Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Kansallinen liittouma

Ranskan ja Britannian vaaleissa suurin voittaja oli taktinen äänestäminen. Puolueiden yhteistyö vaihtoehtojen rajoittamiseksi ja kansalaisten vastustamaton halu äänestää inhokkipuoluetta vastaan voivat olla tehokkaita vaaliaseita, vaikka se tarkoittaisikin oman ykkösvalinnan ohittamista. Demokratia saattaa tosin siinä rytäkässä joutua kyseenalaiseksi.

Ranskassa laitaoikeiston Kansallinen liittouma jäi kolmanneksi parlamenttivaalien toisella kierroksella. Tämä oli monille yllätys, sillä ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen puolue näytti olevan matkalla hallitusvaltaan ensimmäistä kertaa historiassaan.
Turpiin kuitenkin tuli ja syynä oli <a href="https://www.nytimes.com/2024/07/11/world/europe/europe-us-tactical-voting.html">taktinen koordinaatio</a> vihervasemmiston ja keskustan puolueiden välillä. Puolueet vetivät joutavat 200 täyte-ehdokasta kisasta estääkseen Kansallisen rintaman vaalivoiton.
<a href="https://electionscience.org/library/tactical-voting-basics/">Taktiikka</a> toimi ja vanha valta säilytti kompuroiden asemansa, ainakin toistaiseksi.
Absurdi äänikynnys Britanniassa
Ison-Britannian vaaleissa selvästi eniten kannatustaan kasvatti Brexit-arkkitehti Nigel Faragen johtama kansallismielinen Reform UK. Piilevä äänikynnys muodostui puolueen kohdalla lähes <a href="https://www.suomenuutiset.fi/analyysi-ranskassa-yhteinen-vihollinen-yhdisti-keskustaoikeistosta-kommunisteihin/">absurdiksi</a>, kun yli 4 miljoonaa ääntä muuntui vain viideksi edustajanpaikaksi.
Vertailun vuoksi vaalit <a href="https://stopthetories.vote/">voittanut</a> työväenpuolue Labour sai vajaalla kymmenellä miljoonalla äänellään 412 paikkaa, eli reilu kaksinkertainen äänimäärä tuotti yli kahdeksankymmenkertaisen paikkamäärän.
Toisaalta suuri osa romahdusmaisen tappion kokeneiden konservatiivien äänistä päätyi Faragen puolueelle. Näin äänestäjien protesti kohdistui selvästi pääministeri Rishi Sunakin ja hänen konservatiiviedeltäjiensä aikaansaannoksiin 12 vastuun vuoden aikana.
Päätäntävallan periaatteet hakusessa
Ranskan ja Britannian vaallitulokset havainnollistavat New York Timesin mukaan jotain erittäin tärkeää, mikä usein jää poliittisten taistelujen draaman varjoon: samankaltaiset poliittiset jakolinjat voivat eri poliittisissa järjestelmissä tuottaa hyvin erilaisia hallituksia.
Lopputulos saattaa sittemmin olla yllätys puolueille itselleenkin, jos koalition rakentaminen vaalien jälkeen johtaa jo toisen kerran tulokseen, jota ei ole tavoiteltu.
Jossain vaiheessa kyse alkaa olla myös äänestäjän oikeusturvasta. Erityisesti, jos annetun äänen lopullinen osoite on enemmän tai vähemmän mielivaltainen. Demokratian periaatteet eivät enää päde, kun äänestäjien selkeästi esittämä muutosvaatimus poljetaan vaalitaktikoinnin lokaan.
Amerikassa demokratia on kahden kauppa
Yhdysvalloissa poliittisten puolueiden on vaikeampi koordinoida äänestäjien valintoja kahden puolueen järjestelmässä. Amerikkalaiseen poliittiseen perinteeseen sopinevat siksi polarisaatiota korostavat selkeät ilmaisut, jotka Euroopassa voitaisiin tulkita solvauksiksi.
Presidentti Joe Bidenin keskeinen vetoomus äänestäjille on ollut kehotus äänestää Donald Trumpia ja tämän valinnasta johtuvia katastrofaalisia seurauksia vastaan. Toisaalta äänestäjät ja eliitti vetoavat omalla absurdilla tavallaan Bideniin, jotta tämä luopuisi ehdokkuudesta.
Trump valittiin republikaanien presidenttiehdokkaaksi Milwaukeen puoluekokouksessa ja siellä pitämässään <a href="https://www.youtube.com/watch?v=DtwvJqNvRos">puheessa</a> potentiaalinen presidentti syytti demokraattipuoluetta ja edeltäjiään siitä, että kunnioitus Yhdysvaltoja kohtaan on kadonnut ja vaihtunut etelästä vyöryvään invaasioon.
Yhdysvalloissa kansan enemmistö päättää ja kantaa myös seuraukset.

