Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kouluampumiset

Kouluväkivalta, joukkosurmat ja kiusaaminen ovat suuria ongelmia myös Saksassa. Berliinissä poliisi lähetetään kouluihin liittyviin tehtäviin keskimäärin viisi kertaa päivässä. Koulukiusaamisesta kärsii arviolta yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta.

Erityisen paljon berliiniläisissä kouluissa ovat lisääntyneet pahoinpitelyt, ryöstöt ja muut julmat teot.
Tapauksia on ollut viime vuonna kaksitoista prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja tuplasti enemmän kuin sitä edeltäneenä vuonna.
Väkivalta kohdistuu yhä useammin myös opettajiin ja muuhun kouluhenkilökuntaan. Väkivallan uhriksi joutui berliiniläisissä kouluissa toissa vuonna 2 136 oppilasta ja 237 opettajaa.
Berliinissä on noin tuhat koulua ja niissä yli 395 000 oppilasta.
Aseella ammuttu ja uhattu yhdeksän kertaa
Aseella ammuttiin tai sellaisella uhattiin berliiniläiskouluissa toissa vuonna yhdeksän kertaa. Veitsellä iskettiin 54 kertaa.
Oppilaat tuovat kouluun mukanaan kaasupistooleja, nyrkkirautoja, teleskooppipamppuja, pippurikaasua ja ilotulitteita. Kiinnijoutumistilanteessa perusteluksi kerrotaan tavallisesti pelko ja itsepuolustus.
Saksan poliisiliiton Berliinin osaston puheenjohtajan Stephan Wehin mukaan tilanteen ei pitäisi olla kenellekään yllätys, onhan väkivalta, yleinen kunnioituksen puute ja haluttomuus tehdä kompromisseja lisääntynyt kaikkialla yhteiskunnassa.
Myös Ukrainan sota ja Gazan tilanne ovat tuoneet väkivallan lähelle.
Väkivalta on lisääntymässä kaikkialla
Tavallisia rikosnimikkeitä kouluissa tapahtuneissa teoissa ovat pahoinpitelyn lisäksi nöyryyttäminen, uhkaus, varkaus ja näpistys, huumeiden käyttö ja -kauppa, kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus sekä vainoaminen.
Berliinin poliisipäällikkö Barbara Slowik vertaa Tagesspiegel-lehdessä tilannetta eurooppalaiseen trendiin, joka osoittaa kaikkialla väkivallan ja nuorisorikollisuuden kasvua.
Vaikka Berliinin viime vuoden tarkkoja lukuja ei ole vielä julkistettu, niin rikollisuuden kasvu on poliisin antamien ennakkotietojen perusteella selvää. Kehitys on samanlaista myös muissa osavaltioissa.
Kymmeniä koululaisia kuollut joukkoampumisissa
Saksalaisissa kouluissa on tehty 2000-luvulla neljätoista amokjuoksua. Niissä on kuollut 41 ja haavoittunut lähes 60 koululaista ja opettajaa.
Eräs tuoreimmista tapauksista sattui helmikuussa Wuppertalissa, jossa 17-vuotias koululainen puukotti hengenvaarallisesti viittä koulutoveriaan ja lopulta myös itseään.
Baden-Württembergissä tammikuussa 18-vuotias koulupoika leikkasi luokkahuoneessa kurkun saman ikäiseltä tytöltä.
Viime vuoden marraskuussa Offenburgissa yhdeksäsluokkalainen poika ampui luokkahuoneessa saman ikäisen koulutoverinsa.
Päivää aikaisemmin oli Hampurissa kaksi hälytystä oppilaiden uhatessa aseella opettajaansa. Osa uhkaajista oli vasta 11- ja 12-vuotiaita.
Maaliskuussa Brandenburgissa poliisin erikoisyksikkö otti kiinni 22-vuotiaan miehen, joka oli tunkeutunut kouluun mukanaan oikealta näyttävä ase ja veitsi ja uhkasi siellä opettajia.
