Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kotoutumisen edistäminen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä otti tänään pitämässään ryhmäpuheenvuorossa kantaa valtioneuvoston tiedonantoon, jota oppositio ei ilmeisesti ole lukenut &#8211; oppositiohan uhosi jo ennalta esittävänsä epäluottamusta tiedonannon sisällöstä huolimatta. Mäkelä toivoi, että tämänpäiväisen keskustelun jälkeen hallitus saisi viimein työrauhan ja pääsisi toteuttamaan hallitusohjelmaa.

Hallitus työskentelee hallitusohjelman kirjausten mukaisesti määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Sen ohjelma sisältää eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelän mukaan lukuisia konkreettisia kirjauksia aihepiiriin liittyen.
&#8211; Tämä on selvää kaikille, jotka ovat vaivautuneet lukemaan ohjelman. Oppositio ei ole läksyjään lukenut, vaikka aikaa on ollut kaksi ja puoli kuukautta, Mäkelä totesi.
&#8211; Myös tänään eduskunnan käsiteltävänä oleva valtioneuvoston tiedonanto on tainnut jäädä oppositiossa lukematta. Sieltähän uhottiin jo ennalta, että epäluottamusta tullaan esittämään – oli tiedonannon sisältö sitten millainen hyvänsä.
Kotoutumisjärjestelmä uudistetaan
Tiedonanto on asiakirja, jossa tarkennetaan hallitusohjelmaan tähän liittyen jo kirjattuja asioita ja periaatteita sekä konkretisoidaan jo suunniteltuja toimenpiteitä.
&#8211; Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä edistääkseen hallitus muun muassa toteuttaa maahanmuuttajanaisten työelämään osallistumisen lisäämisen toimintaohjelman ja torjuu maahanmuuttoon liittyvää työperäistä hyväksikäyttöä.
&#8211; Hallitus pyrkii nostamaan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa. Kotoutumisjärjestelmä kokonaisuudessaan uudistetaan kotoutumiseen paremmin velvoittavaksi, Mäkelä kertoi.
Kunniaväkivaltaa torjutaan
Kunniaan liittyvää väkivaltaa torjutaan. Mäkelä totesi, että Suomessa tulee noudattaa Suomen lakia, eikä Suomen laki hyväksy sellaisia käytäntöjä.
&#8211; Lisäksi hallitus laatii poikkihallinnollisen tasa-arvo-ohjelman sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Nyt myös miesten ja poikien tasa-arvon näkökulma huomioidaan.
&#8211; Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista valvotaan, kuurojen ja viittomakielisten komission työ toteutetaan. Ikäihmisten oikeuksien toteutumista vahvistetaan ja heidän osallistumismahdollisuuksiaan tuetaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Haluamme nähdä tasa-arvon laajana yhteiskunnallisena asiana, sanoi Mäkelä.
Opposition rasismikortti
Koko kesän ajan oppositio on median avustuksella aktiivisesti heristellyt rasismikorttia yhden puolueen ministerien mustamaalaamistarkoituksessa.
&#8211; Rasismin käsitteen hallitus ymmärtää seuraavasti: rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
&#8211; Perustuslaissa määritellään, ettei ketään saa syrjiä lueteltujen henkilöön liittyvien syiden perusteella. Tähän syrjintäkieltoon on sitouduttu hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa tai hallituksessa ei siten ole rasismia. Perussuomalaiset ovat hallitukseen lähtiessään sitoutuneet hallitusohjelmaan.
&#8211; Hallitusohjelmaa ei tässä tiedonannossa tulla avaamaan, eikä siihen ole mitään aihetta, Mäkelä sanoi.
Sananvapaus kuuluu myös poliitikoille
Avoin ja erilaisia näkökulmia sietävä keskustelukulttuuri on perusta yhteiskunnalle. Sananvapaus kuuluu Mäkelän mukaan kaikille, myös poliitikoille, ja sananvapaus koskee paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä niin myös loukkaavia, järkyttäviä ja huolestuttavia tietoja ja ajatuksia.
