Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kasvihuonetuotanto

Vaikka maatalouden tuotantohinnat ovat nousseet, nousu ei kata tuotantokustannusten kasvua, varsinkaan lihantuotannossa. Kotimaisen sian- ja naudanlihan tuotanto vähenee, kun vuosittain 6-10 % kotieläintiloista lopettaa tuotantonsa. Myös kasvihuonetuotanto supistuu tänä talvena sähkön ja lämmityksen hintojen noustua. Kuluttajat saavat varautua siihen, että kaikkia kotimaisia vihanneksia ei talvella saa kaupasta.

Tänä vuonna tilojen ahdinkoa helpottivat vuosi sitten ostetut edullisemmat tuotantopanokset. Ensi vuonna kaikkien kulujen nousu iskee tiloihin kunnolla. Lannoitteiden ja sähkön saatavuus ja hinta huolettavat. Kotieläintilat eivät juuri pysty sähköä säästämään.
Tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannusnousua vastaavasti.
&#8211; Katetuotot ovat kaikissa kotieläintuotantosuunnissa edelleen merkittävästi heikommat kuin vuoden 2021 alkupuolella. Vaikeinta on lihan ja kanamunan tuotannossa. Sian- ja naudanlihan osalta tuottajahinnat eivät edelleenkään kata tuotannon muuttuvia kustannuksia, kertoo Suomen Uutisille MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Maitotiloilla tilanne on kaksijakoinen.
&#8211; Osa maidonjalostajista on pystynyt nostamaan tuottajahintoja, ja huomattava osa kustannusnoususta on siten saatu vietyä hintoihin. Osalla maidonjalostajista tuottajahinta ei ole juuri muuttunut, joten hajonta tuottajahinnassa on poikkeuksellisen suuri.
Maatalouden muuttuvat kustannukset nousevat tänä vuonna noin miljardilla eurolla vuoteen 2020 verrattuna. Jos viljasato on ennusteiden mukainen ja viljan hinta säilyy nykyisellään, niin tuottajahintojen nousu kattaa hieman yli puolet kustannusnoususta.
Viljat saatava talteen
Viime vuonna helteet ja kuivuus pienensivät satoa. Viljatiloilla on koko maan tasolla ennusteiden mukaan tulossa pitkästä aikaa normaali viljasato.
&#8211; Tosin se pitää saada vielä kunnialla pellolta pois. Satonäkymien osalta tänäkin vuonna tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaakossa on taas kerran ollut liian kuivaa, kun Pohjanmaan alueella on monin paikoin satanut selvästi liikaa tarpeeseen nähden. Lounais-Suomen tilanne on huomattavasti viime vuotta parempi, arvioi Lappalainen.
Ne viljatilat, jotka ehtivät ostaa tuotantopanokset vuosi sitten ennen kustannusnousua, tekevät MTK:n mukaan taloudellisesti ihan hyvän tuloksen. Jos tuotantopanosten ostaminen jäi kevääseen, niin sitten taloudellinen tuloskin on ihan toinen.
Tilojen koko on kasvanut
&#8211; Tilakoon kasvaessa on maataloudessakin saatavissa mittakaavaetua, eli keskimäärin suurempi tila on kannattavampi kuin pienempi. Mutta yleensä nämä suuret tilat ovat investoineita tiloja, joilla on huomattava määrä velkaa. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa hintasuhteiden muutoksissa nämä investoineet tilat ovat joutuneet kaikkein vaikeimpaan asemaan, koska maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti.
Hyvällä kannattavuudella ei ole mitään merkitystä, jos tila ei lyhyellä aikavälillä pysty maksamaan laskujaan ja lyhentämään lainojaan.
&#8211; Nyt pärjäävät tilat, joilla on hyvä maksuvalmius ja vähän velkaa ja jotka ovat onnistuneet tuotantopanosten hankinnan ajoituksessa ja pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan hintatilanteiden mukaan, sanoo Lappalainen.
Omavaraisuus uhattuna
Kotieläintuotannossa omavaraisuus on haaste.
&#8211; Uudesta investoinnista on näillä hintasuhteilla todella vaikea saada kannattavaa. Kotieläintiloista kuitenkin 6-10 prosenttia lopettaa tuotannon joka vuosi, ja näitä korvaamaan tarvittaisiin investointeja jatkavilta tiloilta.
Kotimainen ruoantuotanto luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.
&#8211; Lisäksi kotimainen ruuantuotanto on jokaisen kansakunnan itsenäisyyden kulmakiviä kriisitilanteissa, painottaa Juha Lappalainen.
&nbsp;

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Hallituspuolue RKP jakoi aiemmin sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita, joissa ylistettiin Pohjanmaalla sijaitsevaa, ruotsinkielistä Närpiön kuntaa. RKP muun muassa viestitti haluavansa tehdä koko Suomesta Närpiön. Närpiössä äskettäin paljastuneiden, maahanmuuttajiin kytkeytyvien rikosepäilyjen rinnalla RKP:n informaatiokampanja näyttää tänä päivänä tökeröltä.

