Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Keijo Kaarisade

Tutkinta Twitterin viime vuosien toiminnasta on paljastanut, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on ollut säännöllisissä tekemisissä alustan ylläpidon kanssa. FBI:n agentit olivat pyytäneet ylläpitoa puuttumaan jopa poliittiseen satiiriin ja tileihin, joilla oli olemattomasti seuraajia. Amerikkalaislehti Reason pitää FBI:n toimintaa viranomaiselle sopimattomana ja sananvapauden kannalta arveluttavana.

Twitter Files -paljastussarjan kuudes osa <a href="https://twitter.com/mtaibbi/status/1603857534737072128?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1603857534737072128%7Ctwgr%5Ea5ce3af3f7dcb93f6522cb90d624f75e03eb62f0%7Ctwcon%5Es1_&amp;ref_url=https%3A%2F%2Freason.com%2F2022%2F12%2F16%2Ffbi-reported-jokes-tweets-twitter-files-censorship%2F">julkaistiin</a> viime perjantaina. Useista aiemmista paljastuksista vastannut Matt Taibbi ilmoitti, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisin (FBI) agentit olivat säännöllisesti yhteyksissä Twitterin sisällönvalvojiin. He pyysivät usein poistamaan twiittejä, jotka heidän mielestään rikkoivat alustan yhteisönormeja vaaleihin liittyvästä misinformaatiosta.
Keskusteluja käytiin paljon sekä sähköpostitse että viikoittaisissa kokouksissa. Twitterin henkilökunnan edustaja kuvasi yhtiön ja viranomaisten suhdetta ”hallituksen ja liike-elämän synkronoinniksi”.
FBI suositteli jatkuvasti Twitterin sisällönvalvojia puuttumaan yksittäisiin twiitteihin vedoten Twitterin omiin yhteisönormeihin. Useat näistä twiiteistä olivat käyttäjiltä, joilla ei ollut suurta seuraajamäärää, ja jotka olivat satiiri- ja huumoritilejä.
FBI <a href="https://twitter.com/mtaibbi/status/1603857590299103232">ilmiantoi</a> mm. nimimerkin &#8220;Claire Foster&#8221;, joka oli twiitannut:
&#8220;Olen ääntenlaskijana osavaltiossani. Jos et käytä kasvomaskia, en aio laskea ääntäsi. #turvallisuusensin&#8221; 
&#8220;Jokaista tähän päivitykseen kirjoitettua kielteistä kommenttia vastaan kirjaan yhden lisä-äänen demokraateille.&#8221;
Viestit kuulostavat ilmeiseltä satiirilta, mutta FBI:n mielestä vaalivilppi ei ollut vitsailun aihe. Reason-lehti <a href="https://reason.com/2022/12/16/fbi-reported-jokes-tweets-twitter-files-censorship/">ihmettelee</a>, että eikö FBI-agenteilla ole kiireellisempää tekemistä kuin valvoa Twitterissä kerrottavia vitsejä.
Jo aikaisemmat Twitter Files -paljastukset ovat antaneet osviittaa viranomaisten tiiviistä yhteistyöstä Twitterin sisällönvalvonnan kanssa. Uusi paljastus kertoo kuitenkin uudella tavalla ilmiön laajuudesta eriskummallisten esimerkkien kautta. Reason-lehden mukaan tapa, jolla teknologiajätit ja viranomaiset ovat pyrkineet yhteistyössä murskaamaan valtavirtaa haastavia kriitikoita ja jopa huumoria, on jo häiritsevää.
Yksityisillä alustajäteillä on halutessaan mahdollisuus asettaa yhteisönormeja, jotka rajoittavat vitsailua. Myös käyttäjillä on oikeus ilmiantaa huumoripäivityksiä ylläpidolle. Kuitenkin liittovaltion poliisin rooli tässä kuviossa herättää vakavia kysymyksiä sananvapaudesta ja ennakkosensuurista.
Reason-lehden mukaan huumoripäivitysten ilmiantaminen alustapalvelujen ylläpidolle on poliisille sopimatonta toimintaa. Vaikka FBI ei ehdottomasti vaatisi alustapalveluja sensuroimaan ilmiantamiaan päivityksiä, ylläpito voi suhtautua viranomaisten pyyntöihin vakavammin ja pelokkaammin, amerikkalaislehti arvioi.
Amerikkalaisen parodiatili Claire Fosterin sensuroiminen muistuttaa Suomessa eduskuntavaalien alla 2019 tapahtunutta &#8220;vihapuhepoliisi Keijo Kaarisade&#8221; -parodiahahmon <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html">hyllyttämistä</a>. Vuorokautta ennen hyllyttämistään Kaarisade oli <a href="https://www.suomenuutiset.fi/avautuu-twitter-sensuroitu-vihapuhepoliisi-keijo-kaarisade-ihmiset-pelkaavat-leimautua-sananvapauden-lansimaisen-yhteiskuntamallin-puolustajiksi/">tehnyt</a> satiiria Valtioneuvoston informaatiovaikuttamista koskevasta raportista, jossa satiiri oli luokiteltu vihamielisen informaatiovaikuttamisen muodoksi. Suomen poliisi oli aiemmin tutkinut parodiatilejä ja ollut yhteydessä Twitterin ylläpitoon. Vain hieman Kaarisateen hahmon hyllyttämisen jälkeen poliisi <a href="https://www.ts.fi/uutiset/4557352">ilmoitti</a> lopettaneensa parodiatutkinnan.
Twitter Files -paljastussarjan kahdessa ensimmäisessä osassa raportoitiin mm. alustapalvelun <a href="https://www.suomenuutiset.fi/musk-julkaisi-todisteet-twitterin-puolueellisuudesta-presidentinvaalien-alla-lisapaljastuksia-tulossa/">puolueellisuudesta</a> Yhdysvaltojen presidentinvaalien alla sekä konservatiiveihin kohdistetusta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/toinen-twitter-files-paljastus-julki-alustalla-harjoitettu-konservatiivien-systemaattista-varjobannaamista/">varjobannaamisesta</a>. Sarjan osissa <a href="https://twitter.com/mtaibbi/status/1601352083617505281">3</a>, <a href="https://twitter.com/ShellenbergerMD/status/1601720455005511680">4</a> ja <a href="https://twitter.com/bariweiss/status/1602364197194432515">5</a> käsiteltiin Twitterin päätöksiä hyllyttää ja bannata presidentti Donald Trump sekä tämän äänekkäimpiä tukijoita kongressitalon valtauksen myötä.

Uusin Twitter Files -paljastus: FBI pyysi Twitteriä puuttumaan jopa vitseihin ja parodiatileihin

Keskiviikkona eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä. Kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_108+2022+4+6+6.aspx">arvosteli</a> voimakkaasti nykyhallituksen maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-108-2022?start=6336&amp;end=6769&amp;speaker=1437">tarjosi vaihtoehdoksi</a> periaatetta ”maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla”.

