Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

Komissio

Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähettänyt Euroopan komissiolle <a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3723692/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf/13b5b8c6-d4c9-77e3-fb81-fb2b5637a2e9/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf?t=1716449707409">kirjeen</a>, jossa ehdotetaan uusia, innovatiivia ratkaisuja laittoman siirtolaisuuden torjuntaan. Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.
Äskettäin hyväksytty EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus auttaa EU:ta hallitsemaan paremmin muuttoliikkeen sisäistä ulottuvuutta, mutta muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden hallintaan tarvitaan uusia keinoja, <a href="https://x.com/Sisaministerio/status/1793567074406834501">kertoo</a> sisäministeriö tiedotteessaan. Niinpä Suomi lähetti toukokuun puolivälissä yhdessä 14 muun EU-maan kanssa Euroopan komissiolle kirjeen, jossa hahmotellaan uusia, innovatiivia ratkaisuja laittoman siirtolaisuuden torjuntaan.
Ehdotettuihin ratkaisuihin sisältyvät kolmansien maiden kanssa tehdyt yhteistyösopimukset, palautusten tehostaminen, turvallisen kolmannen maan käsitteen uudelleenmäärittely sekä liikkumavaran lisääminen niille jäsenmaille, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa.
Kirjeessään 15 jäsenmaan ryhmä alleviivaa komissiolle tarvetta monen tyyppisille toimille ja työkaluille, sekä kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä niin kansallisella kuin EU-tasolla. Komissaari Ylva Johanssonille osoitetun <a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3723692/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf/">kirjeen</a> ovat Suomen sisäministeri Mari Rantasen lisäksi allekirjoittaneet Bulgarian, Tšekin tasavallan, Tanskan, Viron, Kreikan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan ja Romanian ministerit.
<h4>EU:n turvapaikkajärjestelmään kohdistuu kestämätön paine </h4>
Ministerit korostavat sitä, että EU:n turvapaikkajärjestelmään kohdistuu tällä hetkellä kestämätön paine tulijamäärien kasvaessa. Tämä vaarantaa EU-maiden vakauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja lisää polarisaation riskiä yhteiskunnissa. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että EU-jäsenmaiden yhteenkuuluvuuden tunne katoaa.
Kirjeessä ehdotetaan yhteistyön laajentamista muuttoreittien varrella olevien maiden kanssa, jotta pakolaisista voitaisiin huolehtia lähempänä heidän lähtöalueitaan. Esimerkkeinä mainitaan Turkin ja Tunisian kanssa aiemmin solmitut EU-sopimukset sekä Italian ja Albanian kahdenvälinen sopimus Välimereltä pelastettujen pakolaisten kuljettamisesta Albaniaan.
<h4>Palautuskeskuksia EU:n ulkopuolisiin maihin</h4>
Ministerit pitävät perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden palauttamista tärkeänä osana laittoman siirtolaisuuden hallintaa. Ne, joilla ei ole oikeutta oleskella EU-alueella on palautettava pikaisesti. Tämä on tärkeää sekä jäsenmaille koituvien haittojen minimoimiseksi että laittoman maahantulon kannustimien vähentämiseksi.
Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.
Myös turvapaikan saaneet voitaisiin sijoittaa EU:n ulkopuolisiin maihin
Turvallisten kolmansien maiden käyttöä ehdotetaan myös myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sijoittamiseen. Tätä varten EU:n tulisi tarkistaa turvallisen kolmannen maan määritelmää lainsäädännössään.
Ministerit vaativat EU:lta myös uusia, tehokkaita keinoja välineellistetyn maahantulon torjuntaan. Esimerkkeinä uhista mainitaan Venäjän ja Valko-Venäjän hybridioperaatiot rajanaapureitaan vastaan. Myös ihmissalakuljetusta vastaan halutaan taistella tehokkaammin.
<hr />
Korjaus 26.5.2024 klo 23:40: jutussa luki aiemmin: &#8220;Yhdeksi ratkaisuksi palautusten tehostamiseen ehdotetaan sitä, että ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joiden palauttaminen heidän kotimaahansa ei ole heti mahdollista siirrettäisiin turvallisessa kolmannessa maassa sijaitsevaan palautuskeskukseen odottamaan pääsyä kotimaahansa.&#8221; -&gt; muutettu muotoon: &#8220;Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.&#8221;

Siirtolaispaine kestämätön, lisäkeinoja ehdottavat nyt yhdessä Suomi, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Romania

Pääministeri Petteri Orpo oli Euroopan parlamentin täysistunnon vieraana. Pääministerin puheen jälkeen kuultiin eri poliittisten ryhmien ryhmäpuheenvuorot, minkä jälkeen keskusteluun osallistuivat useimmat suomalaismepit. Puheenvuoron piti myös ECR-ryhmän Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner.