Erfurt oli vasta alkua
Tuhoisimpiin saksalaisissa koulussa tehtyihin amokjuoksuihin kuuluu Thüringenissä Erfurtissa vuonna 2002 sattunut tapaus, jossa 19-vuotias koulun entinen oppilas ampui 16 oppilasta ja opettajaa ja lopuksi myös itsensä.
Emsdettenissä Nordrhein-Westfalenissa 18-vuotias pommivyöhön pukeutunut koululainen haavoitti vuonna 2006 ampumalla 37:ää koulutoveriaan ja opettajaa. Lopuksi hän ampui itsensä.
Maaliskuussa 2009 17-vuotias koululainen surmasi Winnenedenissä Baden-Württembergissä ampumalla yhdeksän oppilasta, kolme opettajaa, kolme ohikulkijaa ja lopulta itsensä.
Opettajille ja poliiseille toimintaohjeet
Osavaltiot ovat antaneet opettajille, koulujen henkilökunnalle ja poliisille ohjeet amokjuoksujen varalta. Hälytyksen laukaisee sana ”amok” tai ”aseistettu henkilö”.
Ensimmäisenä paikalle saapunut poliisiyksikkö ryhtyy välittömästi ja tarvittaessa myös koulurakennuksen sisällä toimiin tekijän eliminoimiseksi odottamatta lisävoimia ja erikoisyksiköitä. Poliisiautoissa on tällaisia tilanteita varten valmiina luotiliivit, luodinkestävät kypärät ja konepistoolit.
Koulurakennuksessa olevia varoitetaan keskusradion kautta välitetyllä koodisanalla, jonka vain opettajat tietävät.
Tilanteen lauettua konseptiin kuuluu koululaisten, opettajien, muiden osallisten ja lähiomaisten psykologinen kriisi- ja jälkihoito.
Psykologisen tuen tarve voi kestää vuosia
Wuppertalissa tapahtuneen puukotuksen jälkeen kouluun saapui 30 psykologia. Tapauksen työstäminen saattaa kestää asiantuntijoiden mukaan kuukausia ja jopa vuosia.
&#8211; Tarkoitus on saada oppilaat ja opettajat tuntemaan koulu jälleen turvalliseksi paikaksi. Erityisesti nuorempien koululaisten kanssa tarvitaan paljon aikaa, sanoo Nordrhein-Westfalenin koulupsykologisesta kriisinhallinnasta vastaavan keskuksen johtaja Michael Krause WDR-yleisradiossa.
Saksassa on huomattu, että psyykkiset seuraukset saattavat puhjeta koululaisten mielentilassa vasta kuukausien kuluttua itse tapauksesta.
Vartijat eivät korvaa opettajia
Saksan opettajien ja kasvattajien ammattiliitto GEW pitää eräänä syynä koulujen lisääntyneeseen väkivaltaan opettajien ja sosiaalityöntekijöiden vähäisyyttä.
Ennaltaehkäisevä työ ei ole liian suurissa luokissa mahdollista. Myös opettajaliitto viittaa yleisen ilmapiirin raaistumiseen. Koulut peilaavat tässä yhteiskunnan tilaa.
Eräissä saksalaiskouluissa on palkattu ulkopuolisia vartiointiliikkeitä lisäämään koulujen turvallisuutta. Vartijat voivat estää kouluun kuulumattomien pääsyn koulurakennukseen ja pihamaalle, mutta oppilaiden taskuja ja reppuja heillä ei ole oikeutta tutkia.
Keskusteluissa on ehdotettu koulujen oville lentokentältä tuttuja metallinpaljastimia. Toistaiseksi tällaiset ideat on kuitenkin hylätty. Monissa osavaltioissa suhtaudutaan torjuvasti myös vartijoiden käyttämiseen.
Huolinumerossa autetaan koulukiusattuja
Koulukiusaamisesta kärsii Saksassa asiantuntijoiden arvioiden mukaan yli puoli miljoona lasta ja nuorta. Osa siitä tapahtuu ”kyberkiusaamisena” internetissä ja koululaisten omilla keskustelu- ja videofoorumeilla.
Tällaisessa tilanteessa kiusattu ja hänen vanhempansa ovat usein neuvottomia.