Viestimissä toistellaan vuodesta toiseen erilaisin sanankääntein seuraavasti: Suomi ei selviä ilman maahanmuuttajia tai Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Juha Mäenpää ihmetteli näiden hokemien ja hallituksen esityksen ristiriitaisuutta.
&#8211; Eikö ole hieman ristiriitaista toisaalla esittää maahanmuuton olevan elintärkeä työvoimapoliittinen ratkaisu ja toisaalla väittää sen olevan merkittävä työvoimapoliittinen haaste? Mäenpää kysyi.
Palveluita palveluiden perään
Hallituksen esityksen pituus, 437 sivua, kiinnitti osaltaan Mäenpään huomion, mutta erityisesti hän ihmetteli koko esityksen peruslähtökohtaa.
&#8211; Eihän meillä tarvittaisi tällaisia tiiliskivimäisiä lakiesityksiä ongelman ratkaisemiseksi, jos maahanmuutto ja maahanmuuttajat työllistäisivät sujuvasti itse itsensä, eikä sitä sen kummemmin tarvitsisi edistää esityksessäkin mainituin erilaisin kotoutumispalveluin, valtionavustuksin, kotoutumisohjelmin, kotoutumistarjottimin, kotoutumissuunnitelmin ja kotoutumista edistävin palveluin ja hankerahoituksin, hän luetteli.
Mäenpää ennakoi puheessaan jo seuraavaa salissa vuorossa ollutta asiakohtaa, nimittäin keskustelua susista.
&#8211; Tämä esitys on susi, pamautti Mäenpää viitaten kuitenkin käsittelyssä olevaan esitykseen kotouttamisen edistämisestä.
&#8220;Uudenlaisia toimintatapoja&#8221;
Hallituksen esitykseen oli eksynyt vuoden 2022 keskustelun yleiseenkin tasoon suhteutettuna kummallisia väitteitä. Esityksessä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_208+2022.aspx">kirjoitettiin</a> muun muassa: ”Monikulttuuriset kaupungit luovat usein kasvualustaa innovatiivisen ja luovan taloudellisen ja muun toiminnan kehittymiselle, ja maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja edistämään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.”
&#8211; Väite siitä, että maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja kuulostaa kieltämättä totuuspohjaiselta — aivan viime viikolla nimittäin jopa kritiikittömälle maahanmuuttomyönteiselle vaikuttamiselle alustaa usein tarjoava Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka nuorison alistusväkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunkiseudulla ja kuinka rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajatausta tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta.
&#8211; Viitattiinko hallituksen esityksessä kenties näihin ”uudenlaisiin toimintatapoihin”? kysyi Mäenpää epäuskoisena.
&#8220;Kansainväliset osaamisverkostot&#8221;
&#8211; Entä viitataanko hallituksen esityksessä ”kansainvälisillä osaamisverkostoilla” kansainvälisesti hyvin verkottuneisiin, uusiin, erittäin viranomaisvastaisiin ja väkivaltaisiin jengeihin? hän jatkoi.
Monille esitystä lukeneille välittyykin varmasti tunne siitä, että on ikään kuin palaisi 1990-luvun lopun ja 2010-luvun alun suhteellisen kehittymättömään maahanmuuttopoliittiseen julkiseen keskusteluun.
&#8211; Lukiessani tätä esitystä tuli mieleeni, oletteko pyytäneet lausuntoja Markku Paretskoilta tai Keijo Kaarisateelta, koska on ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut, Mäenpää mietiskeli.
Maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla
Pudisteltuaan hetken päätään hallituksen päättömyyksille Mäenpää vakavoitui.
&#8211; On varmasti totta, että rajatussa määrin ja oikein toteutettuna tietty osa maahanmuutosta voi hyödyttää Suomea. Valtiomme harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan ole vuosikausiin, jos ollenkaan 1990-luvun jälkeen, ollut tämän politiikan osa-alueen suhteen kovin kestävällä pohjalla. Ratkaisuna ongelmiin olisi mielestäni periaate: maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla, hän linjasi.
&#8211; Silloin kun työntekijä tulee tänne työluvalla, niin siihen sitoutuu samalla myös työnantaja, joka on puoltamassa tätä työluvan myöntämistä. Tämä on mielestäni ainut oikea tapa toimia, Mäenpää päätti.
&nbsp;

Mäenpää maahanmuuttajien kotoutumista edistämään pyrkivästä laista: “Ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut”

Sosiaalisen median &#8220;vihapuhepoliisi&#8221; Keijo Kaarisateella on tapana aina silloin tällöin lähetellä yleisönosastokirjoituksia lehtiin. Jos sisältö on riittävän suvaitsevaista ja liberaalia, salanimellä kirjoitetut mielipiteet menevät yleensä läpi. Kansan Uutisten tällä viikolla julkaisemassa yleisönosastokirjoituksessa nastolalaisnainen vaatii vastuullisuutta suomalaisen kulttuuriperinnön digitoimiseen, jottei se antaisi voimavaraa rasismille. 
Kansan Uutisten päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuonna 2021 aloittanut Jussi Virkkunen myöntää <a href="https://twitter.com/JotFau/status/1514138079346540546">Twitterissä</a> toimituksen langenneen &#8220;äärioikeiston provoon&#8221;. Hän pitää Keijo Kaarisateen lähettämästä yleisönosastokirjoituksesta alkanutta tapahtumaketjua kuitenkin opettavaisena.
&#8211; Näitä on aiemminkin lähetetty meille, Virkkunen kirjoittaa.
&#8211; Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kirjoitus meni läpi. Miksi? Koska meillä petti valvonta. Se petti, koska olemme olleet liian lepsuja varmistamaan kirjoittajan henkilöllisyyttä.
&#8211; Käsi pystyyn virheen merkiksi.
https://twitter.com/JotFau/status/1513902239563370498
Päätoimittaja Virkkusen mielestä paras tapa ottaa tästä opiksi on se, että Kansan Uutiset lopettaa lukijakirjeiden julkaisemisen kokonaan.
&#8211; Koska kirjoittajia ei kyetä varmistamaan pienillä resursseilla, on järkevämpää lopettaa koko palsta, Virkkunen toteaa.
&#8211; Eli näin me opimme tästäkin!
&#8220;Vasemmistolaisen kielen älyttömyys&#8221;
Virkkusen mielestä kirjoitukseen oli &#8220;ihan vänkästi tungettu ns. alan termejä, joilla pyritty sitten osoittamaan &#8216;vasemmistolaisen kielen&#8217; älyttömyys&#8221;. Hän on silti sitä mieltä, että lukemalla kirjoituksen kunnolla sen tajuaa nopeasti provoksi. Tällä kertaa Kansan Uutisten toimittajat eivät kuitenkaan tajunneet.
Mutta poikkeaako nimimerkki Sonja Hannosen mielipidekirjoitus merkittävästi Kansan Uutisten tavanomaisesta sisällöstä? Jokainen voi päätellä sen itse vaikkapa alla olevien otteiden valossa.
&#8220;Vanhan arkistoaineiston digitoiminen ja esille saattaminen saattaisi kuitenkin kohottaa suomalaisten keskuudessa kansallista itsetuntoa ja sitä kautta nationalismia. Nationalismi saa voimansa juuri historiasta.&#8221; 
&#8211; Sonja Hannonen
&#8220;Koronatoimien kokonaisarvioinnissa ei voida katsoa hyvällä nationalistista toimintaa, jossa rokotteita on haalittu rikkaisiin maihin köyhimpien kustannuksella. Voiko puhua jopa ”rokote-apartheidista”?&#8221; 
&#8211; vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä, <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4603534-mai-kivela-koronanationalismin-ruma-jalki">KU 25.9.2021</a>
&#8220;Suomen homogeeninen yhteinäiskulttuurillinen historia antaisi sijaa äärioikeistolaiselle ajattelulle jopa vapaissa kulttuuripiireissä.&#8221; 
&#8211; Sonja Hannonen
&#8220;Tuomiojan vahva suositus on, että nationalismin suomalaisen muodon, perussuomalaisten, kanssa ei tule koskaan asettua hallitusyhteistyöhön.&#8221; 
&#8211; Kalevi Suomela, <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4575213-erkki-tuomioja-pohtii-kirjassaan-ihmiskunnan-selviytymisen-ehdoja">KU 15.8.2021</a>
&#8220;Kansallisarkiston olisi otettava vastuu digitoimastaan ja julkaisemastaan suomalaisperäisestä materiaalista, jottei se antaisi voimavaraa rasismille.&#8221; 
&#8211; Sonja Hannonen
&#8220;Turvapaikkapolitiikan rakenteellinen rasismi tuli näkyviin ukrainalaisten ja muista maista tulevien kohtelussa.&#8221; 
&#8211; Kai Hirvasnoro, <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4711079-amnesty-venajan-sotatoimet-jatkumoa-liikehdinnalle-joka-on-muovannut-eurooppaa-jarkyttavaan-suuntaan">KU 29.3.2022</a>
Suomen Uutiset on kertonut kuvitteellisen vihapuhepoliisi Keijo Kaarisateen seikkailuista <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tagi/keijo-kaarisade/">aiemminkin</a>. Perimmäiseksi kysymykseksi jää jälleen kerran, että <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ilmio-nimelta-keijo-kaarisade-miksi-valtakunnan-suurimmat-lehdet-julkaisevat-taysin-alyvapaita-mielipidekirjoituksia-jos-vain-tekstien-arvopohja-on-riittavan-vihervasenta/">miksi ihmeessä</a> lehdet julkaisevat täysin älyvapaita mielipidekirjoituksia, jos vain tekstien arvopohja on riittävän vihervasemmistolainen.

