Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

koronastrategia

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen tulevan syksyn ja talven koronastrategiasta.

Kun juhannus ja keskikesä taas lähestyvät, on koronatilanne jälleen hellittänyt ja yhteiskunnan toimintoja on pikkuhiljaa päästy availemaan. Suurin osa maata on perustasolla, ja koronarokotteen ensimmäisen annoksen saaneita on jo yli puolet aikuisväestöstä.
&#8211; Kesän tapahtumien osalta linjaukset tapahtumien yleisömääristä ja -rajoituksista tulivat sen verran myöhään, että moni tapahtumanjärjestäjä katsoi järkevämmäksi perua tapahtuman kokonaan. Varsinkin kansainvälisille suurtähdille maksettavat sopimusmaksut olisivat langenneet maksettaviksi ilman tietoa, voiko yleisöä ottaa vai ei. Ymmärrettävästi pienempi taloudellinen riski on perua koko tapahtuma, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa nykytilannetta.
Nyt odotetaan uusia linjauksia
Nyt tapahtumanjärjestäjät, kulttuuri- ja urheiluväki ja monet muut odottavat linjauksia tulevalle syksylle ja talvelle. Pelkona on, että päätökset jäävät jälleen viime tinkaan, jolloin tulevan kauden suunnittelut vaikeutuvat.
Urheilun osalta viime syksynä pystyttiin ottamaan esimerkiksi jääkiekon Liigan otteluihin yleisöä turvavälein ja -järjestelyin. Tartuntaketjuja ei esiintynyt. Uusi kausi ilman yleisöä olisi merkittävä takaisku niin urheiluliigoille kuin myös teattereille ja muille tapahtumanjärjestäjille.
Tilanne ei voi jatkua näin
Kesäkuukausiksi kotoperäiset koronatartunnat ovat laskeneet merkittävästi, mutta viime aikoina ulkomailta tulleiden tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Varsinkin kausityöläisten joukossa on todettu jälleen tartuntoja. Matkailun avautuessa odotettavissa on, että uusia variantteja ja tartuntoja tuodaan tuliaisina.
&#8211; Viime aikoina on esitetty paljon puheenvuoroja siitä, että tulisi pohtia, millaisilla tartuntaluvuilla voidaan elää. Tilanne ei voi jatkua enää samalla tavalla. Rokotusten myötä saadaan helpotusta tilanteeseen, vaikka viruksen täydellinen tukahduttaminen vaikuttaa olevan mahdotonta tai ainakaan se ei ole vaikuttanut olevan hallituksen strategiana, Wihonen toteaa.
Toistetaanko viime syksyn virheet?
Kun vuodenvaihteen jälkeen aletaan elää jo kolmatta koronavuotta, olisi Wihosen mielestä suotavaa, että olisi kehittynyt jo käytäntöjä, miten pystytään turvallisesti elämään ilman merkittäviä rajoituksia koronatartunnoista huolimatta. Päätöksiä ja linjauksia tulevan syksyn ja talven osalta tulisi tehdä nyt eikä alkaa miettiä niitä vasta elokuun lopulla.
&#8211; Vaikea on ymmärtää, miksi kotimaassa edelleen väännetään tapahtumien yleisömääristä ja ravintoloiden aukioloista, mutta samalla kuitenkin ollaan valmiit avaamaan ovet ulkomailta tuleville tartunnoille. Viime vuonna kesällä tartuntojen määrät olivat alhaisia, mutta ulkomailta tulleet variantit muuttivat tilanteen syksyksi ja talveksi. Ollaanko tekemässä jälleen samoja virheitä? Täysin ei maan rajoja voida sulkea, mutta se ei tarkoita, että tartuntoja täytyisi päästää maahan, Wihonen sanoo.
Saadaanko päätöksiä jo kesän aikana?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, tuleeko vielä ennen kesän loppua päätöksiä syksyn ja talven koronatoimista, jotta tapahtumanjärjestäjät ja muut toimijat voivat suunnitella toimintaansa tulevalle kaudelle. Hän haluaa tietää myös, onko hallituksen ja asiantuntijoiden kesken keskusteltu siitä, millaisilla koronatartuntaluvuilla voitaisiin elää ilman merkittäviä rajoituksia.
&#8211; Miten ulkomailta tulevien tartuntojen määrä aiotaan pitää aisoissa, jotta tulevana syksynä ja talvena ne eivät aiheuta tartuntapiikkiä, joka taas rajoittaa suomalaisten elämää? Onko esimerkiksi kausityövoiman osalta koronatestaaminen ajan tasalla? Wihonen kysyy.

Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen koronatestausstrategiasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti kansallisen Covid-19-testausstrategian helmikuussa. Päivityksessä todetaan, että esimerkiksi testauskapasiteettia nostetaan ja testiin pääsyä helpotetaan. Lisäksi strategian päivityksessä listataan koronakantojen perimän selvittäminen sekvensoimalla. Tavoitteena on havaita uudet koronamuunnokset nopeasti ja seurata, millaisia muunnoksia maassa leviää.
Päivityksessä eräänä toimenpiteenä ja tavoitteena on listattu liikkuvien tai kohdennettujen matalan kynnyksen testauspaikkojen perustaminen alueille tai väestöryhmille, joilla on todettu runsaasti tartuntoja ja joilla on epäily siitä, että tavanomaisten testauspalveluiden piiriin ei hakeuduta riittävästi. Esimerkkeinä mainitaan alueet, joilla asuu runsaasti muun kuin suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, päihdepalveluiden asiakkaat ja asunnottomat.
Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa
&#8211; Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa, jotta karanteeneilla voidaan rajoittaa koronaa siellä, missä sitä eniten esiintyy, toteaa Jussi Wihonen.
Esimerkiksi Rauman telakalla ulkomaalaisten työntekijöiden parissa levinnyt korona saatiin aisoihin testaamalla henkilökuntaa ja määräämällä karanteeneja. Jyväskylässä koronatestaajat jalkautuivat aiemmin paikallisiin pubeihin, kun jäljityksessä havaittiin niiden olleen tartuntojen lähteenä.
&#8211; Testeihin ei haeta, jos korona ei aiheuta vakavia oireita, ollaan tietämättömiä tai sitten vain välinpitämättömiä. Esimerkiksi Helsingissä korostuvat tietyt alueet, ja erityisesti vieraskielisten osuus todetuista tartunnoista on merkittävä. Koronan leviämisen kannalta olisi tärkeää, että juuri näillä alueilla tartuntojen määrää saataisiin rajoitettua. Kaavaillut liikkumisrajoitukset eivät estä koronan leviämistä sisätiloissa.
Rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa
&#8211; Jos rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa, niin tuskin kovin suurta muutosta tapahtuu myöhemminkään. Siksi on tärkeää viedä testit juuri sinne, missä tartuntoja esiintyy ja määrättyjen karanteenien avulla tukahduttaa taudin leviäminen, Wihonen kommentoi.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten testausstrategiaa on hyödynnetty käytännössä ja onko kohdennettua testaamista lisätty korkeimman ilmaantuvuusluvun asuinalueilla nyt, kun tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Onko tarpeen tehostaa kohdennettuja testaamisia ja karanteeniin määräämisiä?
&nbsp;

Wihonen: Testit kohdennettava sinne, missä tartuntoja eniten esiintyy

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen koronastrategiasta.