Puheenvuoronsa aluksi Pirkko Ruohonen-Lerner joutui korjaamaan sosialistien ryhmäpuheen karkeuksia. Espanjalainen Iratxe García Pérez (S&amp;D) oli sättinyt Petteri Orpoa väittäen muun muassa, että Suomessa äärioikeisto istuu hallituksessa ja sen jäsenenä on natsiksi julistanut ministeri.
&#8211; Suomessa ei ole äärioikeistopuoluetta hallituksessa. Meillä on isänmaallinen hallitus, joka tekee parhaansa korjatakseen edellisen sosialistihallituksen katastrofaalisen perinnön ja jättämänsä suunnattoman velkataakan, jota ei voida hoitaa ottamalla uutta velkaa ja jatkamalla holtitonta taloudenhoitoa, Ruohonen-Lerner korosti.
Hallitus toimi itärajalla päättäväisesti
Rajaturvallisuus nousi esiin Orpon puheessa ja sitä seuranneessa keskustelussa. Viime syksynä Venäjä aloitti hybridioperaation Suomen rajalla käyttäen siirtolaisia aseena.
&#8211; Suomen hallitus toimi asiassa erittäin päättäväisesti sulkiessaan koko itärajan, Ruohonen-Lerner kehui.
&#8211; Laittomien maahantulijoiden rajanylitykset on estettävä tarvittaessa voimakeinoin. On muistettava, että Suomen rajavartijat turvaavat koko EU:n yhteistä ulkorajaa.
Tukea Ukrainalle lisättävä
Orpon puheenvuorossa ja sitä seuranneessa keskustelussa painottui myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja tarve tukea Ukrainaa ja sen kansaa sen taistelussa venäläisimperialismia vastaan.
&#8211; Brutaalia hyökkäyssotaa kolmatta vuotta käyvä Venäjä on äärimmäisen arvaamaton. Tämän johdosta kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin on syytä varautua, painotti Ruohonen-Lerner puheenvuorossaan.
&#8211; Tukea Ukrainalle on jatkettava ja entisestään voimistettava. Ukrainan on voitettava tämä sota, ja on velvollisuutemme tehdä kaikkemme, jotta tämä tavoite saavutetaan.
Päättäväisyyttä poliittisia lakkoja vastaan
Ruohonen-Lerner korosti myös vastuullisen taloudenpidon tärkeyttä koko EU:ssa ja kaikissa sen jäsenmaissa. Hän nosti tyytyväisenä esiin sen, että Suomi ei ensimmäistä kertaa historiassaan tukenut vastuuvapauden myöntämistä Euroopan komissiolle. Päätöksen taustalla oli EU:n tilintarkastustuomioistuimen huolestuttavat havainnot EU-budjetin menojen hallinnan olennaisista ja laajalle levinneistä virheistä.
&#8211; Euroopan talouden kilpailukyvystä on pidettävä huolta. On välttämätöntä, että Suomen talous saadaan jälleen oikeille urille. Toivonkin johtamaltanne hallitukselta päättäväisyyttä poliittisten lakkojen edessä, rohkaisi Ruohonen-Lerner pääministeriä puheensa lopuksi.

Ruohonen-Lerner tyrmäsi espanjalaismepin vuodatuksen: Suomessa ei ole äärioikeistopuoluetta hallituksessa

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päätti tiistaina 12. maaliskuuta suositella, että Euroopan parlamentti myöntää Euroopan komissiolle vastuuvapauden vuoden 2022 EU-budjetin toimeenpanosta. Suomi äänesti suositusta vastaan yhdessä neljän muun jäsenmaan kanssa.

Suomea kokouksessa edustanut valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että virheiden määrä EU-budjetin toimeenpanossa on noussut liian suureksi.
&#8211; Äänestimme ensimmäistä kertaa komission vastuuvapautta koskevaa suositusta vastaan. Komission pitää ryhtyä toimiin, jotta määrä kääntyy laskuun, Purra sanoo.
Suosituksen hyväksymistä vastustivat Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Vastuuvapaudesta päättää Euroopan parlamentti.
Valvontaa ja sääntöjen selkeyttämistä
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset osoittavat, että virheiden määrä on kasvanut selvästi. Virheillä tarkoitetaan maksuja, jotka eivät ole olleet sääntöjen mukaisia.
Tyypillisiä virheitä EU-rahoitteisissa toimissa ovat tukikelvottomat kustannukset, väärin lasketut henkilöstökulut ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen. Virheiden määrää voidaan vähentää erityisesti tehostamalla valvontaa ja selkeyttämällä sääntöjä.
Asioita pitää tehdä paremmin
Purra kuvaa virheiden määrän kasvua EU-budjetin toimeenpanossa huolestuttavaksi.
Vaikka Suomen kanta, jossa vastustettiin suositusta vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle, jäi vähemmistöön, Purra pitää Suomen lähettämää signaalivaikutusta tärkeänä.
&#8211; Paitsi että budjetissa olevien virheiden määrä on merkittävästi noussut, olemme panneet myös merkille maksamattomien sitoumusten kasvun. Lisäksi on havaittu ohjelmien ja toimeenpanojen edistämiseen liittyvää hitautta.
&#8211; Me haluamme tietenkin, että virheisiin puututaan ja tehdään asiat paremmin, jotta virhetaso saadaan laskuun. Tämä tarkoittaa valvonnan parantamista ja ylipäätään parempaa hallinnointia eli sääntöjen noudattamista. Sääntöjen myös tulee olla riittävän yksinkertaisia, Purra painottaa.

Valtiovarainministeri Purra: EU:n pitää vähentää virheitä budjetin toimeenpanossa

EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttaminen vaikuttaa maamme talouteen vuosikymmeniä. Toimiva sääntöpohjaisuus edellyttää kirjausten selkeyttä ja vähäistä tulkinnanvaraa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (ECOFIN) tiistaina 17. lokakuuta Luxemburgissa. Kokouksessa käsiteltiin Euroopan komission ehdotusta EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttamiseksi.
EU:n finanssipolitiikan säännöt asettavat hyväksyttävät rajat valtion velalle, ja velka-asteen perusteella sallitulle vuotuiselle budjettivajeelle. Sääntöjen tehtävä oli ehkäistä jäsenmaiden ylivelkaantuminen, sillä valuuttaliitossa kaikki jäsenmaat ovat epäsuorasti vastuussa toistensa taloudesta.
Finanssipolitiikan säännöt ovat auttamattomasti vanhentuneet, koska monet EU-maat ovat velkaantuneet enemmän kuin säännöt sallivat. Yhdellekään jäsenmaalle ei ole koskaan asetettu sakkomaksuja sääntöjen rikkomisen johdosta.
Sallittuja budjettivajeita käsittelevä sopimusteksti on liitteineen paisunut useamman sadan sivuisen paksuiseksi järkäleeksi, jota ei enää juuri kukaan ymmärrä. Tämä vaikeuttaa talouspolitiikan koordinointia.
Suomen eduskunnan EU-asioista vastaava suuri valiokunta on tuonut toistuvasti esiin, että taloussääntöjen noudattaminen on jäänyt heikoksi. Sääntöjen yksinkertaistamiselle, sitovuudelle ja tarkoituksenmukaisuudelle on siis selkeä tarve.
<h4>EU:n sääntöjen oltava selkeitä</h4>
Suomi on EU:n jäsenmaksuissa nettomaksaja, ja lisäksi lähes kaikkien EU:n lainsäädäntöhankkeiden ja lukemattomien pelastus- ja vakausvälineiden nettomaksaja. Suomella on siis voimakas taloudellinen intressi huolehtia siitä, että taloussäännöt ovat selkeät ja kohtelevat jäsenmaita yhdenmukaisesti.
Perussuomalaisten EU-politiikan pitkä linja näkyy nyt myös hallitusohjelmassa:
“Suomi on avoin joustavuuden lisäämiselle sovituissa alijäämä- ja velkakriteereissä räätä­löidysti, jos samalla edistetään uskottavasti markkinakuria ja talouden velkakestävyyttä sekä mahdollistetaan valtioiden velkajärjestely. Suomi ei hyväksy uudistuksia, jotka heikentävät jäsenvaltioiden kannustimia julkistalouksiensa tervehdyttämiseen ja kasvattavat rahoitus- ja makrovakausriskejä Euroopassa. Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan vastuuta omista veloistaan siten, että luottomarkkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää julkisen talouden kurinalaisuutta ja riskien vähentämistä.”
<h4>Sudenkuopat ovat yksityiskohdissa</h4>
EU-komission esitystä hallitus pitää oikean suuntaisena, mutta yksityiskohdissa on vielä paljon parantamisen varaa.
Komissio on esimerkiksi ehdottanut, että sopimuksen yksityiskohtia olisi mahdollista myöhemmin muuttaa niin sanotulla delegoidulla asetuksella, eli EU:n ilmoituksella. Tämä ei Suomelle käy.
Mikäli sopimusta joudutaan myöhemmin muuttamaan, sen on tapahduttava jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Suomen itsemääräämisoikeutta ei tule tarpeettomasti siirtää EU:lle.
Komissio on myös ehdottanut, että jäsenmaat voisivat saada aikalisää talouksiensa sopeutustoimille esimerkiksi investoinneilla tai rakenneuudistuksilla.
Valtiovarainministeri Purra kertoi lehdistötilaisuudessa, että Suomen kannalta on tärkeää, että velkasopeutuksen lykkäämisen oikeuttavat investoinnit tai uudistukset hyväksytetään muilla EU-mailla.
– Emme halua, että kutsumalla menolisäystä tulevaisuusinvestoinniksi olisi mahdollista vältellä julkisen talouden sopeutustoimia, Purra kommentoi lehdistötilaisuudessa.

