Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Korkotaso

PK-yritysten suhdannenäkymät parantuneet – ”Rohkaisevia merkkejä talouden käänteestä”

Rakennusalan suhdanneryhmä: Rakentaminen kääntyy selvään kasvuun ensi vuonna

Hintatason muutokset näkyvät: aiempaan verrattuna ruoan, asumisen ja sähkön hinta on laskenut.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra <a href="https://www.facebook.com/purrariikka/?_rdr">kirjoittaa</a> Facebookissa:
&#8211; Polttoaineen hinta laskusuunnassa. Jostain syystä varsinkin twitterissä monia ärsyttää, kun tämän asian tuo ilmi.
&#8211; Minusta se on hyvä asia. Kuten sekin, että vuodentakaiseen verrattuna myös ruoan, asumisen ja sähkön hinta on laskenut.
Hinnat nousevat ylipäätänsä Suomessa koko euroalueen hitaimmalla tahdilla (EU-laskettu indeksi).
Ostovoima kohenee
Vastaavasti palkat ovat selvässä nousussa. Ostovoima kohenee, vaikkakin hitaasti.
&#8211; Euroopan tasolla inflaatio hellittää kuitenkin paljon hitaammin kuin Suomessa. Yhteisen rahapolitiikan sanelema EKP:n korkotaso on Suomelle auttamatta liian korkea.

Polttoaineen hinta laskusuunnassa, monia ärsyttää – Purra ”Minusta se on hyvä asia”

Korkotason nousu euroalueella on siivittämässä EU:n matkaa yhä pidemmälle kohti velka- ja tulonsiirtounionia. EU-komission heinäkuisen tiedonannon mukaan EU:n kaikkiaan noin 800 miljardin euron elvytyspaketin korkomenot ovat vuosina 2021–2027 jopa 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Suomelle kohdistuva osuus elvytyspaketista on kutistunut sadoilla miljoonilla euroilla, mutta maksettavaa on tulossa enemmän.