Koronatilanne on elänyt paljon vuoden 2020 aikana. Joulukuussa 2020 tilanne näytti kääntyvän huonompaan suuntaan, mutta pahin tartuntalukujen kasvu on saatu estettyä. Nyt kuitenkin huolta aiheuttavat koronaviruksen muunnokset, joiden on todettu tarttuvan herkemmin. Esimerkiksi Irlannissa tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa huonompaan suuntaan juuri entistä tarttuvamman koronavirusmuodon seurauksena.
&#8211; Hallitus on todennut koronaviruksen muunnoksen aiheuttavan huolta, ja torstaina 14.1.2021 tiedotettiin, että hallitus aikoo neuvotella uusista koronatoimenpiteistä ja rajoituksista. Neuvotteluiden tuloksia saa kuitenkin odottaa viikon verran ja toimeenpanoa sitäkin kauemmin, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Samaan aikaan on arvioitu, että maahan tulee koronaa rajojen yli erityisesti satamista. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö arvioi sataman kautta saapuvan useita koronaan sairastuneita henkilöitä, eikä satamissa testata tarpeeksi matkustajia.
Rajojen yli tuleva vierastyövoima huolestuttaa
Vastuu koronatoimenpiteistä ja karanteeneista on pitkälti matkustajilla itsellään. Huolta on herättänyt erityisesti rajojen yli tuleva vierastyövoima, joka on vieraillut joulun pyhinä kotimaissaan, joissa koronatilanne on merkittävästi Suomea huonompi. Rakennusliitto on moittinut nykykäytäntöjä, ja liitosta on todettu, että omaehtoisella karanteenilla ei ole alalla merkitystä, kun mahdollisuutta tehdä etätöitä ei ole.
&#8211; Kun koronaepidemiaa on kestänyt jo maassa jo lähes vuoden verran, herättää suurta ihmetystä se, miksi ei ole saatu aikaan työkaluja uusien tartuntojen estämiseksi. Kun tiedetään koronan tulevan rajojen yli, niin on perin kummallista, että edelleen uudet tartunnat tulevat yllätyksenä. Kun samoja ongelmia pohditaan monen kuukaudenkin jälkeen, olisi toivottavaa, että ongelmaa saataisiin ratkottua, Wihonen toteaa.
Eikö hallituksen strategiaan kuulu toimenpideohjelmaa?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee, eikö hallituksen koronastrategiaan kuulu toimenpideohjelmaa, jonka työkaluja päivitetään kokemusten myötä. Wihonen ihmettelee myös, miten hallitus aikoo yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että koronatestausta saadaan toteutettua entistä laajemmin maahan saapuvien matkustajien keskuudessa ja ihmisiä ohjattua tarvittaessa koronakaranteeniin.
&#8211; Miten vierastyövoiman keskuudessa tapahtuneisiin koronatapauksiin on reagoitu, ja onko heitä työllistäneitä yrityksiä autettu testaamisessa ja tapausten jäljittämisessä? Miten hallitus aikoo jatkossa huolehtia siitä, että esimerkiksi kevään tullen, kun maatalouden kausityövoimaa saapuu maahan, käytössä on työkaluja ja toimenpiteitä, joilla koronatartuntojen tuloa maahan saadaan hillittyä ilman tarvetta aina uusille pitkille ja aikaa vieville neuvotteluille ja suunnitelmille? Wihonen kysyy.
&nbsp;

Wihonen: Miksi rajan yli saapuvat tartunnat tulevat edelleen yllätyksenä?

Hallitusvastuu koronakriisin aikana on nostanut sosialidemokraattien gallupkannatusta Ruotsissakin. Nyt demareiden suunta on jo laskeva, vaikka GP/Sifon luvut näyttävät puoluelle edelleen 30 prosentin kannatusta. Jos koronakuolemat maassa jatkuvat, hallituspuolueet ovat lähikuukausina vaikeuksissa.

