Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Keskustapuolue

Sama tahti on askelten Suomessa ja Ruotsissa, julistaa naapurimaan media kommentoidessaan eduskuntavaalien tulosta. Suunta vie oikealle, sosialidemokraattinen ”kaaos” on ohitse ja kokoomus saa aloittaa hallitusneuvottelut. Hallituksen muodostaminen saattaa tosin ruotsalaisarvioiden mukaan viedä kuukausia.

Ruotsalaiskommenteissa toistuu näkemys siitä, että virta vie oikealle ja suunta on siten sama kuin Ruotsilla. Aikaisin maanantaina siteerattiin vielä suomalaisia kommentaattoreita. SVT:llä sai näkyvyyttä Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Lucas Dahlström, joka <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/article39223307.svt">vertasi</a> vaalitulosta Tidö-puolueiden menestykseen Ruotsissa ja ennustaa Suomeen kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallitusta.
Uutistoimisto TT oli kaivanut esiin Åbo Akademin entisen professorin Göran Djupsundin, joka odottaa ”kovia neuvotteluita”. Hallituksen pitäisi emerituksen mukaan olla koossa ”ennen juhannusta”.
&#8211; Kokoomus saa ensimmäisenä aloittaa hallitusneuvottelut. Sitten alkavatkin vaikeudet, Djupsund <a href="https://www.svd.se/a/gErg59/svara-forhandlingar-vantas-efter-jamnt-val">povaa</a>.
Kokoomuksen arvokonservatiivit avainasemassa
Dagens Nyheterin Philip Teir on sitä <a href="https://www.dn.se/varlden/philip-teir-nu-vantar-tuffa-forhandlingar-en-ny-regering-kan-droja-manader/">mieltä</a>, että hallitusneuvottelut voivat viedä ”viikkoja, jopa kuukausia”. Teir ottaa esille Petteri Orpon ja Riikka Purran täysin erilaiset näkemykset ulkomaalaisen työvoiman tarpeesta Suomessa:
&#8211; Mutta myös hänen (Orpon) puolueessa on arvokonservatiivinen falangi, jolla tuskin on mitään sitä vastaan, että Riikka Purra kutsutaan neuvottelupöytään.
Toinen vaihtoehto Teirin mukaan on se, että Orpo kääntyy demareiden puoleen hallituksen muodostamiseksi. Silloin kynnyskysymykseksi muodostuu kokoomuksen säästölista. Mukaan tarvitaan myös pienempiä puolueita kuten RKP ja ehkä myös vihreät.
Sosialidemokraattinen kaaos unholaan
Ruotsidemokraatit muisti perussuomalaisia jo yöllä <a href="https://twitter.com/sdeuparlamentet/status/1642615788220604418?cxt=HHwWhICz9eeW38stAAAA">Twitterissä</a> meppien sanoin: ”Menestys jatkuu. Taas voitto konservatiiveille ja vielä yksi maa, joka äänestää sosialidemokraattisen kaaoksen unholaan.&#8221;
Ruotsidemokraatteja lähellä oleva Samtiden.nu-sivusto toi <a href="https://samtiden.nu/2023/04/basta-valresultat-nagonsin-for-sannfinlandarna-i-finland/">esille</a> sen, että valtaosa Suomen pinta-alasta on nyt perussuomalaista, kun puolue otti haltuunsa maaseudun, keskustan vaalitappion myötä.

Ruotsalaiskommentit vaalitulokseen: Virta vie oikealle – hallituksen muodostaminen saattaa kestää kuukausia

Ruotsin vaalitulos näyttää kovin erilaiselta riippuen siitä, puhutaanko valtiopäivävaaleista vai kunnallisvaaleista. Demokratian perusperiaatteiden mukaan kansa äänestää heitä, jotka ajavat juuri kyseisen ihmisen tai ryhmän asiaa &#8211; ja se näkyy erityisesti paikallisvaaleissa.

Malmön maahanmuuttajavaltaisessa <a href="https://resultat.val.se/val2022/prel/KF/valdistrikt/12/1280/128001/0805">Rosengårdissa</a> sosialidemokraattien ääniosuus oli kunnallisvaaleissa 38,3 prosenttia. Seuraavaksi suurin ryhmittymä olikin sitten muslimipuolue Nyans, joka sai äänistä peräti 30,9 prosenttia. Vasemmistopuolueen ääniosuus oli 11,9 % ja vihreiden 11,4 prosenttia.
Oikeisto ei Rosengårdissa juhli, sillä moderaattien ääniosuus oli 3,2 %, ruotsidemokraattien 1,7 %, ja kristillisten 0,4 prosenttia. Liberaaleja ei ilmeisesti äänestänyt kukaan.
Ongelmalähiöiden äänenkannattaja
Muslimipuolue Nyans oli nousussa alueilla, joita viranomaiset kutsuvat erittäin haavoittuviksi alueiksi tai ongelmalähiöiksi. Niillä 30 alueella, joissa Nyans sai Göteborgissa eniten ääniä, ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus on 86 prosenttia.
Työllisiä alueiden äänestäjistä on 58 prosenttia ja keskitulo 16 020 kruunua (1 502 euroa) kuukaudessa. Nyansin <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/har-rostade-var-fjarde-valjare-pa-partiet-nyans-i-en-del-av-biskopsgarden">kokonaisäänisaalis</a> ei kuitenkaan riittänyt paikkoihin Göteborgin valtuustossa, sillä puolue jäi 2 prosentin äänikynnyksen alle.
Muslimipuolue uskon asialla
Turkkilaistaustainen Mikail Yüksel perusti <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/hyresratter-islamofobi-och-forbud-mot-muhammedbilder-det-har-ar-partiet-nyans">Nyansin</a> vuonna 2019 saatuaan lähtöpassit keskustapuolueesta. Häntä epäiltiin äärioikeistolaisen turkkilaisjärjestön salaisen solun perustamisesta Ruotsiin.
SVT:n mukaan Nyans <a href="https://svenska.yle.fi/a/7-10020557">haluaa</a> muun muassa naisille ja miehille eri ajat uimahalleihin ja vanhemmille oikeuden kasvattaa lapsiaan uskonnollisen vakaumuksen mukaisesti.

