Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

korkoriski

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona. Käsittelyn pohjana oli tiistaina valmistunut valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti puheessaan hallituksen määrätietoista etenemistä hallitusohjelman kanssa.

Vuoden 2024 talousarvioehdotus on 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtion lopullinen nettolainanottotarve ylittänee 10 miljardia euroa, kertoi Riikka Purra.
&#8211; Tilanne on julkisen talouden näkökulmasta vakava. Julkisen velan kasvu on vaarallisen nousevalla uralla. Hallitus jatkaa määrätietoisesti entistä ajankohtaisemman hallitusohjelmansa toteuttamista.
&#8211; Hallituksen päättämistä sopeutustoimista huolimatta alijäämä kasvaa yli kolmen prosentin vuonna 2024 ja edelleen noin 3,4 prosenttiin vuonna 2025. Talouden näkymät ovat kovin epävarmat. Uusi ennuste valmistuu ensi viikolla, eikä se tule näyttämään parempaa vaan huonompaa.
&#8211; Julkisen talouden velkasuhde on ensi vuonna lähes 77 prosenttia. Taakka on kasvanut vuosikausia samaan aikaan kun muut Pohjoismaat menevät toiseen suuntaan.
<h4>Velkasuhde nousevalla uralla</h4>
Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen sekä kasvavat velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla myös jatkossa, myönsi Purra.
&#8211; Talouden kuva on toden totta utuinen, ja tulevaan kasvuun ja verotuloarvioon liittyy merkittävä määrä epävarmuutta. Geopoliittinen tilanne ei helpota talouden tilannekuvan muodostamista. On varauduttava ikäviin yllätyksiin ja riskien realisoitumiseen. En voi liiaksi korostaa, kuinka vakava tilanne on. Poliittisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan määrätietoisuutta, rohkeutta ja selkärankaa.
<h4>Hallitus oikealla tiellä</h4>
Purran mukaan tilannekuva vahvistaa sitä käsitystä, että hallituksen talouspoliittinen strategia on oikea ja tarpeellinen.
&#8211; Palaamme noudattamaan kurinalaista budjettipolitiikkaa. Palaamme tiukkaan kehysmenettelyyn, josta edellinen hallitus lipsui ja luopui.
&#8211; Kehysmenettely pitää meidät poliitikot kurissa ja tarjoaa kuluttajansuojaa äänestäjälle ja veronmaksajalle. Meillä ei ole varaa enää kalliiseen intressiryhmätalouspolitiikkaan. Kehystaso nousee vaalikauden keskivaiheilla, ja tämä johtuu siitä, että joudumme valitettavasti varautumaan edellisen hallituksen luomaan menopaineeseen sote-uudistuksesta. Hyvinvointialueiden talous on huonossa kunnossa, ja varsinkin kalliit ostopalvelut vievät alueiden talouden rankasti alijäämäiseksi jo kuluvana vuonna, arvioiden mukaan jopa 1,3 miljardia euroa, pahimmassa tapauksessa enemmän.
&#8211; Aika näyttää, mikä on alueiden elinkelpoisuus. Hallitusohjelmassa on joitakin kirjauksia siitä, miten alueiden taloudenpitoa saadaan parannettua, mutta nykytilanteen valossa näkymä on täälläkin synkkä. Hyvinvointialueiden paisuvat menot on pakko saada kuriin, koska ikääntyminen joka tapauksessa takaa rahantarpeen kasvun.
<h4>Korot riskinä</h4>
Valtiovarainvaliokuntakin kiinnitti huomiota valtion korkoriskeihin. Muutamia vuosia sittenhän keskuspankit painoivat yleisen korkotason nollaan tai sen alle. Myös pitkät valtiolainojen korot painuivat nollaan rahapolitiikan tuolloisen virityksen vuoksi, muistuttaa Purra.
&#8211; Korkolasku tulikin sitten kaikesta huolimatta maksettavaksi – hallituksen talousarvioehdotuksessa ensi vuodelle korkoihin budjetoidaan yli kolme miljardia euroa. Korkolasku on poissa kaikesta hyvästä, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, turvallisuudesta. Valtion velan kasvavat korkokulut ja krooniset alijäämät johtavat yhdessä epäedulliseen velkadynamiikkaan ja velkasuhteen kasvuun.
<h4>Hallitus ei kalastele suosiota vaan tekee välttämättömiä asioita</h4>
Purran mukaan on olemassa selvä riski siitä, että Suomi ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa alijäämälle asetetun kolmen prosentin viitearvon ensi vuonna.
&#8211; Loppusuoralla valmistumassa olevissa säännöissä kolmen prosentin alijäämän ylitys on peruste toimenpiteiden käynnistämiselle – mikä siis tarkoittaa uusien julkista taloutta vahvistavien toimien toteuttamista jo pian. Lisää säästöjä, enemmän kuin hallitusohjelmassa.
&#8211; Lunta tulee siis tupaan, mutta sitä suuremmalla syyllä hallitus pitää kiinni uskottavasta, määrätietoisesta ja tehokkaasta talouspolitiikasta hyvin vaikeassa tilanteessa. Se ei aina ole yksinkertaista eikä välttämättä äänestäjien suosiossa, mutta täysin välttämätöntä.
Puheenvuoro katseltavissa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-72-2023?DVR=1&amp;dvrstart=20231213085736&amp;dvrduration=457000">eduskunnan sivuilla</a> &gt;

