Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kotimainen työvoima

Eduskunta käsitteli keskiviikkona välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela antoi puheessaan kritiikkiä hallituksen velkaantumiseen pohjautuvalle talouspolitiikalle ja pohti julkisen talouden ongelmien ratkaisuksi esitetyn työperäisen maahanmuuton ongelmakohtia.

&#8211; Kriisien vuoksi on ehkä unohtunut, että Rinteen-Marinin hallituksen ohjelma oli taloudenpidon kannalta alun perinkin heikolla pohjalla, aivan kuin piikki olisi ollut auki jo heti alusta alkaen. Ohjelman ylevät tavoitteet lepäsivät 75 prosentin työllisyysasteen varassa. Työllisyysluvut näyttävätkin hyvältä, mutta ne ovat yksinään huono mittari julkisen talouden tilaa arvioitaessa, Jari Koskela huomautti puheessaan.
Koskela muistutti, että työllisyysluvuissa on paljon osa-aikatöitä ja että työpaikat ovat syntyneet pitkälti julkiselle sektorille.
&#8211; Kaikki työ on tietysti parempaa kuin ei mitään, mutta talouden kannalta oleellista on saada työpaikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille. Yksityisen puolen toimintaedellytyksiä hallitus on kuitenkin monin tavoin vaikeuttanut esimerkiksi yritysten kustannuskilpailukykyä murentamalla ja ilmastopolitiikalla, joka on myös ajanut toimivia aloja Suomessa alas ja siirtänyt tuotantoa halvempiin maihin, Koskela totesi.
Ruotsi vaarallinen esimerkki
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet ja myös monet yritysjohtajat pitävät työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuna Suomen julkisen talouden ongelmiin. Perussuomalaiset muistuttaa, että työperäinen maahanmuutto suuntautuu pitkälti matalapalkka-aloille, jolloin palkkaa joudutaan täydentämään sosiaalituilla.
Jopa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron ”Uudistuva ja kestävä Suomi” työperäistä maahanmuuttoa koskevassa taustamuistiossa on huomioitu, että suuremman työperäisen maahanmuuttomäärän kääntöpuolena on odotuksia matalampi julkisen talouden hyöty.
&#8211; Työperäisen maahanmuuton suhteen olisi otettava oppia Ruotsista, jossa työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on poistettu. Tämä toimenpide ei tuonut helpotusta työvoimapulaan. Sen sijaan työvoimaa tuli aloille, joilla muutenkin oli työvoimasta ylitarjontaa. Lisäksi seurauksena oli työlupien kaupittelua, kiskontaa, väärinkäytöksiä ja suoranaista ihmiskauppaa sekä tietysti segregaatiota, Koskela varoitti puheessaan.
Ikäsyrjintä pois työmarkkinoilta
Koskela muistutti myös, että vastaavat väärinkäytökset eivät ole Suomessakaan vieraita, vaikka maahanmuuttomäärät ovat paljon Ruotsia pienempiä.
&#8211; On totta, että väestömme vanhenee ja tekijöitä tarvitaan. Mutta jos esittää isoja määriä työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi, olisi myös esitettävä, miten vältämme Ruotsissa nähdyt ongelmat ja miten iso määrä tulijoita saadaan aidosti kotoutettua maahan, Koskela sanoi heittäen pallon muille puolueille.
Yhtenä ratkaisuna julkisen talouden ongelmiin Koskela pohti esimerkiksi yli 55-vuotiaiden parempaa työllistämistä. Eläketurvakeskuksen työnantajatutkimuksen mukaan myös työnantajilla on halukkuutta palkata yli 55-vuotiaita.
&#8211; Yli 50-vuotiailla on valtava työvoimapotentiaali jo siitäkin syystä, että heillä on vuosikymmeniä kokemusta työelämästä. Suomessa on ollut sitkeä käsitys siitä, että yli 50-vuotiaat eivät olisi työmarkkinoilla haluttua kansanosaa. Heillä on vähintään 10-15 vuoden työura vielä jäljellä. Tätä potentiaalia pitäisi hyödyntää enemmänkin, Koskela sanoi.

Julkisen talouden korjaaminen maahanmuutolla ei ole ratkaisu

Eduskunta aloitti keskiviikkona hoitotakuuta koskevan hallituksen esityksen käsittelyn. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen katsovat, että esityksellä ei ole mahdollista saavuttaa sille esitettyjä tavoitteita.