Ruotsissa on monta todellisuutta – muslimipuolue sai kolmanneksen äänistä ongelmalähiössä

Jännitys tiivistyy Ruotsin vaalituloksen ympärillä. Kun 61 prosenttia äänistä oli laskettu, oikeistokoalitio johtaa kisaa valtiopäiväpaikoista niukkaakin niukemmin luvuin 176–173. Maan uuden hallituksen puolueet ovat siis edelleen hakusessa.
Sosialidemokraattinen puolue on saamassa 30,5 prosenttia äänistä, ruotsidemokraatit 20,7 %, moderaatit 19,0 %, vasemmistopuolue 6,6 %, keskusta 6,7 %, kristillisdemokraatit 5,4 %, vihreät 5,0 % ja liberaalit 4,6 prosenttia annetuista äänistä.
Ruotsin vaaliviranomaisten <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/senaste-nytt-om-svensk-politik-och-valet-2022">mukaan</a> osoitteeseen val.se on kohdistunut kolme palvelunestohyökkäystä, joista yksi tapahtui lauantaina ja kaksi sunnuntain aikana. Viimeisin hyökkäyksistä oli edelleen käynnissä maanantaina aamuyöllä. Ne eivät vaikuta ääntenlaskentaan, joka tehdään manuaalisesti.
Ruotsidemokraattien valvojaisissa oli riemukas tunnelma:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Election night | Vaalivalvojaiset. <a href="https://twitter.com/hashtag/SD22?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#SD22</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/sd2022?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#sd2022</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/valet2022?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#valet2022</a> <a href="https://t.co/yGH9VfPpUL">pic.twitter.com/yGH9VfPpUL</a>
&mdash; Matias Turkkila (@MatiasTurkkila) <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1569072540580040707?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Puheenjohtaja Riikka Purra ja puoluesihteeri Arto Luukkanen olivat paikalla:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ruotsidemokrattien vaalivalvojaisissa. <a href="https://twitter.com/ArtoLuukkanen?ref_src=twsrc%5Etfw">@ArtoLuukkanen</a> <a href="https://twitter.com/ir_rkp?ref_src=twsrc%5Etfw">@ir_rkp</a><a href="https://twitter.com/hashtag/SD2022?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#SD2022</a> <a href="https://t.co/0VHdfuEw55">pic.twitter.com/0VHdfuEw55</a>
&mdash; Matias Turkkila (@MatiasTurkkila) <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1569057898969575424?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Ruotsin superjännittävä vaalitulos elää – oikeistoblokki siirtynyt johtoon kisassa valtiopäiväpaikoista

Neljännes kaikkien Ruotsin vaalipiirien äänistä on laskettu ja suuntaa antava tulos on valmis.

Näin Ruotsi <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/senaste-nytt-om-svensk-politik-och-valet-2022">äänesti</a>:
Sosialidemokraatit ovat saaneet tässä vaiheessa 30,1 prosenttia äänistä, ruotsidemokraatit 20,8 %, moderaatit 17,7 %, vasemmistopuolue 7,8 %, keskusta 6,8 %, kristilliset sekä vihreät kumpikin 5,3 % ja liberaalit 4,4 prosenttia.
Punavihreä koalitio on saamassa 49,9 prosenttia ja oikeistoblokki 48,2 prosenttia annetuista äänistä.
SVT:n ovensuukyselyn mukaan 38 prosenttia vastaajista oli vaihtanut äänestämänsä puoluetta, mikä on selkeästi enemmän kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2018.

Ruotsidemokraatit vaalien suurin voittaja

SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/senaste-nytt-om-svensk-politik-och-valet-2022">ovensuukyselyn</a> mukaan tilanne oikeisto- ja vasemmistoryhmien välillä on edelleen tiukka. Demareiden, vihreiden, vasemmistopuolueen ja keskustan blokki olisi saamassa 49,8 prosenttia annetuista äänistä.

Ruotsidemokraattien, moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien blokille olisi tulossa 49,2 prosentin kannatus.
Sosialidemokraattien kannatus on ovensuukyselyn mukaan 29,3 prosenttia, ruotsidemokraattien 20,5 %, moderaattien 18,8 %, keskustan 7,7 %, vasemmistopuolueen 7,0 %, vihreiden yllätykselliset 5,8 %, kristillisten 5,2 % ja liberaalien 4,7 prosenttia.

Ovensuukyselyiden mukaan ruotsidemokraatit maan toiseksi suurin puolue

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 7,7 miljoonaa äänioikeutettua ja perinteisesti äänestysvilkkaus on ollut suuri. Maahanmuuttajataustaisten äänestäjien määrä kasvaa kaiken aikaa ja se ei voi olla näkymättä vasemmiston kannatuksessa. Horjuva hyvinvointi ja kasvava rikollisuus puhuvat kuitenkin muutoksen puolesta.