Kaarisade “keijotti” Kansan Uutiset kunnolla – lehti lopettaa yleisönosaston julkaisemisen

Jokaisen, joka töidensä puolesta joutuu koskemaan Internet-nimiseen vempeleeseen, tulisi tietää että Keijo Kaarisade on parodiahahmo. P-A-R-O-D-I-A-H-A-H-M-O. Tämän luulisi olevan itsestäänselvää myös megakorporaatioiden kovapalkkaisille viestintäyksiköille.

Luulisi.
Keijo Kaarisateen avaamasta <a href="https://twitter.com/keijomedia/status/1275070202510602242">Twitter-ketjusta</a> singahdettiin parissa päivässä kiertoradalle, joka näyttää hyvää vauhtia johtavan Fazerin Geisha-patukkabrändin hautaamiseen syvälle maan uumeniin.
Kun muutama viesti on vaihdettu ja Fazer pingattu paikalle, ollaankin jo melkein maalissa. Miljardiluokan korporaatio vastaa: &#8220;Geisha on ollut Fazerilla käytössä n. 100 vuotta ja ymmärrämme että maailma on sinä aikana muuttunut.Mikä 1900-luvun alussa oli eksoottista ja kiinnostavaa, näyttäytyy nykymaailmassa usein epäsopivana.Otamme palautteen vakavasti ja harkitsemme parhaillamme vaihtoehtoja brändille.&#8221;
Katso itse:
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-65035" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valion_keijotus.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valion_keijotus.png 708w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valion_keijotus-121x300.png 121w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valion_keijotus-412x1024.png 412w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valion_keijotus-618x1536.png 618w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valion_keijotus-40x100.png 40w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valion_keijotus-15x38.png 15w" sizes="(max-width: 708px) 100vw, 708px" />
Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) kuittaa Fazerille vanhoja akkareita mukaillen: ”Pim, teidät on keijotettu”.
Valio panikoituu omasta jogurtistaan
Aivan yhtä älyvapaa paniikkireaktio koetaan Valiolla, jossa hätäännytään kurditaustaisen somevaikuttaja Anter Yaşan ilmiselvästä trollauksesta.
Yaşa <a href="https://twitter.com/YasaAnter/status/1276209540988624901">kysyy</a> Valiolta: ”Saaneenko kysyä, että miksi tässä pakkauksessa on näin stereotyyppisen rasistinen kuva ”turkkilaisesta”? Fetsejä ei ole käytetty sitten Atatürkin.” ja ”Turkin perustaja Atatürk piti fetsien käyttäjiä Ottomaanien edustajina ja sivistymättöminä islamisteina.”
Valio <a href="https://twitter.com/ValioFi/status/1276229142187515907">vastaa</a>: ”Hei Anter! Kiitos tärkeästä palautteesta ja hyvästä kysymyksestä. Fetsin käyttöä tai kuvaa ylipäätään ei ole piirrosta tehdessä ymmärretty kyseenalaistaa. Näin yksinkertainen selitys siis. Suunnittelemme paraikaa uutta pakkausta. T. Helena Valiolta”
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-65036" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valio.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valio.png 680w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valio-238x300.png 238w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valio-79x100.png 79w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/valio-30x38.png 30w" sizes="(max-width: 680px) 100vw, 680px" />
Ja hetken päästä Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/421c1c6c-e180-4e9e-aff1-88253542d161">uutisoi</a>: ”Valio kertoo uudistavansa turkkilaisen jugurtin pakkauksen. Myös muiden ruokajugurttien ulkoasu arvioidaan. Valio aikoo suunnitella uuden pakkauksen turkkilaiselle jugurtilleen. Asia nousi esiin torstaina Twitterissä, jossa Valion edustaja vastasi kysymykseen tuotteen nykyisestä ulkoasusta.”
Persumyönteinen somehahmo Jiri Keronen <a href="https://twitter.com/keronen/status/1276798346749833216">vääntää rautalangasta</a>, mistä tapauksessa on kyse: ”Tämä kertoo maailman hulluudesta. Anter Yaşa heitti läpällä, että Valion Turkkilaisen jogurtin kuvassa esiintyvä fetsi on rasistinen ja taantumuksellinen päähine. Valio otti läpän tosissaan ja on nyt poistamassa turkkilaisen Turkkilaisesta jogurtista.”
Yaşa <a href="https://twitter.com/YasaAnter/status/1276492280254337024">kommentoi</a> itse: ”Nyt ihan oikeasti ihmiset. Valio valikoitui parodiani kohteeksi puhtaasti Turkkilaisen jugurtin ansiosta. En todellakaan halua, että boikotoitte, riehutte ja mustamaalaatte hienoa suomalaista ja kotimaista yritystä.”

Keijo Kaarisade keppostelee, moraalipanikoiva Fazer laittaa välittömästi Geisha-patukan pään pölkylle – entä mitä tekee Valio, joka hätääntyy omasta jogurtistaan?

BBC:n keskusteluohjelmassa pohdittiin, onko suvaitsevaisuus uskonto. Twitterin raivokkaimman suvaitsevaisuushahmon isä vastasi, että suvaitsevaisuudesta on nykyään muodostunut eräänlainen uskonto, joka on itsessään varsin suvaitsematon. 
Britannian yleisradion <a href="https://www.bbc.co.uk/programmes/b007zpll">The Big Questions</a> -ohjelmassa keskustellaan eettisistä ja uskonnollisista kysymyksistä. Viime sunnuntaina Nicky Campbellin juontamassa ohjelmassa käsiteltiin muun muassa suvaitsevaisuutta. Juontaja kysyi Titania McGrath -parodiahahmon luojalta Andrew Doylelta, onko suvaitsevaisuus (&#8220;wokeness&#8221;) hänen mielestään uusi uskonto.
Andrew Doyle on koomikko ja poliittisen satiirin kirjoittaja, joka loi yhden Twitterin suosituimmista satiirihahmoista. Doylen luoma <a href="https://twitter.com/TitaniaMcGrath">Titania McGrath</a> on 24-vuotias intersektionaalinen feministirunoilija, joka on &#8220;sukupuoleltaan fluidi, monirotuinen ja ekoseksuaalinen&#8221;. Titania on kiihkeän, joskus jopa raivokkaan suvaitsevainen. Titania muistuttaa toista satiirihahmoa, Keijo Kaarisadetta, sikäli, että molempien Twitter-kirjoituksia on välillä vaikea erottaa ihan oikeiden suvaitsevaisten kirjoituksista.
Doyle vastaa BBC:n ohjelmassa, että alunperin ajatus oli hyvä.
&#8211; Kun käsite &#8220;woke&#8221; alunperin otettiin käyttöön mustien kansalaisoikeusliikkeissä, sillä tarkoitettiin ainoastaan sitä, että henkilö tiedostaa sosiaaliset epäoikeudenmukaisuudet.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
There’s a new dangerous cult and its called wokeness.<a href="https://t.co/Tre0bwLtbr">https://t.co/Tre0bwLtbr</a>
&mdash; The Salisbury Review (@SalisburyReview) <a href="https://twitter.com/SalisburyReview/status/1231899611679395840?ref_src=twsrc%5Etfw">February 24, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
&#8211; Siinä ei ole mitään väärää, ja sillä määritelmällä jokainen meistä tässä huoneessa on &#8220;woke&#8221;, Doyle jatkaa.
&#8211; Ongelma on siinä, että kyseinen sana kaapattiin muutamia vuosia sitten. Erityisen suvaitsematon &#8220;sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajien&#8221; haara otti sen käyttöönsä.
Hyvistä ja kannatettavista asioista on tehty poliittisia lyömäaseita
Doyle sanoo, että jopa &#8220;sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta&#8221; on tehty edistyksellinen iskulause, kuten niin monesta muustakin periaatteessa hyvästä asiasta, joita lähes kaikki ihmiset normaalisti kannattavat.
&#8211; Suvaitsevaisuus on nykyisessä muodossaan eräänlainen uskonto, Doyle sanoo.
Doylen mukaan suvaitsevaisuudessa on uskonnon piirteitä, koska se ei siedä toisinajattelua, se pyrkii ideologiseen puhtauteen, se on vakuuttunut omasta oikeassa olemisestaan ja etsii kerettiläisiä tuhotakseen heidät.
Suvaitsevaisuusaate hyväksyy &#8220;väärinajattelijoiden&#8221; vainoamisen ja maalittamisen netissä. Doyle pitää itseään onnekkaana, koska yksityisyrittäjänä hän voi vapaasti sanoa mitä ajattelee. Olisi aivan eri asia, jos hän toimisi esimerkiksi opettajana.
&#8211; Luulen, että ihmiset alkavat saada tarpeekseen siitä, että heidän on koko ajan varottava sanomisiaan, koska joku jossakin etsii itselleen loukkaantumisen aihetta, Doyle kiteyttää.