Tomaattikunnaksikin kutsutun Närpiön elinkeinorakenne nojaa vahvasti kasvihuonetuotantoon. Närpiössä tuotetaan valtaosa Suomen ruokapöytiin päätyvistä tomaateista ja kurkuista.
RKP:n Närpiö-someviestintä oli ilmeinen pyrkimys kuittailla perussuomalaisille, koska perussuomalaiset on vaatinut työperäisille maahanmuuttajille euromääräistä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-tyoperaisille-maahanmuuttajille-asetettava-euromaarainen-minimituloraja-jolla-suomeen-paasee/">minimitulorajaa</a> ehdoksi sille, että Suomeen voi tulla töihin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on muistuttanut, että matalapalkka-aloille työllistyvät maahanmuuttajat eivät tosiasiassa tule toimeen palkallaan, jolloin osa palkanmaksusta ulkoistetaan Kelalle eli veronmaksajille.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kun ostat Närpiön kasviksia, maksat sekä kassalla että verotuksessa. <a href="https://t.co/ZzhpDGCUL7">https://t.co/ZzhpDGCUL7</a>
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1338489505033105413?ref_src=twsrc%5Etfw">December 14, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Närpiön vihannestuotannossa työskentelee runsaasti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6569077">maahanmuuttajia</a>. kuitenkin samaan aikaan maahanmuuttajien osuus Närpiössä maksetusta toimeentulotuesta on 54,6 prosenttia ja maahanmuuttajien osuus Närpiössä maksetusta työttömyysturvasta on 47,6 prosenttia.
RKP fantsutti Närpiötä, mutta sitten paljastui jotain
RKP käynnisti viestinnällisen vastaiskun, ja alkoi fantsuttaa somessa Närpiön ihmettä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Millaisia kuntia haluamme? Esimerkiksi sellaisia kuin Närpiö. Närpiössä työttömyysaste on 4,3%, kun se koko Suomessa on 9,5% (TEM 2020). Närpiön työttömyysaste on kolmanneksi alhaisin koko maassa. Uussuomalaiset ovat hyväksi meidän yhteiskunnallemme. <a href="https://t.co/fl8vJ1WJcW">pic.twitter.com/fl8vJ1WJcW</a>
&mdash; SFP • RKP (@sfprkp) <a href="https://twitter.com/sfprkp/status/1339291183722491904?ref_src=twsrc%5Etfw">December 16, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Uusien tietojen rinnalla RKP:n somettaminen Närpiön puolesta ei näytä vanhentuneen kovinkaan arvokkaasti.
Suomen suurin ruotsinkielinen media Hufvudstadsbladet (HBL) uutisoi äskettäin, että kymmenien <a href="https://www.hbl.fi/artikel/tiotals-vietnamesiska-vaxthusarbetare-offer-i-omfattande-ockerharva-i-narpes/">vietnamilaisten</a> epäillään joutuneen kiskonnan uhreiksi Närpiössä.
HBL:n tietojen mukaan poliisitutkinta koskee vietnamilaisten työntekijöiden pitkään jatkunutta systemaattista tuontia muun muassa eräisiin närpiöläisiin kasvihuoneyrityksiin.
Kiskonnasta epäillään paikallisesti tunnettua <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/74972cb4-8282-44ed-916c-463db2b71dfb">maahanmuuttajapariskuntaa</a>. Vietnamista kotoisin olevat mutta Suomessa jo pitkään asuneet 37-vuotias nainen ja 42-vuotias mies on 21. tammikuuta vangittu Pohjanmaan käräjäoikeuden päätöksellä. Poliisi uskoo, että epäillyt ovat houkutelleet ja värvänneet maanmiehiään ja –naisiaan Vietnamista Suomeen töihin ylisuurta korvausta vastaan. Juttuun liittyy muitakin epäiltyjä.
Kiskonnasta säädetään Suomen rikoslain 36 luvussa. Kiskonta on rangaistava teko, jossa sopimuksen tekemisen yhteydessä vaaditaan toiselta suhteettoman suurta taloudellista vastiketta, samalla käyttäen hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa tai ymmärtämättömyyttä.
Kaupunginjohtaja huolissaan maineesta
Närpiötä on usein aiemmin pidetty hyvänä esimerkkinä sekä pakolaisten että työperäisten maahanmuuttajien integroitumisesta suomalaisyhteisöön. Someviestinnällään hallituspuolue RKP on pyrkinyt vahvistamaan mielikuvaa.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos muistuttaa karusta todellisuudesta ylistetyn Närpiön tomaattibisneksen takana.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Totuus Närpiön tomaateista ei yllätä: vietnamilaiset maksavat pääsystä orjatyöhön plantaaseille, jotta pääsisivät lopulta suomalaisen hyvinvointivaltion asiakkaiksi.<a href="https://twitter.com/hashtag/n%C3%A4rpi%C3%B6?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#närpiö</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/maahanmuutto?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#maahanmuutto</a> <a href="https://t.co/XQif4hpqGJ">https://t.co/XQif4hpqGJ</a>