Sosialidemokraattien <a href="https://www.gp.se/nyheter/sverige/gp-sifo-fortsatt-coronaeffekt-för-socialdemokraterna-1.29476044">kannatus</a> on laskenut toukokuusta lähes kaksi prosenttiyksikköä, vaikka kaula kokoomukseen ja ruotsidemokraatteihin on edelleen 10 prosenttiyksikköä. Ruotsidemokraattien kannatus on nyt kuitenkin suurempi kuin edellisissä valtiopäivävaaleissa, maltillinen kokoomus on vaaleista himpun jälkijunassa.
Koronastrategia puhuttaa
Koronaan kuollaan Ruotsissa edelleen joukottain ja tautiin on menehtynyt jo yli 5 000 kansalaista. Keskustelu hallituksen valitsemasta koronastrategista käy kuumana ja turhautuminen alkaa näkyä äänestäjien valinnoissa.
&#8211; Hallituksen asema käy hankalaksi tulevina kuukausina, jos koronakuolemia on edelleen paljon, sanoo valtiotieteen professori Jonas Hinnfors Göteborgin yliopistosta.
&#8211; Kriitiikki hallituksen hitaita toimia vastaan kasvaa, vaikka puolueet olivat maan linjauksista aikanaan yhtä mieltä.
Vihreät putoaisivat valtiopäiviltä
Vaikka ympäristöpuolue vihreät paistattelee hallitusvastuussa, se ei näy nosteena puolueen suosiossa. Vihreiden kannatukseksi mitattiin kesäkuussa 3,5 prosenttia, eli puolue jäisi nyt alle valtiopävien äänikynnyksen.
Sifon tutkimuspäällikkö Toivo Sjörén analysoi tilannetta siten, että vihreät on kadottanut porvarilliset äänestäjänsä ja puolueen niukat kannattajat löytyvät enää vasemmistosta.
&nbsp;

Kesäkuun puoluegallup Ruotsissa: Demareiden koronakupla puhkesi – ruotsidemokraatit miesten ykkösvalinta

Kuolemat ovat pandemian myötä kaksinkertaistuneet Tukholman vanhainkodeissa. Vertailukohteina ovat vastaavat ajankohdat vuosina 2017-2019. Koko maassa ikäihmisten ylikuolleisuus on Ruotsin yleisradion tekemän selvityksen mukaan 30 prosenttia. Sosiaalihallitus ei ole aiemmin huomannut vastaavaa kehitystä.

