Kilpailukyky

Eduskunta hyväksyi perjantaina äänestyksessä hallituksen esityksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Jorma Piisinen, Miko Bergbom ja Mikko Lundén iloitsevat työmarkkinoita joustavoittavan ja kilpailukykyä parantavan lakimuutoksen etenemisestä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui maanantaina ja tiistaina Brysselissä pidettyihin euroryhmän sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokouksiin. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa digiajan arvonlisäverotusta, Ukrainan tukemista ja euroalueen kilpailukykyä.

Ampumaurheiluliitossa ympäristö- ja olosuhdepäällikkönä toimivan Lotta Laitinen aloittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän kansliassa luonnonvara-asiantuntijana marraskuussa.

Ilmastopolitiikka on jo pitkään ollut politiikan keskiössä, ja sama suuntaus näyttää jatkuvan myös Orpon hallituskaudella. Etenkin oppositio jaksaa syyttää istuvaa hallitusta ”ilmastovihamielisyydestä”. Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat huomauttavat oppositiolle, että muun muassa liikenteen päästöt ovat olleet laskusuunnassa jo toista vuotta peräkkäin.

Hallitus peruu viime kauden lopussa tehtyjä ilmastolain kiristyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää tätä ainoana oikeana reaktiona.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista, jossa vientialat määrittelevät palkankorotusten tason muillekin aloille siten, ettei se vaaranna vientiyritysten kilpailukykyä. Vastaava palkkamalli on käytössä Ruotsissa, ja se on ollut menestys myös palkansaajille. - Vientivetoinen palkkamalli samalla parantaa Suomen kilpailukykyä, elinkeinoministeri Wille Rydman korostaa.

Hallitus tekee merkittäviä panostuksia Suomen talouden ja kilpailukyvyn parantamiseksi kovenevassa globaalissa kilpailussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että esimerkiksi Savukoskella sijaitsevasta Soklin esiintymästä löytyy ydinreaktorien polttoainesauvoissa tarvittavaa niobi-alkuainetta ja Kainuusta uraaniesiintymiä, joita hyödyntämällä Suomesta saattaisi tulla jopa ydinenergiateollisuuden uusi johtotähti.

Olemassa olevan infran kunnosta huolehtiminen on Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta keskeistä. Väylien korjausvelka on jo yhteensä 4,2 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,5 miljardia ja rataverkon noin 1,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetusta lisärahoituksesta on tänä vuonna käytössä 250 miljoonaa euroa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 50-vuotisjuhlagaalassa 4.9. puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo vakaasti siihen, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua ja Suomi on päässyt vakaamman talouskasvun uralle.

Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä moitti eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa oppositiota, joka ei kovasta mölyämisestään huolimatta ole pystynyt esittämään uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen täysin välttämättömille sopeutustoimille.

Euroopan maiden velkaantuminen, Suomi mukaan luettuna, on ollut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kestämättömällä tolalla. Nykyinen hallitus on viimein korjaamassa Suomen taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla. Budjettia ei kuitenkaan saada tasapainoon pelkästään leikkaamalla, vaan tarvitaan myös laaja-alaista yritysvetoista talouskasvua.