Suomi suitsii velkaantumista myös EU:ssa – finanssipolitiikan sääntökirjausten oltava selkeitä, tulkinnanvaraisista säännöistä luovuttava

Kriisien uhka leijuu yllämme kuin joukko ukkospilviä: korkea inflaatio, työttömyys, korkojen nousu ja lama. Siinäkö Euroopan kohtalo? PS-meppi Laura Huhtasaari puntaroi ”Peruslinjalla”-haastattelussa, mitä meillä oikein on edessämme. 

Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta. Ovelle kolkuttavat pankki-, energia- ja ruokakriisi, – kaikki yhtä aikaa.
– Anarkia on vain kolmen lämpimän ateria päässä, pohdiskelee Laura Huhtasaari.
Katso Peruslinjalla-haastattelu (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Laura Huhtasaari: Anarkia on vain kolmen lämpimän aterian päässä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EU-saFk-WSs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Toimittaja Maria Asunnan haastattelussa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Kuvattu sunnuntaina 29.5. Youtube, 25 min 25 sek. 
<h4>Laittaako EU meidät pakkoremontoimaan kotimme?</h4>
Vihreä siirtymä on kaikessa kunnianhimossaan tiputtamassa monta pommia suomalaisten niskaan. On puhuttu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/puisto-eun-sosiaalinen-ilmastorahasto-on-torjuttava-emme-voi-lahtea-mukaan-eurooppalaisen-sosiaaliturvan-maksamiseen/">sosiaalisesta ilmastorahastosta</a> ja kättä väännetään <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/19112021_suv">hiilitullirajamekanismista</a>. EU-valiokunnan mukaan <a href="https://www.mtk.fi/-/metsaenergia">metsäenergia ei olisikaan uusiutuvaa</a> ja tämä tulisi huomioida maankäytön ilmastotavoitteissa.
EU:n suurenmoinen visio on myös <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-energiatehokkuusdirektiivi-ajaa-suomalaiset-kotitaloudet-taloudelliseen-ahdinkoon-tata-on-eun-niin-sanottu-vihrea-siirtyma/">energiatehokkuusdirektiivi</a>. Se tarkoittaisi, että suomalaisten olisi pakko remontoida jopa arvottomia kiinteistöjä. Moinen älyttömyys tulisi erittäin kalliiksi suomalaisille ja velkaantuneille kunnille. Lue: se ajaisi maamme kiihtyvällä nopeudella kohti katastrofia.
– Rakennusten peruskorjauksiinkaan ei aina saa lainaa, miten tähän sitten, Huhtasaari kysyy ja pitää pakkoremonttiprojektia toistaiseksi varsin epäselvänä ja mielivaltaisena ideana.
<h4>Kokoomus on komission taskussa</h4>
Laura Huhtasaari on nuuhkinut EU-tunnelmia meppinä kolmisen vuotta, vuodesta 2019.
– Me ei enää kumarreta itään, onneksi, mutta me kumarramme länteen. Toki yhteistyötä tulee tehdä, mutta yhteistyö ei ole sanelua, Huhtasaari sanoo ja harmittelee sitä, että Suomen etua lähestytään toistuvasti jonkun muun edun kautta, mutta ei ikiomista lähtökohdista.
Vuosi sitten perussuomalaiset <a href="https://www.youtube.com/watch?v=53LQkWiuMTo">varoittivat</a> miljardien Eu-elvytyspaketista, ja siinä he olivat <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">kaukaa viisaita</a>. Suomen oikeistopuolueita kuitenkin määritteli epäyhtenäisyys asiassa. Miksi esimerkiksi Kokoomus ei ottanut vaaria perussuomalaisten varoituksista?
– Kokoomus on komission taskussa, Huhtasaari sanoo ja miettii, johtuuko moinen ideologisesta halusta vahvistaa liittovaltiokehitystä vai jopa painostuksesta.
<h4>Tyynenä hulluuden keskellä</h4>
Koti-Suomeen pian palaava, eduskuntavaaliehdokkaaksi pyrkivä Laura Huhtasaari on kuvannut Euroopan Unionia ”hulluuden katedraaliksi”.
Miten ihmeessä hän on kestänyt sellaisen todellisuuden keskellä, edelleen iloisena ja tyynenä? Huhtasaari korostaa kristinuskon ja Jumala-suhteen merkitystä itselleen.
– Rauhasta käsin tulee tehdä päätöksiä, hän sanoo ja toivottaa kaikkien elämään paitsi rauhaa myös iloa.

