Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kapitalismi

Maallistuminen ja väestöpohjan muutos ovat nakertaneet evankelisluterilaisen kirkon jäsenmääriä kaikissa Pohjoismaissa. Kirkon ja hyvinvointivaltion yhteydellä on yliopistollisen tutkimuksen perusteella kuitenkin vankka kohtalonyhteys. Yli puolet Pohjoismaiden kansalaisista haluaa edelleen pitää kiinni tasa-arvosta ja uskosta rehellisen työn etiikkaan.

Kirkonhenkilöt ovat huomanneet maailman mennä vilistävän sakastin ohitse kiihtyvää vauhtia. Virtuaaliyhteisöt ovat teknofriikkien mielestä päivän sana, ja Amerikassa ne ovatkin kääntäneet seurakuntien jäsenmäärät nousuun. Somejättiläinen Meta (ex Facebook) on saanut mahtistartin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/mark-zuckerberg-rakentaa-oman-varjoyhteiskunnan-facebook-haluaa-maapallon-asukkaat-metaversumin-asukkaiksi/">virtuaalialustalleen</a>.
Virtuaalikirkko vetää väkeä
Syitä suosioon on ainakin kaksi: Facebookin yhteisöt ovat valmis alusta saman henkisille ja pandemia on pakottanut myös kirkkokansan etäyhteyksien ääreen.
Tosin jo vuonna 2016 amerikkalainen pastori D.J. Soto <a href="https://www.svt.se/kultur/framtidens-kyrka-ligger-i-meta">perusti</a> virtuaalitodellisuuteen sijoittuvan kirkon, jonka jäsenmäärä on kasvanut dramaattisesti viime vuosina. Kirkossa käyntiin tarvitaan VR-lasit ja jumalanpalveluksiin osallistumiseen vielä digitaalihenkilö eli avatar, joka edustaa todellista henkilöä virtuaalimaailmassa.
&#8211; Kirkon tulevaisuus on uskoakseni metaversumissa. Siellä ovat käytössä kaikki samat ominaisuudet kuin perinteisessäkin kirkossa, toteaa D.J. Soto amerikkalaisella <a href="https://www.fox5ny.com/news/virtual-reality-church-worshipping-in-the-metaverse">FOX5</a> tv-kanavalla.
Jäsenmäärät heijastavat maahanmuuttopolitiikkaa
Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvot ovat <a href="https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/luterilaisuus-toiminut-pohjoismaisen-hyvinvointivaltion-pohjana">muovanneet</a> satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia. Kapitalismin sijaan luterilaiset traditiot ovat painottaneet ihmisläheistä hyvinvointivaltiota. Pohjoismaille tärkeät arvot, kuten kova työetiikka sekä miesten ja naisten välinen täydellinen tasa-arvo, johdetaan professori Robert H. Nelsonin mukaan luterilaisesta kutsumuksesta.
Vuonna 2020 evankelisluterilaisen kirkon <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000008244111.html">jäsenmäärät</a> heijastavat &#8211; ainakin maallikon mielestä &#8211; kussakin Pohjoismaassa harjoitettavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tanskassa sosialidemokraattinen hallitus ajaa erittäin tiukkaa linjaa ja niinpä kirkkoon kuului pari vuotta sitten yhä 74,3 prosenttia kansalaisista. Ruotsi on jo lähellä vaa’ankielitilannetta, sillä kirkkoon kuului enää 55,2 prosenttia väestöstä.
Suomessa kirkkoon kuuluvien määrä vuosikymmenen vaihteessa 67,7 prosenttia kansasta, joten ainakin suurimpien kaupunkien ulkopuolella kovalla työetiikalla ja tasa-arvolla lienee vielä kannatusta.
&nbsp;
&nbsp;

Luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvoinnin lähde – metaversumi voisi olla lääke seurakuntia jäytävään jäsenkatoon

Voitot ja omaisuudet kasautuvat maailmassa yhä harvemmille ja yritykset eivät enää maksa ammattilaiselle kunnon palkkaa kunnon työstä. Sellaista palkkaa, joka riittää perheen ja yksittäisen ihmisen arjen pyörittämiseen.

Miljardöörit, pankkiirit ja puliveivarit ohjaavat yhteiskuntaa ja pistävät kaiken omaan taskuunsa. Pitäisikö riistokapitalismille pistää kapulat rattaisiin ja ottaa valta yrityksissä kansan parasta ajatteleville kansallismielisille voimille?
Kapitalismin kriisistä puhutaan mediassa ja somessa suu vaahdossa kautta pallon. Lähinnä siksi, että puhtaaseen voitontavoitteluun perustuva yhteiskuntajärjestys näyttää tulleen tiensä päähän, koska se ei enää palvele kansalaisten enemmistön etua. Sosialismiin perustuva järjestelmä kohtasi sekin loppunsa Neuvostoliitossa jo lähes 30 vuotta sitten.
Omaisuudet pois rikkailta
Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty sai syyskuussa löysät moniin kabardiinihousuihin vaatimalla kapitalismin alasajoa ja kaiken aloittamista puhtaalta pöydältä. Väite siitä, että miljardöörit loisivat työpaikkoja sekä kasvua on hänen mukaansa ”fake news”. Esimerkiksi Yhdysvalloissa miljardöörien määrä on 30 vuodessa kuusinkertaistunut, mutta tulot asukasta kohden ovat kasvaneet alle inflaatiovauhdin.
Niinpä Piketty pistäisi isorikkaille todellisen <a href="https://www.cnbc.com/2019/09/12/billionaires-should-be-taxed-out-of-existence-says-thomas-piketty.html">raippaveron</a>. Ranskalaiselle L’Obs-lehdelle antamassaan haastattelussa Piketty vaatii asteittaista varallisuusveroa, joka olisi viisi prosenttia vähintään kahden miljoonan euron omaisuuksista ja 90 prosenttia yli kahden miljardin euron omaisuuksista.
Yritykset työntekijöiden omistukseen?
Tosirikkaiden omaisuudet perustuvat nimittäin Pikettyn mukaan ”yleiseen hyvään” eli yritysten työntekijöiden aikaansaannoksiin sekä yhteiskunnan panostuksiin väestön hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen.
&#8211; Pörssinoteerattujen yritysten johtotähtenä on 1980-luvulta asti pitää osakkeenomistajansa tyytyväisenä. Nyt tahti on sen kuin kiristynyt ja voitot jaetaan osinkoina ulos firmasta. Yhtiöiden johdon palkkaus perustuu pörssikurssiin ja se taas johtaa <a href="https://www.aftonbladet.se/ledare/a/y3XkqE/de-anstallda-maste-fa-makten-over-foretagen">tuotannon siirtämiseen</a> halpamaihin ja täkäläisten työntekijöiden potkimiseen pellolle. Tällaisesta menosta markkinat pitävät, lataa puolestaan Daniel Swedin Aftonbladetin pääkirjoituksessa mielipidesivulla.
Uusköyhistä työntekijöistä onkin Swedinin mukaan tullut suuryhtiöiden tirehtöörien nöyriä hännystelijöitä. Swedinin mielestä eräs ratkaisu ongelmaan voisi olla palkansaajarahastot, jotka olisivat mukana yritysten omistuksessa. Tutkimusten mukaan palkat ovat korkeampia ja työolot paremmat yrityksissä, jotka työntekijät omistavat.
Otsikkoa päivitetty 7.10.2019 klo 12:46

Aftonbladet pääkirjoituksessaan: Riistokapitalismi uhka kansallisvaltioille – pitäisikö valta suuryrityksissä antaa työntekijöille ja verottaa tosirikkailta rahat pois?