Perussuomalainen 1/2024

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

koulu-uudistus

&#8220;Professori kehottaa pitämään kännykät ja tabletit auki koulussa.&#8221;

Näin <a href="https://yle.fi/a/3-6264697">kuvaili</a> Yle Helsingin yliopiston professori Kirsti Longan oppeja 21.8.2012. Professori Lonka ryhmineen oli tuolloin kehittämässä tulevaisuuden koulua, joka oli tarpeen, koska &#8220;autoritaarinen monologi ei kiinnosta diginatiivia&#8221;.
&#8211; Tulevaisuuden koulutus on jo täällä Savonlinnassa, <a href="https://kristakiuru.fi/blogi/tulevaisuuden-koulutus-on-jo-tanaan-savonlinnassa/">julisti</a> opetusministeri Krista Kiuru vuonna 2014 ja kertoo edelleen blogisivuiltaan löytyvässä tekstissään, miten kukaan ei jää suremaan kirjoja, jotka ovat saaneet väistyä ruutujen tieltä.
Helsingin Sanomat puolestaan opasti äitejä ja isiä 10.10.2016 tällä tavalla:
&#8211; Näin tuet lasta ja itseäsi muuttuvassa koulussa: Vanhempi tukee koululaistaan parhaiten tarkistamalla oman asenteensa. Koulu on tänä päivänä toisenlainen kuin 1980-luvulla, ja niin kuuluukin olla. Radikaalit muutokset voivat herättää vanhemmissa huolta, mutta lapsille ne voivat olla mieluisia ja lisätä viihtyvyyttä koulussa.
”Paluuta perinteisiin ei enää ole”
Kuukautta myöhemmin opetusneuvos Anneli Rautiainen kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2016: ”Paluuta perinteisiin ei enää ole”, ja heti perään samassa artikkelissa:
&#8211; Tärkeintä on, että oppiminen on kivaa.
Digipöhinä ja usko ilmiöoppeihin, avotiloihin ja peleihin oli voimissaan 2000-luvun alusta miltei näihin päiviin asti.
Yllä esitetyt sitaatit ovat toki vain pienen pieni pisara valtameressä siitä vyörytyksestä, jota tietyt akateemiset piirit, opetusviranomaiset, IT-yritykset, monet elinkeinoelämän edustajat ja poliitikot pitivät yllä.
Iskusanoilla ja retoriikalla annettiin sellainen vaikutelma, että koulu-uudistukset perustuvat vankkaan tutkimukseen ja tietoon. Vastustajiin iskettiin muutosvastarintaisen luddiitin leima. Valtamedia osallistui innokkaasti &#8220;tulevaisuuden koulun&#8221; rakentamiseen.
Päättäjiä varoitettiin digiloikasta
Kaikki tutkijat, kasvatustieteilijät saati opettajat eivät toki menneet mukaan muotivirtauksiin. Eri tieteenalojen asiantuntijat &#8211; muun muassa matemaatikot &#8211; esittivät huolensa digiopetuksen tai ilmiöintoilun vaikutuksista oppimistuloksiin monin tavoin; julkilausumin, adressein, mielipidekirjoituksin ja henkilökohtaisesti päättäjien puheilla käymällä.
Pitkin 2010-lukua eduskunnan ja opetusministeriön käytävillä pyöri useita tällaisia delegaatioita ja asiantuntijaryhmiä, joilla kaikilla oli vallanpitäjille sama viesti: digiloikan tai ilmiöopetuksen hyödyistä ei ole selkeää näyttöä, pikemminkin päinvastoin.
Varoittelijoihin ja pahimman pöhinän jarruttelijoihin kuuluivat mm. Helsingin yliopiston lehtori, tutkija Jari Salminen sekä matematiikan ja sen opetuksen professori Timo Tossavainen, joka tuolloin työskenteli Itä-Suomen yliopiston matematiikan lehtorina (nyk. Luulajan teknillisen yliopiston professorina).
Varoitukset kaikuivat kuuroille korville.
&#8211; Perusopetuksen uudistaminen ja digioppimisen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä kärkihankkeista, joita hallitus tukee 121 miljoonalla eurolla, sanoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen <a href="https://okm.fi/-/opetus-ja-kulttuuriministeri-grahn-laasonen-yritykset-vauhdittamaan-koulujen-oppimisymparistojen-uudistamista">OKM:n tiedotteessa</a> 2015.
Syyttely ei kannata, menneistä voi oppia
&#8220;Mitäs minä sanoin&#8221; -asenteella ei tietenkään pitkälle pötkitä, eikä syyttely hyödytä ketään.
On kuitenkin tärkeää ja kiinnostavaa kysyä, miten ja miksi viime vuosikymmenien koulu-uudistuksiin on päädytty ja mitä niistä voi oppia. Entä onko kaikilla &#8220;oppimisen vallankumouksilla&#8221; jokin yhteinen nimittäjä?
Näitä kysymyksiä ruoditaan tarkemmin Suomen Perustan julkaiseman Koulukirjan ajankohtaistetussa versiossa, joka ilmestyy vuodenvaihteessa.
Joitakin vastauksiakin on luvassa.
&nbsp;

“Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla

Rinteen hallitusneuvotteluissa on päätetty pidentää oppivelvollisuusikää. Tämä tarkoittaa oppivelvollisuuden laajenemista lukioon ja ammattiopistoon. Uudistuksen arvioitu hintalappu on noin 180 miljoonaa euroa.