&#8211; Yhteiskunnallisista ongelmista ja vaikeistakin asioista täytyy voida keskustella ilman jatkuvaa huolta siitä, kuka keksii tänään loukkaantua ja keiltä kaikilta joudun huomenna anomaan anteeksiantoa. Mielekäs ja realistinen keskustelu esimerkiksi maahanmuutosta käy nimittäin mahdottomaksi, jos jokainen maahanmuuttoon liittyvä kriittinen mielipide tulkitaan vihapuheeksi tai rasismiksi, Mäkelä huomautti.
Koko rasismin käsite on sumentunut
Nykyinen woke-kulttuuri, jossa mikä tahansa lautapeleistä jäätelöpuikkoihin on jonkun mielestä rasismia, onkin johtanut koko rasismin käsitteen sumentumiseen.
&#8211; Aikamme kuvasta kertoo jotain se, että vuoden 2022 tieteentekijän mukaan vaatimus asioiden tarkasta määrittelystä on äärioikeistolaista.
&#8211; Miten tältä korkean tason suomalaisen tieteentekijän lausunnon pohjalta sitten edes voidaan keskustella rasismista, vihapuheesta tai maalittamisesta, jos niitä ei saa edes määritellä? Mäkelä ihmetteli.
Jengirikollisuus kasvanut huolestuttavasti
Hallituksen työlistalla on paljon isoja asioita, esimerkiksi valtion krooniseen yli varojen elämiseen ja pohjoismaisesta linjasta poikkeavan löysemmän maahanmuuttopolitiikan aiheuttamiin ongelmiin puuttuminen.
&#8211; Konkreettinen esimerkki näistä ongelmista on jengirikollisuus, joka on päässyt kasvamaan huolestuttaviin mittasuhteisiin Suomessa. Siinä, kuten muissakin maahanmuuton aiheuttamissa epäkohdissa, on nähtävissä yhteisiä piirteitä muihin länsimaihin.
&#8211; Monesti on kysymys raa-asta väkivallasta, ryöstöistä ja nöyryyttämisestä. Teoissa on nähtävissä myös kantaväestöön kohdistuvia rasistisia piirteitä, jotka on tuomittava yhtä jyrkästi kuin muukin rasismi.
&#8211; Kyse on aidoista ja ajankohtaisista ongelmista, joiden uhreiksi joutuu koko ajan ihmisiä. Samaa ei voida sanoa 15 vuotta vanhoista nettikirjoituksista tai 7 vuotta vanhoista yksityisviesteistä, Mäkelä totesi.
Perussuomalaiset tuomitsee väkivallan
Pari päivää sitten järjestettiin myös mielenosoitus maan demokraattisesti valittua hallitusta vastaan. Mielenosoituksessa oli avoimesti esillä äärijärjestöjä, vihasymboleita ja jopa ministereihin kohdistettu uhkaus.
&#8211; Perussuomalaiset tuomitsevat tällaisen jyrkästi. Poliittisella väkivallalla tai sen uhalla ei ole sijaa Suomessa, ja sellainen on päättäväisesti torjuttava.
&#8211; Vaadin ja pidän selvänä, että tämän keskustelun aikana kuulemme mahdollisesti jo eri ryhmien puheissa selvän irtisanoutumisen tuollaisesta toiminnasta.
&#8211; ”Pelasta Suomi” oli perussuomalaisten vaalilause. Tänään käytävän keskustelun jälkeen hallitus toivottavasti saakin työrauhan ja pääsee toteuttamaan hallitusohjelmaa. Nyt on korkea aika mennä eteenpäin ja keskittyä isänmaan asioiden kuntoon laittamiseen, Mäkelä toivoi puheenvuoronsa päätteeksi.
&nbsp;

Hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi – oppositio on jättänyt läksynsä lukematta

Luku- ja kirjoitustaito on yksi tärkeimmistä keinoista syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vanhempien puuttuvaa suomen kielen taitoa pidetään esimerkiksi yhtenä maahanmuuttajajengien syntymisen tärkeimmistä juurisyistä. Siksi vuonna 2011 voimaan tullut kevennetty menettely kielitaitovaatimuksista Suomen kansalaisuuden saamiseksi on täysin ristiriidassa kotoutumisen edistämisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.

