Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

korvaus

EU:n alustava maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nostaa heti huolta Välimeren etelärannalla. Pohdintaa herättää erityisesti se, miten bumerangina toiviomatkalta palaavien kansalaisten kanssa toimitaan muutenkin köyhissä maissa. Pian eurooppalaiset veronmaksavat saattavat saada laskun myös henkilöistä, joiden matka tyssää EU:n ulkorajalle.

Tunisiasta lähtevät tätä nykyä useimmat ihmissalakuljettajien varustamat merikelvottomat laivanraakit kohti Italiaa ja Eurooppaa sekä väljemmäksi uskottuja elinoloja. Useimmat uutta alkua etsivät ihmiset tulevat Saharan eteläpuolisista Afrikan maista, joissa väestöräjähdys on totisinta totta.
EU:n mahdollinen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-yhteinen-maahanmuutto-ja-turvapaikkasopimus-nytkahti-eteenpain-italian-kanta-ratkaisi/">maahanmuuttosopimus</a> sisältää pykälät muun muassa siitä, että vaille turvapaikkaa jäävät henkilöt palautetaan saman tien johonkin turvalliseksi katsottuun valtioon. Euroopassa on tiivistymässä <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/lista-det-har-innebar-eu-s-nya-migrationspakt">näkemys</a> siitä, että omaan maanosaan halutaan yhä vähemmän väkeä muualta.
Ongelmat kasautuvat
Sopimusehdotuksen mukaan EU pyrkii neuvottelemaan Tunisian kaltaisten maiden kanssa yhteistyöstä siten, että näihin turvallisiksi katsottuihin maihin voisi palauttaa EU:n alueelle pyrkiviä laittomia siirtolaisia kansallisuuteen katsomatta.
&#8211; Meillä on talous- ja finanssikriisi, joka voisi yltyä vielä pahemmaksi palaavien siirtolaisten myötä. Eli ongelmat vain kasautuvat, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/oro-i-tunisien-efter-migrationspakten-krisen-forvarras">pohtii</a> SVT:n haastattelema tunisialainen.
&#8211; Vaikeudet kasvavat ja kriisi pahenee. Jos Eurooppaan lähteneet siirtolaisemme palaavat, tilanteesta tulee vieläkin mutkikkaampi kuin mitä se nyt jo on. Miten me siitä selviämme? säestää toinen haastateltava SVT:n uutisille.
Rahalla saa
<a href="https://www.politico.eu/article/eu-migration-deal-asylum-seekers-relocation/">EU:n maahantulo- ja pakolaissopimukseen</a> liittyy taakanjako. Sen mukaan maat, jotka eivät vastaanota kiintiöpakolaisia, joutuvat vastaavasti <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/jun/07/eu-states-migrants-plans-luxembourg-meeting">maksamaan</a> korvausta vastahankaisuudestaan. Summa olisi 20 000 – 25 000 euron luokkaa per pakkosijoitettava henkilö.
Sopimuksen henki lähtee siitä, että eri EU-maihin sijoitettavia turvapaikanhakijoita olisi yli 100 000 vuodessa. Jos kieltäytyminen koskisi vaikkapa 10 000 ihmistä, korvaussumma nousisi yli 200 miljoonaan euroon.
EU:n mittakaavassa summa on niin pieni, että sen verran putoaa Brysselin perstaskusta jo ennen lounasaikaa. Joten lienee vain ajan kysymys, milloin kesän mittaan tai viimeistään syksyllä parlamentin pöydälle laskeutuu ehdotus niin sanotuille turvallisille maille maksettavista palautuskorvauksista.
Asiaa saattaa olla esillä jo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin, Italian pääministeri Giorgia Melonin ja Hollannin pääministeri Mark Rutten lähitulevaisuudessa Tunisiaan suuntautuvalla neuvottelumatkalla.

EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?

