Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Hallitus esittää merkittäviä rajoituksia kännyköiden käytölle kouluissa – rehtorikansanedustaja Jaana Strandman: ”Opetukseen ja oppimiseen keskittyminen helpottuvat”

Tappajat liikkuvat Ruotsissa taksilla – helpottaa poliisin työtä, sillä rikoksesta epäillyn henkilötiedot löytyvät maksusovelluksesta

PS-Nuoriso: Läpinäkyvyyttä poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan — kaikkien tuet on arvioitava uusiksi

HYY-vaalit: Opiskelijat kallellaan vasemmalle – tuore konservatiivien opiskelijaliike tarjoaa vaihtoehtoa

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Palestiinalaisaktivistit pillastuivat vasemmistopuolueen johdolle – uhkaavat äänestysboikotilla, jos terroristeja myötäillyt paikallispomo erotetaan

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

kieliveivaus

Vihreitä edustava entinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn tarttui hetkeen vaihtamalla kahdesti lyhyehkön ajan sisällä äidinkieltään. Taustalla oli halu ja pyrky tulla kielikiintiön turvin valituksi toimielimiin ja säilyttää omat asemat. Temppu kääntyi kuitenkin sittemmin tekijälleen poliittiseksi ongelmaksi.

Helsinkiläisen vihreitä edustavan kuntapoliitikon Minerva Krohnin kielikikkailu vuosina 2013-2014 liittyi Krohnin pyrkimyksiin tulla valituksi luottamustehtäviin kielikiintiöissä. Temppuilu kääntyi kuitenkin myöhemmin tekijälleen epäedulliseksi.
Krohn on äidinkieleltään suomenkielinen, mutta hän muutti äidinkielitietojaan netissä ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin hänet asetettiin ehdolle Kuntaliiton hallitukseen ruotsinkieliselle kiintiöpaikalle. Vaihtaminen kannatti, sillä hänestä myös tuli Kuntaliiton hallituksen ruotsinkielinen jäsen keväällä 2013.
Ruotsinkielisyydestä tuli sittemmin asemien säilyttämisen este joulukuussa 2014, koska äidinkieltään vaihtanut Krohn havaittiin olevan epäkelpo toimimaan tehtävässään Helsingin opetuslautakunnan johtajana.
Ei tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin
Uusruotsinkielisenä Krohnista oli tullut opetuslautakunnan sekä sen suomenkielisen jaoston puheenjohtaja marraskuussa 2013. Tuolloin Krohnin kielikelpoisuus jäi tarkistamatta.
Helsingin kaupungin johtosäännön mukaan lautakunnan 11 jäsenestä yhdeksän tuli olla suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Krohn oli tuolloin laskettu suomenkieliseksi. Myöskään kuntalain mukaan ruotsinkielinen Krohn ei ruotsinkielisenä saanut toimia lautakunnan suomenkielisen jaoston johdossa.
Helsingin silloinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/hs-aidinkieltaan-vaihtanut-helsingin-opetuslautakunnan-johtaja-epakelpo/">huomautti</a>, ettei kaupungin johtosääntö jousta Krohnin tapauksessa.
&#8211; Johtosääntö on yhtä vahva kuin laki, eikä siitä voi poiketa. Tämä on samankaltainen tilanne kuin se, jos jäsen muuttaa toiseen kuntaan. Yleensä ihmiset ovat niissä tilanteissa itse aloitteellisia, Jarnila sanoi.
Usein poliitikot ymmärtävät itse olla siirtymättä tehtäviin tai olla pyrkimättä niihin, mikäli he eivät ole oikeutettuja toimimaan tehtävässä. Krohn kuitenkin perusteli uusäidinkielisyydestään seurannutta <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002785781.html">pattitilannetta</a> sillä, että häneltä ei kysytty kielisyydestä, eikä hän tullut ajatelleeksi asiaa.
Vanha veivaus pelasti lautakuntapaikan
Vihreä Krohn onnistui säilyttämään paikkansa Helsingin opetusasioiden johdossa tutulla veivauksella: vuoden 2014 lopussa hän vaihtoi netissä äidinkielensä takaisin suomeksi.
Helsingin Sanomille Krohn tuolloin perusteli <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002787002.html">kieliveivaustaan</a> suvun perinteillä sekä sillä, että on työskennellyt pitkään kahdella kielellä. Äidinkielen vaihtaminen suomesta ruotsiksi aiemmin ei kuulemma liittynyt mitenkään Kuntaliiton hallituksen kiintiöpaikkaan.
Samassa yhteydessä Krohn joutui kuitenkin pohdiskelemaan mahdollista jatkoaan Kuntaliitossa, johon ensimmäinen äidinkielen vaihtoveivaus liittyi. Kuntaliiton sääntöjen mukaan hallituksessa tuli olla sekä varsinainen että varajäsen, jotka edustavat ruotsinkielistä väestöryhmää &#8211; ja Krohnin kuuluminen ruotsinkieliseen ryhmään oli vähintäänkin epäselvää.
Putosi valtuustosta kielikohun jälkeen
Krohnin itsensä kannalta tapahtumasarja päättyi kuitenkin tyydyttävällä tavalla. Suomenkieliseksi vaihdettuaan hän säilytti onnekkaasti paikkansa Kuntaliiton hallituksessa, vaikka hänet oli valittu sinne ruotsinkielisenä.
Vuonna 2017 osana Kuntaliiton 100 tasa-arvotekoa -kampanjaa Kuntaliitto julkaisi Tasa-arvo ajan tasalle -pikaoppaan, jonka julkistamisen yhteydessä Krohn pääsi jo puhumaan omalla mukavuusalueellaan eli tasa-arvosta moraalisen tiedostavuuden hengessä.
&#8211; On hyvä tunnistaa tasa-arvoa estäviä rakenteita ja toimintatapoja, jotka usein perustuvat sukupuolirooleihin liittyviin ennakkokäsityksiin, stereotypioihin ja muuttaa niitä, Krohn <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/tasa-arvo-ajan-tasalle-kunnissa-ja-maakunnissa-uuden-pikaoppaan-avulla?publisherId=2133&amp;releaseId=57611981">ohjeisti</a> Kuntaliiton tiedotteessa.
Kielikohun jälkeen Krohnin 20 vuoden ura valtuustossa kuitenkin katkesi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hän sai vain 712 ääntä, eikä tullut enää valituksi kaupunginvaltuustoon.

Muistatko vihreän kuntapoliitikon huikean kielitempun: Vaihteli edestakaisin äidinkieltään – suomesta ruotsiin ja taas takaisin suomenkieliseksi muutaman vuoden sisällä