Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kantasuomalaiset

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää toivoo uuden keskustan puheenjohtajan olevan ulostulojensa suhteen tosissaan. Puolueen lähimenneisyyden näyttöjen valossa iloon voi kuitenkin olla valitettavan vähän aihetta.

Keskustan puoluekokous valitsi lauantaina uudeksi puheenjohtajaksi Antti Kaikkosen. Samana päivänä Iltalehti uutisoi Kaikkosen pelkäävän suomen kielen, kulttuurin ja kansakunnan puolesta. Jutun mukaan häntä huolettaa suomen kielen ja kulttuurin tulevaisuus, jos kantasuomalaisten syntyvyys jää matalalle tasolle.
&#8211; Toivottavasti keskustan tuore puheenjohtaja on tosissaan, Mäenpää toteaa Kaikkosen puheisiin viitaten.
Kantasuomalaisten määrä romahtamassa
Kaikkonen sanoi haastattelussaan, että mikäli syntyvyys jatkaa laskuaan, niin ensi vuosisadalla kantasuomalaisia on enää reilu miljoona. Tämä muodostaa hänen mukaansa melkoisen haasteen sille, että suomen kieli ja kulttuuri pysyvät vahvana ja elävänä tulevaisuudessa. Kaikkosen esittämä huomio perustuu Helsingin Sanomien maaliskuussa julkaisemaan artikkeliin.
&#8211; Kieltämättä hieman yllätyin ulostulosta, Mäenpää myöntää ja jatkaa:
&#8211; Asia on kuitenkin tähän asti kiinnostanut eduskuntapuolueista oikeastaan vain perussuomalaisia. Hienoa toki, jos ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan nyt myös muualla, sillä kyse ei ole mistään mielipideasiasta, vaan tilastollisesta faktasta.
Mäenpää arvioi, että mikäli samankaltaisen ulostulon olisi tehnyt joku perussuomalaisten päättäjä, ”olisivat syytökset väestönvaihtosalaliittoteoriasta jo viuhuneet niin valtakunnan viestimissä kuin oppositiopoliitikkojen somepäivityksissäkin”.
Keskustalaisittain poikkeuksellista ajattelua
Kaikkosen kannanotto on Mäenpään mielestä räikeässä ristiriidassa keskustan lähimenneisyyden tekojen kanssa. Viime eduskuntakaudella puolue mahdollisti neljän vuoden ajan vasemmistohallituksen koossa pysymisen.
&#8211; Nykyisen kauden alussa keskustalaiset päättivät jäädä samojen vasemmistopuolueiden kanssa oppositioon. Kyseisten puolueiden edustajat ovat tunnettuja yliherkkyyskohtauksistaan, kun edes käytetään sanaa ”kantasuomalainen”.
&#8211; Vasemmiston lisäksi myös keskustan oma linja on ollut suomalaisten kannalta vahingollinen. Keskustalainen Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti syyskuussa 2015 antavansa Kempeleen-kotinsa pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Sipilän lupaus levisi nopeasti Lähi-itään paikallisen median kautta, joten tapaus osaltaan kiihdytti turvapaikanhakijoiden hakeutumista Suomeen. Vuonna 2015 maahamme saapuikin turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kyseisen vuoden loppuun mennessä Suomesta turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, kun vuonna 2014 luku oli ollut 3 651.
&#8211; Vaikka Kaikkosen kannanotto on sinänsä tervetullut, en vielä yhden lehtihaastattelun perusteella odota juuri mitään. Kyse on kuitenkin keskustalaisittain poikkeuksellisesta ajattelusta, kunnes puolue teoillaan toisin todistaa, jos edes todistaa, Mäenpää muistuttaa.

Mäenpää: Tuoreen puheenjohtajan puheet räikeässä ristiriidassa keskustan tekojen kanssa

”Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona suomalaistaustaista. Se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vielä paljon kipeämmin kuin on ennakoitu.” Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat tuoreessa <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html">artikkelissaan</a>. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kiittelee <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> Hesaria suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen noteeraamisesta, mutta on täysin eri mieltä HS:n asiasta vetämästä johtopäätöksestä.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mielestä Helsingin Sanomat ansaitsee kiitokset nostaessaan esiin suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen.
Vähemmän kiitosta lehti ansaitsee tästä vetämästään johtopäätöksestä, jonka mukaan Suomi tarvitsisi tämän takia vielä nykyistä &#8220;kipeämmin&#8221; maahanmuuttoa, sillä HS ei nosta artikkelissaan esiin sitä tosiasiaa, että esitettyjen lukujen valossa suomalaiset voisivat jäädä vähemmistöksi Suomessa noin 50 vuodessa jo nykyisillä maahanmuuton määrillä.
&#8211; Artikkelissa nostetaan lisäksi esiin taas kerran moneen kertaan kuultuja vääriä väitteitä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, mutta toisaalta myös paljastetaan rivien välistä maahanmuuttoa ajavien tahojen todellisia motiiveja, Grönroos kirjoittaa.
&#8211; Käsitellään ensin iänikuinen väite siitä, että kehitysmaista tulevat ihmiset olisivat julkisen talouden rahoituksen pelastus.
Julkiset palvelut eivät riipu maahanmuuton määrästä
Helsingin Sanomat haastattelee eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa: ”Jos nettomaahanmuutto pienenisi Suomessa lähelle nollaa, vanhusten huollossa täytyisi luopua siitä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruslupauksesta, että lapset eivät hoida vanhempiaan, Murto sanoo.”
&#8211; Todellisuudessa vanhustenhoivan, kuten kaikkien julkisten palveluiden, järjestäminen ei riipu väestön tai maahanmuuton määrästä vaan siitä, kuinka paljon yhteiskunnalla on varoja, joita voidaan sijoittaa kyseisen palvelun järjestämiseen. Nuorta työikäistä väkeä täynnä olevat kehitysmaat eivät ole vanhustenhoidon – tai minkään muunkaan julkisen palvelun – suurvaltoja.
&#8211; Murto itsekin myöntää, että ”matalan tuottavuuden työpaikkoja, kuten ravintolatyöntekijöitä, postinjakajia ja bussikuskeja, voi vielä Suomeen saada. Mutta julkisen sektorin ammattilaisia, kuten lääkäreitä, on vaikea houkutella”. Suomeksi sanottuna valtaosa työperäisestäkin maahanmuutosta tuo Suomeen ihmisiä, jotka maksavat veroja vähemmän kuin käyttävät julkisia palveluita ja näin ollen heikentävät todellisuudessa vanhuspalveluiden rahoituksen edellytyksiä entisestään, Grönroos huomauttaa.
Maahanmuutolla ei pureta eläkepommiakaan
Toinen Murron esille nostama aihe on maahanmuuton vaikutus eläkejärjestelmään. ”Jos maahanmuuttoa rajoitettaisiin ja väestö pienenisi, se tarkoittaisi Murron mukaan eläkejärjestelmän osalta välttämättä sitä, että töitä pitäisi tehdä olennaisesti pidempään kuin nyt.”
&#8211; Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että osa eläkeläisen saamasta eläkkeestä tulee hänen töissä käydessään kerätystä ja rahastoidusta varallisuudesta ja osan rahoittavat nyt töissä olevat heiltä kerätyistä eläkemaksuista. Työikäisen väestön väheneminen lisää tietysti painetta käyttää rahastoitua osuutta enemmän, mutta maahanmuutto ei ole ratkaisu myöskään eläkejärjestelmän rahoitukseen, Grönroos sanoo.
&#8211; Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien palkat ovat keskimäärin niin pieniä, että niistä kerätyt eläkemaksut jäävät vaatimattomiksi verrattuna maahanmuuttajan käyttämiin julkisiin palveluihin, ja pienituloinen ja rikkonaisen työuran omaava maahanmuuttaja päätyy todennäköisesti eläkepommin purkajan sijaan takuueläkkeen nauttijaksi.
Onko väestönkasvu itsetarkoitus?
Väestön ikääntyminen on haaste julkisen talouden ja eläkkeiden rahoittamiselle, mutta maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi asiaan. Grönroos muistuttaa myös, että pienenevät ikäluokat mahdollistavat resurssien siirtämisen varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta vanhustenhoitoon.