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: “Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Elpymispaketilla ei ole mitään tekemistä koronan kanssa. Se on kohtalokas askel kohti tulonsiirto- ja velkaunionia. Kohti liittovaltiota, jossa velat, verot ja budjetti ovat yhteisiä ja päätösvalta keskitetty EU:n suurvalloille. &#8211; Jos se hyväksytään, rikotaan perussopimuksia ja itsenäisyytemme murenee. Harhaanjohtavat puheet kertaluonteisuudesta ja perussopimuksen mukaisuudesta ovat poliittista ja juridista saivartelua, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne.

Lulu Ranteen mukaan totuus elpymispakettineuvotteluistakin on täysin erilainen kuin mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin neuvotteli meille EU:ssa kuulemma loistavan sopimuksen ja olemme mahtavia voittajia. Tosiasiassa olemme suuri häviäjä.
&#8211; Elpymisvälineen vastustajille on Suomessa ilkuttu, ettei edes missään ns. nuukan nelikon maista (Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa tai Tanskassa), suhtauduta elpymisvälineeseen yhtä kielteisesti kuin Suomessa. Varmasti elpymisvälineen suomalaisille kriitikoille tulikin yllätyksenä ja pettymyksenä, miten helposti nämä maat kellahtivat selälleen ja taipuivat pakettiin.
”Me olemme suuri häviäjä”
Tai näin suomalaisille ainakin väitettiin pääministerin Marinin toimesta. Pääministeri kertoi heinäkuussa 2020 budjettineuvotteluista palatessaan, että onnistui neuvotteluissa paremmin kuin nuuka nelikko.
&#8211; Neuvottelujen lopputuloksena Suomi sai maatalouden rahoitustason säilymisen, nuuka nelikko otti jäsenmaksujen alennukset. MTK:n johtaja Simo Tiainenkin antoi tuoreeltaan hallitukselle täyden tunnustuksen siitä, että jäsenmaksualennuksen sijaan Suomi valitsi erillisrahat, 400 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen sekä 100 miljoonaa euroa Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen, Ranne sanoo.
&#8211; Tässä tuloksessa ja pääministerin käsityksessä omasta onnistumisestaan kiteytyy Suomen EU-neuvottelustrategian naivius. Suomen pehmeys ja miellyttämisen halu tunnetaan ja ulosmitataan EU:ssa täysimääräisesti. Toistan vielä: me olemme suuri häviäjä, Ranne sanoo.
Ruotsi neuvotteli tiukasti
Ranne haluaa tarkastella lähemmin pääministerin ”murskavoittoa” EU:sta ja nuukasta nelikosta:
&#8211; Marinin mainostama neuvotteluvoitto oli siis se, että saimme maataloudelle vuosille 2021-2027 yhteensä 500 miljoonan euron ”kuoren”. Kun sen vaikutus yhdistetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-järjestelmän rahoituksen yleiseen laskuun, Suomen vuosien 2021-2027 maatalousrahoitus paranee keskimäärin noin 21 miljoonaa euroa/vuosi nykyhinnoin ilmaistuna. Ilman elpymisvälineen rahoja. 
Toistan: maatalousrahoitus paranee 21 miljoonaa euroa per vuosi.
&#8211; Nuukan nelikon maat sen sijaan eivät saaneet vastaavaa maatalouskuorta. Sen seurauksena esimerkiksi Ruotsin maatalousrahoitus heikkenee noin 44 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen sijaan Ruotsi vaati ja sai 1 069 miljoonan euron vuotuisen jäsenmaksualennuksen. Jäsenmaksualennus on vuosien 2014-2020 kehykseen verrattuna noin 499 miljoonaa euroa suurempi joka vuosi. Huomioiden maatalousrahoituksen laskun, Ruotsi pääsi neuvotteluissa 455 miljoonaa euroa plussalle joka vuosi, Ranne huomauttaa.
&#8211; Onko sattumaa, että tämä summa 455 miljoonaa euroa on suunnilleen sama kuin Ruotsin vuotuinen maksuosuus elpymisvälineen 390 miljardin euron avustuslainasta?
Nuuka nelikko sai tahtonsa läpi
Nuukan nelikon muiden kolmen maan eli Tanskan, Hollannin ja Itävallan neuvottelemat jäsenmaksualennukset tuottivat niille samankaltaiset tulokset.
&#8211; Tanskan netto maatalouden rahoitustappioiden jälkeen on 218 miljoonaa vuodessa. Hollanti pääsee joka vuosi plussalle 684 miljoonalla eurolla ja Itävalta 539 miljoonalla eurolla. Jokaisen maan netto on samaa suuruusluokkaa, kuin niiden vuotuinen maksuosuus elpymisvälineen 390 miljardin euron avustuslainasta. Nuukan nelikon maat pääsevät neuvottelujen seurauksena joka vuosi satoja miljoonia plussalle. Toisin kuin Suomi.
&#8211; Suomen maksuosuus avustuslainasta on noin 220 miljoonaa vuodessa. Sitä kattamaan pääministeri Marinin tiimi voitti maatalousneuvotteluissa 21 miljoonaa vuodessa. Suomi maksaa jatkossa sellaiset 200 miljoonaa enemmän joka vuosi. Muut nuukan nelikön maat eivät näin joudu tekemään, Ranne muistuttaa.
Jäsenmaksualennuksia vuoteen 2027
Ranne sanoo edellä mainitusta löytyvän syyn nuukan nelikon periksiantamiseen.
&#8211; Komissio yksinkertaisesti kuittasi niille elpymisvälineestä tulossa olleen maksurasituksen jäsenmaksualennuksella. Tämä maksualennus jyvitettiin kaikkien muiden jäsenmaiden maksettavaksi. 
Nelikon neuvotteluvoimaa osoittaa myös, että jäsenmaksualennusten piti loppua kokonaan vuoden 2020 jälkeen. Nyt se jatkuu ainakin vuoteen 2027.
&#8211; Myös Saksa neuvotteli itselleen lähes 3,7 miljardin euron vuotuisen jäsenmaksualennuksen, nousua edelliseen kauteen 1,4 miljardia.
Peli on vihellettävä poikki nyt
Ranteen mielestä pääministeri Marin on joko neuvottelutaidoton tai käyttää mitä tahansa keinoja saavuttaakseen päämääränsä: tulonsiirto- ja velkaunioniin, liittovaltioon on päästävä keinoja kaihtamatta.
&#8211; Tämä enää yllätä. Se sen sijaan yllättää, että meidän virkakoneistomme ja mediamme eivät kykene tai halua tunnistaa ja raportoida, kun Suomea vedetään EU:ssa kölin alta.
&#8211; Suomi ei voi olla EU:n maksuautomaatti ja hyväksikäytettävä hölmö. Elpymispaketti pitää kaataa ja peli viheltää poikki nyt, kun vielä voimme, Ranne painottaa.