Suurissa kaupungeissa ja niiden liepeillä asuvaan keskiluokkaan kuuluu 35 prosenttia valitsijoista, eli vaalivoittoa ja mahdollista pääministerin postia mielivän on saatava puolelleen huomattava osa tästä porukasta.
Sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyttä vaalimenestystä tässä ryhmässä selittää se, että hyvinvointiyhteiskunta etuineen on paljolti liitetty käsitteenä juuri sosialidemokraatteihin.
&#8211; Monet näistä ihmisistä eivät ole pelkästään tuloasteikon keskivälillä vaan myöskin ideologisesti keskellä. He haluavat ainoastaan asioiden toimivan, eivätkä tunne suurta intohimoa mihinkään suuntaan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/statsvetaren-har-ar-arets-hetaste-valjargrupper">selittää</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson SVT:n artikkelissa.
Ruotsidemokraattien kannalta vaalien kohtalonkysymys on naisäänestäjien löytäminen tästä joukosta, sillä naisten osuus puolueen äänestäjissä on perinteisesti ollut 10 prosentin luokkaa. Miehistä taasen reippaasti yli 20 prosenttia on viime vuosina kannattanut ruotsidemokraatteja.
Ruotsissa tosin naiset äänestävät perinteisesti enemmän vasemmistopuolueita kuin miehet ja trendi on vain <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/artiklar/2021/okande-gap-mellan-kvinnors-och-mans-partisympatier/">voimistunut</a> viimeiset 50 vuotta.
Osa toisen polven maahanmuuttajista luokkamatkalla
Toisen polven maahanmuuttajia on jo 20 prosenttia väestöstä. He saattavat olla selvästi vanhempiaan paremmin integroituneita yhteiskuntaan kielitaidon, koulutuksen, työn ja uran kautta. Osa heistä on nousemassa yhteiskunnallisella asteikolla, ja he ovat poliittisilta asenteiltaan edellistä sukupolvea hieman enemmän oikealla.
Sosialidemokraatit ovat menettämässä otteen ryhmästä ja muut puolueet saattaisivat tässä joukossa jo murtaa vasemmiston dominanssin.
&#8211; Tämä on erittäin hajanainen ryhmä ja heidät mielletään usein Euroopan ulkopuolelta tulleiden jälkeläisiksi. Heidän vanhempansa tulivat Ruotsiin sosialidemokraattien aseman ollessa erityisen vankka.
Ulkomailla syntyneet äänestävät vasemmistoa
Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on myös 1,2 miljoonaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">ulkomailla syntynyttä</a> äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.
Yrittäjien virta käy ruotsidemokraattien ja kokoomuksen välillä
&#8211; Stereotyyppinen yrittäjä on vankka kokoomuksen tukija. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä patruuna on moderaatti.
Yrittäjien osuus kaikista äänestäjistä on 7–8 prosenttia. Vanhastaan kokoomuslaiset ovat kiinnostuneita verotuksen tasosta ja valtion mahdollisimman vähäisestä kontrollista yrityselämässä.
Yrittäjiä kiinnostavat myös kulttuuriset arvostukset, kuten vaikkapa monikulttuurisuus ja maahanmuutto. Näiden teemojen puitteissa yrittäjät siirtyvät helposti kokoomuksesta ruotsidemokraattien leiriin.
Opiskelijat useimmiten vapaamielisiä naisia
Opiskelijoiden osuus valitsijoista on jossakin viiden ja kymmenen prosentin välillä. Useimmiten he ovat naisia. Kuilu koulutettujen ja kouluttamattomien välillä kasvaa ja se kasvaa myös naisten ja miesten välillä.
Pitkä opiskeluaika vaikuttaa usein liberaalien ja globaalien arvostusten nousuun. Tässä ryhmässä ilmastokysymykset ajavat kaiken muun edelle.
Ympäristöpuolue vihreät on tässä ryhmässä suosittu mutta siitä huolimatta puolue kipuilee äänikynnyksen kanssa saattaa jäädä valtiopäivien ulkopuolelle.
Maaseudun totuus on toinen
&#8211; Elinolosuhteet maalla ovat erilaiset kuin taajamissa ja näin sen halutaankin olevan. Peruspalveluihin pitäisi kuitenkin päästä jouhevasti, eikä Tukholman tai Brysselin valvovasta silmästä olisi niin väliksi, pohtii professori Oscarsson.
Näissä vaaleissa kaikki puolueet haluavat uida maalaisten liiveihin. Siitä huolimatta, ettei heidän määränsä ole lisääntynyt tai he olisivat ryhmänä jotenkin muuttuneet. Keskustapuolue ei kuitenkaan aio antaa periksi, vaikka välillä vaikealta näyttääkin.
Tärkeitä asioita tässä äänestäjäryhmässä ovat polttoaineiden hinnan lisäksi tuulivoima tai vaikkapa susijahti. Kyse on symboliarvoista. Myös heille, jotka eivät asu maalla. Siksi keskustapuolueen vajaan kymmenen prosentin gallupkannatus ei välttämättä kerro koko totuutta.
<a href="https://www.svt.se/special/pussla-ihop-sveriges-regering/?regering=c">Tästä</a> voit itse testata Ruotsin mahdollisia hallitusvaihtoehtoja.

Hiljainen enemmistö ratkaisee maan suunnan – nämä ryhmät ratkaisevat Ruotsin valtiopäivävaalit

Ruotsidemokraatit ovat muuttamassa kantaansa puolustusliitto Natoon ja se tarkoittaisi liittoutumisen kannattajien enemmistöä Ruotsin valtiopäivillä. Kysymys on hankala hallituspuolue sosialidemokraateille, mutta kansan kasvava tahto saattaa kääntää demareiden päät.

Venäjä ei haluaisi suin surminkaan nähdä Suomea tai Ruotsia Natossa, mutta vaikuttaa toimillaan juuri päinvastaiseen suuntaan. Nato-jäsenyyttä kannattaa viimeisimpien mielipidetiedustelujen mukaan 48 prosenttia <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008659067.html"> suomalaisista</a> ja 49 prosenttia <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/nastan-halften-av-svenskarna-vill-ga-med-i-nato">ruotsalaisista</a>.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että Naton vastustajia on Ruotsissakin enää 27 prosenttia väestöstä. Nato-jäsenyyden kannatus on puolestaan kasvanut kuukaudessa 12 prosenttiyksiköllä.
Enemmistö ruotsidemokraateista haluaa Natoon
Novus-tutkimuslaitoksen mukaan jo 57 prosenttia ruotsidemokraattien kannattajista tukee Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Kyseessä on selkeä muutos aikaisempaan. Puolueen johto on jo käsitellyt liittoutumiskysymystä ja tuo tiettävästi piakkoin julkisuuteen konkreettisen näkemyksen asiasta.
Jos ja kun ruotsidemokraatit päättävät kannattaa puolustusliiton jäsenyyttä, on Ruotsin valtiopäivillä Nato-enemmistö. Aikaisemmin jäsenyyttä ovat puolustaneet kokoomus, liberaalit, kristillisdemokraatit sekä keskustapuolue.
Sosialidemokraatit toistaiseksi puolueettomuuden kannalla
Valtiopäivien Nato-enemmistö on demareille tiukka paikka, sillä puolue on vastustanut jäsenyyttä puolustusliitossa. Puolue haluaa Ruotsin pysyvän puolueettomana, samalla kun yhteistyö Naton ja muiden maiden kanssa syvenee.
Naton puolestapuhujat kuitenkin muistuttavat, että ainoastaan täysjäsenyys tuo mukanaan turvatakuut. Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen ilman hallitusvastuussa olevien demareiden tukea olisi kuitenkin tukalaa. Jos Naton kannatus äänestäjäkunnassa edelleen kasvaa, on toki mahdollista, että demaritkin kääntävät kelkkansa.
Suomen suhde Natoon on Ruotsille erittäin tärkeä. SVT:n mukaan on vaikea nähdä <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sd-svangning-i-nato-fragan-satter-hard-press-pa-s">tilannetta</a>, jossa toinen valtio liittyisi Natoon ilman toista. Kyse on sekä kansakuntien maantieteellisestä sijainnista, että yhä tiiviimmästä puolustusyhteistyöstä.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle – tiukka paikka demareille

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö tekee kaikkensa, jotta sosialidemokraatit voittaisivat syksyn valtiopäivävaalit. Rahaa syydetään demareille oikein olan takaa ja puolelle miljoonalle kansalaiselle kilautetaan varmuuden vuoksi neuvoa antava puhelu.

