Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Kirsi Piha

Kansanedustaja Wille Rydman (ps.) on julkaissut kirjan ”<a href="https://www.willerydman.fi/kirjoja">Salaisuus jota ei ollut</a>”. Rydman nostaa kirjassaan nostaa esiin monia asiakysymyksiä, joissa hän ajautui ristiriitoihin kokoomuksen kanssa. Tällaisia olivat muun muassa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen käynnistämä Juha Mäenpää -ajojahti, EU-velkapaketti sekä Kirsi Pihan vähemmän menestyksekäs pormestarikisa. 

– Kokoomuksen ja minun välilläni on ollut jonkinlaista kitkaa jo 15 vuotta, tapauksia on lukemattomia. Tässä kirjassa nostin esiin tapauksia vain vuosilta 2020–2022, Rydman kertoo.
Kirjassa oman lukunsa saa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka halusi PS-kansanedustaja Juha Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli eduskuntasalissa pidetty puhe, jossa Mäenpään tulkittiin rinnastaneen turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
Valtakunnansyyttäjä olisi syytteeseen nostamiseksi tarvinnut taakseen vähintään viiden kuudesosan kansanedustajista. Moni kokoomuslainen, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon tavoin, antoi julkisuudessa tukea valtakunnansyyttäjälle. Samaan aikaan perustuslakivaliokunnan jäsen Wille Rydman asettui voimakkaasti sen kannalle, ettei syyttämislupaa annettaisi.
– Mäenpään tapaus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun uhmasin kokoomusjohdon tahtoa tavalla, jota anteeksipyytelemättömässä periaatteellisuudessaan oli pidettävä kokoomuslaisittain poikkeuksellisena, kirjoittaa Rydman kirjassaan.
– Moni olisi varmasti ollut tyytyväinen, jos jostain olisi löytynyt jokin syy, jonka verukkeella minut olisi saanut siivottua pois sotkemasta kokoomusjohdon suunnitelmia.
Mäenpää välttyi syytteeltä. Tapauksesta ei äänestyksen jälkeen käyty enää minkäänlaista keskustelua kokoomuksessa.
– Epäilemättä tuostakin tapauksesta jäi silti monen kokoomuksen johtohenkilön hampaankoloon yhtä ja toista, Rydman toteaa jälkeenpäin.
<h4>EU-velkapaketin vastustajana kokoomuksessa</h4>
Entä mitä tapahtui 750 miljoonan euron EU-elvytyspaketin kulisseissa vuonna 2020? Paketti oli kuin unelma yhteisvelkaa kannattaville ja liittovaltiosta unelmoiville. Perustuslakivaliokunnassa Rydman otti tiukan kannan elvytyspakettiin.
Hän kirjoittaa kirjassaan: ”Ytimeltään kyse oli siitä, että hallitus on valtiosääntömme mukaan sidottu Suomen perustuslakiin myös EU-sääntelyn valmistelussa. Valtiosääntömme ensisijainen tulkitsija Suomessa puolestaan on eduskunnan perustuslakivaliokunta.”
Kyse oli Rydmanin mukaan kansallisen budjettivallan turvaamisesta ja yhteisen velan vastustamisesta. Velkapaketin kaataminen ei onnistunut, vaikka Rydman parhaansa tekikin. Hän kertoo tehneensä itseään säästämättä töitä sen eteen, minkä näki oikeaksi.
– Jollen olisi laittanut itseäni täydellisesti peliin paketin kaatamiseksi, läheskään yhtä moni kokoomuslainen tuskin olisi päätynyt äänestämään pakettia vastaan, Rydman kertoo jälkeenpäin.
Eduskunnan äänestäessä asiassa kokoomuslaisista 26 äänesti paketin puolesta, kymmenen vastaan ja kaksi tyhjää. Wille Rydman oli se katalyytti, joka sai kokoomuksen eduskuntaryhmässä liikettä aikaan.
Liikettä, jollaisesta moni kokoomusjohdossa olisi mielellään tehnyt lopun, jos se vain jotenkin olisi tullut mahdolliseksi.
Uutuuskirjassa käydään läpi myös Helsingin pormestarikisan vaiheita Kirsi Pihan kanssa. Rydman kertoo myös yleisestä tyytymättömyydestään puolueen puheenjohtajaan Petteri Orpoon.
<h4>Kokoomus siivosi Rydmanin riveistään hesarikohun varjolla</h4>
Luonnollisesti kirjassa käsitellään Rydmanin näkökulmaa <a href="https://www.willerydman.fi/blogi/2022/12/13/missi-adele-helsingin-sanomat-ja-min">Helsingin Sanomien skandaalinkäryisen lehtijutun</a> taustoista. Kyseisessä artikkelissa esitettiin väitteitä Rydmanin käytöksestä nuoria naisia kohtaan. Lehtijutun julkaisun jälkeen ei kokoomuksessa aikailtu käyttää kohua häikäilemättä Rydmania vastaan.
– Se oli epäilemättä tuhannen taalan paikka monelle sellaiselle kokoomuslaiselle, joiden intresseissä oli jo pitkään ollut päästä eroon hankalasta ja painostukseen taipumattomasta henkilöstä, Rydman sanoo.
Poliisi epäilee Helsingin Sanomia muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta ja on käynnistänyt asiasta rikostutkinnan.
Wille Rydman keskustelee <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tulossa-wille-rydman-teki-kirjan-kujanjuoksustaan-keskustelee-tiistain-mediaillassa-tiedetoimittaja-marko-hamilon-kanssa-suora-lahetys/">tiistain Mediaillassa</a> tiedetoimittaja Marko Hamilon kanssa: 
<iframe loading="lazy" title="Mediaillassa: Wille Rydman ja Marko Hamilo" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Rt-78sM_jJY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Wille Rydman kertoo kohukirjassaan, että välit kokoomukseen olivat hiertäneet jo pitkään – tukkanuottasilla Raija Toiviaisen, EU-tukipaketin ja Kirsi Pihan vuoksi

Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa uusvasemmiston riehumisesta, feministisestä innovaatiosta ja Kirsi Pihasta. 

Havaintoja viime päiviltä:
Äidit eivät ole enää äitejä. Hallituksen perhevapaauudistuksen myötä luovutaan äitiyspäivärahasta. Sen sijaan raskausrahakausi myönnetään &#8220;sille, joka synnyttää&#8220;. Perhevapaauudistus tuo muitakin selkeitä hyötyjä, joskaan ei ole tiedossa, mitä ne ovat. Uudistus maksaa 80 miljoonaa, muttei lisää työpaikkoja. Käteen näyttäisi jäävän ”lisääntyvä tasa-arvo”, joka tarkoittaa suomeksi vasemmiston oikeutta määrätä perheiden arjesta.
Kaikki, jotka ovat eri mieltä vasemmiston kanssa, eivät olekaan natseja! Tähän havaintoon päätyi Saksan vasemmistopuolueen entinen eduskuntaryhmyri Sahra Wagenknecht, joka on huolissaan aatetovereidensa ylenmääräisestä höyrähtämisestä. Hän on todennäköisesti väärässä.
Lobbaritoimisto Ellun Kanojen omistaja Kirsi Piha pyrkii Helsingin pormestariksi. Tämä on erinomainen uutinen kaikille läpinäkyvyyden kannattajille. Kirsi on suurteollisuuden lobbari – vähän niin kuin Anne Berner, mutta pahempi. Lobbaritoimistot eivät paljasta asiakkaitaan, ja niiden toiminta perustuu hyväveljeilyyn ja vallankäytön vaivihkaiseen ohjailuun. Olisihan se supereettistä, että Piha edistäisi suurkorporaatioiden asiaa yhtä aikaa sekä lobbarina että pormestarina! Malli on kopioitu vihreiltä, joiden kaikki varapuhikset ovat kätevästi töissä lobbarifirmoissa.
Neljännen aallon feministipoliitikot ovat tehneet upean poliittisen innovaation – kritiikin kieltämisen. Jos heidän hankkeensa kohtaavat kritiikkiä, he eivät vastaa siihen aluksi mitenkään. Sen sijaan he vetäytyvät piiloon miettimään, miten vastustus voidaan kieltää. Uusi taktiikka tuottaakin meheviä tuloksia. Vasemmistolaisen naispoliitikon esitysten kritisointi ei ole enää tavanomaista oppositiopolitiikkaa vaan naisvihaa ja seksismiä. Opposition keskustelu on spleinaamista ja kritiikki on turvattomuuden luomista. Maahanmuuton kritisointi on rasismia, EU-tulonsiirtojen vastustaminen on putinismia, ilmastopanikoinnin toppuuttelu on tieteenvastaisuutta, denialismia ja Äiti Maan saastuttamista. Turvat tukkoon siis, äijänkäppänät!
Leimaaminen sulkee suita tehokkaasti. Se iskee erityisen tehokkaasti esimerkiksi kokoomuksen pintakiilto-osastoon, jolle tahraton julkikuva on tärkeämpää kuin looginen politiikka. Niinpä kokoomuksen viherosaston ei auta kuin hymistellä mukana &#8211; muiden tekemillä säännöillä.
+++