Ruotsi vaati ja sai yli miljardin euron jäsenmaksualennuksen elvytyspakettineuvotteluissa – ”Pääministeri Marin on joko neuvottelutaidoton tai käyttää mitä tahansa keinoja saavuttaakseen päämääränsä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mielestä hallituksen ensi vuoden talousarvio on karmiva. Velkaa otetaan, niin että tuntuu ja rahaa poltetaan kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin kanssa.

&#8211; Pääministeri Sanna Marin ei median kysyessä vaikuttanut itsekään olleen täysin varma sovitusta valtion rahoitustasosta, mutta se on nyt varmistunut 10,8 miljardia euroa alijäämäiseksi. Harva ymmärtää, että miljardi on luku, jossa on yhdeksän nollaa, Jari Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
&#8211; Jos Suomi lyhentäisi uutta velkaa euron sekunnissa, kestäisi reilut 300 vuotta maksaa se takaisin! Yhteensä Suomen velka uhkaa nousta ensi vuonna 130 miljardiin ja EU:n elvytyspakettiinkin ollaan lähtemässä 3,4 miljardin nettomaksuosuudella. Näiden takaisinmaksuun ei enää kirvesmiehen matematiikka riitä, mutta joka tapauksessa laskun kuittaavat tulevat sukupolvemme.
Hallitus ei säästä ideologiasta
Ronkainen myöntää, että oppositionkin mielestä velanottaminen ja elvyttäminen ovat koronakriisissä tarpeellisia ja jopa välttämättömiä toimia.
&#8211; Mutta toisin kuin hallitus, perussuomalaiset puhuvat myös säästämisen puolesta. Yksi säästökohde, jonka voi perustellusti kyseenalaistaa Suomen velkaantuessa kainaloitaan myöten on hyväntekeväisyys. Hyväntekeväisyyttä ovat mm. kiintiöpakolaisten määrän nostaminen 1 050 henkilöön ja kehitysavun määrän asettuminen arviolta 1,2 miljardiin euroon.
&#8211; Nämä asiat ovat hallituksen ideologialle kuitenkin niin tärkeitä, että säästäminen niistä ei tule kysymyksenkään. Päinvastoin, Ronkainen toteaa.
Tuhopoltto avasi ovet Eurooppaan
Esimerkiksi hän ottaa Kreikan Lesboksen saarella olevan Morian pakolaisleirin tulipalon, jota epäillään asukkaiden sytyttämäksi. Siitä huolimatta hallitus ilmoitti heti ottavansa Suomeen 11 alaikäistä asukasta kyseiseltä leiriltä.
&#8211; Haavoittuvimpien ryhmien sijasta Suomeenkin on tähän mennessä tullut lähinnä täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia nuoria miehiä. Auttamishaluja ei lieventänyt edes Kreikan viranomaisten tieto siitä, että tulipalon sytyttivät jotkut leirin asukkaista tahallaan protestina leirin eristämiselle koronapandemian vuoksi.
&#8211; Ja kun signaali kerran oli annettu, että tällaisella käänteisellä poltetun maan taktiikalla portit aukeavat Eurooppaan, niin kaksi päivää myöhemmin syttyi uusi tulipalo, Ronkainen kertaa.
Viro ei ota leiriläisiä
Ronkainen ruotii kovin sanoin myös hallituksen ajamaa EU-elvytyspakettia.
&#8211; Elvytyspakettikeskustelussa hallituspuolueet kysyivät, mikä sitten on perussuomalaisten vaihtoehto? Ei tarvitse katsoa kuin meren yli naapuriin. Viro, jolla on lähes mitätön valtionvelka, on saamassa jättipotin EU:n elvytyspaketista. Se jää noin kuusi miljardia saamapuolelle.
&#8211; Viro on ilmoittanut, että se ei ota yhtään pakolaista poltetulta Morian leiriltä, mutta taloudellista tukea leirin toimintaan se voi harkita. Paremmalla neuvottelutaktiikalla Suomi olisi voinut saada suuremman hyödyn elvytyspaketista. Oikealla politiikalla Suomi auttaisi pakolaistilannetta paikan päällä, jossa samalla rahalla pystytään hyödyttämään paljon suurempaa joukko, Ronkainen huomauttaa.
Suomi rähmällään EU:n edessä
Ronkaisen mielestä EU:n komission kaavailemat ja sen puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ilmoittamat uudistukset EU:n maahantulojärjestelmän tekemiseksi ”solidaarisemmaksi” ja ”humaanimmaksi” tarkoittanevat sitä, että Suomi vastaisuudessakin jakaa pakolaistaakka, vaikka nämä saapuisivatkin Kreikkaan tai Italiaan.
&#8211; Unkari ja Puola, tai edes naapurimme Viro, tuskin tulevat hyväksymään minkäänlaisia taakanjakomekanismeja. Suomi pääsee siis jakamaan taakkaa näidenkin maiden edestä luovuttaen lisää itsemäärämisvaltaansa EU:lle.
&#8211; Elvytyspaketin myötä taloutemme tulee jo olemaan sidoksissa EU:hun ja pian saatammekin huomata olevamme tilanteessa, jossa emme voi enää vaikuttaa omiin asioihimme edes niin halutessamme, Ronkainen arvioi.

Ronkainen: Hyväntekeväisyyttä velkarahalla – hallitus kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää ja törsää kehitysapuun 1,2 miljardia euroa

Suomella ei ole yhteisvastuumekanismeissa muuta kuin hävittävää, <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3056437841143056">kommentoi</a> puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.). Hänen mukaansa Suomen pitäisi noudattaa ainakin yhtä tiukkaa linjaa kuin muut pienet nettomaksajamaat Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Alankomaat.