Ruotsin koronastrategiaa on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/svt-granskar-overdodligheten-pa-landets-aldreboenden">kritisoitu</a> ankarasti siitä, että se on jättänyt vanhukset ja vaivaiset heitteille koronan vietäväksi. Erityisesti kuolleisuusluvut vanhainkodeissa ovat olleet kiihkeän keskustelun kohteena. Sosiaalihallituksen osastopäällikkö Thomas Lindénin mielestä kuolleisuusluvut vanhainkodeissa eivät ole juuri <a href="https://www.sydsvenskan.se/2020-05-23/liknande-dodstal-pa-aldreboenden-varje-ar">poikenneet</a> tavallisesta influenssakaudesta.
Tuplakuolleisuus 40 vanhainkodissa
Ruotsin yleisradio selvitti <a href="https://www.ratsit.se/">hakupalvelu</a> Ratsitin avulla kuolleisuuden vanhainkodeissa kiihkeimpien koronaviikkojen aikana. <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/overdodligheten-pa-aldreboenden-i-fem-grafer"> Tuloksista</a> selvisi, että kuolleisuus oli noussut koko maassa keskimäärin 30 prosenttia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tukholmassa nousu oli 100 prosenttia. Tilastot eivät kerro mitään kuolinsyystä, vain menehtyneiden lukumäärästä.
Tilastoista pistää silmiin erityisesti 40 vanhainkotia, joissa kaikissa ylikuolleisuus oli viikoilla 10-19 yli 100 prosenttia. Suurin osa laitoksista sijaitsi Tukholman alueella, mutta myös Göteborgissa, Gävlessä, Linköpingissä ja Borlängessa luvut olivat järkyttäviä.
Useimmissa tapauksissa viranomaisilla, henkilökunnalla saatikka vanhuksilla ei ole tietoa siitä, miten koronavirus on päässyt sisälle hoitokoteihin ja laitoksiin.<a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/aldreboenden-som-sticker-ut-har-ar-deras-forklaringar"> Syyksi</a> mainitaan muun muassa se, että epidemian alussa oli epätietoisuutta Covid-19-taudin oireista ja siksi henkilökunta työskenteli sairaana. Useimmat mainitsevat myös sen, että työntekijöitä tahi potilaita ei ole testattu, joten viruksen kantajista ei ole ollut tietoa.
Turpakäräjät tiedossa
Yksimielisyys Ruotsin koronastrategiasta on alkanut vakavasti rakoilla ja Gävlen sosiaalisektorin osastopäällikkö Magnus Höijer vaatiikin valtakunnallista keskustelua siitä, mitä tuli tehtyä ja minne ollaan menossa.
&#8211; Olemme kieltäneet vierailut ja työskentelemme nyt ankarasti pomojen ja henkilökunnan kanssa selvittääksemme tilannetta ja toivonkin kansallista keskustelua siitä, miten vanhustenhoitoa kehitetään vastaisuudessa.
&#8211; Meillä on paljon opittavaa, Höijer painottaa.
Selityksiä piisaa
SVT kävi läpi myös sosiaalihallituksen omat luvut, jotka osoittivat ylikuolleisuudeksi valtakunnallisesti 40 prosenttia. Niinpä osastopäällikkö Lindén myöntää SVT:n olleen oikealla asialla mutta asiat ovat niin kuin ne nähdään:
&#8211; Meillä on ollut päällä paha pandemia, eikä rokotetta ole ollut – toisin kuin tavallisen influenssaepidemian aikana. Näin nähtynä olemme ohjeistuksemme kanssa itse asiassa onnistuneet suojelemaan vanhuksiamme melko hyvin.
Hallituksen suosio romahtanut
Luottamus sosialidemokraattien johtaman hallituksen ja terveysviranomaisten toimiin on kääntynyt laskuun kevään yksimielisyyden jälkeen. Asiaa on <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/fortroendet-for-regeringen-faller">selvittänyt</a> SVT/Novus. Vielä huhtikuussa 63 prosenttia kansalaisista luotti hallituksen kykyyn koronakriisin hoitamisessa. Luottamusta tuntee enää 45 prosenttia kansalaisista. Luottamus terveysviranomaisiin on laskenut 73 prosentista 65 prosenttiin.
&#8211; Nyt pandemian käsittelyssä tarvitaan aivan erilaisia otteita kuin akuutin kriisin aikana pari kuukautta sitten, sanoo tutkimuslaitos Novuksen toimitusjohtaja Torbjörn Sjöström.
&nbsp;
&nbsp;

Vanhusten kuolemat kaksinkertaistuneet paikoin Ruotsissa – sosiaalihallitus kiistää ja hallituksen suosio romahtaa

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki huhtikuussa kantelun oikeuskanslerille koskien Suomen strategiaa Covid-19-epidemian vastaisessa toiminnassa.