&#8211; Miksi sitten maahanmuuttoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka se on rasitus julkiselle taloudelle – kaikista muista sen tuomista ongelmista puhumattakaan? Onko väestönkasvu itsetarkoitus ja kenelle? Grönroos kysyy.
HS:n mukaan ”talouden kannalta väestön pieneneminen tarkoittaa väistämättä investointien vähenemistä, kun kotimainen kysyntä pienenee, ellei vientivetoinen teollisuus meitä pelasta”. Murto lisää tähän, kuinka ”esimerkiksi uusi vähittäiskauppaketju sijoittuu mieluummin Ruotsiin, jossa on parempi väestöpohja”.
Elinkeinoelämälle ihmiset ovat kuluttajia
Tässä ollaan Grönroosin mukaan asian ytimessä. Tavalliselle kansalaiselle pienenevä väestö ei tarkoita itsessään sitä tai tätä, sillä julkiset palvelut voidaan tuottaa isossa tai pienessä maassa, riippuen vain siitä, että verovaroja maksetaan riittävässä suhteessa tarvittaviin palveluihin. Murron esille nostamien vähittäiskauppaketjujen osalta kansalainen voi myös olla huoletta, sillä kysynnän ja tarjonnan laki tuo kauppoja ihmisten ulottuville juuri niin paljon kuin on kysyntää.
&#8211; Väestönkasvu on kuitenkin itsetarkoitus elinkeinoelämän lobbareille, jotka näkevät ihmiset ensi sijassa kuluttajina. Elinkeinoelämän matematiikka menee niin, että mitä enemmän ihmisiä, niin sitä enemmän voidaan avata vähittäiskauppoja, sitä enemmän voidaan tuottaa tavaroita tehtaissa ja sitä enemmän myydä palveluita.
&#8211; Se, mikä vaikutus maahanmuuton tuomalla väestönkasvulla on julkiselle taloudelle, yhteiskuntarauhalle tai ylipäätään muulle yhteiskunnalle, ei kiinnosta Murtoa tai elinkeinoelämää, sillä lasku näistä ongelmista jakautuu koko yhteiskunnan maksettavaksi siinä missä voitot kohdistuvat suoraan elinkeinoelämälle.
Tabuja yhteiskunnasta löytyy
Seuraavaksi Grönroos siirtyy taloudellisia kysymyksiä vakavampaan aiheeseen eli väestöön.
Helsingin Sanomat nostaa esiin, että ”kansalliskonservatiivit lisäävät kannatustaan varoittamalla ja jopa pelottelemalla Suomen kulttuurisesta muutoksesta, jos maahanmuutto kasvaa”. Murto lisää vielä, että hänen mielestään ”kyse on yhteiskunnallisen keskustelun yhdestä suuresta tabusta”.
&#8211; Tässä asiassa voin olla Murron kanssa tietyssä mielessä samaa mieltä – Murron ajama maahanmuuton kannattaminen ja moninaisuuden ylistys eivät toki ole tabuja, mutta tabuja nyky-yhteiskunnasta löytyy, sillä suomalaiselle näyttää ennemminkin olevan jonkinlainen tabu sanoa ääneen, että hän ei halua jäädä vähemmistöksi omassa maassaan, Grönroos pohtii.
Suomalaisista vähemmistö omassa maassaan
Väestötilastoja vuosia tutkinut systeemianalyysin emeritusdosentti Kyösti Tarvainen on arvioinut kantasuomalaisten jäävän Suomessa vähemmistöksi vuosisadan loppuun mennessä. Viime vuosina tapahtunut maahanmuuton nopea kasvu ja suomalaisten syntyvyyden lasku ovat kiihdyttämässä kehitystä vielä entisestään.
&#8211; Suomalaisten jyrkästi laskeneella syntyvyydellä ja nykyisellä 50 000 – 70 000 maahanmuuttajan vuotuisella määrällä maahanmuuttajataustaisen väestön ja kantaväestön määrät voivat siis karkean arvion mukaan kohdata jo joskus noin 50 vuoden kuluttua, jos HS:n laskuharjoitusta suomalaisten määrän romahtamisesta on uskominen.
&#8211; HS:n mukaan tultaessa 2070-luvulle suomalaisia olisi noin 3 miljoonaa, joten vuotuisella 50 000 uudella maahanmuuttajalla nykyinen puolen miljoonan kokoinen maahanmuuttajataustaisen väestön määrä olisi samantyyppisellä laskuharjoituksella kasvanut pelkän muuttoliikkeen kautta yhtä suureksi kuin kantaväestö – ottamatta siis edes huomioon maahanmuuttajien korkeampaa syntyvyyttä, joka nopeuttaa kehitystä vielä tästäkin.
&#8211; On siis korkea aika pohtia sitä, minkälaisen Suomen haluamme jättää jälkipolville: halutaanko Suomen olevan väkiluvultaan pienempi, mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai vannoa jatkuvan väestönkasvun ja maahanmuuton nimiin ja tehdä Suomesta monikulttuurinen ja monikielinen valtio, jonka yksi vähemmistöistä suomalaiset ovat? Grönroos kysyy.
&nbsp;

Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Tämän vuoden rasismin vastaisen viikon teemana oli rasismiin puuttuminen. 16.3. julkaistussa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=G26e7LRq4E0">Puheenaihe-podcastin</a> jaksossa keskusteltiin maahanmuutosta, vähemmistöjen sisällä tapahtuvasta rasismista ja poliittisesta islamista. Vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi, jotka toivoivat, että Suomessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota vähemmistöjen väliseen rasismiin.

<a href="https://www.punainenristi.fi/rasisminvastainen-viikko/?_gl=1*1d0e16a*_up*MQ..*_ga*MTY0NzM5OTk5MS4xNzExMzYyMzM1*_ga_FMVLRNR4HM*MTcxMTM2MjMzNC4xLjAuMTcxMTM2MjMzNC4wLjAuMA..&amp;gclid=CjwKCAjwzN-vBhAkEiwAYiO7oJ8WqhxLqgBIgVqOK0jjmOXOpwiW1a90cIeTn1I6mm9mvJgF8yxPMhoCOZMQAvD_BwE">Rasisminvastaista viikkoa</a> vietettiin 18.–24.3.2024. Punaisen Ristin kampanjasivu kertoi: “Kampanjaviikko rohkaisee meitä tunnistamaan rasismin ja toimimaan sitä vastaan. Viikon aikana ääneen pääsevät rasismia kokeneet. Aidot tarinat ja tilanteet tekevät näkyväksi rasismin moninaisuutta. Kokemukset tuovat esiin myös konkreettisia keinoja, joilla rasismiin voi puuttua.&#8221;
Puheenaiheen vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi. Molemmat keskustelijat ovat saapuneet Suomeen pakolaisina 1990-luvulla. Jahromin perhe pakeni Iranista ja kurditaustaisen Jafin perhe Irakista.
Kantasuomalaiset kohdelleet kaikkein parhaiten
Jafin viesti on selkeä. Hänen mukaansa on hyvä, että kaikkien pitää irtisanoutua rasismista.
&#8211; Ihanaa, että kiinnitätte huomiota rasismiin, mutta kiinnittäkää huomiota myös siihen rasismiin, joka tapahtuu vähemmistöjen sisällä. Meillä on nenämme alla koko ajan valtavan kokoisia rasistisia rakenteellisia ongelmia, eikä yksikään kantasuomalainen ole pistänyt itseään peliin tämän ongelman edessä ja sanonut, että se, miten eri yhteisöjen epäkohdat saadaan esiin, on yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, hän sanoo.
Jafin mukaan ongelmana on erityisesti se, että eri uskontokuntiin kuuluvien ja eri kansallisuuksien väliset ihmissuhteet ovat tuomittuja tai kiellettyjä.
&#8211; Jos tapailet, seurustelet tai tutustut eri maasta kotoisin olevaan tai eri uskontokuntaan kuuluvaan, edes se, että nainen ja mies olisivat vain ystäviä, ei ole hyväksyttyä. Ei tarvitse olla edes parisuhteesta kyse. Tämä kaikki on äärimmäisellä tavalla tuomittua ja kiellettyä näissä yhteisöissä. Ja mitään rasistisempaa minä en tiedä, hän sanoo ja jatkaa:
&#8211; En ole varmaan ikinä kohdannut niin paljon rasismia kuin vähemmistöjen ja yhteisöjen sisällä. Trendikästä ja tosi seksikästä olisi sanoa, että kantasuomalaiset olisivat kohdelleet minua tosi kaltoin, että valkoiset on tosi rasisteja ja Suomi todella rasistinen maa. Näillä kommenteilla saisin ihan valtavasti näkyvyyttä.
&#8211; Todellisuus on se, että nämä niin sanotut valkoiset suomalaiset ovat kohdelleet minua kaikkein parhaiten tässä maassa. Enkä sano, etteikö heidän joukostaan löytyisi niitä idiootteja, jotka eivät osaa käyttäytyä ja kunnioittaa ketään. Niitä löytyy, mutta niin löytyy minunkin kansani sisältä. Niitä löytyy joka paikasta.
Pahimmat rasistit kuuluvat vähemmistöihin
Jafi sanoo, että vähemmistöjen sisällä tapahtuvaa rasismia on paljon, kun se suhteutetaan vähemmistön kokoon.
&#8211; Olen saanut kuulla, että olen vääräuskoinen, että olen kurdi ja siksi roskasakkia tai että nuoleskelen oikeiston tai persujen takamusta, kun tuon epäkohtia esille, ja että yritän mielistellä ihmisiä. Minulle on myös sanottu, että en tule ikinä olemaan suomalainen.
&#8211; Ne, joilta enimmäkseen kuulen tämäntapaisia puheenvuoroja, ovat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, joita tässä maassa on valitettavan usein paapottu. He ovat suurin piirtein pyhimyksiä, joita pitää varjella kaikelta rasismilta. He ovat niitä pahimpia rasisteja, joita olen henkilökohtaisesti kohdannut.
Yksi porukka jätetään kritiikin ulkopuolelle
Jafi kokee olevansa aiheen ympärillä yksin.
&#8211; Suomessa ei ole vielä valmiuksia tarkastella tätä porukkaa yhtä avoimesti kuin kaikkea muuta rasismia. Esimerkiksi viime kesän rasismikeskustelun aikana puhuttiin rasismista, mutta ei sanaakaan vähemmistöjen välisestä rasismista, mikä on minun mielestäni paljon suurempi ongelma.
&#8211; Tämä ei poista sitä, etteikö persuja pitäisi kritisoida kuten kaikkia muitakin. Mutta se on aina arvovalinta, jos jätät jonkun porukan kritiikin ulkopuolelle. Se on aina valinta. Ja se valinta kertoo jotain meistä ihmisistä.