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät ministerille <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_547+2022.aspx">kirjallisen kysymyksen</a>, jossa he muun muassa tiedustelevat velkaantumisen vaikutusta Suomen julkisen talouden kestävyyteen.

Viime aikoihin saakka markkinoilla todistettiin vuosia jatkunutta, historiallisestikin epätyypillistä rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä. Finanssikriisin 2008 jälkeen Suomi on velkaantunut nopeasti. Kuluneella kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut erityisen avokätistä, ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Veikko Vallin ilmaisivat kirjallisessa kysymyksessään pitkään jatkuneen huolensa velkaantumiskehityksen seurauksista ja korkojen kääntymisestä nousuun. Samaa huolta ovat tuoneet julki myös lukuisat asiantuntijat.
– Suomen BKT per capita on samalla tasolla kuin 14 vuotta sitten. Julkinen velka on kasvanut samana aikana 60 miljardista 160 miljardiin euroon, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen huomautti Twitterissä 14.10.2022.
OP-ryhmän toimitusjohtaja Timo Ritakallio totesi kesäkuussa hallituksen tehneen julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille sillä ajatuksella, että korot ovat nollassa tai negatiivisia eivätkä nousisi suuresti.
”Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla”
Vuoden 2023 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (mukaan lukien rahastotalouden velka) arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on noin 56 % suhteessa BKT:hen. Vuoden 2022 kolmannen lisätalousarvioesityksen myötä velka-arvio kohosi 10 miljardilla eurolla merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin varautumisen vuoksi. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelalla.
– Hallitus nostaa itsekin esiin arvion julkisen talouden epätasapainon jatkumisesta, Sakari Puisto ja Veikko Vallin huomauttavat.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 todetaan: &#8220;Julkinen velka suhteessa BKT:een kohosi korkealle tasolle koronapandemian vuoksi eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui v. 2021 hetkellisesti. Velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen heti vuodesta 2023 lähtien. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa mm. väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.&#8221;
Valtionvelan korkoarvioon roima korotus
Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen tilanne on, että valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023, mikä on noin miljardi euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
– Valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisävelkaa jo pelkkään korkojen maksuun, Puisto ja Vallin toteavat.
He viittaavat myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen antamaan vielä karumpaan arvioon.
– Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 %:n keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja, Pakarinen kirjoitti Twitter-sivullaan 22.10.2022.
Euribor vuoden 2009 tasolla
Talouden tulevaisuudennäkymät ovat monin tavoin epäselvät. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä 2,778 % (21.10.2022), kun se vielä alkuvuodesta oli negatiivinen. Viimeksi euribor on ollut samalla tasolla vuonna 2009. Tuoreen ennusteen mukaan euribor nousisi alkuvuodesta 2023 jo yli kolmeen prosenttiin.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuvaili STT:n haastattelussa euriborin viime aikojen poukkoilua hyvin poikkeukselliseksi ja totesi sen heijastavan epävarmuutta siitä, millaisia korkopäätöksiä Euroopan keskuspankki EKP tulevaan kesään mennessä tekee.
Velkaantumiskehitys ongelma myös Tampereella
Sakari Puisto ja Veikko Vallin tiedustelevatkin asiasta vastaavalta ministeriltä, mikä on valtion lainamäärän velkarakenne ja lainojen vuosittaiset erääntymiset sekä pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika. Lisäksi he kysyvät, millainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmällä pitäen, että euribor-korot edelleen nousevat, miten tilanne voi vaikuttaa velkojen uudelleenrahoitukseen uusilla lainoilla sekä luottoluokitukseen ja onko ministeriö tehnyt stressitestejä korkojen nousun varalle.
Puisto ja Vallin kuuluvat myös Tampereen kaupunginvaltuustoon, jossa he vastikään jättivät vastaavan kaltaisen valtuustokyselyn. Kaupungin tulorahoituksen taso on jo vuosia ollut riittämätön suhteessa investointitasoon.
&nbsp;

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”