Kun haastat maata sata vuotta hallinneen klaanin, se käy kimppuusi kaikilla mahdollisilla tavoilla. Jokainen haastaja, joka toimii taitavasti suomalaisten yhteisen edun puolustamisessa, saa julkisuudessa ankarasti selkäänsä. Tätä taustaa vasten isänmaallisten on täysin loogista kuulla Yleltä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-kannatusnousu-ahdistaa-ylea-aamuohjelmassa-jyrkkaa-propagandaa-ihmisvihaa-rasismia-natsipuolue/">ryöpytystä</a>, jonka luulisi sopivan kansanmurhaajille.
Media on rutissut <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1357776664999178241">kolmissatoista edellisissä vaaleissa</a> Halla-ahon muinaisista blogipohdinnoista, mutta se ei saa sanotuksi, että lobbari ei sovi pormestariksi.
Jos uusvasemmiston logiikka vaikuttaa horjahtelevalta, se saattaa johtua siitä, että se uskoo postmodernismiin ja intersektionalismiin. Suomeksi tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että mikään, mihin tavallinen kansalainen on aiemmin uskonut, ei ole enää totta: Sukupuolet eivät ole enää totta, perinteinen perhekäsitys ei ole totta, kristinuskon sanoma ei ole totta, Suomi ei ole totta.
Vanha vasemmisto keskittyi tulonjakokysymyksiin. Nykyvasemmisto on radikalisoitunut, ja se keskittyy lisäksi käsitteiden hämärtämiseen ja poliittisen ilmaisun ankaraan rajoittamiseen. Oppirakennelma on niin typerä ja hähmäreinen, ettei se voi puolustautua kritiikkiä kohtaan millään muulla kuin laitavasemmiston ikiaikaisella keinoilla: uhkailulla, lokaamisella ja vääristyneellä lainkäytöllä.
Kohkaava uusvasemmisto ei tule muuttamaan harhaista oppirakennelmaansa, vaan se etääntyy yhä kauemmas todellisuudesta ja vetää meidät mukaan harhoihinsa, jos pystyy. Meidän muiden asia on päättää, kuinka pitkään haluamme leikkiä mukana.
Suomeen on vuosikymmenien saatossa rakennettu kaverikapitalistinen sulle-mulle-yhteiskunta, jonka tarkoitus on rikastuttaa poliittista rälssiä oikealla ja vasemmalla. Molemmilla on omat vaikutuskeinonsa ja äänitorvensa &#8211; elinkeinoelämällä on lobbarinsa, vasemmistolla kirkkaanpunaiset kulttuurituottajansa. Kun yhteiskunnalla menee huonosti, molempien rahahanat ehtyvät, ja huuto alkaa särkeä korvia. Postmoderni mölinä voi kuulostaa käsittämättömältä, mutta sen voi suomentaa yksinkertaiseen muotoon: ”totelkaa ja maksakaa”.
Lapsille opetetaan kouluissa, että poliittinen järjestelmä olisi olemassa yhteiskuntaa varten. Ei ole. Häntä heiluttaa koiraa. Suomea hallitseva poliittinen järjestelmä toimii ensi sijassa itseään varten. Se tarvitsee lypsylehmän, ja se lypsylehmä olet sinä itse.

Pääkirjoitus: Uusvasemmiston pettämätön logiikka