Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

koulu-uudistus

&#8220;Professori kehottaa pitämään kännykät ja tabletit auki koulussa.&#8221;

Näin <a href="https://yle.fi/a/3-6264697">kuvaili</a> Yle Helsingin yliopiston professori Kirsti Longan oppeja 21.8.2012. Professori Lonka ryhmineen oli tuolloin kehittämässä tulevaisuuden koulua, joka oli tarpeen, koska &#8220;autoritaarinen monologi ei kiinnosta diginatiivia&#8221;.
&#8211; Tulevaisuuden koulutus on jo täällä Savonlinnassa, <a href="https://kristakiuru.fi/blogi/tulevaisuuden-koulutus-on-jo-tanaan-savonlinnassa/">julisti</a> opetusministeri Krista Kiuru vuonna 2014 ja kertoo edelleen blogisivuiltaan löytyvässä tekstissään, miten kukaan ei jää suremaan kirjoja, jotka ovat saaneet väistyä ruutujen tieltä.
Helsingin Sanomat puolestaan opasti äitejä ja isiä 10.10.2016 tällä tavalla:
&#8211; Näin tuet lasta ja itseäsi muuttuvassa koulussa: Vanhempi tukee koululaistaan parhaiten tarkistamalla oman asenteensa. Koulu on tänä päivänä toisenlainen kuin 1980-luvulla, ja niin kuuluukin olla. Radikaalit muutokset voivat herättää vanhemmissa huolta, mutta lapsille ne voivat olla mieluisia ja lisätä viihtyvyyttä koulussa.
”Paluuta perinteisiin ei enää ole”
Kuukautta myöhemmin opetusneuvos Anneli Rautiainen kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2016: ”Paluuta perinteisiin ei enää ole”, ja heti perään samassa artikkelissa:
&#8211; Tärkeintä on, että oppiminen on kivaa.
Digipöhinä ja usko ilmiöoppeihin, avotiloihin ja peleihin oli voimissaan 2000-luvun alusta miltei näihin päiviin asti.
Yllä esitetyt sitaatit ovat toki vain pienen pieni pisara valtameressä siitä vyörytyksestä, jota tietyt akateemiset piirit, opetusviranomaiset, IT-yritykset, monet elinkeinoelämän edustajat ja poliitikot pitivät yllä.
Iskusanoilla ja retoriikalla annettiin sellainen vaikutelma, että koulu-uudistukset perustuvat vankkaan tutkimukseen ja tietoon. Vastustajiin iskettiin muutosvastarintaisen luddiitin leima. Valtamedia osallistui innokkaasti &#8220;tulevaisuuden koulun&#8221; rakentamiseen.
Päättäjiä varoitettiin digiloikasta
Kaikki tutkijat, kasvatustieteilijät saati opettajat eivät toki menneet mukaan muotivirtauksiin. Eri tieteenalojen asiantuntijat &#8211; muun muassa matemaatikot &#8211; esittivät huolensa digiopetuksen tai ilmiöintoilun vaikutuksista oppimistuloksiin monin tavoin; julkilausumin, adressein, mielipidekirjoituksin ja henkilökohtaisesti päättäjien puheilla käymällä.
Pitkin 2010-lukua eduskunnan ja opetusministeriön käytävillä pyöri useita tällaisia delegaatioita ja asiantuntijaryhmiä, joilla kaikilla oli vallanpitäjille sama viesti: digiloikan tai ilmiöopetuksen hyödyistä ei ole selkeää näyttöä, pikemminkin päinvastoin.
Varoittelijoihin ja pahimman pöhinän jarruttelijoihin kuuluivat mm. Helsingin yliopiston lehtori, tutkija Jari Salminen sekä matematiikan ja sen opetuksen professori Timo Tossavainen, joka tuolloin työskenteli Itä-Suomen yliopiston matematiikan lehtorina (nyk. Luulajan teknillisen yliopiston professorina).
Varoitukset kaikuivat kuuroille korville.
&#8211; Perusopetuksen uudistaminen ja digioppimisen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä kärkihankkeista, joita hallitus tukee 121 miljoonalla eurolla, sanoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen <a href="https://okm.fi/-/opetus-ja-kulttuuriministeri-grahn-laasonen-yritykset-vauhdittamaan-koulujen-oppimisymparistojen-uudistamista">OKM:n tiedotteessa</a> 2015.
Syyttely ei kannata, menneistä voi oppia
&#8220;Mitäs minä sanoin&#8221; -asenteella ei tietenkään pitkälle pötkitä, eikä syyttely hyödytä ketään.
On kuitenkin tärkeää ja kiinnostavaa kysyä, miten ja miksi viime vuosikymmenien koulu-uudistuksiin on päädytty ja mitä niistä voi oppia. Entä onko kaikilla &#8220;oppimisen vallankumouksilla&#8221; jokin yhteinen nimittäjä?
Näitä kysymyksiä ruoditaan tarkemmin Suomen Perustan julkaiseman Koulukirjan ajankohtaistetussa versiossa, joka ilmestyy vuodenvaihteessa.
Joitakin vastauksiakin on luvassa.
&nbsp;

“Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla

Rinteen hallitusneuvotteluissa on päätetty pidentää oppivelvollisuusikää. Tämä tarkoittaa oppivelvollisuuden laajenemista lukioon ja ammattiopistoon. Uudistuksen arvioitu hintalappu on noin 180 miljoonaa euroa.

&#8211; On tärkeää, että nuori kannustetaan opintielle lukioon tai ammattiopistoon. Pakolla se ei kuitenkaan onnistu. Ilman todellista opiskelumotivaatiota olevan nuoren kohdalla pakko ei toimi. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn olisi tehtävä muita toimenpiteitä ja tarjottava innostavia porkkanoita, kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
Nuoriso-ohjaajat mukaan koulutyöhön
Juvosen mielestä yksi tärkeimmistä asioista olisi ottaa koppia nuoresta koko koulun käynnin ajan. Erityisesti se korostuu ylä-asteelle siirryttäessä eli seitsemännellä luokalla.
&#8211; Kouluissa tulisi olla henkilöitä, joille nuori voisi purkaa tuntojaan. Se ei ole yleensä opettaja, vaan kaveripiiri, jossa asioita puhutaan.
&#8211; Koulumaailman tueksi tulisi olla matalan kynnyksen toimijoita ja he voisivat olla vaikkapa juuri psykiatrisia sairaanhoitajia tai nuoriso-ohjaajia. Tällaisilla toimijoilla voisi olla myös ennaltaehkäiseviä vaikutus koulukiusaamistilanteisiin, Juvonen uskoo.
Kymppiluokka takaisin
Juvonen toivoo, että opiskelumotivaatiota hakeville olisi myös ns. kymppiluokkia tarjolla ja ne voisivat olla ammattiopistojen yhteydessä.
&#8211; Silloin nuorelle syntyisi malli, jota hän kenties lähtisi seuraamaan. Kun kavereita löytyisi ammattiopistosta, se kannustaisi nuorta myös itse parantamaan omaa otettaan opiskeluun. Ammattiin opiskelevat toimisivat näin myös roolimallina opiskelijalle. Kymppiluokan ei tule olla rangaistus vaan kannuste. Kavereiden merkitys nuoruudessa on suuri, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Kouluissa tulisi huomioida jokainen oppija. Kun joku oppiaine tuottaa vaikeutta, siihen olisi heti puututtava. Erityisryhmät ja tukiopetus, johon on mahdollista päästä lisäoppimaan, ovat tässä tärkeitä. Resurssit myös hyvään opinto-ohjaukseen on turvattava.
Lukioiden pisteytysjärjestelmä epäonnistunut
Juvonen pitää erityisesti koulu-uudistuksen pisteytysjärjestelmää epäonnistuneena. Siinä painoarvo korkeakoulujen jatko-opintoihin on pitkän matematiikan arvosanoilla.
&#8211; Tämä malli aiheuttaa lukioissa suurta stressiä, sillä matematiikkaan on laitettava kaikki voimavarat, mikäli meinaa päästä jatko-opiskelemaan. Lukion suorittamisesta on tulossa entistäkin haastavampi. Sama liittyy sähköiseen oppimisympäristöön, joka myös stressaa opiskelijoita.
&#8211; Kiireesti olisi lähdettävä tutkimaan, mitä vaikutuksia näillä tekijöillä on nuoren jaksamiseen. Myös matematiikan opiskelu on siirtynyt sähköiseen muotoon. Tulemme näkemään pian, miten lukio-opiskelijoille ryhdytään tarjoamaan kalliita matematiikan valmennuskursseja ja lisäkoulutuksia. Nuorilla ryhdytään tekemään bisnestä, Juvonen pelkää.
Opiskelijat ja opettajat unohdettu uudistuksessa
Juvonen sanoo, että Antti Rinteen tulisi säätytalon hallitusneuvotteluissa ottaa myös tämä asia heti esiin ja korjata tällainen kärkihankeuudistus, joka on tehty vain yliopistojen näkökulmasta.
&#8211; Lapsi meni pesuveden mukana ja opiskelija, hänen opettajansa sekä lukioiden mahdollisuus toteuttaa uudistusta unohdettiin täysin, Juvonen kritisoi.

Juvonen: Nuoria kannustettava opiskelemaan, mutta ei pakolla