Taktinen äänestäminen voitti vaalit Ranskassa ja Britanniassa – tuskin toimii Yhdysvalloissa

Ranskassa Kansallisen liittouman laajasti ennakoidun vaalivoiton esti käytännössä koko muun puoluekentän yhdistyminen keskustaoikeistosta kommunisteihin. Vasemmistoliberaalille valtablokille kansallismielisen muutosvoiman patoaminen meni kaiken muun edelle, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila.
 
Kansallinen liittouma oli silti toisellakin kierroksella selvästi suosituin puolue äänissä mitattuna. Se sai valtakunnallisesti yli kymmenen miljoonaa ääntä ja yli 38%:n ääniosuuden, mikä ei arvatenkaan lainkaan hillitse hölinää ”äärioikeistosta” ja ”pahuuden voimista”. Tulos tiesi 36 lisäpaikkaa parlamentissa, vaikka puolueen valtakunnallisen tason ns. piilevä äänikynnys nousikin todella korkeaksi muiden puolueiden taktikoinnin seurauksena.
Vaikka vaalien suurin kannatusmuutos oli Kansallisen liittouman suosion nousu, on Ranskassa luvassa yhä vasemmistolaisempaa (ja itsetuhoisempaa) maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä tulee entisestään kiihdyttämään kahtiajakoa ja lisäämään yhteiskunnallista epäluottamusta ja tyytymättömyyttä. Se taas voi pedata kansallismielisille yhä suurempaa suosiota.
Myös Ison-Britannian viime viikkoisissa vaaleissa selvästi eniten kannatustaan kasvatti Brexit-arkkitehti Nigel Faragen johtama kansallismielinen Reform, jonka piilevä äänikynnys muodostui lähes absurdiksi, kun yli 4 miljoonaa ääntä muuntui vain viideksi edustajanpaikaksi. Vertailun vuoksi vaalit voittanut vasemmistopuolue Labour sai vajaalla kymmenellä miljoonalla äänellään 412 paikkaa, eli reilu kaksinkertainen äänimäärä tuotti yli kahdenksankymmenkertaisen paikkamäärän.
Vaalijärjestelmän valuviat ja puolue-eliittien aaterajat ylittävä taktikointi siis patoaa kansalaisten äänestämän muutoksen ja tätä vasemmisto juhlii estottomasti suurena voittona. Ikään kuin ”äärioikeiston” häviö olisi tärkeämpää kuin toimiva demokratia.
Suomalaisen median vaaliuutisointi oli sekin totutun puolueellista. Esimerkiksi laitavasemmiston nokkamies Jean-Luc Mélenchonin Venäjää myötäilevistä kannoista <a href="https://yle.fi/a/74-20098518">vaivauduttiin kirjoittamaan</a> vasta vaalien jälkeen, kun Marine Le Penin vastaavista takavuosien lausunnoista kirjoiteltiin kynät sauhuten viikkokausia.
Ympäri Eurooppaa äänestäjät siirtyvät vuosi vuodelta vahvemmin massasiirtolaisuutta jyrkästi vastustavien puolueiden taakse, mutta vastaavasti pois kammettava poliittinen luokka takertuu valtaansa kahta kauheammin, keinoja kaihtamatta, katkeraan loppuun asti.

Analyysi: Ranskassa yhteinen vihollinen yhdisti keskustaoikeistosta kommunisteihin