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO esitteli keskiviikkona syksyn valtiopäivävaaleihin tähtäävän <a href="https://www.lo.se/start/play_startsida/los_valupptakt_2022">ohjelmansa</a>. Ensihavainnot työntekijäjärjestön panostuksista saavat lukijan hämmästyneenä säikähtämään, ovatko LO:n ja Yhtenäisen Venäjän vaaliohjelmat vaihtuneet vahingossa päittäin.
LO:n jäsenistä sosialidemokraatteja kannattaa <a href="https://www.scb.se/">SCB:n</a> mittauksessa 38,8 prosenttia. Ruotsidemokraatteja sanoo äänestävänsä 27,1 prosenttia keskusjärjestön jäsenistä. Kokoomuslaisia ja vasemmistopuolueen kannattajia on kumpiakin 10 prosenttia ja keskustalaisia viisi prosenttia.
Kaikki munat demareiden vaalikoriin
LO tekee ennätyssuuren <a href="https://www.dn.se/sverige/lo-satsar-miljoner-for-att-s-ska-vinna-valet/">satsauksen</a> siivittääkseen sosialidemokraatit voittoon syksyn vaaleissa. Valtaosa eli 30 miljoonaa kruunua menee suoraan demareiden kampanjabudjettiin. Sen lisäksi 20 miljoonaa menee valistukseen ja tuntematon määrä miljoonia ohjelmistohankintoihin. Keskusjärjestö pyrkii tulevaisuudessa tavoittamaan jokaisen jäsenensä mobiililaitteen kautta.
&#8211; Sosialidemokraatit on ainoa puolue, jolla on voima ja tahto tavallisen kansan tahtomien uudistusten läpiviemiseksi. Haluamme näissä vaaleissa tavoittaa enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Soitamme yli puolelle miljoonalle ihmiselle ja keskustelemme politiikan sisällöistä, toteaa LO:n puheenjohtaja Susanna Gideonsson.
&#8211; Minulle on tärkeätä, ettemme tee yhteistyöltä eriarvoisuutta kannattavien puolueiden, kuten ruotsidemokraattien kanssa.
&nbsp;

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö panostaa kaikkensa sosialidemokraattien vaalimenestykseen – demareita kannattaa runsas kolmannes jäsenistöstä

Ruotsin uusi muslimipuolue Nyans haluaa herättää vähemmistöväen ja marssittaa heidät sekä perustajansa vallan kammareihin. Jopa uskonveljet ja -sisaret katsovat karsaasti puolueen ”überpopulistista” touhua. Puolueen mahdolliset taustavoimat herättävät nekin kysymyksiä.

Mikail Yüksel saapui Turkista Ruotsiin 20 vuotta sitten. Aluksi hän teki töitä tiskaajana sekä pizzanpaistajana. Tutuksi tulivat myös taksikuskin ja varastomiehen työt. Kymmenen vuoden ajan hän eli oman kertomansa mukaan turkkilaisessa kuplassa ja seurasi maailman menoa ainoastaan turkkilaisten tiedotusvälineiden kautta.
Saatuaan poliittisen herätyksen Yüksel liittyi keskustapuolueeseen ja oli ehdolla jopa valtiopäiville. Keskustapuolue hankkiutui <a href="https://www.dn.se/nyheter/politik/centerpartiet-utesluter-lokal-toppkandidat/">eroon</a> turkkilaistähdestään vuonna 2018, kun kävi ilmi, että tämä oli hyvää pataa turkkilaisen Harmaat sudet -äärijärjestön kanssa.
Huutavan ääni ongelmalähiöstä
Jouduttuaan poliittisesti kodittomaksi Yüksel pohti hetken ja katsoi taakseen &#8211; ja päätti sitten yrittää omillaan. Nyans-puolueen syntysanat mainittiin ensimmäisen kerran Aftonbladetin <a href="https://www.aftonbladet.se/debatt/a/50OLyK/nu-startar-vi-partiet-for-landets-fororter">mielipideartikkelissa</a> elokuussa 2019 otsikolla ”Nyt aloittaa maamme esikaupunkien puolue”.
&#8211; Olemme lähiöiden puolue ja juuremme ovat siellä. Olen itse Biskopsgårdenista (Göteborgin ongelmalähiö).
&#8211; Meitä voi aivan hyvin kutsua myös tyytymättömyyspuolueeksi, emmekä kuulu oikeistoon tai vasemmistoon. Perinteiset puolueet ovat hylänneet maahanmuuttajat ja vähemmistöt, Yüksel <a href="https://www.dn.se/sverige/partiet-nyans-vill-bli-muslimers-rost-och-branna-ner-lars-vilks-konstverk-nimis/">sanoo</a> Dagens Nyheterissä.
Nyans on siis identiteettipoliittinen puolue. Työmarkkinoilla se vaatii ihmisille erityiskohtelua rodun ja etnisyyden perusteella. Puolue on Palestiinan ystävä ja Israelin ei. Valtion pitää rakentaa asuntoja heille, joilla ei ole varaa omaan asuntoon.
”Nyans on überpopulistinen puolue”
&#8211; Nyans on mielestäni überpopulistinen puolue, sanoo ympäristöpuolue vihreiden valtiopäiväedustaja ja puoluehallituksen jäsen Leila Ali Elmi.
&#8211; Olen hyvin huolissani, sillä Nyans voi viedä kannatusta vasemmistopuolueilta. Uskoakseni he pääsevät valtuustoon Göteborgissa ja muuallakin valtakunnassa.
Nyans on nyt kampanjoinut kahden vuoden ajan ahkerasti verkossa, pitänyt kokouksia ja värvännyt kannattajia sekä loikkareita erityisesti Göteborgin, Malmön ja Tukholman ongelmalähiöissä. Tähtäimessä ovat valtuustojen lisäksi ensi syyskuun valtiopäivävaalit.
Puolueen lentolehtisiä on jaettu erityisesti perjantaisin moskeijoiden ulkopuolella perjantairukouksen jälkeen.
Näyttää peukkua Erdoganille
Nyans kohdistaa sanomansa paljolti ruotsidemokraatteja vastaan ja pyrkii näin aktivoimaan kannattajia omiin riveihinsä. Tyypillinen esimerkki on Skurupin kunta, jossa ruotsidemokraateilla on valtuustossa selkeä enemmistö.
Kunnassa on huivikielto, jonka Nyans haluaa nyt kumota. Samoin lähistöllä sijaitseva taiteilija Lars Vilksin <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Nimis">taideteos</a> pitäisi tuikata tuleen lääninhallituksen päätöksellä. Koska taideteos on Yükselin mielestä ”islamofobinen”.
Erityisen kysymyksiä herättävä on Yükselin suhde Turkkiin ja sen nykyjohtoon. Hänet kasvatettiin Turkissa nationalistipuolue MHP:n hengessä. Ruotsissa Yüksel on tiettävästi ollut perustamassa Harmaiden susien paikallista nuoriso-osastoa, vaikka itse ei asiaa noin muistakaan.
”Militantiksi fasistiryhmäksikin” kutsuttu Harmaat sudet on lähellä MHP-puoluetta ja presidentti Recep Tayyip Erdoganin AKP:tä.
&#8211; En pidä Erdogania diktaattorina, Yüksel linjaa.
&#8211; Turkkilaisten enemmistö pitää häntä hyvänä johtajana. Eivät he muuten olisi häntä äänestäneet.
&nbsp;