Voimassa olevan lain perusteena käytettiin maahanmuuttajien yhteenkuuluvuutta Suomessa ja sitä, että se vähentää ulkopuolisuuden tunteen aiheuttamaa syrjäytymistä ja marginalisoitumista. Kielitaidon puuttuminen ja siitä seuraava eriytyminen kuitenkin lisäävät syrjäytymistä sekä ulkopuolisuuden tunnetta. Naisten suomen kielen taidolla on myös suuri merkitys perheen lasten tulevaisuudelle. Esimerkiksi yhtenä maahanmuuttajajengien juurisyynä pidetään vanhempien puuttuvaa suomen kielen taitoa.
Panostukset kotoutustoimiin ja kielen opetukseen pyörivät kesto-otsikkoina maahanmuuttopolitiikan ongelmien ratkaisemisessa. Syrjäytymisen ehkäisyssä suomen kielen luku- ja kirjoitustaito on yksi tärkeimmistä keinoista, jollei tärkein. Kielitaidottomuus vaikuttaa suoraan työllistymiseen sekä esimerkiksi rikoksella oirehtivien maahanmuuttajanuorten auttamiseen (vanhempien on vaikea olla osana yhteiskuntaa, jos he eivät ymmärrä kieltä).
Vuonna 2011 voimaan tullut <a href="https://www.oppimistaito.fi/kielitaito-ja-kansalaisuus">kevennetty menettely</a> Suomen kansalaisuuden kielitaitovaatimuksista onkin edellä mainituista syistä täysin ristiriidassa sekä kotoutumisen edistämisen että sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.
Se toteaa seuraavaa:
&#8220;Kielitaitoedellytykseen ehdotetut poikkeukset kohdistuisivat usein etenkin naisin, sillä suuri osa luku- ja kirjoitustaidottomista maahanmuuttajista on naisia. Erityisesti kotona lapsia hoitavat äidit kohtaavat haasteita kotoutumisessa ja sosiaalisten verkostojen luomisessa. Osallisuuden kannalta oleellisen kielitaidon hankkiminen voi olla monilapsisten perheiden äideille vaikeaa, sillä kotoutuskoulutukseen osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti kahdeksan tunnin opiskelupäiviä.&#8221;
Lähtömaissa paljon naisiin kohdistuvia ihmisoikeusrikoksia
Kielitaitovaatimuksesta poikkeaminen ei-terveydellisistä syistä luo suoran kannustinloukun maahanmuuttajanaisille, jotka ovat jo nyt tutkitusti heikommassa asemassa esimerkiksi työmarkkinoilla. Taustalla voi hyvin usein vaikuttaa lähtömaiden heikko ihmisoikeustilanne, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että useat maahanmuuttajanaiset eivät tiedä, että Suomessa nainen on tasa-arvoinen lain edessä eikä esimerkiksi aviomies voi määrätä, mitä nainen Suomessa tekee.
Monessa maassa naisilla ei ole juuri mitään perusoikeuksia tai esimerkiksi mahdollisuuksia päättää omasta ammatistaan tai koulutuksestaan. Useissa lähtömaissa naisten tehtävänä on myös hoitaa koti ja lapset. Suomessa puolestaan on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että naisella on vapaus opiskella eikä jäädä kotiäidiksi.
Aikaisempi laki sisälsi poikkeuksen terveydellisistä syistä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän lainsäädäntöasiantuntija Niko Ohvo sanoo, että vuonna 2011 Suomen kansalaisuuden kielitaitovaatimusten poikkeusperusteita <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_80+2010.pdf">laajennettiin huomattavasti</a>.
&#8211; Poikkeusperusteiden laajennuksen keskeisinä perusteluina käytettiin esimerkiksi sitä, että niillä voidaan edistää maahanmuuttajien yhteenkuuluvuutta Suomessa ja vähentää ulkopuolisuuden tunteen aiheuttamaa syrjäytymistä ja marginalisoitumista.
Ohvon mukaan jo aiempi kansalaisuuslaki sisälsi iäkkäiden sekä terveydentilaltaan heikkojen, kuten esimerkiksi aisti- ja puhevammaisten, poikkeussäännöt.
Hän selventää, että vuonna 2011 voimaan tulleen lain perusteluissa tuotiin esiin maahanmuuttajien erilaiset yksilölliset tilanteet, joilla esimerkiksi maahanmuuttajanaisten heikentynyttä kielitaidonoppimiskykyä perustellaan.