Onko suvaitsevaisuus uskonto? – Twitterin kovimman suvaitsevaisuushahmon isä vastaa

Aamulehden lukijakirjeissä julkaistiin lauantaina kirjoitus, jossa käsiteltiin suomalaisia startup-yrityksiä, joissa ei kirjoittajan mukaan vielä olla havahduttu &#8220;äijäkulttuurin&#8221; ongelmallisuuteen, kuten Piilaaksossa. Kirjoitus oli jälleen kerran parodiapoliisi Keijo Kaarisateen kynästä. Kaarisade on lähettänyt eri toimituksiin suvaitsevaisuudessaan absurdeihin mittoihin yltäneitä &#8220;lukijakirjeitä&#8221;, jotka on toimituksissa otettu totena vastaan ja julkaistu. Näin kävi jälleen, konerasvaisen äijäkulttuurin kritiikki upposi Aamulehteen kuin kuuma veitsi voihin. Kaarisateen keppostelu muistuttaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">maailmankuulua tapausta</a>, jossa fysiikan professori Alan Sokal sai julkaistua postmodernissa kulttuuritutkimuksen julkaisussa artikkelin, jonka sisältö oli silkkaa hölynpölyä, mutta joka kuitenkin kuulosti hyvältä ja imarteli lehden toimittajien ideologisia ennakkoluuloja.

Aamulehden julkaisemassa <a href="https://www.aamulehti.fi/a/28477e6b-7a50-4ff7-ba4f-18a76d2cae08">lukijakirjeessä</a> oltiin huolissaan siitä, miten monimuotoisuuskeskustelu on vasta tekemässä tuloaan Suomeen, vaikka Piilaaksossa on jo havahduttu &#8220;äijäkulttuuriin&#8221;, eli etuoikeutettujen, eliittikouluja käyneiden valkoisten miesten korostumiseen kasvuyrityskentällä. Teksti oli parodiahahmo Keijo Kaarisateen kynästä. Veistely jatkui:
&#8211; Suomessakin yleiset äijäkulttuuriin langenneet yritykset rekrytoivat henkilöstöä, joiden kanssa viihtyy helposti myös vapaa-aikana. Johtajaporukka yhtenäistyy oluen, epäkorrektien vitsien ja saunomisen kautta.
<blockquote>Hälytyskellojen olisi luullut soineen Aamulehden toimituksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjoittaja pöyristyi sukupuolittuneesta talouden kielestä, jossa markkinoita &#8220;penetroidaan&#8221;, mutta yrityksiä ei feminiinisesti &#8220;synnytetä&#8221;, vaan niitä &#8220;perustetaan&#8221;.</blockquote>
&#8211; Kääntöpuolena on muille työntekijöille aiheutunut toiseuden kokemus ja myrkyllinen ilmapiiri, kirjoittaja valitteli.
&#8211; Jos esimerkiksi nainen haluaa edetä tällaisessa yrityksessä, hänen on täytettävä maskuliinisia kriteerejä. Hänen on esittäydyttävä suorasanaisena, kriittisenä, rohkeana ja rationaalisena.
Hälytyskellojen olisi luullut soineen Aamulehden toimituksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjoittaja ylisti &#8220;ilmastoa laajemmin hyödyttäviä feminiinisempiä yrityksiä&#8221; ja pöyristyi sukupuolittuneesta talouden kielestä, jossa markkinoita &#8220;penetroidaan&#8221;, mutta yrityksiä ei feminiinisesti &#8220;synnytetä&#8221;, vaan niitä &#8220;perustetaan&#8221;.
Lopuksi kirjoittaja toivoi, ettei startup-kulttuuri &#8220;vahingossa ota mallia menneiden vuosikymmenien konerasvaisesta irvikuvastaan&#8221;.
Lukijakirjeen oli allekirjoittanut kasvuyritysvalmentaja Otso Härkönen Tampereelta. Aamulehti julkaisi kirjoituksen sekä painetussa lehdessä että nettiversiossaan.
Lauantaina iltapäivällä Keijo Kaarisade linkitti Aamulehden lukijakirjeen Twitterissä seuraavilla saatesanoilla:
&#8211; Kuuleeko Aamulehti? Minun on epäilty kirjoittaneen mielipidetekstin &#8220;Äijäkulttuuri ei startupeihin kuulu&#8221;.
&#8211; Menikö se nyt niin että te olette siellä täydessä valmiudessa poistamaan tekstini ja odotatte nyt vain sitä että sanoisin olevani sen takana?
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kuuleeko Aamulehti? Minun on epäilty kirjoittaneen mielipidetekstin &quot;Äijäkulttuuri ei startupeihin kuulu&quot;. 
Menikö se nyt niin että te olette siellä täydessä valmiudessa poistamaan tekstini ja odotatte nyt vain sitä että sanoisin olevani sen takana?<a href="https://t.co/1mTmXoc2FK">https://t.co/1mTmXoc2FK</a>
&mdash; Keijo Kaarisade (@keijomedia) <a href="https://twitter.com/keijomedia/status/1198222259695083520?ref_src=twsrc%5Etfw">November 23, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Lauantai-iltaan mennessä Aamulehti oli pohtinut asiaa ja todennut tulleensa keijotetuksi. Lukijakirjeen loppuun ilmestyi seuraavanlainen lisäys:
&#8220;Muokkaus 23.11.2019 kello 21.00. Poistettu kirjoittajan nimi vääränä.&#8221;
Edellisen kerran Keijo Kaarisade <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ilmio-nimelta-keijo-kaarisade-miksi-valtakunnan-suurimmat-lehdet-julkaisevat-taysin-alyvapaita-mielipidekirjoituksia-jos-vain-tekstien-arvopohja-on-riittavan-vihervasenta/">höynäytti</a> Aamulehteä 16.6. kirjoituksella ”Miesten ei tarvitse pelätä ministerien naisenemmistöä”. Tuolla kertaa kirjoittajan nimenä oli Elina Kemppi-Pirhonen.
Koko &#8220;lukijakirje&#8221; <a href="https://twitter.com/keijomedia/status/1198357459594883072">täällä</a>.

Kaarisade “keijotti” Aamulehden – mutta isompi kysymys kuuluu, miksi suvaitsevaiset valtalehdet julkaisevat absurdia soopaa, jos kyseessä on änkyräfeminismin edistäminen

Voisiko olla mahdollista, että valtakunnan suurimmat lehdet ovat valmiita julkaisemaan mitä tahansa älyvapaata höpinää, kunhan sen ideologinen arvopohja vastaa niiden omaa linjaa? Twitterin suosikkikirjoittaja Keijo Kaarisade on todistanut, että näin todellakin on. Jouduttuaan Twitterin bannaamaksi Kaarisade siirtyi kirjoittamaan lehtien yleisönosastoille, ja jälki on ollut aivan hulvatonta.