Nyans-puolue haluaa muslimien ääneksi Ruotsissa – ensin kumotaan Skurupin huivikielto ja sitten poltetaan Lars Vilksin taideteokset

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi melkoisten kiemuroiden jälkeen opposition esittämän tulo- ja menoarvion vuodeksi 2022. Kansalaisten elinoloja helpotetaan laskemalla liikennepolttoaineiden verotusta sekä tuloveroja. Kansalaisten turvallisuutta puolestaan lisätään miljardisatsauksilla.

”Ehkä oudoin päivä Ruotsin poliittisessa historiassa”, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/problemen-hopar-sig-for-andersson">otsikoi</a> SVT uutisjuttunsa keskiviikkona illalla. Ruotsiin valittiin maan historian ensimmäinen naispääministeri ja jo muutamaa tuntia myöhemmin hän joutui jättämään eroanomuksensa. Jopa Anneli Jäätteenmäen saavutukset kalpenevat tälle suoritukselle.
Sosialidemokraattinen ”pikapääministeri” Magdalena Andersson kaatui seitsemässä tunnissa siihen, että valtiopäivät äänesti nurin hänen budjettiesityksensä ja valitsi sen sijaan ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisten yhdessä muokkaaman tulo- ja menoarvioesityksen vuodelle 2022.
Vihreiden pirtaan porvaribudjetti ei sopinut, joten he vetäytyivät hallitusvastuusta. Ruotsiin on nyt mahdollisesti tulossa sosialidemokraattien yksin muodostama vähemmistöhallitus. Näin toimitaan siksi, että valtiopäivävaalit ovat edessä jo ensi vuoden syyskuussa. Pääministeriksi palannee Magdalena Andersson.
Lisää työtä ja vähemmän veroja
Ruotsin valtiopäivät lienee kuunnellut työmies Matti Putkosen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-sahkon-ja-polttoaineiden-veron-alentamista-neljanneksella-keskivertoperheelle-lahes-500-euroa-enemman-kateen-vuodessa-hallituksen-vaihtoehdosta-tulossa-1-200-euron-lisalask/">neuvoja</a>, sillä opposition budjetin myötä liikennepolttoaineiden veroa alennetaan 0,50 kruunua litralta alkaen 1. toukokuuta 2022.
Ansiotyön verotusta kevennetään ruotsalaismedioiden tietojen mukaan 8 miljardia kruunua ja kevennykset suunnataan pien- ja keskituloisille. Jokaisen työssä käyvän verotus kuitenkin laskee ainakin 150 kruunua kuukaudessa.
Eläkeläisten verotus laskee samaten 150 euroa kuukaudessa 13 000 kruunun kuukausieläkkeestä. Asumistuki nousee 200 kruunua kuussa yksinasuvilta eläkeläisiltä ja pariskunnilla puolet tästä.
Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä helpotetaan laskemalla työnantajien kustannuksia, jos he palkkaavat pitkään vailla työtä olleen. Tavoitteena on, että jokainen työkykyinen saa ja tekee kykyjään vastaavaa työtä. Tukiyhteiskunnasta halutaan pois.
Maahanmuuttoa leikataan
Maahanmuuttoa on tarkoitus leikata EU:n määrittelemälle minimitasolle. Maahantuloa vaikeutetaan myös nostamalla vaadittavan minimitulon määrää. Prioriteetti numero yksi on kuitenkin laittoman maahanmuuton hillitseminen. Maahanmuuttovirasto saa 75 miljoonaa kruunua lisää valvottujen tilojen ja jalkapantojen lukumäärän kasvattamiseen.
Ruotsidemokraattien päätavoitteet maahanmuuton rajoittamiseksi ja laittomien maahanmuuttajien sekä rikollisten palauttamiseksi lähtömaihinsa eivät juurikaan näy vielä vuoden 2022 budjetissa. Pääpaino on vuoden 2022 valtiopäivävaalien jälkeisessä ajassa, jolloin nykyinen oppositio saattaa olla hallitusvastuussa.
Lisää poliiseja ja poliiseille lisää liksaa
Koululaitoksen määrärahat kasvavat 400 miljoonaa ja peräti kaksi miljardia satsataan esikoulujen ryhmien pienentämiseen. Näin pyritään osaltaan estämään jo lapsena alkavaa syrjäytymistä.
Kansalaisten turvallisuutta parannetaan parantamalla poliisien palkkausta ja lisäämällä poliisien määrää. Poliisin palkka nousee 1 250 kruunua kuukaudessa. Toimet ulottuvat aina vuoteen 2024 asti, johon mennessä on tarkoitus palkata 10 000 poliisia lisää. Myös teknistä valvontaa ja oikeuslaitoksen resursseja lisätään tuntuvasti.
Ruotsin budjetti vuodelle 2022 on suuruudeltaan 1 137 miljardia kruunua. Valtion tulojen arvioidaan kuitenkin nousevan 1 189 miljardiin kruunuun.
&nbsp;