&#8211; Hoitoon pääsyn nopeuttaminen otettiin osaksi hallitusohjelmaa. Mutta mitä hallitus teki: ratkaisi ongelman ainoastaan paperilla. Missä rahat, missä lääkärit, missä hoitajat? Hallituksen esitykseen ei sisälly uskottavaa suunnitelmaa siitä, kuinka saadaan lisää hoitohenkilöstöä alueille, joissa esimerkiksi terveyskeskuslääkärin virkoja on ollut pahimmillaan vuosikausia täyttämättä, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat.
Hallitus jakaa rahaa ja luo uutta byrokratiaa
Esityksen keskeinen ongelma on se, että se tulee voimaan vasta seuraavan hallituskauden aikana.
&#8211; Pääministeri Sanna Marinin hallitus on priorisoinut kaiken muun sekä ajallisesti että rahallisesti hoitotakuun edelle. Rahaa on löytynyt loputtomasti mihin tahansa, mikä on perusteltu ilmastosyillä, ja hallintoa pöhöttävä sote-uudistus priorisoitiin hoitoon pääsyn ongelmien ratkaisemisen edelle.
&#8211; Hallitus on hyvä jakamaan rahaa ja luomaan uutta byrokratiaa, mutta huono ratkaisemaan niitä ongelmia, joista hoitoalan ammattilaiset ja hoitoon pääsyä odottavat potilaat kärsivät joka päivä. Nyt luvattua hoitotakuuta ja lyhyempää hoitoon pääsyä joudutaan odottamaan myös paperilla marraskuuhun 2024 asti, eikä sekään oikeasti toteudu, koska rahaa tai hoitohenkilöstöä ei löydy, Juvonen, Juuso ja Reijonen arvioivat.
Hoitoalan houkuteltava kotimaista työvoimaa
Jotta hoitoon pääsyn ongelmat oikeasti ratkaistaisiin, tarvittaisiin julkisten menojen priorisointia.
&#8211; Tärkein tulevaisuusinvestointi, jonka hallitus olisi voinut halutessaan tehdä, olisi ollut panostaa hoitohenkilökunnan työoloihin. Hoitoalan koulutuspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää, jotta hoitotakuun edellyttämät sadat lääkärit ja sairaanhoitajat voidaan rekrytoida, kun nykyisen työvoiman eläköityminen huomioidaan. Tärkeintä kuitenkin on varmistaa, että koulutettu henkilöstö haluaa työskennellä alalla ja nimenomaan Suomessa.
&#8211; Tarvitsemme tehokkaan, alan työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä luotavan toimenpideohjelman, jolla korjataan niin alan veto- kuin pitovoimaakin koskevat ongelmat. Hoitohenkilökunnan palkkauksen tulee olla pohjoismaisella tasolla kilpailukykyinen ja työolot pitää järjestää niin, että työssäjaksamista tuetaan eikä hoitajia kohdella vuodesta toiseen heittopusseina. Vain näin voidaan varmistaa, että hoitoala houkuttelee jatkossakin kotimaista, ammattitaitoista työvoimaa, perussuomalaiset kiteyttävät.

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitotakuuta koskeva esitys on pelkkä silmänkääntötemppu

Eduskunta keskusteli tänään koronatilanteesta. Perussuomalaiset huomauttivat, että kriisi on taloudellisten ja inhimillisten vahinkojen lisäksi paljastanut myös rakenteellisia ja haavoittuvuuksia, joista pitää ottaa opiksi.

&#8211; Esimerkkeinä voidaan mainita vapaakaupan mahdollistamat pitkät hankinta- ja tuotantoketjut monilla teollisuuden aloilla tai vaikkapa maatalouden täydellinen riippuvuus vierastyövoimasta, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti.
Myös myönteisiä vaikutuksia, kunhan virheistä opitaan
Perussuomalaisten mukaan kriisillä on ollut myös kiistattomia myönteisiä vaikutuksia. Hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet, kun teollisuus ja kuljetukset ovat hiljentyneet Kiinassa ja Intiassa. Lentoliikenne on globaalisti puolittunut.
&#8211; Kysymys siis kuuluu, onko hallituksen tavoitteena palata kaikilta osin lähtötilanteeseen, vai oppia virheistä, ja pitää kiinni myös niistä myönteisistä asioista, joita pandemia on tuottanut.
&#8211; Ratkaisuhan on varsin yksinkertainen. Tuotetaan mahdollisimman suuri osa tarvitsemistamme asioista täällä kotimaisella työvoimalla. Se on kansallisen etumme mukaista ja se on vaikuttavinta ilmastopolitiikkaa, Halla-aho esitti.
Tuotanto ja päätösvalta Suomeen
Myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra penäsi tuotannon kotimaistamisen perään. Purra totesi, että huoltovarmuuden alasajosta voidaan syyttää kaikkia yli vuosikymmenen aikana hallinneita puolueita &#8211; toisia enemmän, toisia vähemmän.
&#8211; Monessa asiassa kriisi osoittaa meille, että on paljon elintärkeitä asioita, joista meidän pitäisi pystyä paremmin huolehtimaan kuten suojavälineet, lääkkeet, ruokahuolto, työvoima, epidemioihin ja kansanterveyteen liittyvä osaaminen valtion laitoksissa ja niin edelleen, Purra totesi.
Purra kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd.), onko hallitus valmis tekemään konkreettisia päätöksiä, joilla sekä tuotantoa että päätösvaltaa siirretään takaisin Suomeen, jotta Suomi siirtyisi polulle, jolla sen voitaisiin sanoa olevan hyvin varautunut tuleviin kriiseihin.
Varovaista tukea hallitukselta
Pääministeri Marin vastasi suojavarusteiden osalta, että kotimaista tuotantoa tarvitaan, mutta tuotantoon aloittamiseen liittyy haasteita, kuten tuotantolinjojen saaminen maahan sekä se, että suojavälineille saataisiin EU:n sertifiointi.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) toivoi vastauksessaan, että eurooppalainen ja suomalainen teollisuus pystyy palaamaan lähemmäs alihankintaketjuineen.

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen