Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kansallinen puolustus

Elämme aikaa, joka on äärettömän arvaamaton turvallisuusympäristöltään. Kymmeniin vuosiin Suomessa ei ole ollut vastaavaa tilannetta, jossa joudumme kohtaamaan ne skenaariot, jotka ovat tiedossa omasta historiastamme ja joiden uhkaa vastaan maan omaa valmiutta on ylläpidetty. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen penää ay-liikkeeltä vastuullisuutta tilanteessa, jossa kansan kahtiajakautuminen hyödyttää vain Venäjää.

Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä omasta puolustuksesta ja reservistä huolehtiminen on ollut kauaskantoista viisautta. Toinen viisaus asuu yhteiskuntarauhassa, joka nyt säröilee monella tavalla. Kun kansa jakautuu toisiaan vastaan, ei siitä koskaan seuraa mitään hyvää.
&#8211; Meistä johtumattomista syistä olemme tilanteessa, jossa toimintaamme koetellaan naapurina olevan suurvallan toimesta tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti. Rajojen pitävyyttä, reagointinopeuttamme, lain sekä kansainvälisten sopimusten tulkintaa, päätöksiä kuten myös yhtenäisyyttämme arvioidaan tarkasti idän suunnasta. Kaikki epävakaus on Venäjälle eduksi. Tämä vie huomiomme, aikamme ja energiamme sekä kuluttaa talouttamme, Nieminen sanoo.
Järjestelmä on paisunut kestämättömäksi
Samaan aikaan Suomen taloustilanne on heikko eikä nopeaa kasvua ole näkyvissä. Rakenteelliset uudistukset muuttuneessa yhteiskunnassa ovat jääneet tekemättä, vaikka kaikki ovat tietoisia niiden tarpeesta. Työpaikkoja ja -voimaa tarvitaan lisää, ja yrityksiä tulee kannustaa niiden luomiseen sekä työntekijöiden palkkaamiseen monin tavoin. Omista eduista tiukasti kiinnipitäminen sekä niiden maksimaalinen tavoittelu osoittavat ymmärtämättömyyttä siitä, kuinka vakavasta taloudellisesta tilanteesta on kyse. Niemisen mielestä samalla mallilla ei voi jatkaa.
&#8211; Hallituksen edistämät uudistukset eivät ole ennenkuulumattomia työelämässä, vaan ne ovat olleet käytössä jo pitkään Pohjoismaissa. Suomi tulee perässä, mutta on antanut kilpailuedun muille. Etuusjärjestelmien kustannukset ovat niiden maksajiin nähden korkeita. Asiassa jää huomiotta se, että moni saa palveluja ja etuja, joita on aikaisemmin maksettu omalla työllä ja siitä saadulla palkalla. Ahkeruudella on kasvatettu omaa pääomaa ja vaurastuttu. Koko järjestelmä on paisunut kestämättömään suuntaan, Nieminen kertoo.
Oman oksan sahaaminen on erikoinen ratkaisu
Tärkein tavoite hallituksella on pitää työpaikat ja työ Suomessa, jossa viennillä on merkittävä rooli. Siksi Nieminen pitää oman oksan sahaamista niin hallituksen taloudellisten pyrkimysten kuin turvallisuudenkin suhteen erikoisena ratkaisuna tässä tilanteessa.
&#8211; Poliittinen lakko olisi ymmärrettävämpi, jos taustalla ei olisi ideologinen ay-liikkeiden valtataistelu työntekijöiden kustannuksella. Asioiden sopiminen kun on uudistusten jälkeenkin edelleen mahdollista. Edellinen lakko maksoi 130 miljoonaa euroa. Se haittasi monen yrittäjän ja perheen elämää. Lisäksi nämä laskut tulevat maksettaviksi haittoineen kaiken muun päälle.
&#8211; Vaikka olen vielä ammattiliiton jäsen ja maksan jäsenmaksuja, koen, että nyt ei enää ajeta Suomen etua. En halua olla tällaisen valtataistelun osa, jossa samalla tarjoamme valtaa itäisen rajan toiselle puolelle hyödynnettäväksi. Kansan yhdistämiseksi ei toivottavasti tarvitse palata historian tapahtumiin sen osoittamiseksi, mikä on tärkeää ja mikä sai kansan puhaltamaan yhteen hiileen ja rakentamaan maata työllään sotakorvausten rasittamana pula-aikana, Nieminen pohtii.
&nbsp;

Mira Nieminen toivoo ay-liikkeeltä vastuullisuutta – sisäisesti epävakaa Suomi hyödyttää Venäjää

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota myös perjantaina 15.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön puolustusministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Puolustusministeriön pääluokkaan esitetään vuodelle 2024 yhteensä noin 6 miljardia euroa.
&#8211; Bkt:stä puolustusmenojen osuuden arvioidaan olevan 2,3 prosenttia vuonna 2024 Naton laskukaavalla, ynnää Jari Ronkainen.
&#8211; Menot jakaantuvat Naton ja sotilaallisen maanpuolustuksen kesken. Naton jäsenmaana Suomi on sitoutunut, aivan kuten muutkin jäsenmaat, käyttämään 20 prosenttia puolustusbudjetista materiaalihankintoihin. Ensi vuonna tämä tavoite jopa ylittyy. Kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Pelkän Nato-jäsenyyden hinta on melko pieni, alle 90 miljoonaa euroa. Natoon liittyvät määrärahatarpeet kuitenkin täsmentyvät ajan kuluessa.
Puolustusvoimille noin kymmenen prosentin korotus
Puolustusvoimien toimintamenoille valiokunta esittää lähes 2,4 miljardia euroa, mikä on noin 239 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Määrärahalla pystytään kouluttamaan noin 25 000 reserviläistä. Mutta tavoitteena tulee kuitenkin olla 30 000 reserviläisen kouluttaminen. Sopimussotilasmäärän kasvattamiseen 500 henkilötyövuoden tasoon valiokunta on tyytyväinen, ja myönteisenä pidetään myös, että suunnitellun 500 henkilötyövuoden nopeutettu lisäys on käynnistynyt hyvin.
Pienenä, mutta tärkeänä yksityiskohtana Ronkainen nostaa esille diabeetikot.
&#8211; Hallitusohjelman mukaisesti kiinnitetään huomiota diabeetikoiden mahdolliseen varusmiespalveluksen suorittamiseen sekä siviilipalvelusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen enemmän kokonaisturvallisuutta palvelevaksi.
Puolustusmateriaalia tarvitaan
Puolustusmateriaalihankintoihin on luvassa noin 1,5 miljardia euroa.
&#8211; Puolustusmateriaalimarkkinat ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti hankaloituneet, huomauttaa Ronkainen.
&#8211; Valtion on varauduttava mahdollisesti kohoavaan kustannustasoon. Puolustusvoimien on yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden kanssa ylläpidettävä ja lisättävä omaa kansallista tuotantoa. Puolustushallinnon rooli on myös merkittävä vienninedistämisessä, ja on nostettava esiin valtion tarve osallistua vientikauppaan. Siinä mielessä TKI-rahoitukseen panostaminen on tärkeää myös sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta.
Ukrainan tukeminen jatkuu
Puolustushallinto suunnittelee ja valmistautuu pitkäkestoiseen Ukrainalle annettavaan materiaali- ja koulutustukeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on aktiivinen rooli kaikessa Ukrainan tukemisen mahdollistavassa toiminnassa.
&#8211; On kuitenkin välttämätöntä korvata Puolustusvoimille tämä Ukrainaan luovutettu tuki täysimääräisesti, sanoo Ronkainen.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että tällä hetkellä, kun puolustusmateriaaleista on joka puolella kysyntää ja myös materiaalien hinnat ovat nousseet, EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä eli taksonomia vaikuttaa selvästi puolustusteollisuuden mahdollisuuksiin toimia.

Nato on asettanut jäsenvaltioilleen puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta painetta menojen nostamisellekin on ilmennyt. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi äskettäin, että kahdesta prosentista tulee jatkossa Nato-maiden puolustusmenojen lattia eikä katto.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan kuitenkaan pelkän kahden prosentin tuijottaminen ei ole järkevää, koska menojen nostamista tulee tehdä tarpeiden mukaisesti.
&#8211; Lisärahoituksen tarvetta on seuraavaksi Suomen maavoimissa, hävittäjä- ja laivuehankintojen jälkeen. Jotta kansallisen puolustuksen taso pysyy kovana ja jotta puolustuskyky säilyy, maavoimiin tarvitaan investointeja ja lisäresursseja, että kahden prosentin taso varmasti toteutuu, todennäköisesti jopa kasvaa, Purra sanoi tänään Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vaalipaneelissa.
Myös kokoomuksen kansanedustajan Antti Häkkäsen mukaan kahden prosentin taso puolustusmenoissa tulee ylittää seuraavalla eduskuntakaudella maavoimien kehittämishankkeiden tarpeita varten, joille hankkeille on Häkkäsen mukaan saatava rahoitussitoumukset heti seuraavan vaalikauden alussa.
Puolustusmateriaalin kysyntä kasvussa
Purra huomautti myös, että tällä hetkellä, kun puolustusmateriaaleista on joka puolella suurta kysyntää, minkä seurauksena myös materiaalien hinnat ovat nousseet, EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä eli taksonomia vaikuttaa selvästi puolustusteollisuuden mahdollisuuksiin toimia ja tuottaa uutta materiaalia.
&#8211; Aseteollisuutta ei ole EU-taksonomiassa laskettu kestäväksi teollisuudenalaksi, koska se on varsin energiaintensiivistä. Tätä huolta olen kuullut sekä kansallisesti että Euroopan tasolla. Tästäkin aiheesta pitäisi uskaltaa pystyä puhumaan, Purra sanoi.
Samalla kun Suomi on nostanut oman puolustuksensa rahoitusta, Suomi on myös toimittanut Ukrainalle toistuvasti raskaita aseita ja ampumatarvikkeita taistelussa Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan. Kaikkiaan Suomen Ukrainalle korvattavien asepakettien arvo on äskettäin päätetyn kahdennentoista paketin myötä liki 590 miljoonaa euroa.
Aseapua Ukrainalle oikea-aikaisesti
Vielä vuosi sitten puhuttiin riskistä sodan eskaloitumiseen, mikäli länsi käynnistää Ukrainan auttamisen aseistamalla. Etenkin Venäjän valtiojohdon suulla länsimaita on varoiteltu auttamasta Ukrainaa ja vihjailtu riskeistä. Purran mukaan tällä ei ole merkittävää vaikutusta lännen päätöksiin.
&#8211; Me tietenkin arvioimme tilanteen omista lähtökohdistamme kuten myös sen, että Ukraina saa koko ajan enemmän apua ja aseistusta. Kaluston toimittamisen yhteydessä maat pohtivat myös omaa, kansallista puolustuskykyään ja turvallisuutta, ja kaikki tämä yhdessä määrittää sen, miten edetään.
&#8211; Vielä ei ole ollut aika hävittäjille, mutta mitä ilmeisimmin sekin tulee pian. Olisikin tärkeää, että toimitukset tapahtuisivat oikea-aikaisesti, jolloin avusta on mahdollisimman paljon hyötyä, eikä vasta sitten, kun paine esimerkiksi mediasta tai kansalaisyhteiskunnasta etenee.
Suomi Natoon ennen Ruotsia?
Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on loppusuoralla. Tunnetusti enää vain Unkarin ja Turkin ratifioinnit puuttuvat.
Vaikka Yhdysvaltoja myöten kaikki muut Nato-maat ovatkin ratifioineet Suomen ja Ruotsin hakemukset, Nato-keskustelua on viime kuukasina käyty suuren epävarmuuden tilassa esimerkiksi siitä syystä, että Unkari on toistuvasti lykännyt Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyä. Myös Turkki on vihjannut, että se saattaisi erottaa maiden hakemukset toisistaan ja päästää Suomen ennen Ruotsia Natoon.
Purra ei liiemmin lähtenyt spekulointeihin mukaan.
&#8211; Sitä emme ensisijaisesti tavoittele vaan lähdemme siitä, että Suomi ja Ruotsi yhdessä pääsevät Naton jäseniksi. Mutta mikäli jäljellä olevat maat päättävät ratifioida ensiksi Suomen, niin sitten Suomi menee edeltä Natoon. Siinä tilanteessa se on myös Ruotsin ja Pohjois-Euroopan kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että jäisimme ”porstuaan odottamaan”.
&nbsp;

Purra: EU-lakien vaikutus puolustusmateriaalien tuottamiseen huolettaa – ”Tästäkin pitäisi uskaltaa puhua”

Suomi <a href="https://yle.fi/a/74-20019390?fbclid=IwAR0eOMhzbEM4dIxjMp_1gVYhF0jJSy93EOrdMn7nEyhYI-vxzrHk5eYRbKE">lähettää</a> Ukrainaan kolme miinojen raivaamiseen käytettävää Leopard 2 -raivauspanssarivaunua ja ostaa tilalle uusia Saksasta. Varsinaiset taistelupanssarivaunut pysyvät Suomen turvana. Suomi tukee Ukrainaa myös vaunujen huollossa. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää Suomen tuoretta panssarivaunupäätöstä hyvin harkittuna.

&#8211; Suomesta lähetetään kolme raivauspanssarivaunua Ukrainaan. Nämä vaunut on tarkoitettu miinanraivaamiseen, eikä niissä ole tykkitornia. Tämä on mielestäni hyvä ratkaisu. Pitkän rajamme saamme turvattua, säilytämme puolustuskykymme, emmekä rajanaapurina eskaloi tilannetta, Juha Mäenpää kirjoittaa <a href="https://www.facebook.com/perusjuha/posts/pfbid028CPzFSxJFStmg7hGMU2acj5UJWibtXpXqztDw2Qz42a827vkN6tdH3mfJTADTKxyl">Facebookissa</a>.
Suomi tarjoaa myös koulutusta
Puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) mukaan Suomesta Ukrainaan lähetettävät raivauspanssarivaunut on tarkoitettu miinojen raivaamiseen. Vaunuista ei löydy tykkejä, mutta niissä on konekivääri. Vaunun eteen on kiinnitetty miina-aura, jonka avulla se raivaa kulkureitin miinoitteen läpi itselleen ja sitä seuraaville vaunuille. Suomi tarjoaa Ukrainalle myös vaunujen käyttöön liittyvää koulutusta, jota on ministerin mukaan mahdollista järjestää muun muassa Puolassa.
Päätös ukrainalaisten kouluttamisesta on linjassa Mäenpään näkemysten kanssa. Hän otti jo aiemmin helmikuussa eduskunnassa kantaa asiaan.
– Suomella on nähdäkseni vankat perustelut osallistua Ukrainan tukemiseen erityisesti juuri sotilaallisen koulutustoiminnan muodossa. Kouluttamalla, opastamalla, neuvomalla ja jakamalla ajatuksia eivät opit meiltä mihinkään katoa. Tieto ja taito eivät jakamalla vähene, Mäenpää <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maenpaa-kannattaa-ukrainalaisten-sotilaallista-kouluttamista-tieto-ja-taito-eivat-jakamalla-vahene/">linjasi</a>.
Ukrainaa tuettava kansallisesti järkevällä tavalla
Mäenpää otti aiheeseen kantaa jo <a href="https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/ensi-sijassa-pidett%C3%A4v%C3%A4-kiinni-omasta-puolustuksesta-juha-m%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4-ps-ei-l%C3%A4mpene-ajatukselle-taistelupanssarivaunujen-luovuttamisesta-ukrainalle">tammikuussa</a>.
&#8211; Ymmärrän täysin, että Ukrainaa pitää tukea, mutta ensisijaisesti meidän on pidettävä kiinni omasta puolustuksestamme. Leopardit ovat maavoimiemme selkäranka, puolustusvaliokuntaan kuuluva Mäenpää korosti.
Mäenpää nosti esiin Suomen maantieteellisen sijainnin Venäjän naapurissa ja arveli Ukrainan sodan johtavan voimistuvaan idän ja lännen globaaliin vastakkainasetteluun. Siinä tilanteessa ei hänen mukaansa ole varaa luopua omasta puolustuksesta. Ukrainalaisten koulutustuelle hän kuitenkin näytti vihreää valoa.
&#8211; Vaunuja voidaan kyllä lähettää Euroopasta, mutta ei niitä kannata ottaa valtiolta, jolla on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Esimerkiksi Espanjalla on varastossa 350 Leopardia, eikä sen rajoilla ole näköpiirissä ulkopuolista uhkaa, hän huomautti.
Mäenpää viittasi panssariprikaatin komentajana toimineen kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin näkemykseen, jonka mukaan Eurooppa löytää kyllä ratkaisun, jossa vaunuja otettaisiin sieltä, missä uhka on pienempi.
&nbsp;