Halla-aho kirjoittaa:
&#8220;Ei ole mikään ihme, että lahjoitusrahaston suurimmat edunsaajat ovat Italia ja Espanja. Ranska ja Saksa päättävät, mitä EU:ssa tehdään, ja kummankin maan pankeilla on huomattavia saatavia Italiasta ja Espanjasta.
Suomella ei ole yhteisvastuumekanismeissa muuta kuin hävittävää. Siksi Suomen pitäisi noudattaa edes yhtä tiukkaa linjaa kuin Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Alankomaat. Ne ovat pieninä nettomaksajina tässä tilanteessa Suomen luontainen viiteryhmä.
Komission esitys on taas yksi osoitus siitä, että laeilla ja säännöillä ei ole mitään merkitystä. Lait ovat alisteisia politiikalle. Kun jotakin halutaan tehdä, laki on se, joka venyy ja paukkuu. Tällainen toimintatapa tekee EU:sta lähinnä rikollisjärjestön ja asettaa oikeusvaltiopuheet naurettavaan valoon.
<div class="text_exposed_show">
On selvää, miksi komissio haluaa jakaa Etelä-Euroopan maihin lahjarahaa ilman ehtoja. Finanssikriisin jälkeen annettiin lainaa ja vaadittiin rakenteellisia uudistuksia. Ne aiheuttivat ei-toivottuja poliittisia reaktioita kuten EU-vastaista populismia, jolta halutaan tällä kertaa välttyä.
Etelä-Euroopan maiden julkinen talous oli kuralla jo ennen koronakriisiä. Tämä johtuu mm. siitä, että niiden verotusjärjestelmä on rikki, ja toisaalta puolueet ostavat vaaleissa ääniä palveluilla ja tulonsiirroilla, joita näiden maiden tuottavuus ja kilpailukyky eivät tue. (Jälkimmäinen toki koskee Suomeakin, mutta Suomi sentään osaa himoverottaa: kokonaisveroasteemme on korkeampi kuin Kreikassa, Italiassa tai Espanjassa.)
Kun kyseiset maat saavat entistä enemmän ilmaista rahaa, ja joku muu kuittaa niiden velat, arvatkaapa, kannustaako tämä niiden päättäjiä ryhtymään välttämättömiin mutta poliittisesti epäsuosittuihin talouden rakenteiden korjauksiin, menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin.
Suomalaisilla päättäjillä on jopa pohjoismaisessa vertailussa hyvin lapsekas ja mustavalkoinen suhtautuminen Euroopan unioniin. Koska EU edustaa kaikkea hyvää, kaikki mitä EU ehdottaa, on hyvää. Jos EU pyytää Suomea heittämään voltin, Suomi heittää voltin hyvän puolesta.&#8221;
</div>

Halla-aho EU-tukipaketeista: “Komission esitys on taas yksi osoitus siitä, että laeilla ja säännöillä ei ole mitään merkitystä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että Suomea ja muita EU-maita ajetaan velkavankeuteen uudella elpymisrahastolla ja muilla EU:n rahoitusmekanismeilla. 

Tavion mukaan jäsenmaita sidotaan EU:n alaiseen yhteisvastuuseen tahallisesti, jotta EU:n kontrolli jäsenmaihin kasvaisi talouspolitiikan kautta.
&#8211; EU-eliitti kasvattaa kontrollia jäsenmaihin härskisti koronakriisin varjolla, jotta mikään muu maa ei voi toistaa brexitin kaltaista eroamista EU-liittovaltiosta, Tavio sanoo.
EU rikkoo omia sääntöjään
Komission rahoitusehdotukseen sisältyy sekä suoria rahallisia avustuksia että lainoja. Tavio pitää ilmeisenä, että kokonaisuus ei ole hyödyksi Suomelle.
&#8211; EU rikkoo omia sääntöjään ja pistää muut maat maksamaan Italian ja Espanjan heikosta taloudenpidosta, Tavio moittii.

Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) keskusteli 18. helmikuuta komission ajamasta lyijyhaulien kiellosta, joka on järkyttänyt metsästäjiä, urheiluampujia ja Suomessa jopa armeijaa kustannusvaikutuksiltaan.
Kieltoa on ajettu sammutetuin lyhdyin EU-asetuksen liitteen muutoksella erillisessä asiantuntijakomiteassa. Sopua ei ole kuitenkaan saavutettu usean jäsenmaan vastustaessa kieltoesitystä. EU-parlamentissa kieltoa ajavat komission ohella sosialistien ja demokraattien ryhmä sekä vihervasemmisto.
Teuvo Hakkarainen nosti esiin kiellon epäsuhtaisuuden, huonon valmistelun sekä mielettömyyden niin kustannusten kuin valvonnankin näkökulmasta.
– Suurissa ja harvaan asutuissa maissa kieltoa olisi mahdoton valvoa, eikä kukaan tietäisi, missä kieltoalueen rajat milloinkin kulkevat, Hakkarainen painotti.
Rajoitukset korkeintaan pysyvään veteen
Komission esityksessä kieltoalueen muodostaisi jopa tilapäinen vesialue, kuten sadeveden täyttämä oja, tai näkymättömissä oleva lähde. Lisäksi ampujan tulisi määrittää vesistön ympärille joka suuntaan 300 metrin suojavyöhyke, jossa lyijypatruunaa ei saa pitää hallussa eikä ampua.
&#8211; Rajoitukset tulee sitoa korkeintaan pysyvään, näkyvään veteen, jotta ne ovat selkeitä ja oikeassa suhteessa mahdollisiin haittoihin, Hakkarainen ehdotti komissiolle.
Lähes kaikissa jäsenmaissa on jo tällainen kielto voimassa joko alue- tai lajikohtaisena. Komission edustaja myönsikin, että turvesuot olisi voitu jättää kiellon ulkopuolelle.
Ampumaradat jätettävä kiellon ulkopuolelle
Hakkarainen kritisoi myös esityksen taloudellista vaikutusarviota, joka huomioi pelkän metsästyksen eikä esimerkiksi urheiluammuntaa.
&#8211; Ampumaradat tulee jättää kiellon ulkopuolelle, Hakkarainen linjasi puheessaan mainiten Suomen mallin ympäristöluvitetuista ampumaradoista, joilla kontaminaatioriskejä voidaan hallita.
&#8211; Komission esitys on epäselvä sen suhteen, kuuluvatko myös ampumaradat kiellon piiriin.
Komission edustaja myönsikin urheilu- ja kilpa-ammunnan tilanteen jääneen kieltoesityksessä epäselväksi.
Jäsenvaltioille uutta lainsäädäntöä
Hakkaraisen mielestä kielto on mielivaltainen, sillä se törmännee jo perustuslaillisiin kysymyksiin jäsenmaissa, eikä kuulu oikeusvaltioon.
– Kielto jäisi hampaattomaksi tai jäsenvaltiot joutuvat säätämään uutta lainsäädäntöä. Tällainen lainsäädäntö voi törmätä monen maan perustuslakiin. Myöskään komission ehdottama käänteinen todistustaakka ei kuulu oikeusvaltioon, Hakkarainen totesi puheessaan.
Komission hampaissa jopa elinkeinot
Komission hampaissa ovat jälleen lailliset harrastukset, jopa elinkeinot. Seuraava, laajempi ampumakieltoesitys on jo koneistossa, Hakkarainen muistutti edustajakollegoitaan, tuomiten komission aikeet ”ideologiseksi projektiksi” tavoitteena ampuma-aseiden täyskielto, jota PS tulee vastustamaan.
– Tulemme tekemään kaikkemme näiden mielivaltaisten kieltojen pysäyttämiseksi, Hakkarainen jyrisi.
Myös kustannukset kiellon valvomisesta etenkin suurissa jäsenmaissa olisivat Hakkaraisen mukaan tähtitieteelliset.
– Onko tällainen kielto komission mukaan suhteellinen?
EU:n keskityttävä muuhun kuin näpertelyyn
Ympäristövaliokunnan varajäsen Laura Huhtasaari kommentoi tuoreeltaan käytyä keskustelua ja piti kieltohanketta tyyppiesimerkkinä tilanteesta, jossa Suomi ja suomalaiset joutuvat entistä enemmän puolustautumaan Brysselin mielivaltaa vastaan.
– Kielto ei ole miltään osin perusteltu tai suhteellinen. EU:n tulisi karsia kulujaan ja sopeuttaa toimintaansa Brexitin jälkeen eikä näperrellä tällaisia kieltoja, korosti Huhtasaari voimakkaasti.

PS-mepit Hakkarainen ja Huhtasaari vastustavat jyrkästi lyijyhaulien kieltoa: “Komission tavoitteena ampuma-aseiden täyskielto”

Suomessa metsästäjä-, urheiluampuja- ja reserviläispiirejä kuohuttanut ammusten lyijykielto on etenemässä kaikessa hiljaisuudessa EU:n päätöksenteon kulisseissa. Kielto on tarkoitus tehdä komission asetuksen muutoksella, jossa voimassaolevan asetuksen liitettä muutetaan.

Tämä johtaa siihen, että asiaa ei käsitellä parlamentaarisesti, vaan komissio päättää. Asiaa käsittelevä komitea kokoontuu 19.11. ja kiellosta äänestetään tuolloin. Ajatuksena on kieltää lyijyn käyttö kosteikkoalueilla ja niiden suoja-alueilla.
&#8211; On pöyristyttävää nähdä, että näin isoa asiaa ollaan ujuttamassa sammutetuin lyhdyin ilman parlamentaarista päätöksentekoa. Suomen konsensuspuolueet ovat olleet tästä aivan hiljaa, vaikka lyijykielto vaikuttaa lähes koko Suomeen, toteavat perussuomalaisten europarlamentaarikot Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen.
Komissio ehdottaa täyskieltoa
Lyijykielto ulottuisi 400 metrin päähän kosteikkoalueesta ja se sisältäisi kiellon pitää hallussaan lyijyammuksia tuolla alueella. Lisäksi kielto olisi voimassa paikoissa, joissa &#8220;ammus voi päätyä kosteikkoalueelle&#8221;.
Käytetty kosteikkoalueen määritelmä kattaisi 75 % Suomen pinta-alasta. Valvonnan helpottamiseksi komissio ehdottaakin kosteikkoisille maille kansallisesti asetettavaa täyskieltoa.
– Tällainen säännös vaikeuttaa metsästys- ja ammuntaharrastusta sekä reserviläistoimintaa ja on kyseenalainen jo perusoikeuksien näkökulmasta, korostavat kummatkin perussuomalaiset mepit.
Nettomaksaja-Suomen toimittava
Huhtasaari ja Hakkarainen vaativat, että Suomen hallitus irtisanoutuu jyrkästi tällaisesta ja äänestää kokouksessa tätä vastaan. Lisäksi mepit vaativat, että hallituksen olisi tehtävä kirjallinen julkinen selvitys lyijykiellon vaikutuksista metsästäjille, urheiluampujille ja reserviläisille.
– Olisi välttämätöntä, että eduskunta pääsisi keskustelemaan tästä ja tarvittaessa puuttumaan asiaan; tämäkin prosessi on surullinen esimerkki konsensuspuolueiden ihannoimasta EU-liittovaltiokehityksestä, jossa nettomaksaja-Suomi joutuu alistumaan Brysselin mielivallalle, päättävät Huhtasaari ja Hakkarainen.

Europarlamentaarikot Huhtasaari ja Hakkarainen: Metsästyksen lyijykieltoa ujutetaan saranapuolelta

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (perussuomalaiset/ID-ryhmä) jätti Euroopan komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n luontodirektiivin ohjeistuksesta suurpetopolitiikassa.