Perusteluissa sanotaan seuraavaa:
&#8220;Kansalaisuutta hakevien joukossa on luku- ja kirjoitustaidottomia, iäkkäitä, vähäisen koulutustaustan omaavia henkilöitä, oppimisvaikeuksista kärsiviä tai muita erityisryhmiä, joiden osalla nykyisten poikkeussäännösten soveltamista tulee selkiyttää. Usein myös monilapsisen perheen äidit ja yksinhuoltajat vetoavat siihen, ettei heillä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua kielenopetukseen siinä määrin, että he saavuttaisivat laissa edellytetyn kielitaidon tason. Poikkeusperusteeseen vedottaessa myös perusteen olemassaolon osoittaminen voi olla haasteellista. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomuuden toteaminen edellyttää riittävää osaamista.&#8221;
Kansalaisuuslain muutos käsittelyssä
Ohvo sanoo, että vaatimuksia kielitaidon oppimiselle ei juuri ole.
&#8211; Pykälän 3. momentissa säädettiin, että luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeiden hallinta tai säännöllinen osallistuminen suomen tai ruotsin kielen opintoihin osoitettaisiin hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella, hän sanoo ja jatkaa:
&#8211; Eduskunnassa on <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_64+2022.aspx">käsittelyssä</a> tällä hetkellä esitys, jolla kansalaisuuslakia muutettaisiin jälleen kielitaitoedellytysten osalta. Tässä esityksessä ehdotetaan kielitaitoedellytyksestä poikkeamista koskevien säännösten täsmentämistä siten, että todistuksen suomen tai ruotsin kielen puhumisen ja ymmärtämisen alkeista tai jommankumman kielen säännöllisistä opinnoista voisi antaa myös muu kuin hakijaa opettanut opettaja.
Todistus alkeiskielitaidosta tai säännöllisestä opiskelusta tarvitaan, jos hakija pyytää poikkeamista luku- ja kirjoitustaidottomuutensa perusteella tai hän on sellainen 65 vuotta täyttänyt henkilö, joka ei ole saanut kansainvälistä suojelua. Esitetty lakimuutos antaisi myös mahdollisuuden siihen, että suomen tai ruotsin kielen opettaja voisi antaa todistuksen hakijan kielitaidosta myös erillisen testauksen perusteella, vaikka hän ei olisi itse aiemmin opettanut hakijaa.
Sukupuolisyrjivää lain poikkeamaa ei tilastoida
Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön kansalaisuuden vastuualueen tulosalueen johtajan Kristiina Simosen mukaan Migrissä ei tilastoida tapauksia, joissa henkilö saa kansalaisuuden siten, että kielitaitoedellytyksestä poiketaan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteella.
&#8211; Poikkeaminen on tässä tapauksessa mahdollista, jos hakija hallitsee vähintään suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti ja pitkäaikaisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Luku- ja kirjoitustaidottomuus osoitetaan hakijaa henkilökohtaisesti opettaneen suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella luku- ja kirjoitustaidottomuudesta. Lisäksi edellytetään myös todistusta tarvittavan kielitaidon tasosta tai osallistumisesta suomen tai ruotsin kielen opintoihin.
Simonen sanoo, että luku- ja kirjoitustaidottomuus on kielitaitoedellytyksen poikkeusperusteena itsenäinen.
&#8211; Sen sijaan terveydentilaan tai aistivammaan liittyvät poikkeusperusteet osoitetaan lääkärintodistuksella. Tähän tarvitaan hakijaa hoitaneen lääkärin antama todistus, joka osoittaa, että hakijan sairaus tai vamma on sellainen, että se estää pysyvästi riittävän kielitaidon hankkimisen.
Tilastoja ei ole saatavilla
Suomen Uutiset pyysi Migriltä myös tilastoja siitä, kuinka kauan ei-terveydellisistä syistä luku- ja kirjoitustaidottomat kansalaisuuden saaneet henkilöt ovat asuneet Suomessa. Olisimme halunneet saada luku- ja kirjoitustaidottomille myönnettyjen kansalaisuuksien sukupuolijakauman.
&#8211; Tilastoa siitä, kuinka pitkään nämä henkilöt ovat asuneet Suomessa ei valitettavasti ole myöskään saatavissa tietojärjestelmistämme. Luultavasti tilastoja kysymistäsi tiedoista ei ole muiltakaan viranomaisilta saatavissa. Pahoittelut, että emme pysty antamaan tämän tarkempia tietoja kysymässänne asiassa, Simonen vastaa.