&mdash; Simo Grönroos (@SimoGronroos) <a href="https://twitter.com/SimoGronroos/status/1488805158104584194?ref_src=twsrc%5Etfw">February 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Mielikuva Närpiöstä ahkerien maahanmuuttajien pyörittämänä Suomen vihannestuotannon ykköspaikkana on lyhyessä ajassa saanut synkkiä varjoja ylleen. Kaupunginjohtaja Mikaela Björklund kertoo Ylen jutussa olevansa jo huolissaan tapauksen vaikutuksesta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12297805">Närpiön maineeseen</a>.
Ylelle Björklund sanoo, että hänellä ei ole aavistustakaan, miten pitkään poliisitutkinnassa oleva toiminta on jatkunut.
– Tutkinta on edelleen käynnissä. Täytyy odottaa ja katsoa lopputulos, Björklund sanoo.
Myös Halla-aho kommentoi Närpiön tapahtumien uusimpia käänteitä somessa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vain hetki sitten RKP:läiset paheksuivat, kun PS kritisoi närpiöläistä huippuosaamismallia.
Kehotan olemaan tarkkana tomaattihyllyllä.<a href="https://t.co/OK3msVLb30">https://t.co/OK3msVLb30</a>
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1488809502912753664?ref_src=twsrc%5Etfw">February 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on yleistä
Närpiön tapaus on vain jäävuoren huippu, sillä ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on Suomessa yleistä. Hyväksikäyttöä ja työperusteistä ihmiskauppaa on Suomessa kasvavassa määrin myös esimerkiksi palvelualalla, mutta silti monet tapaukset eivät koskaan tule viranomaisten tietoon.
Myös esimerkiksi ammattiliitto PAMin mukaan työmarkkinoilla tapahtuu paljon vakavien rikosten tunnusmerkistön täyttävää ulkomaalaisten <a href="https://www.pam.fi/uutiset/nepalilaisravintoloissa-paljastunut-tyontekijoiden-hyvaksikaytto-nosti-esiin-tyomarkkinoiden-varjopuolen.html">hyväksikäyttöä</a>, mutta niiden paljastuminen on poikkeuksellista.
Kolme vuotta sitten paljastui, että useissa Suomessa toimivissa nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy vakavaa työntekijöiden, pääasiassa kokkien, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10714829">oikeuksien polkemista</a>.
Poliisi epäilee ihmiskaupasta kahta henkilöä, jotka toimivat yrittäjinä nepalilaisessa ravintolassa Helsingissä. Rikosten epäillään jatkuneen vuosien ajan. Poliisin mukaan uhreille ei ole maksettu <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008276890.html">kunnollista palkkaa</a> ja työnantajat ovat muun muassa päättäneet heidän asumisestaan. Rikosten epäillään jatkuneen useita vuosia.
Hallitus hamuaa työperäistä maahanmuuttoa
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu työperäisen maahanmuuton – käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin – voimakas edistäminen. Tuloksiakin on saatu: viime vuonna<a href="https://migri.fi/-/maahanmuuton-tilastot-2021-ennatysmaara-haki-oleskelulupaa-tyon-perusteella"> oleskelulupahakemuksia</a> työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Korkeasti koulutettuja ammattilaisia ei juurikaan tule Suomeen. Tosiasiassa tulijoista suurin osa työllistyy matalapalkka-aloille, jolloin työtulot eivät riitä elämiseen, ja veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulijoiden matalia palkkoja tulonsiirroilla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomeen-vyoryy-ennatyksellisen-paljon-tyoperaisia-maahanmuuttajia-joiden-tulot-eivat-riita-elamiseen-veronmaksajat-kompensoivat-tulijoiden-matalia-palkkoja-sadoilla-miljoo/">satojen miljoonien eurojen</a> edestä joka vuosi.
Yleensä tulijat saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja ja samalla työllistyminen on luonteeltaan lyhytkestoista.
Tulee veronmaksajille kalliiksi
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on huomauttanut, että tilastoista on nähtävissä, että matalapalkka-aloille saapuvien henkilöiden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tyoperaisen-maahanmuuton-mielikuvaa-rakennetaan-kanadalaisesta-insinoorista-ja-aasialaisesta-tyorobotista-todellisuus-on-afrikkalainen-siivooja-ja-aasialainen-postinkantaja/">työllisyysaste laskee</a> muutamien vuosien maassaolon jälkeen kantaväestön työllisyyden alle.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet haluavat vahvasti edistää työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton todellisuus on kuitenkin mielikuvia karumpi.
Sen lisäksi, että monet maahantulijat ovat suuressa vaarassa joutua kiskonnan tai muiden rikosten uhreiksi, työperäinen maahanmuutto on ylipäätään veronmaksajalle kallista, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan.
&nbsp;

RKP yritti kuittailla perussuomalaisille ja viestitti somessa haluavansa tehdä koko Suomesta Närpiön – ei ehkä olisi kannattanut