Berliinissä kaupungin koulupsykologinen neuvontakeskus ylläpitää koulukiusatuille lapsille ”huolinumeroa”, jonne voi soittaa tai ottaa yhteyttä netin kautta halutessaan myös nimettömänä. Vanhemmille on avattu oma maksuton palvelu- ja neuvontanumeronsa.
Kiusaamisen merkit tunnistettava ajoissa
Berliinin ja Brandenburgin osavaltion koulukiusaamista käsittelevässä oppaassa herkistetään opettajia tunnistamaan luokastaan ”pieni väkivalta”.
Pikkuruinenkin mutta toistuva &#8220;pieni väkivalta&#8221; voi johtaa vapaasti jatkuessaan ”suureen väkivaltaan”, jossa saatetaan tarvita jo poliisia ja lääkäriä.
Kansainvälisen arvion mukaan jopa 41 prosentissa koulun oppilaista saattaa löytyä kiusaajan asennetta. Yhtä moni on vaarassa joutua heidän uhrikseen.
Tätä taustaa vasten koulun hyvän ilmapiirin vaalimisella, ennakkomerkkien huomioimisella ja ”pienen väkivallan” tunnistamisella on oppaan mukaan sitäkin suurempi merkitys.
&nbsp;

Poliisi hälytetään Berliinissä kouluihin viisi kertaa päivässä – väkivalta ja koulukiusaaminen pahenevia ongelmia myös Saksassa

Nashvillen kristillisessä koulussa tapahtui joukkosurma, jossa transmies tappoi kuusi ihmistä. Nyt konservatiivipoliitikot yrittävät saada FBI:n tutkimaan, missä määrin ampujan transideologia ja mahdollinen hormonilääkitys vaikuttivat tekoon. Yhdysvaltain media puolestaan miettii, mitä pronomineja joukkosurmaajasta on sopivaa käyttää. Helsingin Sanomien jutussa joukkosurmaaja on &#8220;28-vuotias aseistautunut ihminen&#8221;. 
Nashvillen kaupungissa Tennesseessä tapahtui maanantaina joukkosurma. Transmieheksi itsensä kokeva Audrey Hale tunkeutui koulun tiloihin useilla tuliaseilla aseistautuneena ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=E8Q0IHXUTy0">ampui kuoliaaksi</a> kuusi ihmistä. Kolme uhreista olivat yhdeksänvuotiaita koululaisia ja toiset kolme kuusikymppisiä henkilökunnan jäseniä. Neljä kuolonuhria olivat naispuolisia ja kaksi miespuolisia.
Apuun tulleet poliisit vastasivat transmiehen tulitukseen ampuen hänet kuoliaaksi. Poliisin luoteihin kuollut 28-vuotias transmies oli kyseisen koulun entinen oppilas. Koulua käydessään hän oli nuori tyttö.
Tennesseen osavaltio hyväksyi maaliskuun alussa <a href="https://eu.usatoday.com/story/news/nation/2023/03/02/tennessee-governor-bill-lee-signs-anti-trans-bill-drag-restrictions-into-law/11385343002/">lain</a>, joka kieltää hormoni- ja leikkaushoitojen antamisen transsukupuolisiksi itsensä tunteville, alaikäisille nuorille. Samalla hyväksyttiin toinen laki, joka rajoittaa drag-esitysten pitämistä julkisissa tiloissa, koska niitä pidetään haitallisina lapsille.
Ampuja jätti jälkeensä manifestin
Kouluampujan <a href="https://www.newsweek.com/new-details-emerge-about-nashville-shooter-audrey-hales-manifesto-1790956">kerrotaan</a> jättäneen jälkeensä manifestin, jossa hän selittää tekonsa syitä ja ajatusmaailmaansa. Poliisi ei kuitenkaan halua julkaista manifestia vedoten kesken olevaan tutkintaan. Ampuja oli suunnitellut iskunsa yksityiskohtaisesti, mutta ainakaan koululaisuhrit eivät välttämättä olleet etukäteen valittuja. Poliisin mukaan joukkosurman motiivi ei ole vielä selvinnyt.