Lähes kaksi vuotta vallanpitäjille ja erityisesti politisoituneelle poliisille irvaillut parodiahahmo ”Vihapuhepoliisi Keijo Kaarisade” suljettiin ulos Twitteristä juuri eduskuntavaalien alla huhtikuun alussa. Suomen Uutiset julkaisi tuolloin Keijon <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sensuroitu-parodiapoliisi-keijo-kaarisade-sun-haastattelussa-sananvapauden-rajoituksia-tehda-pimeina-007-operaatioina/">laajan haastattelun</a>.
Kaarisateen jouduttua pois Twitteristä alkoi lehtien yleisönosastoille ilmestyä mielipidekirjoituksia, jotka eivät linjaltaan poikenneet näiden lehtien normaalistikin julkaisemista kirjoituksista, mutta joissa oli kuitenkin jotain epäilyttävää. Monet arvelivat, että Keijo on tehnyt paluun.
Nyt Keijo Kaarisade myöntää <a href="https://kaarisade.home.blog/2019/06/17/kuka-muu-muka/">blogikirjoituksessaan</a> olleensa näiden yleisönosastokirjoitusten takana.
– Minun on epäilty olleen takana useissa älyvapaina pidetyissä mielipidekirjoituksissa, joita valtakunnan ykköslehdet ovat julkaisseet, Kaarisade kirjoittaa.
– Tunnustan tässä tehneeni tekstit ja piilottaneeni niihin vihjeitä tarkoituksella.
Vihjeillä Kaarisade tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekstin viiden viimeisen sanan alkukirjaimet ovat muodostaneet sanan Keijo, kuten tekstissä “käytäntöjä eri ilmansuunnista ja oikeusmalleista”. Asiasta on Twitterissä <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1140348180074246147">vinkannut</a> muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
– Kaikkein hulluinta tässä hulluudessa on, että toimituksissa ei oikeasti ymmärretä, mitä hauskaa Kaarisateen kirjoituksissa on, ja miten ne voi tunnistaa, Halla-aho <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1140295193670950913">kommentoi</a>.
<h4>Missä lehdistön parodiahorisontti?</h4>
Kaarisade kertoo kirjoittaneensa tekstit inspiraation vallassa, muutamassa minuutissa.
– Olen yrittänyt saada tekstejä hylättyä kirjoittamalla niistä mahdollisimman sekavia ja älyttömiä. Julkaisuprosentti on silti ollut 100,0%. Mitä hullunkurisempaa sisältö on, sitä nimekkäämpään ja laajalevikkisempään lehteen sillä näyttää pääsevän.
– Olisiko lukijoilla vinkkejä, miten saada teksti hylättyä ja löytää raja lehdistön parodiahorisontille? Kaarisade kysyy.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-53350" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi-1024x819.jpg" alt="" width="1024" height="819" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi-1024x819.jpg 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi-300x240.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi-768x614.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi-100x80.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi-48x38.jpg 48w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keijon-kollaasi.jpg 1500w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Twitter-nimimerkki Alaston totuus rakensi kuvakollaasin Keijo Kaarisateen jekutuksista. 
Keijo Kaarisateen kysymys on varsin aiheellinen, sillä niin innokas media on ollut julkaisemaan hänen tekstejään. Kaarisade toteaa itsekin, että media voisi nyt tutkiskella itseään ja katsoa peiliin.
Perussuomalaisten ex-kansanedustaja ja sitä ennen paikallislehden päätoimittajana työskennellyt Reijo Tossavainen on samaa mieltä.
– Onneksi on Keijo Kaarisade, joka osoittaa kirjoituksillaan agendajournalismin onttouden, <a href="https://twitter.com/ReijoTossavaine/status/1140613919578435584">kirjoittaa</a> Tossavainen Twitterissä.
<h4>Höpinä &#8220;Neuvostoliiton roolimallista&#8221; upposi valtalehdille</h4>
Kaarisateen uusin mielipidekirjoitus julkaistiin sekä Helsingin Sanomissa että Aamulehdessä 16.6. Aamulehti poisti kirjoituksen &#8220;Miesten ei tarvitse pelätä ministerien naisenemmistöä&#8221; iltaan mennessä vedoten siihen, että sen lähettäjä esiintyi väärällä nimellä. Aamulehti <a href="https://www.aamulehti.fi/a/1992caed-bff5-49e0-bd40-3cd1b54a53c7">korostaa</a>, että &#8220;kirjoitus itsessään oli hyvien tapojen rajoissa eikä esimerkiksi sisältänyt olennaisesti virheellisiä tai loukkaavia väitteitä.&#8221; Epäilemättä ei, sillä kirjoituksen sisältö noudattelee Aamulehden yleistä linjaa.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen.png"><img decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-53349" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen-1024x768.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen-1024x768.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen-300x225.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen-768x576.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen-100x75.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen-51x38.png 51w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Kemppi-Pirhonen.png 1100w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></a>
Tarkkaavaisempi lukija saattaa huomata, että tamperelaiskirjoittaja Kemppi-Pirhosen sukunimi on sananmuunnos.
Helsingin Sanomissa kirjoittajan nimi oli lyhennetty muotoon Elina Kemppi. HS ei ole poistanut <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006143774.html">tekstiä</a>, jonka otsikossa julistetaan, että &#8220;naisvaltainen hallitus on askel oikeaan suuntaan&#8221;, mutta lehden toimituspäällikkö Esa Mäkinen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-sanomat-julkaisi-olemattoman-henkilon-mielipidekirjoituksen-pahoittelee-nyt-julkaisua-kavi-ilmi-etta-kyseessa-ei-ole-oikea-ihminen/7453552#gs.jw3nt4">kertoo maikkarilla</a>, kuinka lehti lopulta havahtui asiaan.
&nbsp;
Helsingin Sanomat pahoittelee höynäytetyksi joutumistaan:
&#8220;HS:n toimitukselle kävi ilmi, että tämän mielipidekirjoituksen kirjoittaja ei ollut oikea henkilö. Sama tekaistu kirjoitus julkaistiin myös Aamulehdessä. Toimitus pahoittelee tapahtunutta.&#8221;
Kaarisateen tapaus tuo mieleen Alan Sokalin tapauksen, josta Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sukupuolentutkimusta-parodioineet-valeartikkelit-lapaisivat-humanististen-tiedejulkaisujen-seulan-anaalitappi-auttaisi-miesten-transhysteriaan-liikalihavuus-rinnastuu-kehonrakennukseen/">kertoi</a> lokakuussa. Kolme yhdysvaltalaista tutkijaa testasi parodia-artikkelien avulla, toimiiko tieteellinen laadunvarmistus sellaisilla aloilla kuin sukupuolentutkimus, kulttuurintutkimus tai rasismin tutkimus. Hilpeät valeartikkelit läpäisivät humanististen tiedejulkaisujen seulan – niiden mukaan anaalitappi auttaisi miesten ”transhysteriaan”, ja lihominen on verrattavissa kehonrakennukseen.

Ilmiö nimeltä Keijo Kaarisade – miksi valtakunnan suurimmat lehdet julkaisevat täysin älyvapaita mielipidekirjoituksia, jos vain tekstien arvopohja on riittävän vihervasenta?

Keijo Kaarisateen Vihapuhepoliisi on jo pitkään ollut huippusuosittu parodiatili Twitterissä. Vihapuhepoliisi on tehnyt älykkäällä ja hauskalla tavalla pilkkaa &#8220;vihapuhetta&#8221; jahtaavista poliiseista ja muista viranomaisista. Mutta tiistaina Keijon seuraajat huomasivat kauhukseen, että Twitter on jäädyttänyt tilin. Suomen Uutiset otti yhteyttä Keijo Kaarisateeseen kysyäkseen, miksi parodiatili on vaiennettu. Hän toteaa, että normaalissa oikeusvaltiossa perustelluksi katsotut sananvapauden rajoitukset arvioidaan oikeudessa lakien mukaan, ei toimeenpanevan viranomaisen omina 007-operaatioina. 
 
