivat paremman matkustuskokemuksen kuin vaihtoihin perustuva pikaraitiotie, Mehisto kirjoittaa.
Ratikkakeskustelu sähköistää tunnelmaa
Päätoimittaja Matias Turkkila nosti TM:n artikkelin <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1466848346874814466">Twitteriin</a> ja sai aikaan monipuolisen ja poikkeuksellisen asialliseen argumentointiin perustavan ketjun. Kuten tieteessä yleensäkin, monenmoisiin tuloksiin pääsee lähtöarvoja muuttamalla.
Ratikkaa puolustetaan tilakysymyksillä ja tietty myös vihreisiin arvoihin liittyvillä poliittisilla mielikuvilla. Ratikalla ei toisaalta pääse mökille, huomautettiin vasta-argumenttina. Johdinauto tuotiin esiin vaihtoehtona ja toki myös Helsingin kaduilla jo hiipivä ladattava sähköbussi.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri sai ketjussa tehtäväkseen selvitellä ratikka-asiaa. Ensi viikolla kuulemma ehtii. Jäädään kuulolle.
&nbsp;

Punavihreä utopia etenee Helsingissä, vaikka sähköauto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin ratikka

HELSINKI | Kruunuvuoren selän ylittäviä siltoja esitellään mahtavana hankeena, joka yhdessä Guggenheim-museon kanssa tekisi Helsingistä yhä näyttävämmän arkkitehtuurin ulkoilmamuseon. Wow-arkkitehtuurin ja poliittisen nyhtökauran alle ovat jääneet selvitykset siitä, miten uusien itäisten kaupunginosien liikenne keskustaan olisi fiksuinta hoitaa. Mitäpä jos ottaisimme esimerkkiä liikenneratkaisuista muualta Euroopasta.

&nbsp;
Venetsiassa paikasta toiseen pöristellään pitkin kanavia vaporetoilla, kanavabusseilla, joilla liikenne hoituu sutjakasti ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Hyvin on pärjätty iät ja ajat, vaikka paikallista liikkujaa ja turistia riittää Casanovan kaupungissa vuosittain miljoonatolkulla.
Kruunusillat maksaisivat vähintään tänään taululla olevat 260 miljoonaa euroa. Siis jos kaikki menee niin kuin nyt lasketaan. Julkisessa rakentamisessa rahaa tuppaa menemään rutkasti alkuperäisiä laskelmia enemmän. Länsimetroa laskentamallina käyttäen Kruunusillat maksaisivat hyvinkin puoli miljardia euroa.
Kruunusilloilla jalkapatikka tai pyöräily ovat melkoisen viileätä kyytiä yli puolet vuodesta, lokakuusta pitkälle kevääseen. Raitiovaunussa kyyti on toki lämmintä, ripeää ja miellyttävää, mutta samanalaista se voisi olla vaihtoehtoisillakin kulkuneuvoilla. Vaikkapa veden päällä liikkuvilla aluksilla eli lautoilla.
Autoillahan silloille ei ole asiaa. Se tuskin on kuitenkaan kenellekään kynnyskysymys, sillä keskustan parkkipaikat ovat jo nyt täynnä.
Kokonaan toinen asia on sitten se, tarvitaanko siltavaihtoehtoja muuhun kuin työmatkaliikenteeseen. Laajasalon seuduilta asiointiliikenne on tähän mennessä luontevasti suuntautunut Itäkeskukseen ja Herttoniemeen päin. Ja ovatko tulevaisuuden harvat työpaikat Helsingin keskustassa? Sitäkin tohtinee pohtia, kun ratkaisuja tehdään sadan vuoden perspektiivillä. Ja miten liikutaan vaikkapa 10-20 vuoden kuluttua, kun nykyiset kulkimet ovat huvittavaa historiaa? Entäpä ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma merenpinnan nousu?
<h4>Lautassa on järkeä ja tunnetta</h4>
Lauttavaihtoehto on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka Suomenlinnaan sellaisella pääsee sukkelasti ja lauttojen kapasiteetti on riittänyt myös kesän turistimassoille. Puolella miljardilla saisi aikamoisen lauttalaivaston ja sitä tukevat muut liikenneratkaisut.
Millainen olisi sitten Kruunusiltojen lauttavaihtoehto Laajasalosta Katajanokalle, sieltähän sipaisee keskustan töiden tai palvelujen ääriin tuossa tuokiossa jalan tai ratikalla?
&#8211; Lautan nopeus voisi olla 10 solmua, jolloin matka-aika olisi 10 minuuttia. Yhden lautan kapasiteetti voitaisiin mitoittaa jonnekin 500 &#8211; 750 matkustajan välille. Nykyinen Suomenlinnan lauttahan ottaa kyytiin 400 matkustajaa. Näitä pohtii Helsingin Perussuomalaisten puheenjohtaja Markku Saarikangas.
&#8211; Samalla syntyisivät satamaterminaalit Laajasalon rantaan ja Katajanokalle, värittämään kaupunginosien elämää ja luomaan osaltaan urbaania kaupunkikulttuuria.
Saarikankaan mukaan talven mahdolliset jäätkään eivät olisi ongelma, näinä ilmastonmuutoksen aikoina.
&#8211; Lauttoja tarvittaisiin laskelmieni mukaan kolme, jotta ruuhka-ajoistakin selvitään. Alukset kulkisivat LNG-kaasulla, olisivat jäävahvistettuja ja ne rakennettaisiin Suomessa. Lauttojen ja terminaalien hinnaksi arvioin kokonaisuutena noin 30 miljoonaa euroa. Aika paljon vähemmän kuin siltavaihtoehto.
&#8211; On selvää, että ennen rakennuspäätöstä eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmat tulee tehdä uudelleen ja tutkia kunnolla muutkin vaihtoehdot kuin nämä sillat yli synkän virran.

Kruunusilloille on järkevä vaihtoehto – perussuomalaisten Markku Saarikangas esittää lauttoja

Kruunusillat

Punavihreä utopia etenee Helsingissä, vaikka sähköauto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin ratikka

Kruunusilloille on järkevä vaihtoehto – perussuomalaisten Markku Saarikangas esittää lauttoja

Uusimmat

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastopaneeli vaatii metsähakkuiden rajua vähentämisestä – Purra: “Täysin päätöntä, tuhoaisi Suomen talouden kivijalan”

Ministeri Lulu Ranne pistäisi Ylen täysremonttiin – Suomen Uutiset Show #11

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Elinkeinoministeri Wille Rydman: Puoliväliriihestä edellytyksiä hyvälle kasvulle

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista

Toimitus suosittelee

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Oppositiopuolueet SDP, keskusta, Liike Nyt, vihreät ja vasemmistoliitto käyttävät enemmistövaltaa Keski-Uudenmaan sotealueella – omaishoitajilta leikattiin juuri 400 000 euroa

Piilaakson teknologiajätin pomo: Jyrkän oikeiston nousua Saksassa selittää se, että vasemmisto on pitänyt poliittista kenttää panttivankinaan

Suora lähetys: Perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelman julkistus

Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista

PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025