Kantelussaan erityisenä huolenaiheena Mari Rantanen ilmoittaa valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden lausunnoissa ilmi tulleen nk. laumaimmuniteetin hakemisen ja sen, onko tämä tartuntatautilain mukaista toimintaa. Mm. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on ollut sitä mieltä, että Suomi on rajoittanut viruksen leviämistä jo vähän liikaakin.
&#8211; Asiantuntijalausunnot ovat ristiriidassa tartuntatautilain kanssa, joka edellyttää yleisvaarallisen taudin leviämisen tehokasta estämistä, Rantanen sanoo.
Hallitus korjannut virkamiestensä ulostuloja
Hallitus on joutunut korjaamaan myös omien virkamiestensä ulostuloja. Toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät. Hämmennystä aiheutti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen exit-työryhmän raportti, jossa puhutaan epidemian hallitusta muttei liian voimakkaasta hidastamisesta.
&#8211; Ministerit joutuivat kuorossa selittelemään, että virkamiehet eivät edusta hallituksen linjaa, joka on koronaviruksen leviämisen ehkäisy. Samalla kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhelan mielestä poliitikot ”käyttävät vähän eri sanoitusta” Suomen linjan viestimiseen, Rantanen kertoo.
Epidemian hoidossa oltava erittäin tarkka
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo vastauksessaan ottaneen oma-aloitteisesti tutkittavaksi Covid-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon ja siinä käytetyn tietoperustan eri lakien näkökulmasta. Asian tutkimiseksi oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan asiassa selvityksensä.
&#8211; On tärkeää, että oikeusvaltiossa voidaan käydä läpi hallituksen ratkaisujen lainmukaisuus. Epidemian hoidossa erityisesti yleisvaarallisen tartuntataudin osalta on oltava äärimmäisen tarkka, ettei tehtäisi ihmisten terveydelle haitallisia ratkaisuja, Rantanen päättää.

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

Ruotsissa keskustellaan ja nyt aiheena on maan koronastrategia. Virkamiehet on luokiteltu avuttomiksi, tutkijat eivät pyöritä numeroita vaan päinvastoin ja maassa vallitsee jonkin sortin massapsykoosi. Loanheittoa vaaditaankin mediassa jo hillittäväksi.

Ruotsin koronastrategia <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/forskargral-om-sveriges-coronastrategi-en-masspsykos">eroaa</a> siitä, miten muualla Euroopassa toimitaan. Maan hallitus ja kansanterveyslaitos ovat eri linjoilla kuin Maailman terveysjärjestö WHO. Ruotsin malli herättää suuria tunteita SVT:n mukaan myös maan sisällä ja se on asetettu keskusteluissa kyseenalaiseksi.
Hengityssuoja kaikille
Kuusi virustutkijaa <a href="https://www.dn.se/debatt/anvand-munskydd-i-publika-miljoer-och-i-aldrevarden/">haastoi</a> maan terveysviranomaiset Dagens Nyheterin mielipideartikkelissa ja suositteli hengityssuojainten ottamista yleiseen käyttöön. Tutkijoiden mielestä tiede on osoittanut, että koronavirus leviää uloshengityksen mukana ympäristöön. Kansanterveyslaitos pitää riskiä vähäisenä ja niinpä tutkijat lähettivät viranhaltijoille selkeitä terveisiä:
&#8211; Kehotamme Kansanterveyslaitosta laatimaan suosituksen hengityssuojainten käyttämisestä julkisissa tiloissa sekä vanhustenhoidossa.
Erilaisia tulkintoja tarttuvuudesta
Ruotsin terveysviranomaiset tuumaavat, että koronavirus ei tartu enää kahden oireettoman vuorokauden jälkeen. Maailman terveysjärjestö on puolestaan sitä mieltä, että kaksi viikkoa ilman oireita on passeli aika, jonka jälkeen virus ei enää tartu. Ruotsin <a href="https://www.dn.se/nyheter/sverige/svensk-riktlinje-for-smittorisk-av-covid-19-kan-ses-over/">virustutkijoiden</a> keskuudessa kuhisi kuin ampiaispesässä ja molekyylivirologian professori Lennart Svensson puki epäluulon sanoiksi:
&#8211; Olen WHO:n kanssa samalla linjalla. Ei ole todisteita siitä, etteikö oireeton potilas voisi levittää virusta, hän <a href="https://www.dn.se/nyheter/sverige/svensk-riktlinje-for-smittorisk-av-covid-19-kan-ses-over/">sanoi</a> Dagens Nyheterissä.
Massapsykoosin vallassa
Infektiolääkäri, kansainvälisen terveystieteen tohtori sekä hanakka keskustelija Stefan Hanson menee kritiikissään ehkä pisimmälle ja hänen mielestään Ruotsia riivaa massapsykoosi. Hanson on yksi niistä 22 tutkijasta, jotka asettivat mielipideartikkelissaan Ruotsin koronastrategian kyseenalaiseksi ja peräänkuuluttivat keskustelua vaikenemisen sijaan.
&#8211; Olemme vajonneet yhdessä tilaan, jota voisi kutsua massapsykoosiksi. Emme halua kuulla eriäviä mielipiteitä, Hanson <a href="https://www.svtplay.se/motet">kuvailee</a> SVT:n Mötet-ohjelmassa.
”Loanheitto seis”
Hansonin ja tutkijakumppaneiden kritiikki sai puolestaan infektiolääkäri ja professori Anders Björkmanin murokahvikupin läikähtämään nurin ja hän totesi kyseisten 22 tutkijan olevan<a href="https://www.dn.se/debatt/ett-ovederhaftigt-och-direkt-oanstandigt-angrepp/"> itse</a> lahjattomia ja heidän sanomansa voidaan tulkita termillä ”fake news”.
&#8211; Toivon, että nämä 22 tutkijaa tutkivat nyt sisimpäänsä, jotta voimme lopettaa tämän asiattoman loanheiton ja siirtyä keskustelussa korkeammalle tasolle, Björkman suositteli.
Kompromissia haetaan
Ruotsalaisittain kompromissihakuiseksi voimaksi osoittautui Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Johan Carlson, joka on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/det-saknas-adekvat-kompetens-inom-aldreomsorgen">yllättynyt</a> siitä, kuinka suuria eroja hoitolaitosten välillä voikaan olla. Häntä komppaa SVT:n uutisissa Sosiaalihallituksen pääjohtaja Olivia Wigzell:
&#8211; Olemme huomauttaneet puutteista vanhustenhoidossa ja kyse on vakavasta asiasta. Samalla täytyy sanoa, että paljon on nyt asioita myös tekeillä.
&nbsp;