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi opposition budjetin: Liikennepolttoaineiden ja ansiotulojen verotusta kevennetään – kansalaisten turvallisuutta lisätään

Sote-uudistuksen perusteluissa on aina muistettu mainita sen myötä kertyvät säästöt tai ainakin kustannusten nousun taittuminen. Toisin näyttää käyvän ja se tietää veronmaksajalle monen unelman kaatumista.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki esitteli keväällä 2018 valtiovarainvaliokunnalle laatimansa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201805242200966050">muistion</a>, jonka mukaan sote-uudistuksen säästöpotentiaali olisi peräti 4,6 miljardia euroa. Arvio on noista Juha Sipilän hallituksen ajoista tarkentunut ja tänään mennään aivan toiseen suuntaan – ja kovaa.
Soten lisärahan tarpeeksi on nyt laskettu <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12111772">Yle Uutisten</a> mukaan peräti 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana. Sote on alkamassa vuonna 2023. Merkittävä syy kustannusten nousuun laskelmissa on suomalaisten ikääntyminen.
&#8211; Näihin laskelmiin on pakko uskoa, kun viranomaiset ovat ne tehneet, sanoo johtaja Eero Laesterä Finnish Consulting Groupista.
Tonnikaupalla lisää veroja
Laesterän laskelmien mukaan soten lisäraha eli 6,4 miljardin vaje tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Kunnallisveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 20,02 eli siitä voi jokainen sitten aistia, mitä tuleman pitää.
Keskituloiselle eli kolmisen tonnia ja rapiat kuussa tienaavalle lisää maksettavaa kertyy 1800 euroa vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
Saattaa myös olla, että lisärahoituksen tarve on vieläkin laskettu alakanttiin. Yle:n haastattelemat sote-asiantuntijat ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että lisäkustannukset lopulta ”kaatuvat veronmaksajan niskaan”. Sote-uudistuksen rahoituslaskelmista löytyy lisätietoa <a href="https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat">täältä.</a>
&nbsp;

Unohda sähköauto ja etelänmatka – soten seurauksena keskituloinen pariskunta saattaa joutua maksamaan 3 400 euroa lisää veroja vuodessa

Ruotsin keskustapuolue on joutunut pedofiliakohun kouriin sen jälkeen kun tuli julki, että puolueen europarlamentaarikko asuu yhdessä useista lapsenraiskauksista tuomitun miehen kanssa. Puolueen kärkipoliitikon tahriutuminen on saattanut myös keskustan puheenjohtajan ikävään välikäteen. 
Ensimmäisenä pedofiliakytköksistä kertoi <a href="https://stoppapressarna.se/svenskt/centertoppen-lever-med-domd-pedofil">Stoppa Pressarna</a> -nettisivusto, joka on erikoistunut julkkisjuoruihin ja kuninkaallisista kertoviin juttuihin. Nettilehti uutisoi, että Ruotsin keskustapuolueen tunnetuimpiin poliitikkoihin kuuluva Fredrick Federley (kuvassa oikealla) asuu yhdessä miehen kanssa, joka on aiemmin saanut yhdeksän vuoden vankeusrangaistuksen lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Lehden mukaan Federleyn miesystävä on tuomittu muun muassa lapsipornon levittämisestä ja 22 törkeästä lapsenraiskauksesta, jotka tapahtuivat vuosina 2013-14. Uhreina olivat 6- ja 9-vuotiaat tytöt.
Mies pääsi vankilasta tämän vuoden tammikuussa istuttuaan kuusi vuotta rangaistuksestaan ja muutti Federleyn omistamaan vanhaan maalaistaloon asumaan viime kesänä. Stoppa Pressarna -nettilehden haastattelemien naapureiden <a href="https://stoppapressarna.se/svenskt/har-poserar-pedofilen-i-fredrick-federleys-kok">mukaan</a> Federleyn miesystävä oli ollut mukavan oloinen mies, josta kaikki olivat tykänneet ennen kuin saivat tietää tuomiosta.
Huippupoliitikko ja drag queen
Fredrick Federley on keskustapuolueen toinen varapuheenjohtaja ja europarlamentin liberaalin Renew Europe (Uudistakaa Eurooppa) -ryhmän varapuheenjohtaja. Hän ilmoitti jo poliittisen uransa alkutaipaleella avoimesti olevansa homoseksuaali. Häntä on mediassa <a href="https://nyheter24.se/nyheter/politik/587899-fredrick-federley-sveriges-sexigaste-politiker">kuvailtu</a> muun muassa Ruotsin seksikkäimmäksi poliitikoksi.
Federley on esiintynyt myös drag queen -artistina nimellä Ursula af Drakbane. Vuonna 2010 Helsingin Sanomat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fredrick_Federley">kirjoitti</a> hänestä otsikolla &#8220;Drag queen-kansanedustaja ravistelee Ruotsin keskustapuoluetta&#8220;. HS:n artikkeli on myöhemmin poistettu lehden nettisivuilta.
Federley ilmoitti jäävänsä pois politiikasta
Pari päivää juorulehden paljastusten jälkeen Federley <a href="https://www.facebook.com/FFederley/posts/10160420733403098">myönsi</a> Facebook-sivullaan, että väite siitä, että &#8220;hänelle ennen läheinen ihminen&#8221; on syyllistynyt vakaviin rikoksiin on &#8220;valitettavasti totta&#8221;. Federley kuvaili miesystävänsä tekoja kauheiksi ja anteeksiantamattomiksi ja kertoi, että heidän tiensä ovat nyt eronneet.
Facebook-kirjoituksessaan Federley kertoi voineensa huonosti jo pidemmän aikaa ja käyneensä psykologin vastaanotolla. Hän sanoi jättäytyvänsä ainakin toistaiseksi pois politiikasta toipuakseen ja kerätäkseen voimia.
Federley ei ottanut Facebook-kirjoituksessaan kantaa siihen, milloin hän sai tietää miesystävänsä lapsenraiskaustuomiosta. Juorulehden <a href="https://stoppapressarna.se/svenskt/fredrick-federley-visste-allt-om-sambons-barnvaldtakter">haastattelemien</a> ystävien ja tuttavien mukaan Federley oli tiennyt miehen pedofiliatuomiosta jo ennen kuin tämä muutti hänen luokseen asumaan.
Puheenjohtaja vaati kovempia tuomioita pedofiileille
Keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf vaati äskettäin Expressen-lehden <a href="https://www.expressen.se/debatt/polisens-nedprioritering-av-sexbrott-mot-barn-ar-en-skam/">mielipidekirjoituksessaan</a> poliisia priorisoimaan lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten tutkinnan. Lööf vaati myös kovempia tuomioita pedofiileille.
Koska Annie Lööfin mielipidekirjoitus julkaistiin vain pari päivää ennen juorulehden paljastuksia, jotkut ovat <a href="https://samnytt.se/vittnesmal-federley-visste-om-barnvaldtakterna-ville-visa-oss-domarna/">arvelleet</a>, että Lööf julkaisi kirjoituksensa nimenomaan siloitellakseen pedofiilikohua jo etukäteen. Lööf kuitenkin kiistää, että kyse olisi ollut ennakoivasta kriisinhallinnasta.