Punainen Risti vastaa
Suomen Uutiset pyysi kommentteja Suomen Punaisen Ristin viestinnästä. Haastattelu tehtiin sähköpostitse.
Esitimme kommentointipyynnössä Puheenaihe-podcastin keskustelulinkin. Haastattelussa Jafi ja Jahromi kertovat kokemuksistaan ja kysyvät samalla esimerkiksi, miksi vähemmistöjen välinen rasismi on jäänyt rasismikeskustelun ulkopuolelle. Jahromi sanoo esimerkiksi, että jos yhteisöjen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen sukupuoleen perustuvaan rasismiin puututtaisiin, se eheyttäisi koko yhteiskuntaa ja veisi näin pohjaa isommalta rasismikeskustelulta.
Miten rasisminvastainen viikko puuttuu vähemmistöjen sisäiseen rakenteelliseen rasismiin ja siihen liittyvään sukupuolirasismiin?
&#8211; Rasisminvastainen viikko kannustaa jokaista tunnistamaan rasismin ja puuttumaan siihen. Punainen Risti määrittelee rasismin käsitteenä oletetun ihmisryhmän arvottamiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.
&#8211; Tänä vuonna Rasisminvastaisen viikon teemana on rasismiin puuttuminen. Jaamme viestinnässämme tietoa siitä, miten rasismin voi tunnistaa erilaisissa tilanteissa sekä keinoja puuttua rasismiin, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen
Jahromi sanoi: &#8220;Jos me korjaisimme rasismin yhteisöjen sisällä &#8211; sen, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisia &#8211; suurempi joukko työllistyisi ja saisi paremman elintason. Silloin meiltä lähtisi yhteiskunnasta pois se isompi rasismikeskustelu, eli me eheyttäisimme koko yhteiskuntaa.&#8221; 
Miten kommentoitte Bijan Rezai Jahromin keskustelunavausta?
&#8211; Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen edistäminen työelämässä on tärkeää. Rasisminvastainen viikko keskittyy kuitenkin aiemmin mainittuihin rasismin määritelmän mukaisiin haasteisiin ja kannustaa puuttumaan rasistisiin ja syrjiviin rakenteisiin myös työelämässä.
Sukupuolirasismi on usein piilossa
Sukupuoleen perustuva rasismi on usein piilossa, ja esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöjen naisilta ei voida edellyttää, että he pystyisivät vaikuttamaan asiaan tai tuomaan sitä esiin. Esimerkiksi Forgotten Feminists -journalisti Yasmine Mohammed joutui <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intersektionaalinen-feminismi-ei-suojele-syrjittya-naista-vahemmiston-sisalla-alistettujen-musliminaisten-kohdalla-etnisyys-nousee-maaraavammaksi-tekijaksi-kuin-naissukupuoli/">pakkonaitetuksi</a>. Hän joutui myös pakenemaan pienen tyttärensä kanssa, jotta hänen sukupuolielimiään ei silvottaisi. Tämä kaikki tapahtui Kanadassa.
Miten rasisminvastainen viikko puuttuu tähän rasismin muotoon?
&#8211; Väkivalta kaikissa muodoissaan on aina väärin. Väkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnan tasoilla, ja se on tuomittavaa riippumatta siitä, millä yhteiskunnan osa-alueella väkivaltaa esiintyy. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella.
&#8211; Rasisminvastainen viikko kannustaa kaikkia puuttumaan rasismiin jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Viikon tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta rasismista ja auttaa tunnistamaan rasismi erilaisissa tilanteissa, jotta näihin tilanteisiin ja niitä aiheuttaviin rakenteisiin voidaan puuttua. Väkivallasta tai tilanteista, joihin epäilee sisältyvän väkivaltaa, tulee aina ilmoittaa viranomaisille.
Rakenteet syrjivät vähemmistöjä
Esimerkiksi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-kansalaisuuden-voi-saada-ei-terveydellisista-syista-myos-luku-ja-kirjoitustaidoton-hakija/">Suomen kansalaisuuden</a> voi saada myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija ei-terveydellisistä syistä. Lain perustelu profiloi monilapsisten maahanmuuttajanaisten oppimisen vaikeaksi.
&#8211; Pidämme tärkeänä Suomeen muuttaneiden ihmisten kielen oppimisen tukemista, sillä se tukee kotoutumista ja vahvistaa yksilön osallisuutta yhteiskunnassa.
Toinen esimerkki syrjivästä rakenteesta on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/miksi-lapsiuhritutkimus-ei-kysy-kunniavakivallasta-tai-sukupuolirasismista/">lapsiuhritutkimus</a>, joka ei kysy <a href="https://poliisi.fi/kunniavakivalta#:~:text=Kunniav%C3%A4kivalta%20ei%20ole%20erillinen%20rikosnimike,v%C3%A4kivalta%20voi%20olla%20my%C3%B6s%20psyykkist%C3%A4">kunniaväkivallasta</a> tai sukupuoleen perustuvasta rasismista. 
&#8211; Kuten aiemmin totesimme, väkivalta on aina väärin. Sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.
&nbsp;