Keijo Kaarisateen hahmon takana olevan kirjoittaja vahvistaa Suomen Uutisille, että Twitter jäädytti tilin kertomatta mitään syytä. Vajaat kaksi vuotta toiminnassa ollut tili yritettiin sulkea jo syyskuussa 2017 epämääräisesti &#8220;käyttäjäehtojen vastaisena&#8221;.
– Lähetin tuolloin ylläpidolle viestin, jossa perustelin, ettei toimintani oikeastaan edes riko yhteisönormeja, Keijo kertoo. Vihapuhepoliisi sai jatkaa tähän viikkoon asti.
– Kaikki merkit viittaisivat siihen, että viimeisin satiiri Valtioneuvoston <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161512/VNK_11_2019_Informaatiovaikuttamisen%20vastaaminen_web.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">informaatiovaikuttamisoppaasta</a>, jossa satiiri oli luokiteltu informaatiovaikuttamiseksi, oli viranomaisille liikaa, Keijo sanoo.
Satiirikon viimeiseksi kuvaksi jäi Informaatiovaikuttamisen ulottuvuudet -kuva.
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-51817" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/viimeinen-kuva.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/viimeinen-kuva.jpg 1200w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/viimeinen-kuva-300x225.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/viimeinen-kuva-768x576.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/viimeinen-kuva-1024x768.jpg 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/viimeinen-kuva-100x75.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/viimeinen-kuva-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 1200px) 100vw, 1200px" />
Kuva: Keijo Kaarisade.
Kuva sai pontta Valtioneuvoston julkaisusta, jossa listattiin informaatiovaikuttamisen keinoja. Niiden joukossa oli myös satiiri ja parodia.
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-51818" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/valtioneuvoston-virallinen-versio.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/valtioneuvoston-virallinen-versio.png 513w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/valtioneuvoston-virallinen-versio-194x300.png 194w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/valtioneuvoston-virallinen-versio-65x100.png 65w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/valtioneuvoston-virallinen-versio-25x38.png 25w" sizes="(max-width: 513px) 100vw, 513px" />
Kuva: Valtioneuvoston informaatiovaikuttamisopas. 
Tätä ennen Keijo ehti jo julkaista noin 500 erilaista mediatiedostoa. Twitter-tilille kertyi kaikkiaan noin 22 miljoonaa näyttökertaa ja nyt vaaleja edeltävän kuukauden aikana kaksi miljoonaa näyttökertaa.
Suuren yleisön tietoisuuteen Keijo nousi Turun terrori-iskun jälkeen elokuussa 2017 tällä twiitillään:
“Älä päästä pullon henkeä twitteriin. Vihaisella nettikirjoittelulla vakavat seuraukset. Tällä hetkellä Suomen suurimpia turvallisuusuhkia.”
Twiitti sai niin paljon tykkäyksiä myös vihervasemmistolaisilta poliitikoilta, että poliisin viestintäpäällikkö joutui erikseen varoittamaan, että kyseessä on parodia:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Huomio. Poliisista tehty parodiatili on tämän päivän viraaleimpia twitterissä. Ethän sekoita oikeaan. Ne löytyvät <a href="https://t.co/OcCAId6Ir3">https://t.co/OcCAId6Ir3</a>.
&mdash; Marko Luotonen (@MarkoLuotonen) <a href="https://twitter.com/MarkoLuotonen/status/899347943848804352?ref_src=twsrc%5Etfw">August 20, 2017</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />
<h4>Spartacus-ilmiö</h4>
Erikoisena seurauksena alkuperäisen Keijo Kaarisateen vaientamisesta someen on ilmestynyt laaja joukko Keijon sukulaisia ja klooneja. Tällä hetkellä Twitterissä on ainakin poikansa kohtalosta huolestunut Keijo Kaarisateen isä, Keijo Kaarisateen haamu, Kivapuhe-Ilmari, Keijon serkuksi ilmoittautuva Vihtori Kivapuhe ja monia muita henkilöitä, jotka ilmoittavat olevansa Keijo (Je Suis Keijo). Mukana on jopa Keijon siili.
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-51819" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/monta-Keijoa.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/monta-Keijoa.png 645w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/monta-Keijoa-300x293.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/monta-Keijoa-100x98.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/monta-Keijoa-39x38.png 39w" sizes="(max-width: 645px) 100vw, 645px" />
Uudet Keijot pohtivat maailman menoa Twitterissä.
Alkuperäinen Keijo Kaarisade ei halua kommentoida &#8220;sukulaistensa&#8221; toimintaa.
Joka tapauksessa on selvää, että jos tilin jäädyttämisen tarkoitus oli saada Keijon tuottamat materiaalit pois netistä, niin lopputulos on täysin päinvastainen: kymmenet fanit osoittavat tukeaan &#8220;parodiatilien sankarille&#8221; jakamalla hänen jälkeensä jättämiä materiaaleja kaikkialla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #jesuiskeijo.
<h4>Kuka hiljentämisen takana?</h4>
Suomen Uutiset kysyi Keijo Kaarisateen luojalta hänen arvelujaan siitä, miksi parodiahahmo piti hiljentää.
Keijo Kaarisateen mukaan jo pelkkä kysymys, että &#8220;miksi Keijo pitää tai ei pitäisi hiljentää&#8221; kertoo siitä, kuinka pitkälle väärään suuntaan kehitys on mennyt.
– Oikea kysymys olisi: miksi edes vakavasti käymme keskustelua kansalaisten &#8220;hiljentämisestä&#8221; ja millä mandaatilla? Perustuslakimme turvaa sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen.
– Voitaisiin myös kysyä miksi nämä hiljentäjät ovat niin henkisesti aseettomia Keijon vitsien edessä. Miksi he eivät vain luovuta ja yhdy kivapuheeseen? Keijo kysyy.
Keijon mukaan eräs informaatiovaikuttamislinjausten ongelmista on siinä, että tehdyistä päätöksistä ei jää jälkeä minnekään. Päätöksistä tai niiden perusteista ei siis voi myöskään saada tietoa. Tämä on myös omiaan lietsomaan huhuja siitä, kuka on tehnyt mitäkin.
– Normaalissa oikeusvaltiossa perustelluksi katsotut sananvapauden rajoitukset arvioidaan oikeudessa lakien mukaan, ei toimeenpanevan viranomaisen omina 007-operaatioina, Keijo jyrähtää.
<h4>Katkeaako vahingonilo vaaleihin?</h4>
Keijo Kaarisade arvelee, että moni on ollut vahingoniloinen Keijon kaatumiselle. Mutta nouseeko suurien medioiden sivuuttama keskustelu sananvapaudesta nyt mukaan vaalikeskusteluun: ilmastovaaleista tuleekin sananvapausvaalit?
– Ilo katkeaa lyhyeen, sillä ajoitus on Keijon vastustajien kannalta kaikkein epäotollisin, Keijo ennustelee.
Keijo toivottaakin mielenkiintoista vaalisunnuntaita jo ennakkoon, sekä faneille että vihaajille.
– Ennen eduskuntavaaleja esitän jokaiselle kysymyksen: miten sinun ehdokkaasi tai puolueesi reagoi, kun satiiria alettiin väläyttelemään informaatiovaikuttamiseksi, mutta somefirmojen tai virkavallan mielivaltaa ei nähty edes teoriassa ongelmallisena?
Keijo Kaarisateen tekijä on blogissaan kirjoittanut laajemman viestin Suomen kansalle vaalien alla. Kirjoitus löytyy <a href="https://kaarisade.home.blog/2019/04/09/keijo-kaarisateen-tekijan-viesti-suomen-kansalle-vaalien-alla/">tästä linkistä</a>.

