Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kotiavustaja

Ihmisen kaltaiset robotit voivat jo lähitulevaisuudessa olla konkreettinen apu hoito- ja koulutusalojen työvoimapulaan. Silloin kun ihmistyövoima ei riitä ja kustannukset ylittävät yhteiskunnan voimavarat. Ympäristöön ja tunteisiin reagoivat humanoidirobotit ovat itse asiassa jo tuotannossa.

Ihmisen kaltaisia robotteja valmistetaan jo &#8211; tietenkin Kiinassa. Mekaanisia käsiä tarvitaan ihmiskäsien avuksi 1,4 miljardin asukkaan maassa samasta syystä kuin vanhenevasta väestöstä kärsivässä Euroopassa.
Palkattu ihmistyövoima ei riitä, sen koulutus on puutteellista ja käyttö kallista.
Toki ihmisen kaltaisia <a href="https://www.youtube.com/watch?v=PyrDh6RQdYY">robotteja</a> tutkitaan ja valmistetaan Kiinan ulkopuolellakin &#8211; julkisissa tuotantolaitoksissa sekä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nQoKyyQGQck">sotilaiden</a> verhotuissa tiloissa.
Tunnistetaan tunteet
&#8211; Keskitymme enemmänkin siihen, miten tekoäly opetetaan tunnistamaan sekä ilmaisemaan tunteita,<a href="https://www.reuters.com/technology/chinas-ex-robots-develops-humanoids-with-enhanced-facial-movement-2024-06-11/"> kertoo</a> kiinalaisessa Dalianin rannikkokaupungissa sijaitsevan Ex-Robotsin toimitusjohtaja Li Boyang uutistoimisto Reutersille.
&#8211; Kehittämämme malli on monimodaalinen. Se havainnoi ympäristöään ja reagoi siihen sopivilla kasvojen ilmeillä.
Algoritmit perustuvat avoimeen lähdekoodiin
Ex-Robots hyödyntää paljon valmista ohjelmisto-osaamista ja sen algoritmit perustuvat avoimeen lähdekoodiin. Yhtiöllä on kuitenkin omat ohjelmisto- ja algoritmiosastonsa.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että humanoidirobotit ovat toimialansa monimutkaisimpia tuotteita.
Yksittäisen robotin valmistaminen vie tehtaalla toistaiseksi kahdesta viikosta kuukauteen ja tuotteen lähtöhinta on 200 000 euroa.
Avustaviin töihin
Ex-Robotsin vision mukaan humanoidirobottien ensimmäinen <a href="https://www.reuters.com/video/watch/idRW972811062024RP1/?chan=reuters-video">sovellusalue</a> ovat sote- sekä koulutussektori. Robotit voisivat ottaa vastuuta potilaiden neuvonnassa sekä avustamisessa, osin myös terveydentilan analysoinnissa sekä oireenmukaisessa diagnostiikassa.
&#8211; Lisäksi uskon, että tunteisiin perustuvalla vuorovaikutuksella on laajempia sovelluksia, erityisesti vuorovaikutuksessa lasten kanssa, Li Boyang sanoo.
Humanoidirobotit voisivat olla oiva apu myös kotona. Silloin kalliita laitospaikkoja tarvittaisiin vähemmän ja apua tarvitsevan elämänlaatukin saattaisi parantua tutuissa ja turvallisissa oloissa.

Mihin tarvitaan avustajien armeijaa ulkomailta, kun robotit tekevät hoivatyöt hymyillen, tauotta ja halvalla?

Vanhusten määrä kasvaa Suomessakin ja pula hoitajista sekä kotiavustajista pahenee. Lääkkeeksi tarjotaan vieraskielisen työvoiman massiivista palkkaamista. Ruotsissa näin on toimittu ja jäljet pelottavat.

Hirveä hätä, ihan pakko päästä vessaan! Mutta kun et vaan<a href="https://www.dn.se/sverige/janne-josefsson-81-arige-gert-larsson-grater-och-sverige-har-forlorat-sin-heder/"> pysty</a>, koska olet vanha ja raihnainen&#8230;sanalla sanoen liikuntakyvytön. Viimein kotiavustaja tulee ja pyydät välittömästi apua. Kahdeskymmenes tai kolmaskymmenes avustaja muutaman viikon sisällä niiaa nätisti ja poistuu – ja palaa kantaen juomalasia.
Tämä tarina on tosi mutta vielä toistaiseksi Ruotsista, jossa kotiavustajiksi on tietoisesti päätynyt hurja määrä maahanmuuttajia. Näin<a href="https://www.expressen.se/ledare/att-inte-stalla-sprakkrav--ar-forbannad-vanvard/"> lataa</a> Expressen pääkirjoitussivullaan:
”Maan kieltä taitamattoman kotiavustajan lähettäminen kotikäynnille on puhdasta välinpitämättömyyttä, se on kunnan tai palveluyrityksen tahallinen laiminlyönti. Jos kielitaidottomuus johtaa erehdyksiin, on turha syyttää onnettomia olosuhteita. Kyseessä on riski, jonka työnantaja on valmis ottamaan.” 
Sama kaiku on askelten
&#8211; Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi,<a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-perustan-gronroos-ulkomaisesta-tyovoimasta-suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/"> toteaa</a> Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla.
”He vievät minulta hengen”
Ruotsin kunnallisalan työntekijäliiton (Kommunal, 570 000 jäsentä) <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">haastattelututkimuksessa</a> kävi ilmi, että 73 prosenttia vastaajista koki kielitaidon puutteen johtavan ongelmiin hoidon laadussa tai potilasturvallisuudessa.
Vaativaan mutta heikosti palkattuun työhön on vaikeaa löytää osaajia. Tukalassa tilanteessa voi olla houkuttelevaa palkata ontuvan kielitaidon omaava henkilö. Ja ajatella, että ehkä hän oppii kielen siinä työn ohessa. Samalla unohtuu se, että apua kaipaava vanhus saattaa tarvita myös ihan vaan omankielistään juttuseuraa totaalisessa yksinäisyydessään.
Jutun alussa mainittu 81-vuotias Gert sai tarinan julkaisemisen jälkeen vieraakseen korkeasti tituleeratun sosiaalipampun. Tämä lupasi kohennusta ja parannusta vanhuksen tilanteeseen. Näin ei sitten kuitenkaan tapahtunut:
&#8211; He vievät minulta hengen, Gert itki kertoessaan voinnistaan toimittajalle.
&nbsp;
&nbsp;

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”