Mäenpää tyytyväinen Suomen panssarivaunupäätökseen – Suomen on ensisijaisesti ajateltava omaa puolustustaan

Perussuomalaiset julkaisi uuden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-vaatii-pikaisia-toimenpiteita-edessamme-voi-olla-humanitaarinen-kriisi-omassa-maassamme/">ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa</a> tiistaina. Siinä todetaan, että puolueen kaiken politiikan keskiössä on aina Suomen kansallisen edun turvaaminen. Ohjelmaan erittäin tyytyväinen perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää haluaa nostaa ohjelmasta esiin erityisesti huoltovarmuusasiat, joita hän on itse eduskuntapuheissaan säännöllisesti painottanut.

&#8211; ”Huoltovarmuuskysymyksille on annettava suurempi painoarvo aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti.” Eipä tätä voisi paremmin sanoa, kommentoi perussuomalaisten keskeistä linjausta kansanedustaja Juha Mäenpää, joka edustaa perussuomalaisia myös valtioneuvoston joulukuussa 2021 asettamassa huoltovarmuusselonteon <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/parlamentaarinen-seurantaryhma-tukemaan-huoltovarmuusselonteon-valmistelua">parlamentaarisessa seurantaryhmässä</a>.
Tuore ohjelma on perusteellinen, ja se linjaa monipuolisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä. Heti alkuun todetaan, että Suomi on historiansa, kulttuurinsa, arvojensa ja yhteiskuntarakenteidensa myötä erottamaton osa läntistä sivilisaatiota ja sivistystä. Suomen kansallista turvallisuutta ja suvereniteettia ei tule missään olosuhteissa uhrata vetoamalla esimerkiksi ideologisesti värittyneeseen ja laajennettuun käsitykseen ihmisoikeuksista. Kansallista vahvaa puolustusta täydentävät tuleva jäsenyys puolustusliitto Natossa ja jo pitkään tehty laaja kansainvälinen puolustusyhteistyö.
Ukrainan sota muistutti huoltovarmuuden merkityksestä
Ohjelmassa muistutetaan, että vaikka kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen tuo suomalaisille yrityksille suuria mahdollisuuksia, emme voi unohtaa sen riskejä kansantaloudellemme.
&#8211; Huoltovarmuuden kannalta keskeisiä sektoreita, kuten elintarvikehuoltoa ja perusinfraa, ei voi altistaa täysin sääntelemättömän kansainvälisen kilpailun alle, kertaa Mäenpää.
&#8211; Meille perussuomalaisille ja minulle itselleni huoltovarmuusasiat ovat olleet aina sydäntä lähellä. Ukrainan sota on avannut myös muiden silmiä asian suhteen. Huoltovarmuudelle on annettava suurempi painoarvo ja merkitys aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen laitos. Sen rahoituksen tasoa on syytä korottaa, kuten ohjelmassa vaadimme.
Perussuomalaiset näkee, että EU:n tulee Euroopan muuttuneen turvallisuusympäristön takia kiinnittää huoltovarmuustekijöihin sekä ruoka- ja energiaomavaraisuuteen enemmän huomiota ilmastopoliittisia linjanvetoja tehdessään.
Puolustusteollisuuden edellytykset varmistettava