Sukupuolivähemmistöjen etujärjestöt <a href="https://www.newsweek.com/audrey-hale-manifesto-release-raises-major-concerns-among-lgbtq-groups-1790938">vastustavat</a> ampujan kirjoittaman manifestin julkaisemista. Heidän mielestään ongelmien juurisyy on aseiden liian helppo saatavuus, joten keskustelun pitäisi keskittyä siihen eikä ampujan sukupuoli-identiteettiin. Samaan aikaan yhä useammat LGBTQ+ -aktivistit ostavat <a href="https://www.lgbtqnation.com/2023/02/lgbtq-gun-group-takes-aim-at-the-far-rights-violent-threats/">aseita</a> ja perustavat omia ampumaseurojaan.
Terroriteko tai viharikos?
Republikaanien kongressiedustajat Marjorie Taylor Greene ja Mary Miller ovat lähettäneet avoimen kirjeen FBI:lle <a href="https://www.newsweek.com/republican-lawmakers-question-fbi-nashville-school-shooting-1791004">vaatien</a>, että tekoa on tutkittava terroristisena rikoksena. He viittaavat kouluampujan transsukupuolisuuteen &#8220;poliittisena ideologiana&#8221;. Joukkosurmaa on myös vaadittu tutkittavaksi viharikoksena kristittyjä kohtaan.
Kongressiedustajat vaativat FBI:ta tutkimaan ampujan mahdollisesti käyttämän hormonilääkityksen &#8211; kuten testosteronin &#8211; vaikutusta tekijän mielentilaan. He vaativat myös tutkimaan järjestöjä, jotka &#8220;yllyttävät yksilöitä poliittiseen ideologiaan pohjautuvaan väkivaltaan&#8221;.
Marjorie Taylor Greene <a href="https://twitter.com/mtgreenee/status/1640810341197139990">kertoo</a>, että Twitter poisti hänen virallisen tilinsä käytöstä viikoksi sen jälkeen, kun Green oli varoittanut suunnitteilla olevasta &#8220;Trans Day of Vengeance&#8221; (&#8220;trans-koston päivä&#8221;) -kampanjasta. Green pitää tapahtuman taustalla olevaa Trans Radical Activist Network (TRAN) -järjestöä yhtenä Antifan alahaarana.
Useita sukupuolivähemmistöjen tekemiä joukkosurmia
Vuodesta 2018 lähtien Yhdysvalloissa on tapahtunut ainakin kolme muutakin <a href="https://www.newsweek.com/mass-shootings-transgender-perpetrators-1790854">joukkosurmaa</a>, joissa tekijä on identifioinut transsukupuoliseksi tai muunsukupuoliseksi. Tämä on tietenkin vain pieni osa Yhdysvaltain joukkoammuskeluista.
Nashvillen joukkosurmasta huolimatta TRAN-verkosto <a href="https://www.transradicalactivistnetwork.org/transdayof-vengeance">aikoo</a> järjestää ensi viikolla Washingtonissa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden rakennuksen edessä &#8220;Trans Day of Vengeance&#8221; -mielenosoituksen.
Media väärinsukupuolitti ampujan
Kaiken kohun keskellä Yhdysvaltain medialla on ollut suuria vaikeuksia päättää, millä pronomineilla joukkosurmaajasta pitäisi raportoida. New York Times -lehti joutui <a href="https://twitter.com/nytimes/status/1640508409542848519">pyytämään anteeksi</a>, että oli kirjoittanut tähän tapaukseen liittyen artikkelin, jossa kerrottiin naisten tekemien joukkoampumisten olevan harvinaisia. Myös CBS News -uutiskanava <a href="https://twitter.com/CBSNews/status/1640723098050625537">ilmoittaa</a>, että heillä on ollut vaikeuksia ampujan sukupuoli-identiteetin selvittämisessä.
Myös Suomessa monet Nashvillen kouluampumisesta uutisoineet mediat sortuivat väärinsukupuolittamiseen. MTV Uutisten <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ainakin-kolme-lasta-kuollut-ammuskelussa-kristillisessa-koulussa-nashvillessa/8663830#gs.tw1am8">mukaan</a> ampuja oli &#8220;teini-ikäiseltä vaikuttanut tyttö&#8221;. Ilta-Sanomille hän <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009481545.html">on</a> yhä &#8220;nuori nainen&#8221;.
Myös Iltalehti väärinsukupuolitti ampujan aluksi, mutta <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6c463c13-d925-472b-b98d-fb2b6e96a7cd">korjasi</a> myöhemmin. Helsingin Sanomien toimittaja <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009484274.html">käyttää</a> joukkosurmaajasta ilmaisua &#8220;28-vuotias aseistautunut ihminen&#8221; ja toteaa myöhemmin jutussa, että tappaja &#8220;identifioitui transsukupuoliseksi&#8221;.

Transmies tappoi kuusi ihmistä kristillisessä koulussa – Yhdysvaltain media huolissaan ampujan “väärinsukupuolittamisesta”

Neljä kymmenestä ammuskelusta tapahtuu Ruotsissa koulun tai esikoulun välittömässä läheisyydessä. Dagens Nyheterin selvityksestä ilmenee myös, että opettajat ja oppilaat varustautuvat nyt pahimman varalle. &#8211; Kamalaltahan tämä tuntuu, mutta näin vain on tehtävä”, sanoo tukholmalaisen koulun rehtori.

&#8211; Hakeudu suojaan lasten kanssa.
&#8211; Pysykää poissa näkyvistä.
&#8211; Olkaa hiljaa.
Yllä näyte äärimmäisen yksinkertaistetuista ohjeista tukholmalaiskoululle ”äärimmäisen stressitilanteen varalta”. Siis jos koulun alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ammutaan. Dagens Nyheterin s<a href="https://www.dn.se/sverige/skjutningar-nara-skolor-lekrum-blir-panic-room-nar-barn-forbereds-pa-vald/">elvityksen</a> mukaan viime vuosina neljä kymmenestä ammuskelusta Ruotsissa on tapahtunut koulun tai esikoulun välittömässä läheisyydessä.
Leikkihuoneesta pakohuone
Keskeistä tukholmalaisen Husbyn koulun pelastautumissuunnitelmassa on pakenemisen sijasta piiloutuminen. Jos tulee tulipalo, niin paetaan mutta jos ammutaan, niin piiloudutaan. Ampumistilanteessa lukittaudutaan sisälle ja pystytetään tuoleista ja pöydistä barrikadeja ovien eteen. Koska uhka tulee ulkopuolelta.
Viime keväänä Husbyn koululaisten leikkiessä pihalla alkoi jengien välienselvittely. Opettajat säilyttivät tulituksessa rauhallisuutensa, keräsivät lapset yhteen ja kiiruhtivat sisätiloihin. Siellä he vetäytyivät huoneeseen, jossa ei ole matalalla olevia ikkunoita. Aivan kuten ohjeissa on sanottu. Leikkihuone oli jo etukäteen nimetty ”pakohuoneeksi”, jonne riennetään, kun ammuskelu alkaa.
Harjoittelu on jatkuvaa
Trollhättanissa vuonna 2015 tapahtuneen kouluampumisen jälkeen oppilaitokset ovat ostaneet koulutusta turvallisuusorganisaatioilta. PDV on poliisitermi tappavalle tapahtumalle, joka jatkuu, kunnes tekijä pysäytetään.
Koulutus koostuu teoriasta ja käytännön harjoitteista, joiden myötä opetellaan pakenemaan, piiloutumaan ja viimeisenä keinona taistelemaan käytettävissä olevin keinoin. Kuumalla kahvikupillisellakin voi pysäyttää hyökkääjän, ainakin hetkeksi. Harjoituksiin osallistuu yleensä koulun henkilökunta, mutta koululaisetkin voivat osallistua osaan harjoituksista.
&nbsp;

Ruotsin kouluihin turvatiloja jatkuvien ampumisten takia – ”Kamalaltahan tämä tuntuu, mutta näin vain on tehtävä”