Kamal Jafi ja Bijan Rezai Jahromi Puheenaihe-podcastissa: Miksi vähemmistöjen välinen rasismi jätetään rasismikeskustelun ulkopuolelle?

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän pyytää hallitusta kokoamaan alle kaikki ne toimet, joilla puututaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten kantasuomalaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistaman väkivaltarikollisuuden torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

&#8211; On hyvä, että sisäministeri Mari Rantanen on jo ilmoittanut, että hän aikoo kutsua koolle ministeriöön keskeiset sidosryhmät ja viranomaiset pääkaupunkiseudulta. Oikeusministeri Leena Meren johtamaan oikeusministeriöön on perustettu nuoriso- ja jengirikollisuuden työryhmä, joka tutkii poikkihallinnollisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.
&#8211; Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Sisäministeri on hiljattain ehdottanut muun muassa eräänlaisia pistokokeena tehtäviä ruumiintarkastuksia yhdeksi keinoksi suitsia nuorisorikollisuutta. Pidän ehdotusta erittäin kannatettavana, Sanna Antikainen sanoo.
Ulkomaalaistaustaiset asialla
Antikainen huomauttaa, että nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuus ovat eskaloituneet huolestuttavalla tavalla viime vuosien aikana. Poliisin tämän vuoden elokuussa julkaistussa raportissa todetaan, että nuorten epäillyksi tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet alkuvuodesta lähes 40 prosentilla ja pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut noin 25 prosentilla. Niitä on kirjattu tammi-kesäkuun aikana lähes viisi tuhatta.
&#8211; Alaikäisten rikosepäilyjen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015. Ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso on selvästi korkeampi kuin suomalaistaustaisilla nuorilla. Poliisi on aiemmin kertonut, että katujengien jäsenistä suurin osa on ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia, pääosin nuoria miehiä. Tilastojen mukaan myös ulkomaalaistaustaisten ryöstöistä epäiltyjen alaikäisten osuus on ollut kasvussa ja ulkomaalaistaustaisten nuorten rikosepäilyjen määrä on 2,8-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin, Antikainen sanoo.
Väkivaltaisia nöyryytysvideoita
Sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina useita väkivaltaista materiaalia sisältäviä videoita, joissa pääasiassa maahanmuuttajataustaisista nuorista koostunut joukko nöyryyttää kantasuomalaisia lapsia tai nuoria eri tavoin. Tilanteisiin liittyy usein väkivallalla uhkaamista tai suoranaista väkivaltaa.
&#8211; Videoilla esiintyy lapsia ja nuoria. Videoissa näkyvien nuorten alistava ja nöyryyttävä väkivalta on ollut rajua. Uhreille se on erittäin pelottavaa ja traumaattista. Pahoinpitelyvideoissa nuori tai nuoret hyökkäävät tavallisesti yhden uhrin kimppuun. Tekoihin liittyy usein olennaisesti nöyryyttäminen ja häpäisy, Antikainen sanoo.
&#8211; Tekijät voivat esimerkiksi pakottaa uhrin suutelemaan ja nuolemaan kenkiään tai polvistumaan. Tämänkaltainen erityisesti monissa tapauksissa maahanmuuttajataustaisten nuorten harrastama väkivalta kantasuomalaisia lapsia ja nuoria kohtaan on selkeästi lisääntynyt ja sitä esiintyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Näin ei voi jatkua.
Rikollisuus saamassa julmempia muotoja
Helsingin Sanomat uutisoi 31.8., että Satakunnan Kansan toimitus oli saanut haltuunsa neljä videota Säkylästä, jotka kaikki kuvaavat väkivaltaista tapahtumaketjua. Videoita oli kuvattu useista eri tilanteista, joissa uhria lyödään ja potkitaan ja häntä pyritään nöyryyttämään eri tavoilla.
&#8211; Videoilla nöyryytys ja siitä nauttiminen ovat erityisen vahvassa roolissa. Uhri pakotetaan usein polvistumaan uhkaajiensa edessä. Osassa videoista uhrin poistuminen estetään kerääntymällä joukolla tämän ympärille. Uhri itse on tavallisesti alistuva ja jos mahdollista hän yrittää päästä pois tilanteesta. Tämänkaltainen rikollisuus on saamassa yhä julmempia muotoja. Tilanne on jo kestämätön ja siihen on puututtava vaikuttavilla toimenpiteillä, Antikainen sanoo.
Merkkivaatteet viedään päältä
Antikaisen mukaan osa maahanmuuttajista on tuonut mukanaan Suomeen uudenlaisen katuväkivaltakulttuurin, jossa satunnaisia ihmisiä ryöstetään ja hakataan.
&#8211; Jo muutaman vuoden ajan on muodostunut rikollinen suuntaus, jossa merkkivaatteet tai kengät varastetaan nuorelta uhrilta. Uhreina ovat yhä enenevissä määrin kantasuomalaiset lapset ja nuoret.
Uhrit pelkäävät kostoa
Useat vanhemmat ja myös muu väestö ovat äärimmäisen huolestuneita edellä kuvatun rikollisuuden muodon lisääntymisestä eikä tapausten todellista määrää tiedetä. On todennäköistä, että moni lapsi ja nuori ei uskalla kertoa rikoksista.
&#8211; On tapauksia, joissa uhri ei ole halukas selvittämään poliisille, keitä rikoksentekijät ovat. Poliisi on myös arvioinut tiedotusvälineissä, että vain osa ryöstöistä tulee poliisin tietoon, koska nuoret pelkäävät usein kertoa joutuneensa uhriksi. Taustalla voi vaikuttaa pelko kostosta tai uhria on saatettu uhkailla sellaisella. Vain vakavimmat väkivaltatilanteet pääsevät uutisiin, Antikainen muistuttaa.
&#8211; Tiedotusvälineissä on käsitelty kattavasti alaikäisten ja nuorten väkivaltarikosten kasvua, mutta siellä on jätetty täysin huomioimatta maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdistama väkivalta kantasuomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Ilmiöstä vaikenemisen on loputtava. Meidän on yhteiskuntana kyettävä turvaamaan lastemme arki, elämä ja tulevaisuus ja siksi perussuomalaiset istuvat hallituksessa, jotta voimme vaikuttaa politiikan ja lainsäädännön kautta myös tähän asiaan.

Antikainen: Kun perussuomalaiset on hallituksessa, vihdoinkin puututaan myös kantasuomalaisiin lapsiin kohdistettuun väkivaltaan

Espoon väestörakenne muuttuu tasaiseen tahtiin maahanmuuton seurauksena. Viime vuoden tammi–marraskuussa Espoon väestö kasvoi 3 800 asukkaalla. Espoon väestönkasvu on kuitenkin pitkälti seurausta maahanmuutosta, sillä samaan aikaan Espoosta muutetaan pois muihin Suomen kuntiin. Väestörakenteen muutos käy erittäin kalliiksi espoolaisille veronmaksajille, sillä maahanmuuttajataustaiset maksavat huomattavasti vähemmän kunnallisveroa kantaväestöön verrattuna.