Ruotsin keskustapuolue pedofiliakohun kourissa

Keskustapuolue on valitsemassa itselleen uuden puheenjohtajan syksyn puoluekokouksessaan. Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ruotii <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/keskusta-sumutusta-ja-valheita/">Puheenvuoron blogissaan</a> puolueen johdon suhtautumista EU:n elpymisvälineeseen. Malinen pitää puoluejohdon sumutuksia suoranaisesti tietoisina valheina.

Tuomas Malinen käy kiinni puheenjohtajaehdokas, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon kirjoitukseen, missä Saarikko valittelee elpymisvälineen keskustelun pyörivän nettomaksujen ympärillä. Malinen huomauttaa, että keskustelua on käyty myös elpymisvälineen oikeudellisista ongelmista ja sen avaamaan liittovaltiokehitykseen.
Keskustelua on käyty myös elpymisvälineen varsinaisesta pihvin puutteesta: monet ekonomistit ovat todenneet, ettei elpymispaketti elvytä Euroopan taloutta.
Investointeja ei voi määrätä
Elpymisvälineen lahjaraha on ajatuksen tasolla kaavailtu käytettäväksi investointeihin. Investoinnit digi- ja viherteknologiaan ovat olleet erityisesti toiveiden listalla.
Malinen huomauttaa, ettei rahojen käyttötarkoitusta voida valvoa. Lahjaraha vapauttaa nettosaajamaiden budjettivaroja. Lahjoituksia saaneet maat käyttävät ylimääräiset budjettivarat itsenäisesti. Mikään ei takaa niiden päätyvän investointeihin.
Malisen mielestä olisi järkevämpää, että korkean tuottavuuden maat investoisivat itse lahjoitusten sijaan.
&#8211; Käytännössä ”elpysmisvälineen” avustukset ovatkin puhdas tulonsiirto, tai lahjus, eteläisille jäsenmaille ilman mitään takuita, että investoinnit tai talous Euroopassa elpyvät, Malinen summaa.
Kallis &#8220;neuvotteluvoitto&#8221;
Malinen ihmettelee Saarikon suitsuttamaa &#8220;neuvotteluvoittoa&#8221;. Saarikon mukaan elpymispakettineuvotteluissa Suomi säästyi miljoonaluokan maataloustukien leikkauksilta. Se väistettiin maksamalla 6 200 miljoonaa euroa.
&#8211; Eli maksamme 6,2 miljardia, jotta voisimme saada satoja miljoonia. Kuinka tyhminä poliitikot meitä oikein pitävät? Malinen kysyy.
Keskustan istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni on Saarikon linjalla siinä, ettei elpymispaketti täytä tulonsiirtounionin tunnusmerkkejä.
Malinen muistuttaa, että EU rikkoo kahta omaa sääntöään elpymisvälineellään. Ensiksi EU pyörii välineen myötä yhteisellä velkarahalla ja toiseksi jäsenmaat täyttävät toistensa budjettiaukkoja.
Hän arvelee, etteivät Kulmuni ja Saarikko edes itse usko elpymisvälineen kertaluonteisuuteen. Viesti on suunnattu keskustan omille äänestäjille, sillä tulonsiirtounioni tuskin puolueen kannattajia ilahduttaisi. Malinen arvelee, ettei edes puolueen kannattajat usko puheenjohtajaehdokkaidensa sepityksiä.
&#8211; Nykypoliitikkomme näyttävät pitävän meitä kansalaisia täydellisinä hölmöinä. Meidän on aika antaa heille opetus, Malinen päättää kirjoituksensa.
&nbsp;

Taloustieteen dosentti Malinen ruotii keskustan puheenjohtajavaaleja: “Kuinka tyhminä poliitikot meitä oikein pitävät?”