Euroalueen korkotason nousulla voi olla erittäin suuri vaikutus EU-elvytyspaketin rahoitukseen. Asiantuntijoiden mukaan paketin hinta uhkaa nousta huomattavasti ennakoitua korkeammaksi.
EU-komissio antoi äskettäin heinäkuussa <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/BUDG-PR-751626_EN.pdf">tiedonannon</a>, jonka mukaan pelkästään kuluvalla budjettikaudella 2021–2027 paketin korkomenot ovat 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Korkotason nousu tulee nostamaan merkittävästi Suomen EU-nettomaksua, minkä veronmaksaja tuntee lompakossaan.
Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Vuonna 2021 Suomen nettomaksu EU:lle oli 970 miljoonaa euroa. Elvytyspaketin korkokulujen lisäksi Ukrainan auttaminen nostaa Suomen osuutta.
Sinä saat maksaa lisää
<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97a7eecf-c186-4879-9f71-ece1fe0c907c">Arvion mukaan</a> elvytyspaketista veronmaksajille korkopompusta tuleva lisälasku on nykykorkotasolla 75–80 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n budjettikaudella 2021–2027 lisälasku korosta olisi siten 525–560 miljoonan euron luokkaa.
EU-elvytyspaketti on rahoitusinstrumentti, joka sisältää noin 800 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille, karkeasti ottaen suunnilleen puolet avustuksina ja noin puolet lainoina. Suomen kannalta järjestely on koko ajan muuttunut epäedullisemmaksi, sillä ikävän korkojen nousun lisäksi Suomelle kohdistuva osuus paketista on kutistunut kerta toisensa jälkeen sadoilla miljoonilla.
Vuosi sitten valtiovarainministeriö tiedotti, että <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/41b7f53b-2ed1-4804-afc5-e62bca59eec6">Suomen osuus</a> elvytyspaketin avustuksista pienenee noin 1,8 miljardiin euroon. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmaa tietoa, mikä Suomen osuus loppujen lopuksi tulee olemaan.
Varmaa on vain se, että juuri sinä saat maksaa lisää. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittisen asiantuntijan Juhani Huopaisen arvio on synkkä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Elpymispaketti maksoi aluksi Suomelle n. 6 mrd ja siitä saatiin n. 2 mrd.
Oma arvaus lopputuloksesta: saadaan n. 1-1,5 mrd ja maksetaan 12 mrd.
&mdash; Juhani Huopainen (@Huopainen) <a href="https://twitter.com/Huopainen/status/1701121527578579052?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Elvytyspaketin rahojen käyttö on löysää, ja äskettäin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">uutisoitiin</a>, että italialaiset teettävät kodinremontteja elpymisrahoilla.
Elvytyspakettia hehkuttanut Marin häipyy eduskunnasta
Toukokuussa 2021 eduskunta hyväksyi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja samalla elvytyspaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati 2/3-määräenemmistön, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.
Perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/miksi-kansanedustajat-puhuvat-nyt-yota-myoten-eduskuntatalolla-jos-et-tieda-niin-katso-tama-video/">vastusti</a> elvytyspakettia alusta saakka, mutta ei onnistunut kaatamaan pakettia, joka on viemässä Suomelta valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta.
Silloista pääministeriä Sanna Marinia ei toukokuussa 2021 ensin edes nähty eduskunnassa keskustelemassa EU-elvytyspaketista syyksi kerrotun omaehtoisen koronakaranteenin vuoksi.
Eduskunnassa Marin toisti jo aikaisemmin kuultuja fraaseja siitä, miten neuvottelu muiden EU-johtajien kanssa kesällä 2020 olisi ollut Suomelle menestys ja onnistuminen. Pääministerin mukaan Suomi onnistui neuvotteluissa. Marin ei puheenvuorossaan eduskunnalle ottanut mitään kantaa elvytyspakettia kohtaan esitettyyn kritiikkiin saati useisiin asiantuntijalausuntoihin, joissa on osoitettu virheelliseksi paketin puolesta esitetyt poliittiset argumentit.
Useat talousasiantuntijat, kuten eduskunnalle lausunnon antanut kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala, ovat osoittaneet, että elvytyspaketista ei ole mainittavaa hyötyä Suomen taloudelle.
Kuvaavaa on, että Marin itse on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanna-marin-siirtyy-tony-blair-instituten-strategiseksi-neuvonantajaksi-hakee-eroa-kansanedustajan-tehtavasta/d9c4f3af-dbf4-4d00-9b16-1e237f6d7efa">saanut</a> uuden tehtävän Tony Blair Instituten strategisena neuvonantajana Lontoosta ja hän jättää eduskunnan. Eduskunta myönsi tiistaina Marinille vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.
Suomella omiakin korkoharmeja
EU-elvytyspaketin kohdalla on siis käymässä täysin samalla tavalla kuin Suomen valtiontaloudessa: korkopompusta seuraa raskas lisämaksu veronmaksajille. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen arviolaskelman <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vasenlaita-hullaantui-velkaan-holtiton-velanotto-antoi-vauhtia-korkopomppuun-jo-seuraavan-vuosikymmenen-taitteessa-valtion-velkojen-korkomenot-liki-seitseman-miljardia/">mukaan</a> ensi vuosikymmenen alussa valtion korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
Marinin hallituskaudella Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on viime aikoina useaan otteeseen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtiovarainministeri-purra-hallitus-toteuttaa-tyolinjaa-etta-tassa-maassa-tyon-tekeminen-kannattaisi-ja-etta-yrityksiin-syntyisi-uusia-tyopaikkoja/">muistuttanut</a>, että valtion velkakehityksen kääntäminen on työlästä ja samalla vuosien projekti.
&#8211; Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra sanoo.
EU:sta on kuitenkin tulossa lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja, ja uutta yhteisvelkaa on jo väläytelty. Purra <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-eu-vaikuttaminen-on-usein-lyhytjanteista-ja-hampaatonta-purra-vaatii-valtiojohtoa-voimakkaasti-ajamaan-unionissa-suomen-intresseja/">korostaa</a>, että jatkossa Suomen on ajettava unionissa voimakkaammin omaa etuaan.
&nbsp;

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista

Euroopan keskuspankin markkinaoperaatioista vastaava johtaja Isabel Schnabel varoittaa <a href="https://www.ft.com/content/80cbd05f-d722-411f-9bbe-155cd8c06f7e">Financial Timesissa</a>, että keskuspankki voi joutua muuttamaan rahapolitiikkaansa. Energian hintataso kohoaa hänestä entisestään, mikäli EU pitää kiinni päästötavoitteistaan. Saksan keskuspankin tuleva johtaja Joachim Nagel <a href="https://www.politico.eu/article/new-bundesbank-boss-warns-high-inflation-last/">kertoi</a> niin ikään inflaation voivan pysyä koholla pidempään kuin mitä EKP nyt arvioi.

