Perussuomalainen 1/2024

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

korkokustannukset

Suomen seuraava hallitus todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti tänään aamupäivällä Ilta-Sanomien vaaligrilli-ohjelmassa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat jo aiemmin sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa. Nyt vihreät kuitenkin vihjailee lipsuvansa siitä, mitä on sovittu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen johdolla eduskunta hyväksyi kesällä 2021 EU-elvytyspaketin eli yhteisvelkajärjestelyn, josta Suomelle koituu miljardien tappiot. Suomen seuraava hallitus myös todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin ja yhteisvelkaan.
Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi tänään Ilta-Sanomien vaaligrilli -ohjelmassa, että Suomen kanta seuraavaan tukipakettiin on kielteinen, koska kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa.
&#8211; Meillä on eduskunnan yhdessä sovitut lausumat elvytyspaketin käsittelyn yhteydessä, joissa sanotaan selvästi, että Suomi ei halua enempää yhteistä velkaa eikä veroja unionitasolle, Purra sanoo. Hän oli tänään keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kanssa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009483952.html">haastateltavana</a> Ilta-Sanomien vaaligrillissä.
Vihreät väläyttää jo lipeävänsä sovitusta
Lähtökohtaisesti Suomi ei siis tule hyväksymään uusia EU-yhteisvelkapaketteja. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sanna-marin-ilmoitti-topakasti-vastustavansa-eu-yhteisvelkapaketteja-purra-ei-ole-uskottavaa/">vakuutteli eilen</a> samaa eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä esiintyen uusien EU-pakettien vastustajana.
Kuitenkin osa puolueista on jo nyt lipeämässä sovitusta: esimerkiksi vihreät <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009466724.html">väläyttelee jo</a>, että se saattaa olla valmis siihen, että Euroopan unioni ottaisi vastaisuudessakin yhteisesti velkaa.
Vaarana onkin, että kun EU:n no bailout -periaatteesta on jo kerran luistettu, unionissa on houkutusta pyrkiä tekemään sama uudestaan. Mikäli asia on perussuomalaisista kiinni, Suomi ei tule enää osallistumaan uusiin tukipaketteihin.
Korkokuluista kertyy karmeasti maksettavaa
EU-elvytyspaketin maksaminen alkaa vuonna 2028. Taloudellisesti paketti oli jo alun alkaenkin suomalaisten kannalta surkea.
Purra huomauttaa, että Suomen 6,6 miljardin maksuosuus elvytyspaketista on nykyisellä korkotasolla nousemassa jopa 10 miljardiin euroon.
&#8211; Minua ihmetyttää, kuinka vähän elvytyspaketista puhutaan näiden eduskuntavaalien alla. Nyt puhutaan illasta toiseen muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta siitä ei puhuta, että Marinin hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa, Purra sanoo.
Uutta EU-pakettia pukkaa
Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on siis hyvin todennäköisesti edessä. Jo kesän kynnyksellä luultavimmin esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi tulossa voi olla ennallistamisasetus.
Kepun Saarikko on aiemmin ilmoittanut vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa – vaikka hyväksyi edellisen paketin Marinin hallituksessa. Saarikko toisti aiemman kantansa ja totesi, että jatkossa komission suunnitelmiin – esimerkiksi koskien suvereniteettirahastoa – tulisi vaikuttaa aikaisemmassa vaiheessa.
&nbsp;

Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa

Elpymisväline oli lähtökohtaisestikin Suomen kannalta surkea, ja nousevat korkokustannukset heikentävät Suomen tilannetta vielä entisestään, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto <a href="https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000009480170.html">toteaa</a> Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Talouslehti Financial Times uutisoi alkuvuodesta EU:n yhteisvelan ennakoitua suuremmiksi kohonneista kustannuksista. Tähän vaikuttavat Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka ja korkojen nousu, mikä vaikeuttaa elpymisvälineen rahoittamista.
Käytännössä kyse on siitä, että EU joutuu maksamaan liikkeelle laskemistaan velkakirjoista aikaisempaa kovempaa korkoa. Se lisää elpymisvälineen rahoittamiseen käytettävän yhteisvelan kustannuksia.
Perussuomalaiset varoittivat etukäteen
Alun perin Suomen saannon arvioitiin olevan 3,2 miljardia euroa. Sittemmin arvio on tullut alas ja on enää enintään 2,6 miljardia. Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta sen sijaan on käyvin hinnoin peräti 7,2 miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan vielä sisällä yhteisvelasta syntyviä korkokuluja, jotka tulevat kokonaisuudessaan maksettaviksi vuosina 2028—2058.
– Ennen elpymisvälineen hyväksymistä varoitimme, että korkokulut voivat kasvattaa maksuamme paljon ja että tukipakettia ollaan hyväksymässä ilman tietoa todellisista kustannuksista, kansanedustaja Sakari Puisto huomauttaa.
Saarikko ei hahmota korkokustannuksia
Eduskuntakauden lopussa Puisto esitti kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikolle kysymyksen elpymisvälineen nousseista korkokustannuksista ja jätti perään kirjallisen kysymyksen.
Vastauksessa todettiin seuraavaa: &#8220;Tulevista korkokustannuksista vuosille 2028—2058 ei ole tällä hetkellä saatavissa luotettavaa arviota. Korkomenot riippuvat tulevasta elpymisvälineen lainanlyhennyssuunnitelmasta ja vallitsevista markkinakoroista vuoteen 2058 asti.&#8221;
– Vastauksessa ei edes yritetty hahmottaa, mitä korkokustannukset voivat olla. Kun Suomen maksuosuus on nykyisen arvion mukaan 7,2 miljardia euroa, yhteisvelan takaisinmaksuaika vuoteen 2058 asti ja vallitseva markkinakorko tälläkin hetkellä 3–4 prosentin tasoa, on kuitenkin selvää, että kyse on mahdollisesti miljardeista.
– Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla, Puisto muistuttaa.
&nbsp;

Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: “Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”

korkokustannukset

Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa

Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: “Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”

Uusimmat

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Viikon suosituimmat

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024