Hintatason muutokset näkyvät: aiempaan verrattuna ruoan, asumisen ja sähkön hinta on laskenut.  Lue lisää >

Korkotason nousu euroalueella on siivittämässä EU:n matkaa yhä pidemmälle kohti velka- ja tulonsiirtounionia. EU-komission heinäkuisen tiedonannon mukaan EU:n kaikkiaan noin 800 miljardin euron elvytyspaketin korkomenot ovat vuosina 2021–2027 jopa 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Suomelle kohdistuva osuus elvytyspaketista on kutistunut sadoilla miljoonilla euroilla, mutta maksettavaa on tulossa enemmän.  Lue lisää >

Euroopan keskuspankin markkinaoperaatioista vastaava johtaja Isabel Schnabel varoittaa Financial Timesissa, että keskuspankki voi joutua muuttamaan rahapolitiikkaansa. Energian hintataso kohoaa hänestä entisestään, mikäli EU pitää kiinni päästötavoitteistaan. Saksan keskuspankin tuleva johtaja Joachim Nagel kertoi niin ikään inflaation voivan pysyä koholla pidempään kuin mitä EKP nyt arvioi.  Lue lisää >

Turkkilaiset saavat liirapohjaisille tallennuksilleen valtion valuuttakurssisuojan. Turkki maksaa liiratallettajille valuuttakurssitappioiden ja pankin tarjoaman talletuskoron erotuksen. Toisin sanoen jos liiran kurssi heikkenee niin valtio ottaa vakuutusyhtiön roolin. Tämä luo julkistaloudelle kaamean riskin. Valtion tappioita ei voi oikein kuitata muutoin setelikoneella. Se lisäisi inflaatiopaineita.  Lue lisää >

Suomi saa velkarahaa huokeammalla korolla. Välimeren mailla on toinen tilanne: maiden lainakorot ovat EU:n korkoa korkeammat. Korkoerojen vuoksi jälkimmäiset maat hyötyvät merkittävästi EU:n yhteisvelasta. Suomelle tämä merkitsee tulonsiirtoa eteläisiin maihin. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kirjoitti aiheesta Puheenvuoron blogissaan.  Lue lisää >