Kotimainen asetuotanto ja puolustusteollisuus ovat kansallista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta turvaavia tekijöitä. Perussuomalaiset vaatii, että kotimaisen puolustusteollisuuden osuutta tulee määrätietoisesti pyrkiä kasvattamaan. Kriittisten asejärjestelmien huoltovarmuutta ja poikkeusolojen tuotantoketjuja ylläpidetään hyvällä, pitkäjänteisellä kansainvälisellä puolustusmateriaaliyhteistyöllä. Kansallisten toimien lisäksi tuleva Nato-jäsenyys parantaa huomattavasti Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
&#8211; Myös puolustusvoimien kuljetusvälinehankinnassa tulisi suosia suomalaista. Työpaikat ja osaaminen täytyy säilyttää Suomessa. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta keskeistä. Autoja on vaikea viedä kaupallisesti ulkomaille, jos kotimainenkaan toimija ei osta niitä, Mäenpää selittää.
Turve takaisin kansalliseen energiapalettiin
Perussuomalaiset haluaa turpeen takaisin kansalliseen energiapalettiin. Kyse on tässäkin huoltovarmuudesta.
&#8211; Energiapolitiikan virheet on korjattava, ja päätös luopua turpeen käytöstä tulee perua. Turve on huoltovarmuuden kannalta kriittinen täysin kotimainen energianlähde. Se on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota on mahdollista asettaa varastoon merkittäviä määriä muutaman vuoden ajaksi, muistuttaa Mäenpää.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa korostetaan lisäksi, että rahoitusjärjestelmään kohdistuviin häirintämekanismeihin on löydettävä tehokkaat vastakeinot. Vakavien häiriötilanteiden varalle tulee rakentaa riittävät varomekanismit, jotta maksujärjestelmän toimivuus säilyisi kriisitilanteissakin.
Käteismaksaminen turvattava
Maksujärjestelmien toimivuus on Mäenpään sydäntä lähellä. Kansanedustaja jätti eduskunnassa jo helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Hän vaati tuolloin hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi.
&#8211; Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, muistutti Mäenpää tuolloin.
&#8211; Aloitteeni herätti hieman hilpeyttä sähköiseen maksamiseen myönteisesti suhtautuvien keskuudessa, mutta hymyt hyytyivät, kun Suomen Pankki julkaisi samankaltaisen lainsäädäntöaloitteen heti seuraavalla viikolla, lisää Mäenpää huvittuneena.
Myös aluepoliittisilla ratkaisuilla on merkitystä
Lopuksi Mäenpää muistuttaa, että myös aluepoliittisilla ratkaisuilla on merkitystä huoltovarmuuden kannalta.
&#8211; Esimerkiksi kysymys Kaskisten radan eli Suupohjan radan kohtalosta on myös samalla huoltovarmuuskysymys. Rata on tärkeä erityisesti Kaskisten satamalle. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa mitään keskeisiä alueellisiakaan päätöksiä ei voi tehdä miettimättä Suomen kokonaisturvallisuutta, huomauttaa Mäenpää.
Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman voi kokonaisuudessaan lukea <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/UlTurPoWeb.pdf">täältä</a>.
Ohjelma on käännetty myös <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/UlTurPoEnglanti.pdf">englanniksi</a>.

Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Juuso uskoo, että niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen, ei Suomen turvallisuuden vahvistaminen ole uhka kenellekään.

Suomi oli pitkään sidottu entiseen Neuvostoliittoon ystävyys- ja avunantosopimuksella, joka päättyi vuonna 1992 Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. YYA-sopimus sitoi Suomen monella tapaa itään, ja Suomea pidettiin maailmalla yleisesti Neuvostoliiton vasallivaltiona.
&#8211; Mieleeni on jäänyt, että kun Helena Takalo voitti hiihdon MM-kultaa vuonna -78, niin jossakin kansainvälisessä julkaisussa uutisoitiin hänen kotimaakseen SovjetFinland, muistelee perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Suomi lähestynyt länttä jo pitkään
YYA-sopimuksen päätyttyä Suomi silloisen presidenttinsä Mauno Koiviston johdolla käänsi nopeasti katseensa länteen. Suomella oli tarve hakea liittolaisia siltä varalta, että Venäjä vielä joskus uhkaisi maata sotilaallisesti. Vuonna 1994 Suomi liittyikin Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja vuonna 1995 Euroopan unioniin.
&#8211; Sen jälkeen Suomi on turvallisuuspolitiikassa lähentynyt länsimaita määrätietoisesti askel askeleelta. Seuraava askel länteen tehtiin vuonna 2014 Naton isäntämaasopimuksen muodossa, ja nyt olemme viimeistelemässä tavoitteemme hakemalla Nato-jäsenyyttä, Juuso kertoo.
Nato on puolustusliitto
Nato-sopimuksen viides artikla perustuu hallitusten väliseen luottamukseen siitä, että kukin maa auttaa toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato-sopimuksessa ei sovita millaista apua kukin maa antaa, vaan asia päätetään kansallisesti ja tapauskohtaisesti. Apu voi olla esimerkiksi humanitääristä, aseellista, taloudellista tai sotilaallista apua.
Juuso painottaa, että Nato on puolustusliitto. Suomi ei ole hyökkäämässä minnekään, eikä yhtään suomalaista sotilasta pakoteta sotimaan toiseen jäsenmaahan. Mikäli Suomi päättäisi lähettää sotilaita toisen jäsenmaan avuksi, tulisivat kysymykseen vain vapaaehtoisesti sinne lähtevät. Tämä koskee tietysti myös tilannetta, jossa Suomi pyytäisi muiden jäsenmaiden apua.
Kansallisesta puolustuksesta pidettävä huolta
Mikäli Venäjä hyökkäisi Suomeen, maa olisi alussa täysin oman puolustuksen varassa.
&#8211; Nato-maiden apuun tulo saattaisi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Suomen tulee siis jatkossakin turvata kansallinen puolustus yhtä hyvin jos ei paremmin kuin tähänkin asti, Juuso korostaa.
&#8211; Henkilökohtaisesti toivon, että Suomi sopisi Norjan ja Tanskan lailla siitä, että Suomen maaperällä ei säilytettäisi ydinaseita, hyökkäyssotaan kuuluvaa aseistusta eikä Suomessa olisi pysyviä Naton tukikohtia. Venäjä on naapurimaamme, ja meidän tulisi pyrkiä pitämään toimivat ja rauhanomaiset naapurussuhteet tulevaisuudessa, vaikka se juuri nyt tuntuukin vaikealta.
&#8211; Se, että Suomi vahvistaa turvallisuuttaan, ei ole uhka kenellekään niin kauan kuin kukaan ei hyökkää Suomeen. Sen vuoksi puollan Suomen jäsenyyttä Naton puolustusliitossa, Juuso sanoo.
&nbsp;