Euroalueen inflaatio kiihtyi loppuvuonna 2021 viiteen prosenttiin. EKP:n tavoite on pitää inflaatio kahdessa prosentissa &#8220;keskipitkällä aikavälillä&#8221;, mikä tarkoittaa muutamaa vuotta. Energia kallistui selkeästi eniten ja nousua mitattiin hulppeat 26 prosenttia. Ruoan hinta kohosi 2,2 prosenttia vuoden aikana.
EKP:n mukaan energian hintapiikki tasaantuu, jolloin inflaatio vaimenee. Isabel Schnabelin mukaan energian hinta ei välttämättä pysy edes nykyisellä ja kohonneella tasolla, vaan sen voi olettaa kasvavan vihreän energiaremontin vuoksi vielä lisää. Toisin sanoen on odotettavissa, että bensiinin ja sähkön hinta kohoavat vielä nykyisistä tasoista.
Sähkön hinta nelinkertastui
Maakaasun kallistuminen viime vuoden aikana nelinkertaisti sähkön hinnan. Huippulukemiksi mitattiin lähes 200 euron hintalappu megawattitunnilta.
EU:n päästökaupan mukainen <a href="https://tradingeconomics.com/commodity/carbon">hiilitonnin hinta</a> ampaisi ylös, kun vähemmän saastuvien energiamuotojen sijaan joissain EU-maissa jouduttiin turvautumaan hiilivoiman käytön lisäämiseen. Päästökaupalla on tarkoitus ohjata energiantuotanto vähemmän saastuttaviin lähteisiin.
Sähkön kallistuminen luo inflaatiopaineita
Schnabelin mukaan sähkön kohonnut hinta voi johtaa jatkossakin kohonneeseen inflaatioon. Sähkön kallistuminen voi siirtyä kohoaviin palkkavaatimuksiin. Tästä ei ole vielä selkeitä merkkejä. Mikäli palkkataso jää inflaatiosta jälkeen, ostovoima kutistuu.
Toinen mahdollisuus on, että valtiot joutuvat myöntämään vähävaraisille kansalaisilleen energiatukia. Schnabel kertoi, että tästä on jo näkyvissä merkkejä.
EKP:n ennusteet menneet alakanttiin
Viime kesästä lähtien euroalueen inflaatio on kohonnut kuukausi kuukaudelta. EKP on sen sijaan pitkään arvellut hintojen nousupaineiden helpottavan. Se on joutunut rukkaamaan inflaatioennusteitaan ylös.
EKP on ollut syystäkin haluton seuraamaan Yhdysvaltoja ja Britanniaa rahapolitiikan tiukentamisessa. Mikäli keskuspankki lähtisi hillitsemään inflaatiota korkojen nostoilla, joutuisivat pahoin velkaantuneet euromaat vaikeuksiin lainanhoitokulujen kasvaessa.
EKP kiihdytti merkittävästi lainakorkoja alas painavia arvopaperien ostojaan pandemian alettua. Korkojen polkeminen nollan tuntumaan helpottaa lainanhoitokuluissa, mutta se voi myös houkuttaa velkaantumaan lisää. Esimerkiksi Suomen velkaluvut ovat kohonneet reippaasti.
EKP:n ikävä ongelma onkin, ettei sillä ole välttämättä mitään <a href="https://www.politico.eu/article/european-central-bank-europe-debt/">todellista keinoa</a> hillitä inflaatiota tarpeen vaatiessa.
&nbsp;
&nbsp;

Kohonnut inflaatio voi jäädä pitkäkestoisemmaksi – vihreä siirtymä nostaa sähkön ja polttoaineen hintoja myös jatkossa

Turkkilaiset saavat liirapohjaisille tallennuksilleen valtion valuuttakurssisuojan. Turkki maksaa liiratallettajille valuuttakurssitappioiden ja pankin tarjoaman talletuskoron erotuksen. Toisin sanoen jos liiran kurssi heikkenee niin valtio ottaa vakuutusyhtiön roolin. Tämä luo julkistaloudelle kaamean riskin. Valtion tappioita ei voi oikein kuitata muutoin setelikoneella. Se lisäisi inflaatiopaineita.