Sensuroitu parodiapoliisi Keijo Kaarisade SU:n haastattelussa – sananvapauden rajoituksia ei saa tehdä pimeinä 007-operaatioina

Sosiaalisessa mediassa ehdittiin jo uskoa, että poliittisesti motivoitu nettisensuuri olisi taakse jäänyttä elämää. Somessa tulkittiin, että Poliisin valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä olisi ajettu alas, kun Valtioneuvoston Media- ja viestintäpolitiikkaa käsitelleessä <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160714/04_18_Media-%20ja-viestintapolitiikan-nykytila.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">raportissa</a> todettiin, että &#8220;Valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä toimi puolisen vuotta ja se lopetti valtakunnallisen toimintansa vuoden 2017 lopussa&#8221;. Todellisuudessa kuitenkin kaikki jatkuu lähes entisellään.

Raportissa todetaan, että viharikosten torjumiseen osoitettiin uusia poliisivirkoja erityisesti Internetissä tapahtuvan tiedustelun tehostamiseksi ja poliisin Nettivinkki-palvelun kautta tulleiden vihjeiden tutkimiseksi.
Helsingin poliisilaitoksella aloitti maaliskuussa 2017 toimintansa valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä, jonne keskitettiin netin vihapuhetta koskevien rikosten tutkinta. Verkkoympäristössä toimivat nettipoliisit puolestaan tutkivat muita rikoksia, kuten netissä tapahtuva koulukiusaaminen ja nettihuijaukset.
Nettipoliisien tehtävä on viharikosten paljastamisen ja tutkimisen lisäksi ennaltaehkäisy esimerkiksi puuttumalla keskusteluihin Facebookissa. Valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä toimi puolisen vuotta ja se lopetti valtakunnallisen toimintansa vuoden 2017 lopussa. Tutkintaryhmälle tulleet tapaukset tutkitaan kuitenkin ensin loppuun, raportissa todettiin.
Poliittisesti aktiivisia poliiseja parodioiva &#8220;vihapuhepoliisi&#8221; <a href="https://twitter.com/vihapuhepoliisi/status/982238893234782209">Keijo Kaarisade</a> twiittasi vihapuhetutkintaryhmän alasajoon ja antoi ymmärtää sen olevan osa suurempaa kokonaisuutta, jossa poliisi olisi irtaantumassa politiikasta ja palaamassa oikeiden rikosten tutkintaan.
<h4>Poliisin some-näkyvyydessä muutoksia</h4>
Kaarisade viittasi Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Jari Taposeen ja Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtelaan, joista <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229989-poliisijohto-kaynyt-rakentavan-keskustelun-jari-taposen-ja-jussi-huhtelan-kanssa">Uusi Suomi</a> kirjoitti viime vuonna. Taponen ja Huhtela joutuivat Turun puukotusiskun jälkeen kovan ryöpytyksen kohteeksi kansalaisten huolia vähätelleiden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pahkahulluin-twiittiketju-ikina-ylikomisario-taponen-vaatii-ikaisia-terroristeja-koulunpenkille/">twiittiensä</a> johdosta. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio totesi Uudelle Suomelle, että tapaukset johtavat poliisin some-linjausten uudelleentarkasteluun.
<a href="https://twitter.com/jaritaponen?lang=fi">Taponen</a> todella vaihtoi poliisitilinsä henkilökohtaiseen twitter-tiliin.
Kaarisade huomasi myös, että Teemu Hokkanen jää pois nettipoliisista. Hokkanen herätti huomiota tultuaan valituksi uudeksi nettipoliisiksi viime vuonna. Hän on puoluepoliittisesti sitoutunut vihreä, ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kenttapoliisit-huolissaan-poliisin-julkikuvasta-vihapuhepoliisit-nakertavat-luottamusta-poliisin-puolueettomuuteen-objektiivisuuteen/">Suomen Uutisten</a> haastatteleman kenttäpoliisin mukaan tällainen sidonnaisuus herättää puolueettomuus- ja julkikuvaepäilyjä myös poliisiorganisaation sisällä.
&#8211; Minut on kuun alusta alkaen ylennetty rikoskomisarioksi ja päätehtäväni on jatkossa Helsingin poliisilaitoksen teknisessä tutkinnassa, Hokkanen totesi <a href="https://www.facebook.com/teemu.hokkanen.31">Facebookissa</a> huhtikuun alussa. Ylennyksestä tuskin voi tehdä johtopäätöksiä nettipoliisitoiminnan suhteen.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-42710" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/04/keijokaarisade.jpg" alt="" width="640" height="480" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/04/keijokaarisade.jpg 640w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/04/keijokaarisade-300x225.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/04/keijokaarisade-100x75.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/04/keijokaarisade-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" />
Yksi &#8220;vihapuhepoliisi Keijo Kaarisateen&#8221; monista parodiatwiiteistä. 
<h4>&#8220;Vihapuheen&#8221; metsästys jatkuu lähes kuten ennenkin</h4>
Entäpä sitten &#8220;Vihapuhetutkintaryhmän alasajo&#8221;?
&#8211; Rangaistavan vihapuheen torjumiselle oli viime vuonna esitetty erillisrahoitusta, jolla saatiin toiminta alkuun, kertoo poliisitarkastaja Måns Enqvist Poliisihallituksesta Suomen Uutisille.
Alkuvuodesta Helsingin poliisilaitos ja Poliisihallitus sopivat toiminnan jatkamisesta. Pääosin toiminta jatkuu entisellä tavalla niin, että Helsingin poliisilaitoksella on valtakunnallinen vastuu.
&#8211; Muutoksia tehtiin vain joidenkin rikosnimikkeiden osalta, jotka ovat paikallisia juttuja, esimerkiksi laiton uhkaus, jotka jatkossa tutkitaan paikallispoliisin toimesta, Enqvist toteaa.
&#8211; Toimintaa pidetään hyvin tärkeänä ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia, Enqvist summaa.

Somehuhujen jäljillä: Kyllä, poliisi lakkautti vihapuheen tutkintaryhmän – mutta mikään ei muuttunut

Samaan aikaan kun poliisin ylin johto ja poliisihallitus valjastavat yhä suuremman osan poliisien resursseista vihapuheen vastaiseen taisteluun, kasvaa huoli tavallisten kenttäpoliisien arjessa. Rivipoliisit pelkäävät, että yleisö menettää poliittisten vihapuhekampanjoiden seurauksena luottamuksen koko poliisin organisaatioon.