Naisten ja miesten poliittiset käsitykset kulkevat eri suuntiin Ruotsissa ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorison mielipiteissä. Ruotsidemokraatit on suosituin puolue 18-29 -vuotiaiden miesten keskuudessa. Samanikäisten naisten mieleisin valinta on vasemmistopuolue. SVT kävi selvittelemässä nuorten poliittisia kantoja ruohonjuuritasolla.
Sjölinin lukio Tukholmassa järjesti poliittisille nuorisojärjestöille mahdollisuuden tulla pääkallonpaikalle tapaamaan uunituoretta vaalikarjaa. Keskustelun laineet kävivät erityisen korkealla, kun äänessä olivat ruotsidemokraatit ja keskustapuolue. Tasa-arvon ja feminismin käsitteet olivat useimmiten esillä, kun nuoret itse pohtivat eroja ikäistensä sympatioissa.
&#8211; Nuoria miehiä kiinnostaa EU, maahanmuutto ja rikollisuus. Nuoret naiset kyselevät puolestaan tasa-arvosta, ympäristöstä ja ilmastosta. Ero on todella suuri, pohjustaa ruotsidemokraattisten nuorten Johanna Strömstedt.
Feminismi puhuttaa nuorisoa
&#8211; Pojat pelkäävät feminismi-sanaa, koska se yhdistetään miesvihaan, joka todellakaan ei pidä paikkaansa. Pojat kallistuvat oikeistopuolueisiin päin, koska niissä piireissä tuota sanaa ei käytetä, pohtii Sjölinin lukion oppilas Sofia Lannerfors.
&#8211; Puolustamme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja se on media, joka on levittänyt meistä naisvihamielistä kuvaa, kuittaa tiukasti ruotsidemokraattisten nuorten edustaja Ludvig Eriksson.
&#8211; Puolueemme päättävissä elimissä on naisenemmistö, joten on luontevaa, että että puolueemme vetää puoleensa enemmän naisia kuin miehiä, pohtii keskustanuorten Adrian Romignollo.
Ympäri käydään yhteen tullaan
Lukiokeskustelun vetää yhteen valtiotieteilijä Jenny Madestam Södertornin korkeakoulusta.
&#8211; Kyse on hieman kahtalaisesta ilmiöstä, sillä nuoriso on yhtäältä lähestynyt toisiaan kysymyksissä, jotka koskevat tasa-arvoa ja panostuksia hyvinvointiyhteiskuntaan. Toisaalta taas mielipiteet eroavat, kun puhutaan vaikkapa maahanmuutosta tai kuuden tunnin työpäivästä.
SVT/Novuksen helmikuun mielipidemittauksessa ruotsidemokraatteja pitää parhaimpana vaihtoehtona 28,6 prosenttia 18-29 -vuotiaista miehistä. Samanikäisistä naisista 23,9 prosenttia sympatiseeraa puolestaan vasemmistopuoluetta. Ruotsidemokraatit oli helmikuussa Ruotsin kaikenikäisten suurin puolue 23,9 prosentin kannatuksella. Sosiaalidemokraattinen puolue jäi hopealle 0,7 prosenttiyksikön marginaalilla. Ruotsidemokraatit on toiseksi suosituin puolue kaikkien äänestysikäisten ruotsalaisten naisten keskuudessa.

Nuorten miesten valinta on ruotsidemokraatit – naiset kallistuvat vasemmalle

Maaseudun Tulevaisuus <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.433053?fbclid=IwAR1PImrOajmLTVkK2l2t2U-oLfbfI6_IZKRZTGN7I3LA-WoZFscJHnhrAvU">selvitti</a> keskustapuolueen sisäpiiriläisten mielipiteitä ex-pääministeri Juha Sipilästä (kesk). Tulokset eivät mairittele. Moitteita satelee johtamistyylistä, hallituksen kokoonpanosta, kokoomuslaisten kanssa veljeilystä ja ministerivalinnoista. Erityisesti Sipilän suosikkiministeri Anne Bernerin (kesk.) erityiskohtelu on jäänyt kismittämään monia keskustavaikuttajia.

MT:n haastattelemat keskustan sisäpiiriläiset kertovat:
&#8220;Sipilä antoi Anne Bernerille kaikista ministereistään suurimmat valtuudet toimia omavaltaisesti. Berner ei kyennyt oppimaan poliittisen johtajan roolia ministerinä vaan ripitti ja nuhteli erittäin loukkaantuneena, jos joku kansanedustaja rohkeni olla eri mieltä.&#8221;
&#8220;Sipilä jopa sitoi oman jatkonsa Berneriin. Suljettujen ovien takana Bernerin toiminta koetteli ministerivastuun ja laillisuuden rajoja.&#8221;
Useampi MT:n haastateltu kertoo, että mikäli Sipilän toimintaa kritisoi, tämä lakkasi tervehtimästä.
Sipilän kritiikinsietokyky näyttää olevan hänen heikko kohtansa. Tämä puski läpi myös tapauksessa, jolloin pääministeri hyökyi tietoliikennelankoja pitkin moittimaan Ylen toimittaja Salla Vuorikosken juttua. Sipilä pommitti Vuorikoskea kymmenin viestein.
Juha Sipilä väistyy keskustan puheenjohtajuudesta syksyn puoluekokouksessa. Tästä huolimatta hän on ilmoittanut tekevänsä puolueen johtoelimille ehdotuksen keskustan ministereistä – siis jos keskusta päättää mennä hallitukseen.
MT:n haastattelema keskustakansanedustaja ei lainkaan pidä ajatuksesta, että Sipilä nimittäisi tulevat ministerit.
&#8220;Kun hän ilmoitti, että keskustan säännöt oikeuttavat hänet päättämään ministerivalinnoista, hän joko valehteli tai sitten ei ole koskaan lukenut keskustan sääntöjä. Sääntöjen mukaan puheenjohtaja ainoastaan johtaa valintakokousta. Sipilä-viha on kansan parissa niin suurta, että hänen jatkonsa ministerinä olisi katastrofi keskustan tulevaisuudelle&#8220;, kansanedustaja moittii MT:lle
<h4>Vanhanen rientää hätiin</h4>
Keskustan äänenkannattaja Suomenmaa yritti päivän aikana minimoida MT:n jutun aiheuttamaa julkisuusvahinkoa <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/matti-vanhanen-sipilan-ja-eduskuntaryhman-valilla-oli-poikkeuksellinen-luottamus-vastaavaan-on-hyvin-harvoin-pystytty-6.3.504657.e602974c45">julkaisemalla</a> Matti Vanhasen (kesk.) Sipilää tukevia kommentteja.
&#8211; Luottamus pysyi ryhmän sisällä. Sen takia oli mahdollista, että hän aivan poikkeuksellisen laajasti testautti ryhmässä luottamukselliset ja herkät kysymykset. Luulen, että vastaavaan on hyvin harvoin meillä pystytty, Matti Vanhanen riimitteli.
Ja mikseipä riimittelisi. Vanhasen on jatkuvasti mainittu <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10150823">uutisjutuissa</a>, joissa on hahmoteltu Juha Sipilän lähimpiä luottohenkilöitä. Kukapa sitä nyt omaa suojattiaan haukkuisi?