Maan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ilmoittaessa talletusvaihtoehdosta, maan keskuspankki myi aggressiivisesti ulkomaisia valuuttavarantojaan vahvistaen liiraa. Tämän ilmoittamattoman valuuttaintervention tarkoitus oli selvä: saada Erdoğanin julistuksen osoittavan toimivuutensa.
Teho on kestänyt jouluviikon ajan. Turkin liiran kurssi on kohonnut yli 18 dollarista 11 dollarin tuntumaan. Valuuttakurssimarkkinoilla tällaiset heilahtelut ovat erittäin poikkeuksellisia.
Valuuttavarannot tyhjenevät
Analyytikoiden mukaan valuuttakurssisuojaus on <a href="https://www.ft.com/content/5301a1ce-2658-4452-860c-4c19fbcaa037">piiloitettu koronnosto</a>. Talletusohjelma <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-21/erdogan-s-lira-rescue-is-a-hidden-rate-hike-with-fiscal-risks?srnd=premium-europe">vaarantaa valtiontalouden</a> ja samalla se siirtää valuuttariskin kaikille turkkilaisille eikä vain heille, jotka ovat pitäneet varallisuutensa liiroissa.
Maan keskuspankki on niin ikään astunut rulettipöydän äärelle. Keskuspankki ei ole ilmoittanut valuuttamyynneistään, mutta analyytikko laski <a href="https://www.ft.com/content/ac397d03-d738-42ca-8a59-4a2179a6f8b4">Financial Timesille</a> keskuspankin ostaneen liiroja noin 7 miljardin dollarin edestä.
Ulkomaiset valuuttavarannot loppuvat jossain kohtaa, jolloin liiran kurssia ei voi enää pönkittää. Turkin ja sen ulkomaiden välinen nettovarallisuusaste valahti saman tien pakkaselle.
Uhopuheita
Erdoğan on varma, että tällä erää hän nappaa niskalenkin markkinoista.
– Taistelemme inflaation ja korkojen aiheuttamaa kansansortoa vastaan. Tällä kertaa saavutamme haluamme tavoitteet, Erdoğan jyrisi.
Uhopuheen tavoitteet ovat jouluviikon alkupuolella maksaneet jo 15-17 miljardia dollaria. Rajuilla valuuttakurssiliikkeillä &#8211; ja jo pelkästään niiden mahdollisuuksilla &#8211; kutsutaan markkinoille päiväkauppavoittoa tavoittelevia henkilöitä. Yleensä epäonnistuneen politiikan määräilijät nimittävät heitä &#8220;keinottelijoiksi&#8221;.
Analyytikko Wolfgango Piccoli kirjoittaa talletusjärjestelmän olevan köyhien rahoittama rikkaiden talletussuojaohjelma. Varakkaat saavat suojattua liiratalletuksensa ja jos valuuttakurssi menee pieleen, kaikki maksavat laskun valtion kirstusta.
Piccoli kirjoittaa valtion rohmunneen lähes kokonaan valuuttakurssiriskin.

Turkki uhraamassa julkistaloutensa ja nettovarallisuutensa alhaisten korkojen vuoksi

Suomi saa velkarahaa huokeammalla korolla. Välimeren mailla on toinen tilanne: maiden lainakorot ovat EU:n korkoa korkeammat. Korkoerojen vuoksi jälkimmäiset maat hyötyvät merkittävästi EU:n yhteisvelasta. Suomelle tämä merkitsee tulonsiirtoa eteläisiin maihin. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kirjoitti aiheesta <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/sitten-kun-on-koronmaksun-aika/">Puheenvuoron blogissaan</a>.

Professori Matti Virén hämmästelee kansanedustaja Johannes Koskisen (sd.) laskelmia siitä, että Suomen kokema korkohaitta häviää elpymisvälineen pitkään takaisinmaksuaikaan ja pirteään talouskasvuun.
Virénin mukaan tällainen olettamus vaatii keskenään yhteensopimattomia talousmuuttujia. Korkotason pitäisi pysyä nollan tuntumassa vuosikymmenten ajan samaan aikaan, kun inflaatio ja talouskasvu porskuttelisivat noin kahden prosentin nousussa.
– Ongelma vaan on, että tällainen skenaario ole mahdollinen, Virén huomauttaa.
Merkittävä korkoansa
Hänen mukaansa Koskisen esittelemässä skenaariossa korot eivät todellakaan pysy nollassa. Suomen elpymisvälineen maksuosuus (6,6 miljardia euroa) kaksinkertaistuisi helposti Koskisen talouskasvuvisiossa.
Virén huomauttaa toisin sanoen merkittävästä &#8220;korkoansasta&#8221;. Nollakorkoja on ylläpidetty erityisesti siksi, että erityisesti Italian talouskasvu on junnannut paikoillaan.
Lisäpaketteja odotellessa
Virén muistuttaa, ettei kyseinen EU-paketti jääne ainutkertaiseksi. Mahdollisilla uusilla paketeilla olisi sama Suomen taloushaitta kuin nyt viriteltävällä paketilla. Hän ei tarkastele vaihtoehtoa, että Suomi olisikin yhtäkkiä nettosaajamaiden joukossa uusien pakettien kohdalla.
Hänen mukaansa Kreikan ja Italian velkaisuusasteet ovat niin korkeita, ettei EU:lla kenties ole muuta vaihtoehtoa kuin velkaantua näiden maiden puolesta. Hän arvelee, ettei EU:n velkaantuminen pysähdy tähän.
– Mutta miksi se pysähtyisi, jos halpaa rahaa on yllin kyllin tarjolla? Virén kysyy.