&#8211; Huoli on siitä, miltä organisaatio näyttää, kertoo Suomen uutisille nimettömänä haastattelun antanut kokenut kenttätehtävissä työskentelevä poliisi, jota kutsumme tässä jutussa Artturiksi. Hänen tässä haastattelussa esitetyt mielipiteet heijastelevat yleistä mielialaa rivipoliisien keskuudessa.
Artturin mukaan poliisi pyrkii edelleen kenttätoiminnassa olemaan mahdollisimman puolueeton ja objektiivinen puoluekannasta tai etnisestä taustasta riippumatta, eikä kansalaisilla ole edelleenkään syytä olla luottamatta rivipoliisin tasapuolisuuteen.
Poliiseilla on paljon pelissä, sillä ammattikunta on vuodesta toiseen ollut ammattien arvostuksessa huipulla. Poliisit saivat kärkisijan myös tänä vuonna <a href="https://www.is.fi/suomi100/art-2000005208545.html">Ilta-Sanomien</a> ammattien arvostus -tutkimuksessa.
<h4>Poliisin resursseja ohjataan puolueellisesti</h4>
&#8211; Mutta mihin poliisi keskittää resursseja? Ollaanko enemmän kiinnostuneita tietyn tyyppisistä rikoksista toisten kustannuksella, Artturi pohtii.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että on kiinnitetty valtavasti huomiota valtaväestön niin kutsuttuun vihapuheeseen, vaikka kantaväestön maahanmuuttajien kohdistama väkivalta ei ole lisääntynyt. Samalla kansalaiset ovat saaneet tottua siihen, ettei esimerkiksi tavanomaisia omaisuusrikoksia kuten polkupyörävarkauksia tutkita käytännössä lainkaan.
Toisaalta kantaväestöön kohdistuvan vihanlietsonnan torjunta on saanut paljon vähemmän voimavaroja, vaikka tällainen vihanlietsonta on jo johtanut Suomen ensimmäiseen terrori-iskuun.
Suomen Uutisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vihapuhepoliisi-osaa-arabiaa-somalia-saavatko-radikaalitahot-vapaasti-mekastaa-suomessa/">aiemmin haastatteleman</a> Helsingin poliisilaitoksen vihapuheryhmän esimiehen Jouni J. Niskanen mukaan ryhmässä ei ole somalin tai arabian kielen taitoisia henkilöitä. Ryhmä on tulkkauspalveluiden ja kansainvälisen avun varassa.
Lain puitteissa on paljon vaikeampi seurata, mitä imaamit saarnaavat neljän seinän sisällä moskeijoissa kuin seuloa vihapuhetta twitter-tileiltä. Netin kyttäämiseen on vieläpä kehitetty huipputeknologiaa, kuten Aalto-yliopiston vääriä mielipiteitä tunnistava algoritmi, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/aalto-yliopiston-tutkijat-kehittivat-vihapuhekoneen-koneoppimiseen-perustuvalla-algoritmilla-vaikeuksia-tunnistaa-suomenkielista-vihapuhetta/">vihapuhekone</a>. Artturin mukaan Suojelupoliisi yrittää seurata myös uskonnollisia ääriliikkeitä, mutta käytännössä se on vaikeaa.
&#8220;Vääriä mielipiteitä&#8221; kyttää stasilaiseen tyyliin jo yli 200 poliisia! Näin otsikoi <a href="http://beta.oikeamedia.com/o1-46131">blogipostauksensa</a> perusuomalaisten entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen.
Kukaan ei tunnu edes tietävän, kuinka paljon nettipoliiseja oikein onkaan. Kaikki, joille on annettu koulutusta vihapuheen tunnistamiseen ja netti-ilmiöiden seurantaan, eivät tietenkään kokopäiväisesti istu netin ääressä. Poliisi ei kuitenkaan ole missään kertonut, kuinka monta miestyötuntia poliisi kaiken kaikkiaan käyttää nettikyttäämiseen.
Artturi arvelee, että vihapuhepoliisi tarjoituksella pyrkii antamaan mielikuvan kaikkialle ulottuvasta valvonnasta. Itsesensuurin sisäistäminenhän toimii aina paljon tehokkaammin kuin jälkikäteen rankaiseminen.
&#8211; Se on poliittista sanahelinää, uskotellaan että vihapuhepoliiseja on enemmän kuin todellisuudessa onkaan.
<h4>Keijo Kaarisateen parodiatili ei loukkaa peruspoliiseja</h4>
Tämän vuoden aikana poliisihallituksen ja poliisin viestinnän tempaukset ovat ylittäneet jo niin sanotun parodiahorisontin. Toisin sanoen poliisin oikeat suvaitsevaisuuskampanjat ovat niin äärimmäisiä, hullunkurisia ja uskomattomia, ettei niistä tehtyä parodiaa erota alkuperäisestä.
Esimerkiksi ylikomisario Jari Taponen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pahkahulluin-twiittiketju-ikina-ylikomisario-taponen-vaatii-ikaisia-terroristeja-koulunpenkille/">aiheutti Twitterissä</a> syvää hämmennystä vaatimalla terroristiksi saakka radikalisoituneita turvapaikanhakijoita suomalaisiin kouluihin.
Twitterin parodiatili vihapuhepoliisi <a href="https://twitter.com/vihapuhepoliisi">Keijo Kaarisade</a> on hauskuuttanut suomalaisia pari kuukautta.
Kaarisade twiittaili Turun iskun jälkeen tällaisia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtamedialla-villi-elokuu-muita-valineita-valemediaksi-syyttavat-lehdet-kanavat-epaonnistyivat-suomessa-yhdysvalloissa/">älyttömyyksiä</a>:
”Älä päästä pullon henkeä twitteriin. Vihaisella nettikirjoittelulla vakavat seuraukset. Tällä hetkellä Suomen suurimpia turvallisuusuhkia.”
”Miksi @iltasanomat kokee tarpeelliseksi mainita tappajan olleen Marokosta kotoisin? #rasismi #sananvastuu”
”On aivan oikein olla huolissaan vihapuheesta. Siksi poliisi palkkasi yli 50 vihapuhepoliisia. Ollos huoleton, poikas valveill’ on! #vihapuhe”
Päivän Byrokraatti &#8211;<a href="http://paivanbyrokraatti.com/2017/08/21/vihapuhepoliisi/">satiirisivuston</a> mukaan tili meni kuitenkin täydestä jopa poliisiylijohtajalle Seppo Kolehmaiselle itselleen, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergille, europarlamentaarikko Satu Hassille ja vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistölle.
Poliisiparodiatili on kiukuttanut joitakin poliiseja &#8211; lähinnä niitä, jotka ovat joutuneet <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005401071.html">Kaarisateen irvailun kohteeksi</a>.
Poliisia parodioivat tilit pitäisi poistaa Twitteristä, ylikomisario Jari Taponen vaati Helsingin Sanomissa.
Keijo Kaarisade saattaa kiukuttaa poliiseja, joiden lausunnot parodia saattaa hullunkuriseen valoon, mutta maijan ratissa ja poliisilaitoksen kahviautomaatilla &#8220;vihapuhepoliisille&#8221; nauretaan.
&#8211; Ei kukaan ajattele että siinä kenttäpoliiseja loukataan. Se on vain yksi tämän ajan tapa tehdä huumoria poliiseista. Ennen oli kirjat ja elokuvat, Artturi muistelee.
<h4>Turhautuneen puheen suitsiminen voi lisätä väkivaltaa</h4>
Artturin mukaan yksi demokratian kulmakivistä on, että ikävistäkin asioita voidaan puhua, myös sellaisista, jotka eivät miellytä valtavirtaa tai vallanpitäjiä.
&#8211; Nyt ollaan hyvin vaarallisella tiellä. Olen yllättynyt miten nopeasti tämä on muuttunut huonompaan, ei-demokraattiseen suuntaan.
Artturin epäilee, että niin kutsuttu vihapuhe vain kanavoi turhautumista.
&#8211; Sen tukahduttaminen taas pahimmillaan johtaa siihen, että epäluottamus ja viha kanavoituu johonkin muuhun, jopa eskaloituvana väkivaltana ja syvenevänä kahtiajakautumisena, jos turhautumista ei pääse purkamaan, Artturi pelkää.
<h4>Voiko puoluepoliitikko olla neutraali ja objektiivinen nettipoliisi?</h4>
Helsingin poliisi vahvistaa läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3709936/Helsingin+poliisi+saa+uuden+nettipoliisin++Poliisin+on+oltava+siella+missa+tapahtuu">STT kertoo</a>. Helsingin poliisissa aloittaa uusi nettipoliisi, ylikonstaapeli Teemu Hokkanen.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9907300">Ylen mukaan</a> uusi nettipoliisi käy myös valeuutisten kimppuun. Tätä kutsutaan poliisin kielellä nimikkeellä operatiivinen tiedottaminen. Tiedottamisen lisäksi Hokkasen työhön kuuluu myös “huhujen alasampuminen ja valeuutisten torjunta”, Yle kertoo.
Filosofi Jukka Hankamäki hämmästelee <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.com.ee/2017/10/pukit-kaalimaan-vartijoina-mita.html">blogillaan</a>, ettei Yle maininnut, että Hokkanen on puoluepoliittisesti sitoutunut vihreä. Poliittisesti sitoutuneena Hokkasella on motiivi osallistua keskusteluun kiistojen osapuolena eikä niitä ulkoapäin tarkastelevana virkamiehenä.
Artturin mielestä tällainen sidonnaisuus herättää epäilyksiä peruspoliisien joukossa.
&#8211; Aktiivinen poliittinen toimija, voiko sellainen olla objektiivinen?