Lainsäädäntöasiantuntija Ohvo sanoo, että tilastoinnin puuttuminen on huono asia, sillä maahanmuuttoa koskevien esitysten vaikutusarviointi on heikkoa kautta linjan.
&#8211; Ongelmien havainnointi on hyvin vaikeaa, jos tilastointi ei ole riittävän tarkkaa. Maahanmuutosta ja sen lieveilmiöistä tulisi yleisestikin laatia tilastointia nykyistä tarkemmin. Ongelmia tai epäkohtia ei voida havaita ilman kunnollista dataa. Eritoten sukupuolivaikutusten arviointi on vaikeaa, vaikka nykyinen hallitus korostaa niitä lainsäädäntötyössään, hän päättää.
&nbsp;

Suomen kansalaisuuden voi saada ei-terveydellisistä syistä myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija

Keskiviikkona eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä. Kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_108+2022+4+6+6.aspx">arvosteli</a> voimakkaasti nykyhallituksen maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-108-2022?start=6336&amp;end=6769&amp;speaker=1437">tarjosi vaihtoehdoksi</a> periaatetta ”maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla”.

Viestimissä toistellaan vuodesta toiseen erilaisin sanankääntein seuraavasti: Suomi ei selviä ilman maahanmuuttajia tai Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Juha Mäenpää ihmetteli näiden hokemien ja hallituksen esityksen ristiriitaisuutta.
&#8211; Eikö ole hieman ristiriitaista toisaalla esittää maahanmuuton olevan elintärkeä työvoimapoliittinen ratkaisu ja toisaalla väittää sen olevan merkittävä työvoimapoliittinen haaste? Mäenpää kysyi.
Palveluita palveluiden perään
Hallituksen esityksen pituus, 437 sivua, kiinnitti osaltaan Mäenpään huomion, mutta erityisesti hän ihmetteli koko esityksen peruslähtökohtaa.
&#8211; Eihän meillä tarvittaisi tällaisia tiiliskivimäisiä lakiesityksiä ongelman ratkaisemiseksi, jos maahanmuutto ja maahanmuuttajat työllistäisivät sujuvasti itse itsensä, eikä sitä sen kummemmin tarvitsisi edistää esityksessäkin mainituin erilaisin kotoutumispalveluin, valtionavustuksin, kotoutumisohjelmin, kotoutumistarjottimin, kotoutumissuunnitelmin ja kotoutumista edistävin palveluin ja hankerahoituksin, hän luetteli.
Mäenpää ennakoi puheessaan jo seuraavaa salissa vuorossa ollutta asiakohtaa, nimittäin keskustelua susista.
&#8211; Tämä esitys on susi, pamautti Mäenpää viitaten kuitenkin käsittelyssä olevaan esitykseen kotouttamisen edistämisestä.
&#8220;Uudenlaisia toimintatapoja&#8221;
Hallituksen esitykseen oli eksynyt vuoden 2022 keskustelun yleiseenkin tasoon suhteutettuna kummallisia väitteitä. Esityksessä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_208+2022.aspx">kirjoitettiin</a> muun muassa: ”Monikulttuuriset kaupungit luovat usein kasvualustaa innovatiivisen ja luovan taloudellisen ja muun toiminnan kehittymiselle, ja maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja edistämään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.”
&#8211; Väite siitä, että maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja kuulostaa kieltämättä totuuspohjaiselta — aivan viime viikolla nimittäin jopa kritiikittömälle maahanmuuttomyönteiselle vaikuttamiselle alustaa usein tarjoava Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka nuorison alistusväkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunkiseudulla ja kuinka rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajatausta tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta.
&#8211; Viitattiinko hallituksen esityksessä kenties näihin ”uudenlaisiin toimintatapoihin”? kysyi Mäenpää epäuskoisena.
&#8220;Kansainväliset osaamisverkostot&#8221;
&#8211; Entä viitataanko hallituksen esityksessä ”kansainvälisillä osaamisverkostoilla” kansainvälisesti hyvin verkottuneisiin, uusiin, erittäin viranomaisvastaisiin ja väkivaltaisiin jengeihin? hän jatkoi.