MAGA-lippalakkia käyttänyt, maailmalle levinneen uutisen aiheeksi joutunut poika vaati CNN:lta jopa 275 miljoonan dollarin korvauksia. Oikeuteen asti ei kuitenkaan tarvinnut mennä.
Uutistoimisto CNN vahvisti tammikuussa, että se on saavuttanut <a href="https://edition.cnn.com/2020/01/07/media/cnn-settles-lawsuit-viral-video/index.html">sovinnon</a> amerikkalaisen koulupojan Nicholas Sandmannin kanssa.
Sandmann päätyi vuosi sitten tahtomattaan maailmanlaajuiseen julkisuuteen, kun amerikkalaiset tiedotusvälineet levittivät videopätkää, jossa Sandmann seisoo hymy huulillaan Amerikan alkuperäisväestöön kuuluvan, intiaanirumpua soittavan vanhan miehen edessä. Kohtaaminen sattui Washingtonissa, jossa oli tuolloin meneillään mielenosoitus.
Sandmann käytti Donald Trumpin presidentinvaalikampanjasta tuttua punaista MAGA-lippalakkia, joten tiedotusvälineet päättelivät amerikkalaispojan kavereineen häiriköivän ja nöyryyttävän vanhaa intiaanimiestä.
Väärä tieto levisi hetkessä Eurooppaan
Tosiasiassa amerikkalaispojan tarkoituksena ei ollut toimia epäkunnioittavasti intiaania kohtaan, minkä hän on myöhemmin myös vahvistanut omilla lausunnoillaan.
&#8211; En pyrkinyt mihinkään vuorovaikutukseen tämän mielenosoittajan kanssa. En edes puhunut hänelle. En tehnyt käsieleitä tai muitakaan aggressiivisia liikkeitä. Ollakseni rehellinen, olin järkyttynyt ja hämmentynyt siitä, miksi hän oli lähestynyt minua, Sandmann itse kommentoi myöhemmin CNN:lle.
Väärää tietoa oli kuitenkin jo levinnyt julkisuuteen ja tapauksesta uutisoitiin laajasti myös Euroopassa.
Helsingin Sanomat lähti heti kierroksille
Helsingin Sanomat otti aiheesta kaiken irti jo ensimmäisessä, amerikkalaisiin <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005971840.html">lähteisiin</a> perustuneessa jutussaan. Lehti kirjoitti: ”Video on järkyttänyt Yhdysvalloissa, koska se kertoo poliittisesta ilmapiiristä. Pojat tukeutuvat muuri-huudoillaan ja lippalakeillaan presidentti Donald Trumpin nostattamaan joukkohurmokseen ja vihaan, vaikka eivät ole edes äänestysiässä. Mikään vähemmistöryhmä ei ole ollut tarpeeksi haavoittuva välttyäkseen joutumasta Trumpin pilkan kohteeksi: muslimit, vammaiset, seksuaalisen ahdistelun uhrit.”
Helsingin Sanomat vetää omat johtopäätöksensä aineistosta, vaikka tapauksen taustoja on Suomesta käsin vaikea selvittää.
&#8211; Poikien käytöstä Phillipsiä kohtaan on vaikea kuvailla muuksi kuin puhtaaksi ilkeydeksi. Muuta motiivia ei ole kuin puolustuskyvyttömän miehen nöyryyttäminen joukolla, Helsingin Sanomat väittää.
CNN joutui kaivamaan kuvettaan
Sandmann vaati lakimiestensä välityksellä CNN:lta 275 miljoonan dollarin korvauksia virheellisen uutisoinnin aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. Oikeudenkäynniltä siis vältyttiin, kun CNN ilmoitti, että tapaus on sovittu.
Amerikkalaisen uutistoimiston uskotaan sovinnon yhteydessä maksaneen Sandmannille suuren korvauksen, jonka loppusummasta ei kuitenkaan ole tietoa.

CNN-uutistoimisto pääsi sovintoon amerikkalaispojan kanssa, jonka se leimasi häiriköksi ja rasistiksi 

Aiemmin syksyllä täysistuntosalissa käsiteltiin perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen kansalaisaloitetta lasten ja nuorten koulukiusaamisen ja syrjäytymisen estämiseksi.

Nyt Ari Koponen haluaa tarttua myös opiskelijoiden koulumatkatukeen ja tiedustelee hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään, onko lainsäädäntö sen osin tasapuolinen.
Opiskelijaryhmät eriarvoisessa asemassa
Koulumatkatukilain mukaan opiskelija voi saada koulumatkatukea tiettyjen ehtojen täytyttyä: koulumatkan pituus on oltava vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, kustannusten yli 54 euroa kuukaudessa ja koulumatkoja tulee olla vähintään 7 yhdensuuntaista viikossa.
&#8211; Tämä viimeinen ehto ei täyty kaikilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden osalta, vähentyneen lähiopetuksen takia, Koponen kertoo.
Koulumatkan katsotaan olevan lyhin autoreitti kodin ja oppilaitoksen välillä. Eli koulumatkatukea ei voi saada palkallisen työssäoppimisen ajalta, mikä aiheuttaa ongelmia monille, koska oppisopimuspaikka saattaa sijaita kaukana kodista ja työstä saatu korvaus ei välttämättä riitä kuluihin.
&#8211; Tämä asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan keskenään riippuen siitä, sattuuko sopiva oppisopimustyönantaja löytymään kodin läheltä vai ei, toteaa Koponen.
Kelan byrokratiaa parhaimmillaan
Mikäli opiskelijalla sen sijaan on kaksi osoitetta, esim. kahden eronneen huoltajan luona, opiskelijalle voidaan käytännössä myöntää koulumatkatukea vain toisen luota kouluun ja takaisin, sillä Suomessa ihmisellä voi olla vain yksi virallinen kotiosoite. Jos huoltajat asuvat eri liikennejärjestelmien alueilla, tämä tuottaa ongelmia.
&#8211; Esimerkiksi jos opiskelijan koulu on Helsingissä, huoltaja A asuu Sipoossa HSL-alueella ja huoltaja B asuu Porvoossa eli HSL-alueen ulkopuolella, opiskelijalle voidaan myöntää joko HSL-opiskelija-alennus tai Matkahuollon matkatukikortti, mutta ei samanaikaisesti molempia, huokaa Koponen.
Sillä Kelan koulumatkatukijärjestelmä ei tunne viikoittaista muuttamista, vaan myöntää tuen yhden opiskelukuukauden perusteella.
&#8211; Teoriassa toki, jos opiskelija haluaisi asua molempien luona ja nostaa koulumatkatukea, hän voisi vaihtaa osoitettaan vuorokuukausittain sekä tehdä joka kuukausi uuden hakemuksen Kelalle. Aivan älytöntä byrokratiaa jälleen kerran, Koponen sanoo.

Koponen: Koulumatkatukeen tasapuolisuutta