Espoon kaupungin tietopalvelun tilastojen mukaan maahanmuuttoa tulee Espooseen nyt runsaasti EU:n ja pohjoismaiden ulkopuolelta. Ilmiö on havaittavissa myös, kun tarkastellaan vieraskielisten osuutta väestönkasvussa viime vuoden tammi–marraskuussa. Kyseisellä tarkastelujaksolla <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4445581">vieraskielisten osuus</a> oli Espoon väestönkasvusta oli jopa 97 prosenttia.
Kokonaisuudessaan Espoon väestöstä jo 20,1 prosenttia, eli runsas viidennes on vieraskielisiä. Vieraskieliseksi määritellään Suomessa henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Samaan aikaan Espoo, kuten myös Helsinki, kärsii historiallisen <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/b5eae347-41f7-5f39-8011-40dfdb4e0797">suurista muuttotappiosta</a>. Espoosta muutetaan usein Vantaalle, mutta myös läheisiin pienempiin kaupunkeihin, kuten Hämeenlinnaan, Lohjalle, Raaseporiin ja Saloon.
Vieraskieliset yliedustettuina kalliissa palveluissa
Espoolaisille veronmaksajille väestörakenteen muutos ja vieraskielisten osuus käy kalliiksi, sillä huomattavan usein vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa. Samalla Espoo joutuu tekemään investointeja ja ottamaan velkaa.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittikin jo kolme vuotta sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion pitäisi nykyisin osallistua paljon avokätisemmin <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006022665.html">maahanmuuton kustannuksiin</a> Espoossa.
Ajatuspaja Suomen Perustan www.kuntaluvut.fi-sivusto kertoo maahanmuuton avainluvut kuntakohtaisesti. Sivustolta löytyvät maahanmuuttajille maksetut sosiaalietuudet kuten toimeentulotuet ja asumistuet, maahanmuuttajien työllisyysasteet ja maksetut kunnallisverot, eli osallistumisen kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpiin saatavilla oleviin rekisteritietoihin.
Rahoitusvaje täytyy kattaa velalla tai leikkaamalla
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomauttaa, että kuntatalouden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon kunnan asukkaat maksavat kunnallisveroa.
&#8211; Kun tarkastellaan sosioekonomisia mittareita, kuten työllisyyttä, palkkoja tai koulutustasoa, joilla voidaan mitata väestöryhmien pärjäämistä, niin voidaan helposti havaita, että ainakin 90 prosentissa Suomen kunnista maahanmuutto ei ole rikkaus vaan rasite kuntataloudelle. Useimmissa Suomen kunnissa lähes kaikilla maahanmuuttajaryhmillä luvut ovat kantaväestöä heikommat.
Koska maahanmuuttajat maksavat keskimäärin kantaväestöä vähemmän veroa, seurauksena on rahoitusvaje.
&#8211; Erityisesti, jos ja kun on virheellisesti oletettu, että maahanmuuttajat pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö ja ovat yhtä hyviä veronmaksajia, Salminen sanoo.
Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään. Rahoitusvaje täytyy kunnassa kattaa joko nostamalla kunnallisveroa, ottamalla velkaa tai vaihtoehtoisesti leikkaamalla palvelutasoa.
Yli puolet maksetuista toimeentulotuista maahanmuuttajille
Espoo on hyvä esimerkki siitä, että kuntien taloudet eivät pidemmän päälle kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroa, sillä seurauksena on rahoitusvaje.
Kuntaluvut.fi -sivulta selviää esimerkiksi, että Espoossa asuvien pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) henkilöiden ryhmässä jopa 56,1 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Vertailun vuoksi Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,6 prosentille maksetaan toimeentulotukea. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus Espoossa maksetuista toimeentulotuista oli yli puolet, eli 51,6 prosenttia.
Espoon väkiluku siis kasvaa kohisten, mutta väestönkasvu ei enää tue entiseen tapaan verotulojen kasvua, koska hyviä veronmaksajia tulee vähemmän kuin ennen. Yksi keskeisistä selittävistä tekijöistä <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200131">verokertymän heikkenemisen</a> taustalla on maahanmuutto.
Rahoitusvaje syvenee
Vuositasolla maahanmuutosta seuraa Espoon kuntatalouteen valtavan suuri rahoitusvaje eli reilut 133 miljoonaa euroa. Rahoitusvaje syvenee entisestään, sillä vielä vuonna 2018 rahoitusvaje oli runsaat 118 miljoonaa euroa.
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vihervasemmistoa edustavien poliitikkojen suusta kuulee usein hokemia, joiden mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Taustalla on olettamus, jonka mukaan maahanmuuttajat ovat yhtä hyviä tai jopa parempia veronmaksajia kuin kantasuomalaiset.
&#8211; Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, sillä faktaa on, että maksettujen kunnallisverojen määrä jää maahanmuuttajien osalta usein hyvin pieniksi, ja seurauksena on rahoitusvaje, Salminen sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Perusasiaa - mitä maahanmuutto maksaa kotikunnassasi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/VTImU49BC9U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Maahanmuutto kurittaa Espoon taloutta raskaasti: Rahoitusvaje nousi jo 133 miljoonaan euroon vuodessa

Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä Afganistanista otettavat humanitaariset maahanmuuttajat todellisuudessa maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle.

Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista ja Talibanin nousu valtaan on nostanut runsaasti keskustelua siitä, tulisiko länsimaiden lisätä humanitaarista auttamista alueella sekä pakolaiskiintiön mahdollisesta nostamisesta.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on jopa esittänyt pakolaiskiintiön <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008202813.html">tuplaamista</a> tuhannesta kahteen tuhanteen. Hallituksessa Ohisalon puoluetoveri, ulkoministeri Pekka Haavisto puolestaan on julkisuudessa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008272978.html">väläytellyt</a> saaneensa ”8 000 avunpyyntöä” Afganistanista.
Pakolaiskiintiön nostamisesta on tehty erilaisia aloitteita ja hallitus on jo helpottanut perheenyhdistämisiä lähettämällä kriisialueelle ulkoministeriön virkamiehiä.
Hallituspuolueiden edustajilta on enimmäkseen kuultu esityksiä siitä, kuinka paljon ihmisiä tulisi siirtää Afganistanista Suomeen. Vähemmän on kuitenkin keskusteltu, paljonko humanitaarisen auttamisen hankkeet kustantavat suomalaisille veronmaksajille.
Jopa puoli miljoonaa euroa per tulija
Tutkija Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-1-000-afganistanista-otettavaa-maahanmuuttajaa-tulee/">Suomen Perustan</a> analyysissä Kuinka kalliiksi 1000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa todellisuudessa maksaisivat suomalaiselle yhteiskunnalle.
Suomen Perusta on jo aiemmin laatinut laajan tutkimuksen humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannuksista, eli vaikutuksista julkiselle taloudelle alkaen Suomeen muuttamisen hetkestä aina kuolemaan tai Suomesta pois muuttamiseen saakka.
&#8211; Tutkimukseen perustuen voidaan esittää karkea arvio, että yhdestä ainoasta Afganistanista Suomeen muuttavasta henkilöstä veronmaksajalle syntyvä keskimääräinen nettokustannus on ainakin 500 000 euroa. Yhden ihmisen osalta nettovaikutus julkiselle taloudelle on siis negatiivinen ainakin puoli miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljoonaan euroon, Salminen <a href="https://drive.google.com/file/d/1hSKrN_SRiJ26CgLYxF25gHIM8C_Gp5y1/view">toteaa</a>.
&#8211; Yhden Afganistanista Suomeen muuttavan henkilön keskimääräinen kustannus on siis 500 000 euroa. Jos muuttajien määrä kerrotaan tuhannella, tulijoiden hintalapuksi tulee puoli miljardia euroa.
Humanitaariset tulijat maksavat vain vähän veroja
Suomessa on saatavilla kattavasti viranomaistietoa siitä, kuinka paljon kukin ihminen saa erilaisia tulonsiirtoja ja tukia ja toisaalta kuinka paljon maksaa veroja.
Suomen Perustan aiemmin tekemässä tutkimuksessa on selvitetty, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuuttaja kontribuoi eli osallistuu verojen maksamiseen &#8211; ja toisaalta kuinka paljon käyttää erilaisia palveluja ja saa tukia. Tutkimustiedon mukaan humanitaariset maahanmuuttajat pärjäävät keskimäärin heikosti.
Jos Suomi siis ottaa Afganistanista tuhat turvapaikanhakijaa lisää, on kustannus veronmaksajille keskimääräisesti puoli miljardia euroa.
Tilastollisesti kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta, kuten Afganistanista, tullut maahanmuuttaja maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin mitä saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita.
Tutkimustieto kertoo myös, että maahanmuuttajan tilanne ei parane edes ajan kanssa.
&#8211; Useiden tutkimusten mukaan humanitaarisen maahanmuuttajan pärjääminen jää kauaksi kantaväestöstä jopa kahdenkymmenen maassaolovuoden jälkeen, kun tarkastellaan esimerkiksi työllisyyttä, työtuloja maksettuja veroja tai saatuja tukia, Salminen kertoo.
Heikko pärjääminen jatkuu toisessa sukupolvessa
Maahanmuuttajien heikko pärjääminen jatkuu myös toisessa sukupolvessa: yli 50 prosenttia eli enemmän kuin yli puolet humanitaaristen maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä lapsista saa toimeentulotukea vielä 20-vuotiaana.
Tulokset ovat siis heikkoja myös maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, jotka ovat syntyneet Suomessa ja käyneet läpi suomalaisen peruskoulujärjestelmän.
&#8211; Kun verrataan suomalaisen kantaväestön 20-vuotiaisiin, niin voidaan huomata, että maahanmuuttajien heikko pärjääminen periytyy myös seuraavaan sukupolveen.
Vain pienellä määrällä maahanmuuttajia on ylipäätään positiivisia vaikutuksia julkiselle taloudelle, ja pääsääntöisesti turvapaikanhakijoina tulleet vain pahentavat Suomen kestävyysvajetta
Tutkimustulosten perusteella johtopäätös on siis selkeä: humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaisleireille olisi kaikkia osapuolia hyödyttävä win-win-ratkaisu, koska rahaa säästyisi enemmän suomalaisten palveluihin ja pakolaisleireillä olisi mahdollisuus auttaa isompaa joukkoa ihmisiä.

Hallituksen hyvesignaloinnista uusi jättilasku: Tuhannesta afganistanilaisesta maahanmuuttajasta Suomen veronmaksajille jopa puolen miljardin euron kustannukset