Monille esitystä lukeneille välittyykin varmasti tunne siitä, että on ikään kuin palaisi 1990-luvun lopun ja 2010-luvun alun suhteellisen kehittymättömään maahanmuuttopoliittiseen julkiseen keskusteluun.
&#8211; Lukiessani tätä esitystä tuli mieleeni, oletteko pyytäneet lausuntoja Markku Paretskoilta tai Keijo Kaarisateelta, koska on ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut, Mäenpää mietiskeli.
Maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla
Pudisteltuaan hetken päätään hallituksen päättömyyksille Mäenpää vakavoitui.
&#8211; On varmasti totta, että rajatussa määrin ja oikein toteutettuna tietty osa maahanmuutosta voi hyödyttää Suomea. Valtiomme harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan ole vuosikausiin, jos ollenkaan 1990-luvun jälkeen, ollut tämän politiikan osa-alueen suhteen kovin kestävällä pohjalla. Ratkaisuna ongelmiin olisi mielestäni periaate: maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla, hän linjasi.
&#8211; Silloin kun työntekijä tulee tänne työluvalla, niin siihen sitoutuu samalla myös työnantaja, joka on puoltamassa tätä työluvan myöntämistä. Tämä on mielestäni ainut oikea tapa toimia, Mäenpää päätti.
&nbsp;

Mäenpää maahanmuuttajien kotoutumista edistämään pyrkivästä laista: “Ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio linjasi tänään eduskunnan täysistunnossa, että Suomen tulee lopettaa maahanmuuttajien hyysääminen ja laittaa maahanmuuttajat itse vastuuseen sopeutumisestaan.

Täysistunnossa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa kotoutumisen edistämisen uudistamisesta.
Huonosti sopeutuvia ei pidä ottaa
Ville Tavion mukaan kotoutumisen vaikeuksien perimmäinen syy ei ole kotouttamisen menetelmissä, vaan vaikeasti sopeutuvissa siirtolaisissa.
&#8211; Maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunutta, kun joudutaan pähkäilemään, miten siirtolaiset saadaan sopeutumaan ja työllistymään vastaanottavaan yhteiskuntaan. Oleellista on lopettaa juurisyy eli huonosti sopeutuvien siirtolaisten vastaanottaminen, Tavio sanoi.
Lainrikkojat etsikööt kotia muualta
Tavion mukaan maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää painottaa suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista, ei monikulttuurisuuden lisäämistä.
&#8211; He, jotka eivät noudata lakejamme tai hyväksy kulttuuriamme, saavat etsiä uutta kotia muualta, Tavio linjasi.
&nbsp;

Suomen tulee lopettaa maahanmuuttajien hyysääminen – Tavio: Maahanmuuttajat ovat itse vastuussa sopeutumisestaan

Kansanedustaja Olli Immonen totesi tänään eduskunnan täysistunnossa pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa, että maahanmuuton ongelmien lakaiseminen maton alle ja maahanmuuttajien passivointi tuntuu olevan istuvalle hallitukselle kunnia-asia. Perussuomalaiset vaativat, että Suomeen muuttaville ihmisille on asetettava selkeitä vaatimuksia kotoutumisensa suhteen sanktioiden uhalla.

Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista syytetään kotoutumisen epäonnistumisesta sellaisten käsitteiden kuin ”kotouttaminen” ja ”maahanmuuttaja” käyttämistä, koska niiden katsotaan itsessään luovan maaperää syrjinnälle ja esteitä suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymiselle.
&#8211; Kotoutumisen epäonnistumisesta syytetään myös kantaväestön rasismia ja yhteiskunnan rakenteita. Todellisuudessa maahanmuuttajien epäonnistunut kotoutuminen johtuu kuitenkin siitä, että kotoutettavien oma kulttuuri on liian kaukana suomalaisesta elämäntavasta, ja maahanmuuttajilta puuttuvat suomalaisilla työmarkkinoilla vaadittavat ominaisuudet, kertoi kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Hallituksen linjana näyttää olevan, että kotouttamistoimet kohdistetaan lähinnä suomalaisen elämäntavan ja yhteiskunnan muuttamiseen. Selonteossa asiasta puhutaan ideologisella hömppätermillä ”kaksisuuntainen kotoutuminen”. Suomen ei tarvitse sopeutua vieraisiin kulttuureihin, vaan vieraiden kulttuurien on sopeuduttava Suomeen.
