Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Klaus Regling

Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.

Pandemian kourissa kärvistelevä Eurooppa sai euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa sovittua noin puolen biljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on loiventaa eristystoimista johtuvia taloudellisia kolhuja. Torstaina EU-maiden johtajien olisi tarkoitus saada tukitoimille siunaus.
Kokouksen alla euroryhmän hyväksymä noin 500 miljardin euron paketti on saanut lukuisia nokituksia.
Yhteisvelan sijaan tilisiirtoja
Euromaiden yhteinen velka on pahasti vastatuulessa. Siksi eteläisissä euromaissa mietitään euromaiden takaamaa raskaasti vivutettua luottorahaa EU-budjetin yhteyteen. Paisutetusta budjetista jaettaisiin rahaa jäsenmaille.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähtee torstain kokoukseen järeillä kanuunoilla. Hän ehdottaa muhkeaa <a href="https://elpais.com/espana/2020-04-19/espana-propone-un-fondo-europeo-de-15-billones-con-deuda-perpetua.html">1 500 miljardin euron</a> kertaluontoista tukipottia EU-maille. Ajatuksena on, ettei näitä tukirahoja ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin.
EU maksaisi tukipaketin rahoittajille pelkkiä korkoja. Korkomenoihin rahat voisi kerätä Sánchezin mukaan esimerkiksi erilaisilla EU-tason saasteveroilla.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling kertoo, että toipumiseen tarvitaan vähintään toinen <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eurozone-recovery/europe-needs-at-least-500-billion-euros-from-eu-institutions-for-recovery-esm-idUKKBN221052">puolen biljoonan euron</a> potti. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puolestaan arvioi lisätuen tarpeeksi <a href="https://www.politico.eu/article/paolo-gentiloni-calls-for-extra-e1-trillion-in-recovery-fuds/">biljoona euroa</a>.
Lukujen suuri kirjo kielii siitä, ettei tukitarpeen lopullista määrää vielä tiedetä tai sitä ei ainakaan tohdita lausua ääneen.
Merkel avoin EU-budjetin lihottamiseen
Saksan liittokansleri Angela Merkel <a href="https://uk.reuters.com/article/us-health-coronavirus-germany-merkel-eu/merkel-open-to-bigger-eu-budget-bonds-to-finance-post-crisis-recovery-idUKKBN2222BU">käänsi peukalonsa ylös</a> EU:n budjetin paisuttamiselle. Merkel korosti, ettei pandemia ole yhdenkään EU-maan leväperäisen talouden hoidon syytä.
Suomen viime vuoden loppupuolella laatima EU-budjettiesitys torpattiin liian tiukkana. Suomi oli tuolloin EU-puheenjohtajamaa. Budjettiehdotus oli toki luotu ennen pandemiaa, joten se on auttamatta vanhentunut. Suomen saattaa olla vaikeaa vastustaa jättimäisiä yhteisvastuuseen tähtääviä esityksiä.
EU-budjetista jaettavalle rahalle on ongelmansa. Ensiksi budjetista pitäisi päästä ylipäätään sopuun. Monivuotista budjettia seuraaville vuosille on hiottu jo noin puolentoista vuoden ajan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen toivookin, että EU-maat saavat pandemiatuet sovittua. Hän toivoo myös, että koronapaketin osalta komissio voisi aloittaa toimet ennakkoon, vaikka muu osa EU-budjetista jäisi vielä riitelyn asteelle.

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

Yhdeksän euromaata haluaisi laskea liikkeelle jokaisen jäsenmaan takaamia koronabondeja. Yhteiset velkakirjat ovat kiistanalainen puheenaihe. Eurokriisin hulluina vuosina perustetun EVM:n käyttö nauttinee koronabondeja laajempaa tukea.
Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Slovenia, Portugali, Belgia ja Luxemburg toivovat yhteisiä koronabondeja, <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eu-letter/nine-eu-leaders-call-for-joint-debt-issuance-for-coronavirus-spending-idUKKBN21C1S1">uutistoimisto Reuters</a> kertoo.
Euromaiden valtiovarainministerien muodostama euroryhmä ei tiistaisen videokokouksen jälkeen lämmennyt koronabondeille.
EVM voisi rahoittaa, ehdoista erimielisyyttä
500 miljardin euron EVM voisi tarjota hätäluottoja niitä haluaville tai tarvitseville maille. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centenon mukaan EVM:n käytöllä on <a href="https://www.ft.com/content/6c8269ec-6e10-11ea-89df-41bea055720b">laaja tuki</a>.
Centeno kertoi, että EVM:n käyttö vaatii lisää teknisiä keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ministerit päässeet yhteisymmärrykseen EVM:n rahoitustuen ehdoista.
EVM on tarkoitettu euromaiden hätärahoitukseen viimeisenä keinona. Rahoitustuen ehdot ovat tiukat, jotta jäsenmaat eivät kuluttaisi rahoituskapasiteettia kevyin perustein.
Italia vaatii EVM:n rahoitustuen ehtojen purkamista. Sen sijaan Saksa ja Hollanti ovat penseitä ehtojen purkamiseen. Hollannin mielestä EVM:n käyttöäkin pitäisi lykätä tuonnemmaksi.
Hätärahoitus tuo arveluttavan maineen
Italialla on ymmärrettävästi hyvä syy vastustaa tiukkoja talousehtoja. Maan talous on yhtä suuri kuin euroajan alussa. Hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu EVM-tukirahaan torjuvasti. EVM:n rahoitustuki on luottorahaa ja takaisinmaksuajat venytetään pitkiksi.
Italia muistaa EVM:n aiheuttaman mainehaitan. Hätärahoitukseen ajautuneita maita pidettiin kriisimaina, mikä saattoi vaikuttaa joihinkin sijoituspäätöksiin. Mainehaitan kumoaminen onnistuisi siten, että EVM tukisi useita jäsenmaita.
EVM:n johtaja Klaus Regling arvioi, että jokaiselle jäsenmaalle voitaisiin tarjota rahoitustukea 2 prosenttia kyseisen maan bruttokansantuotteesta. EVM:llä on 410 miljardia euroa vapaata kapasiteettia ja se on noin 3,4 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustuen määrää voitaisiin vielä kasvattaa, joskin EVM:n katto voisi tulla nopeasti vastaan.

Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä “koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki

Euroopan pankkiviranomainen EBA haluaa EU-maille yhteisen roskapankin, johon siirrettäisiin unionin alueen pankkien tuottamattomia luottoja. Ajatuksena on keventää EU-pankkien huonojen luottojen kantaa, jotta pankit voisivat myöntää uusia luottoja kotitalouksille ja yrityksille. Kivenä kengässä on kuitenkin vaikeasti väistettävä yhteisvastuun lisääntyminen. Yhteisvastuun kiertäminen voi palauttaa tilanteen alkuasetelmaan sillä erotuksella, että yksi uusi EU-viranomainen näkisi päivänvalonsa. Asiasta <a href="http://in.reuters.com/article/us-eu-banks-regulations-idINKBN15E1IW">kertoi </a>Reuters. 

EU-pankkien taseissa on tuottamattomia luottoja noin tuhannen miljardin edestä. Roskapankki ostaisi näitä luottoja jopa 250 miljardilla eurolla.
Roskapankki tulisi rahoittaa julkisista varoista, EBA neuvoo. Lisäksi EU-roskapankki tulisi pystyttää kiireellisesti. Tuottamattomia luottoja on eurokriisimailla rutkasti. Yksin italialaispankeilla on näitä luottoja 276 miljardin euron edestä, uutistoimisto Reuters kertoo.
<h4>Markkinahinta alhaalla</h4>
Yksityisten sijoittajien kysyntä EU-maiden roskalainoille on vähäistä. Tämä on painanut markkinahinnan alas, eivätkä pankit ole siksi haluneet myydä tuottamattomia luottojaan. Pankit joutuisivat kirjaamaan tällöin osto- ja myyntihintojen välisen luovutustappion. Tämä puolestaan nakertaisi pankkien pääomaa. Tämä voisi johtaa pankkien uusiin pääomituksiin. Italian kolmanneksi suurimman pankin Monte dei Paschi di Sienan <a href="http://fortune.com/2016/12/06/italy-monte-paschi-bailout-mps/">vaikeudet</a> haalia yksityistä pääomaa ovat olleet omiaan säikäyttämään muita pankkeja ja pitämään huonot luotot taseissaan.
Pankit toivovat markkinatilanteen paranemista. EBA viestii, että aika on käymässä vähiin, sillä tuottamattomien luottojen pitäminen pankkien taseissa jarruttaa talouskasvua.
EBA kaavailee EU-roskapankin ostavan huonot luotot pois &#8220;todellisen talousarvon&#8221; mukaisella hinnalla. Ajatuksena on, että roskapankki pyrkisi myymään tuottamattomat luotot yksityisille sijoittajille kolmessa vuodessa. Toisin sanoen julkisella rahalla ostetaan yli markkinahinnan se riski, ettei roskapankki saisi myytyä roskaluottojaan myöhemminkään paremmalla markkinahinnalla. Roskapankki ei välttämättä pääsisi parantuneessakaan tilanteessa omilleen luottojen korkean ostohinnan vuoksi.
<h4>Yhteisvastuuta halutaan kiertää</h4>
EBA ei täsmentänyt roskapankin rahoitusmallia. Julkisilla varoilla maksettu pesämuna vaatisi kuitenkin jäsenmaiden hyväksynnän. EBA:n mukaan julkista rahaa ei voida oikein välttää.
– Jonkinlainen valtiotason väliintulo helpottaisi roskapankin käynnistysvaiheessa, EBA:n puheenjohtaja Andrea Enria myönsi.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling tukee EBA:n avausta. Reglingin mielestä julkista rahaa ei voida välttää.
Enrian ja Reglingin mukaan yhteisvastuu voidaan välttää siinäkin tapauksessa, ettei roskapankki saisi luottoja myytyä eteenpäin. Luottotappiot sysättäisiin takaisin niihin maihin, joiden pankeista ongelmaluotot ostettiin. Tällöin palattaisiin lähtöruutuun: ongelmapankit pitäisi joko ajaa alas tai tulla pelastetuksi pankin kotimaan toimesta. Lasku lähtisi siten myös pankkeihin sijoittaneille.

Euroopan pankkivalvoja toivoo EU-maille roskapankkia – lisäisi roimasti yhteisvastuuta

Klaus Regling

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä “koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki

Euroopan pankkivalvoja toivoo EU-maille roskapankkia – lisäisi roimasti yhteisvastuuta

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024