Suomessa suurpetokannat ovat kasvussa. Tällä vuosituhannella esimerkiksi karhujen määrä on noussut alle tuhannesta yksilöstä noin kahteen tuhanteen. Susia arvellaan olevan tänä vuonna noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Yhä lähemmäksi ihmisasutusta tulevat sudet ja karhut aiheuttavat pelkoa ja vahinkoa ihmisille sekä koti- ja tuotantoeläimille.
&#8211; Luontodirektiivin tulkinta on johtanut liian tiukkaan sääntelyyn ja uudet tulkintaohjeet saattavat tiukentaa sitä entisestään, erityisesti karhun, ilveksen ja suden osalta, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Joustaako komission linjaus?
Hän kysyykin, merkitseekö komission ehdotus luontodirektiivin uudesta ohjeistuksesta sitä, etteivät jäsenvaltiot enää voisi myöntää suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen erillisiä poikkeuslupia tai vuosittaisia kiintiölupia. Ja onko komission linjaus ja sen uusi ohjeistus suurpedoista täysin jäsenvaltioita sitova, myös juridisesti eli mahdollisissa kaatolupiin liittyvissä oikeudenkäynneissä?
&#8211; Joustaako komission linjaus kunkin jäsenvaltion tilanteen mukaan ottaen huomioon suurpetojen muuttuvat kannat ja reviirit, eli voiko jäsenvaltio jatkossakin myöntää kaatamiseen kiintiö- ja erillislupia? Hakkarainen kysyy.
Hän toteaa, että luontodirektiivin suojeluluokituksia tulisi muuttaa niin, että suurpedot olisivat kevyemmän sääntelyn piirissä, mutta tämän toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä:
&#8211; Komission sääntely näyttää päinvastoin kiristyvän ja on syytä selvittää, miten tiukasti se sitoo jäsenmaiden suurpetopolitiikkaa, toteaa Hakkarainen.
Merimetsot koko Euroopan harmina
Hakkarainen jätti kirjallinen kysymyksen myös merimetson siirtämisestä metsästyslain soveltamisen piiriin.
Merimetsot aiheuttavat huolta ja harmia ympäri Eurooppaa. Kantojen nopea kasvu on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Niiden ravinto koostuu enimmäkseen silakasta, särkikaloista ja ahvenista, ja siten ne verottavat kalastajien saaliita. Ne pesivät suurissa, tuhansien ja jopa kymmenien tuhansien yksilöiden yhdyskunnissa, jolloin ulostetta kertyy huomattavasti.
Voimakkaan emäksinen uloste tappaa puustoa ja kasvillisuutta, haisee yhdyskunnasta jopa satojen metrien päähän ja likaa vesistöä, uimarantoja, luotoja, saaria sekä rakennuksia. Siten merimetsoista voi olla taloudellista haittaa myös vapaa-ajan asuntojen omistajille.
Ongelma siirtyy paikasta toiseen
Lintudirektiivi suojelee merimetsoa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin myöntää lupia kannan rajoittamiseen tähtääviin toimiin. Häirintä toimii vain väliaikaisesti, sillä se siirtää ongelman paikasta toiseen. Suojelumetsästys ja munien öljyäminen ovat tehokkaimpia keinoja.
Suomessa lupien saaminen on kuitenkin hankalampaa ja hitaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Hakkarainen toteaa, että tehokkain tapa päästä eroon paikoin hyvinkin piinaavasta ongelmasta olisi se, että merimetsoa metsästettäisiin.
&#8211; Siksi kysynkin komissiolta, voidaanko merimetso siirtää lintudirektiivin liitteeseen II, jolloin se kuuluisi metsästyslain soveltamisen piiriin?
Tiedotus olisi tarpeen
Hakkarainen penää komissiolta myös tehokasta tiedottamista:
&#8211; Jos direktiivin liite II pysytetään ennallaan, voiko komissio tiedottaa ja ohjeistaa tehokkaammin sellaisia jäsenmaita, kuten direktiiviä tiukasti tulkitsevaa Suomea, että direktiivi sallii joustoa ja ne päätökset ovat jäsenvaltion käsissä, vaikkakin direktiivin sallimissa rajoissa?

Hakkarainen: Suomi haluaa päättää itse omasta petopolitiikastaan

Euroopan komissio julkisti tänään tiedonantonsa uudesta yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on korvata käytännössä jo kuopattu Dublinin sopimus. Komission paperissa esitetään mm. pysyvää turvapaikanhakijoiden jakoa jäsenmaiden kesken, yhteistä turvapaikkajärjestelmää, turvapaikkaa koskevan lainsäädännön harmonisointia ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston vallan kasvattamista. Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) pitää komission tiedonantoa Suomen kannalta erittäin huolestuttavana. 

Jussi Halla-aho moittii jyrkin sanoin Euroopan komission hetki sitten julkistamaa ehdotusta uudesta Eurooppalaisesta turvapaikanhakumekanismista.
<blockquote>&#8220;Jakomekanismi tarkoittaisi käytännössä peruuttamatonta vallansiirtoa eduskunnasta Brysseliin, ja sitä etteivät suomalaiset pystyisi enää vaikuttamaan itsenäisesti rajojen yli tulevien pakolaisten määrään tai laatuun.&#8221;</blockquote>
&#8211; Komission ehdotus Dublin-järjestelmän uudistamiseksi uhkaa toteutuessaan tehdä turvapaikanhakijoiden jakamisesta pysyvän järjestelyn. Toteutuessaan jakomekanismi tarkoittaisi käytännössä peruuttamatonta vallansiirtoa eduskunnasta Brysseliin, ja sitä etteivät suomalaiset pystyisi enää vaikuttamaan itsenäisesti rajojen yli tulevien pakolaisten määrään tai laatuun.
&#8211; Mikäli Eurooppalainen ratkaisu ongelmaan on tämä, niin meidän tulee mitä pikimmin siirtyä pohtimaan kansallisia ratkaisuja joilla keväällä jälleen kiihtyvä pakolaisvirta saadaan käännettyä laskuun.
Uusien laillisten reittien avaaminen Eurooppaan ei Halla-ahon mukaan ole ratkaisu, koska kotoutumishaasteellisia tulijoita on enemmän kuin eurooppalaiset maat pystyvät taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti ottamaan vastaan. Hänen mukaansa tulisi ennemminkin kannattaa epäterveiden houkuttimien kuten vastikkeettomien etuisuuksien ankaraa leikkaamista sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.
&#8211; Tunnustusta komissiolle voi kuitenkin antaa sen seikan tunnustamisesta, että kansainvälisen suojelun pitäisi olla aina luonteeltaan tilapäistä. Nythän suojeluperusteiset oleskeluluvat johtavat lähes automaattisesti jatkuvaan oleskelulupaan ja sen jälkeen kansalaisuuteen.