&#8211; On tärkeää, että nuori kannustetaan opintielle lukioon tai ammattiopistoon. Pakolla se ei kuitenkaan onnistu. Ilman todellista opiskelumotivaatiota olevan nuoren kohdalla pakko ei toimi. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn olisi tehtävä muita toimenpiteitä ja tarjottava innostavia porkkanoita, kansanedustaja Arja Juvonen sanoo.
Nuoriso-ohjaajat mukaan koulutyöhön
Juvosen mielestä yksi tärkeimmistä asioista olisi ottaa koppia nuoresta koko koulun käynnin ajan. Erityisesti se korostuu ylä-asteelle siirryttäessä eli seitsemännellä luokalla.
&#8211; Kouluissa tulisi olla henkilöitä, joille nuori voisi purkaa tuntojaan. Se ei ole yleensä opettaja, vaan kaveripiiri, jossa asioita puhutaan.
&#8211; Koulumaailman tueksi tulisi olla matalan kynnyksen toimijoita ja he voisivat olla vaikkapa juuri psykiatrisia sairaanhoitajia tai nuoriso-ohjaajia. Tällaisilla toimijoilla voisi olla myös ennaltaehkäiseviä vaikutus koulukiusaamistilanteisiin, Juvonen uskoo.
Kymppiluokka takaisin
Juvonen toivoo, että opiskelumotivaatiota hakeville olisi myös ns. kymppiluokkia tarjolla ja ne voisivat olla ammattiopistojen yhteydessä.
&#8211; Silloin nuorelle syntyisi malli, jota hän kenties lähtisi seuraamaan. Kun kavereita löytyisi ammattiopistosta, se kannustaisi nuorta myös itse parantamaan omaa otettaan opiskeluun. Ammattiin opiskelevat toimisivat näin myös roolimallina opiskelijalle. Kymppiluokan ei tule olla rangaistus vaan kannuste. Kavereiden merkitys nuoruudessa on suuri, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Kouluissa tulisi huomioida jokainen oppija. Kun joku oppiaine tuottaa vaikeutta, siihen olisi heti puututtava. Erityisryhmät ja tukiopetus, johon on mahdollista päästä lisäoppimaan, ovat tässä tärkeitä. Resurssit myös hyvään opinto-ohjaukseen on turvattava.
Lukioiden pisteytysjärjestelmä epäonnistunut
Juvonen pitää erityisesti koulu-uudistuksen pisteytysjärjestelmää epäonnistuneena. Siinä painoarvo korkeakoulujen jatko-opintoihin on pitkän matematiikan arvosanoilla.
&#8211; Tämä malli aiheuttaa lukioissa suurta stressiä, sillä matematiikkaan on laitettava kaikki voimavarat, mikäli meinaa päästä jatko-opiskelemaan. Lukion suorittamisesta on tulossa entistäkin haastavampi. Sama liittyy sähköiseen oppimisympäristöön, joka myös stressaa opiskelijoita.
&#8211; Kiireesti olisi lähdettävä tutkimaan, mitä vaikutuksia näillä tekijöillä on nuoren jaksamiseen. Myös matematiikan opiskelu on siirtynyt sähköiseen muotoon. Tulemme näkemään pian, miten lukio-opiskelijoille ryhdytään tarjoamaan kalliita matematiikan valmennuskursseja ja lisäkoulutuksia. Nuorilla ryhdytään tekemään bisnestä, Juvonen pelkää.
Opiskelijat ja opettajat unohdettu uudistuksessa
Juvonen sanoo, että Antti Rinteen tulisi säätytalon hallitusneuvotteluissa ottaa myös tämä asia heti esiin ja korjata tällainen kärkihankeuudistus, joka on tehty vain yliopistojen näkökulmasta.
&#8211; Lapsi meni pesuveden mukana ja opiskelija, hänen opettajansa sekä lukioiden mahdollisuus toteuttaa uudistusta unohdettiin täysin, Juvonen kritisoi.

Juvonen: Nuoria kannustettava opiskelemaan, mutta ei pakolla

koulu-uudistus

“Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla

Juvonen: Nuoria kannustettava opiskelemaan, mutta ei pakolla

Uusimmat

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024