Kielitaito ja työllisyys tutkitusti surkeaa
Immosen mielestä on tullut aika tunnustaa tosiasiat. Hänen mukaansa tosiasia on se, että suuri osa kotoutettavista maahanmuuttajista ei saavuta riittävää suomen peruskielitaitoa. Kielitaidon tavoitetason saavuttaa vain noin kolmasosa kotoutumiskoulutukseen osallistuvista.
&#8211; Toinen tosiasia on, että iso osa kotoutettavista maahanmuuttajista jää myös työmarkkinoiden ulkopuolelle. Esimerkiksi Afganistanista, Irakista ja Somaliasta lähtöisin olevien henkilöiden työllisyysaste on vielä kymmenen maassa vietetyn vuoden jälkeenkin vaivaisen 20 ja 40 prosentin välillä.
&#8211; Suomessa myös toisen polven maahanmuuttajat työllistyvät huonosti. Maahanmuuttajien heikko työllistyminen heikentää taloudellista huoltosuhdetta. On myös tosiasia, että tilastojen mukaan maahanmuuttajat nostavat Kelan asumistukia, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea sekä tekevät rikoksia selvästi useammin kuin suomalaiset.
Maahanmuuttajilta ei vaadita tarpeeksi 
Immosen mielestä kotouttaminen ei toimi. Selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista pursuaa maahanmuuttajille suunnattuja työllisyys-, koulutus-, sote- ja perhepalveluiden kehittämistoimenpiteitä ja erityispalveluita.
Tosiasiassa mikään maailman valtio ei kuitenkaan ole tähän mennessä onnistunut tietyistä ongelmallisista lähtömaista tulevien maahanmuuttajien kotouttamisessa, vaikka keinot ovat olleet monet, ja rahaa on palanut paljon ja palaa koko ajan enemmän.
&#8211; Suomessa maahanmuuttajille on asetettu aivan liian vähän vaatimuksia kotoutumisen suhteen. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tarjotaan paljon palveluita, mutta vaaditaan vähän vastinetta. Suomessa annetaan muun muassa tulkkauspalveluita käytännössä ikuisesti. Tällaiset toimet passivoivat maahanmuuttajia ja laskevat heidän motivaatiotaan opetella kieltä. Lisäksi Suomessa turvapaikanhakijoilla ei ole työvelvoitetta, eikä heidän tarvitse muutenkaan antaa mitään panosta vastineeksi saamilleen palveluille.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä Suomeen muuttaville ihmisille on asetettava selkeitä vaatimuksia. Maahanmuuttajia on vaadittava opettelemaan suomen kieli, omaksumaan suomalainen kulttuuri, työllistymään sekä elättämään itsensä ja perheensä, Immonen vaati.
Kotouttamisrahat ovat pois kaikesta muusta
Perussuomalaisten mielestä ainoa toimiva keino vastata kotoutumisen haasteisiin on kotoutumisvastuun siirtäminen sanktioiden uhalla maahanmuuttajille itselleen. Lisäksi ongelmamaista Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa on rajoitettava merkittävästi.
Ilman humanitaarista maahanmuuttoa Suomessa ei edes tarvittaisi laajaa kotouttamisjärjestelmää.
&#8211; Sen sijaan, että punavihreä hallitus puuttuisi kotoutumisongelmien juurisyyhyn eli haitallisen maahanmuuton määrään, keksii se paljon mieluummin uusia kotouttamiseksi otsikoitavia toimenpiteitä sekä monikulttuurisia järjestöjä, joiden toiminnan tukemiseen se todennäköisesti tulee jälleen käyttämään veronmaksajien rahoja miljoonien eurojen edestä.
&#8211; Nämä miljoonat ovat aina pois jostakin muualta, kuten suomalaisten vähäosaisten auttamisesta, sanoi Immonen.
Takaisin lähtömaahan
Immonen huomautti, että selonteossa on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle maahanmuuttajan oma vastuu kotoutumisestaan. Ne maahanmuuttajat, jotka ovat haluttomia tai kykenemättömiä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan tulee perussuomalaisten mielestä palauttaa takaisin lähtömaihinsa.
&#8211; Perussuomalaiset peräänkuuluttavat vastuullista maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa, sillä emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle, Immonen päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;