Ruotsissa koronastrategiasta sentään keskustellaan: ”Virkamiehet kyvyttömiä, numerot pyörittävät tutkijoita, maassa valitsee massapsykoosi”

Suomen julkisen talouden suunnitelma on koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti tynkä ilman varsinaista vakaussuunnitelmaa. Euroopan komissio on ilmoittanut jäsenmailleen, että koronaviruksen vuoksi budjettikurisäännöistä on lupa lipsua. Valtioneuvosto pitää kiinni kalliista ilmastotavotteistaan tuudittautuen EKP:n loppumattomaan tukeen. Epidemian vuoksi vaikeuksiin joutuneet yritykset ovat tärkeysjärjestyksessä sijoilla ”ynnä muut”.

Varsinainen julkisen talouden suunnitelma viritetään loppukesästä. Perussuomalaisten <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/TaVL_8+2020.aspx">talousvaliokunnan</a> jäsenet Veikko Vallin ja Sakari Puisto ymmärtävät poikkeuksellisen tilanteen. He ihmettelevät valtioneuvoston linjattomuutta epidemiastrategiassaan ja hinkua pitää kalliista maailmanhalausviritelmistä kiinni, vaikka talouden pohja on tyystin romuttunut hallitusohjelman laadinnan jälkeen.
Valtioneuvoston ruusunpunainen noja
Puiston ja Vallinin mielestä kasvuennusteet voivat pettää pahoin. Valtioneuvosto nojaa päivä päivältä epävarmemmaksi käyvään tilannekuvaan, että talous toipuu nopeasti epidemia-aallon jälkeen niin meillä kuin muuallakin maailmassa.
Esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä yritti karistaa vallitsevaa optimismia talouden pikaisesta toipumisesta. Vallin ja Puisto muistuttavat, että Suomen talouden luvut rumentuvat oleellisesti, jos eristystoimia joudutaan pitämään yllä kolmen kuukauden sijaan puoli vuotta. Suomen velkaisuus kiipeäisi tällöin lähes sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Suomen taloudelle on tärkeää myös se, miten vientimaiden epidemiatilanne kehittyy. Ruusunpunainen noja edellyttää, että epidemia taltutetaan tehokkaasti ja nopeasti kaikkialla – ja että kansalaiset pystyvät jatkamaan elämäänsä kuin ennen epidemiaa. Tämä noja on Puiston ja Vallinin mielestä hyvin epävarmaa.
Alueellista viruksen nujertamista
Harvaan asutussa Suomessa on alueita, joissa epidemia on saatu kuriin. Tämän vuoksi PS-edustajat peräänkuuluttavat alueellista epidemiastrategiaa, jotta talouden ei tarvitsisi olla halvaantunut kauttaaltaan.
Ranskassa maan länsiosissa on lievemmät rajoitukset vähäisten tartuntamäärien vuoksi. Espanjassa Madridissa ja Barcelonassa on tiukemmat eristystoimet koholla olevien tartuntamäärien vuoksi.
Viruksen alueellinen strategia helpottaisi myös määrätietoisemman nujertamisstrategian. Vallinin ja Puiston mielestä valtioneuvoston strategia on taloudellemme kaikista vaihtoehdoista tuhoisin.
Kaikki EKP:n syliin?
Valtioneuvosto haluaa korostaa Euroopan rahapolitiikan merkitystä koronakriisissä. Tämä tarkoittaa Euroopan keskuspankkiin turvautumista.
Tuudittautuminen EKP:n loputtomalta tuntuvaan elvytykseen on ajautunut matalikolle. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jattilaiset-tormayskurssilla-onko-eun-luova-laintulkinta-tulossa-tiensa-paahan-saksan-ekp-linjauksen-vuoksi/">Saksan perustuslakituomioistuin</a> ei katso elvytyksen voivan jatkua. Keskuspankkien elvytyksen on huomattu menettävän tehoaan elvytyksen pitkittyessä. EKP on pitänyt vain pienen hengähdystauon vuosia jatkuneessa elvytyksessä.
Valtioneuvoston korostama &#8220;eurooppalainen ratkaisu&#8221; siirtynee näistä syistä kohti eurooppalaista yhteisvastuuta. Puisto ja Vallin huomauttavat, että takaukset voivat langeta lopulta suomalaisten maksettaviksi.
– Eurooppaan on muodostunut kahden kastin valtioita: niitä, joiden odotetaan pärjäävän omillaan ja auttavan vielä muita, ja niitä, jotka ovat pysyvästi autettavia ja joiden ei tarvitse ottaa vastuuta omasta politiikastaan, kaksikko huomauttaa.
Ilmastokustannuksia pandemian päälle
Talouden toipumisen raikkaan optimismin lisäksi hallitusohjelman kalliit ilmastotavoitteet istuvat sitkeästi kirjattuina. PS-edustajien mielestä käytettävissä olevat panokset tulisi nyt kohdentaa epidemian sotkemaan talouden tukeen. Ravintoloiden tukipäätös on roikkunut viikkoja tyhjän päällä.
Puisto ja Vallin kritisoivat valtioneuvoston rahanjaon tärkeysjärjestystä. Tiukassa taloustilanteessa pitäisi karsia menoja. Humanitaarisesta maahanmuutosta ja ilmastotavoitteista pitäisi karsia kuluja.
Jossain vaiheessa talouden vakautustoimet pitää aloittaa. Lisälaskuja saattaa muodostua Finnveran tappioiden pääomitustarpeesta. Puisto ja Vallin huomauttavat, että asiantuntijoiden mukaan Finnveraa voidaan joutua pääomittamaan jopa 300 miljoonalla eurolla yli valtioneuvoston arvion.

PS-edustajat Puisto ja Vallin ärähtävät: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmassa ei katsota riittävän pitkälle, vaan heittäydytään EKP:n käsivarsille