Frontexin ex-johtaja väittää EU:n sisäasioista vastaavan komissaarin kehottaneen häntä toivottamaan laittomasti EU-alueelle tulevat siirtolaiset tervetulleiksi, koska Eurooppa on &#8220;vanheneva manner&#8221; ja siirtolaiset tulevat &#8220;rakkauden takia&#8221;. Viime vuonna EU-alueelle tuli poikkeuksellisen paljon laittomia tulijoita. EU-maissa jätettiin yli miljoona turvapaikkahakemusta. Tilanne alkaa muistuttaa vuosien 2015-16 kriisiä. 
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ex-johtaja Fabrice Leggeri väittää EU:n sisäasioista vastaavan komissaari Ylva Johanssonin (sd) kehottaneen häntä toivottamaan laittomasti EU-alueelle tulevat siirtolaiset tervetulleiksi, koska Eurooppa on &#8220;vanheneva manner&#8221;. Euroopan komissio on tiedottajansa välityksellä kiistänyt Leggerin väitteen.
Ranskalainen Fabrice Leggeri toimi Frontexin johtajana vuosina 2015–2022. Hänen aloittaessaan tehtävässään Frontex oli alle 300 hengen koordinointiyksikkö, jonka henkilöstö ei saanut suoraan osallistua rajavalvontaan. Hänen lopettaessaan vuonna 2022 työntekijöitä oli 2500 ja budjetti oli kymmenkertaistunut 900 miljoonaan euroon.
&#8220;Mihin te tarvitsette aseita ja univormuja?&#8221;
Leggerin kaudella Frontexista tehtiin oikea rajavartio-organisaatio, jolla on univormut, aseet ja toimivaltuudet. Fabrice Leggeri kertoo ruotsalaisen Riks-kanavan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=w2yznqcXaqk">haastattelussa</a> tavanneensa juuri virassaan aloittaneen Johanssonin ensimmäistä kertaa vuonna 2019.
&#8211; Mihin te tarvitsette aseita ja univormuja? Leggeri kertoo Ylva Johanssonin kysyneen häneltä.
&#8211; Teidän tehtävänne on toivottaa siirtolaiset tervetulleiksi, Johansson oli sanonut.
&#8211; Siirtolaiset tulevat rakkauden takia.
&#8211; Me olemme vanheneva manner, joten meidän on toivotettava siirtolaiset tervetulleiksi.
Komissaari haluaa lisää laillista maahanmuuttoa
Euroopan komissio on kiistänyt Johanssonin sanoneen noin, mutta Leggerin väittämät lauseet eivät juurikaan poikkea siitä mitä komissaari Johansson yleensä puhuu. Tammikuussa Ateenassa pidetyssä maahanmuuttokonferenssissa Ylva Johansson <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/54394/ylva-johansson-highlights-the-need-for-regular-migration">korosti</a> lehdistötilaisuudessa laillisen maahanmuuton edistämisen tarvetta.
&#8211; Meidän yhteiskuntamme ja työmarkkinamme tarvitsevat ihmisresursseja, joten tarvitaan laillista, organisoitua maahanmuuttoa, Johansson sanoi.
Johansson on arvostellut &#8220;takaisintyöntöjä&#8221;
Ylva Johansson aloitti poliittisen uransa kommunistisen puolueen (Vänsterpartiet Kommunisterna) kansanedustajana 1988–1991 ja siirtyi sen jälkeen demareihin. Hänet nimitettiin vuonna 2019 Ursula Von der Leyenin komission Euroopan sisäasioista vastaavaksi komissaariksi, jonka toimialaan kuuluvat muun muassa maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat.
Komissaarina Johansson <a href="https://www.politico.eu/article/frontex-chief-fabrice-leggeri-under-fire-from-eu-commissioner-ylva-johansson/">arvosteli</a> kovin sanoin Frontexia niin kutsutuista takaisintyönnöistä (&#8220;pushback&#8220;). Fabrice Leggeri joutui eroamaan Frontexin johtajan tehtävästä sen jälkeen kun Kreikan vesillä tapahtuneista siirtolaisveneisiin kohdistuneista takaisintyönnöistä nousi kohu.
Le Penin puolueen eurovaaliehdokkaana
Nyt Fabrice Leggeri on Marine Le Penin Kansallisen liittouman ehdokkaana eurovaaleissa. Hänen pitkän virkamiesuransa arvellaan antavan Le Penin puolueelle aivan uudenlaista arvovaltaa.
Leggeri kertoi Riks-kanavan haastattelussa, että yksi hänen vaalikampanjansa kärkiteemoista tulee olemaan EU:n uuden taakanjakosopimuksen vastustaminen. Sopimuksen mukaan taakanjaosta kieltäytyvien jäsenmaiden on maksettava jopa 20 000 euron sakkoa jokaista torjumaansa siirtolaista kohden.
&#8211; Komissio edistää siirtolaisvirtoja taakanjaon kautta, Legger sanoi. Hänen mielestään taakanjako edustaa &#8220;halveksuntaa jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta kohtaan&#8221;.
”Mikään ei voi estää ihmisiä ylittämästä rajaa”
Leggerin seuraaja Frontexin johdossa, hollantilainen Hans Leijtens edustaa liberaalimpaa maahanmuuttopolitiikkaa. Leijtensin <a href="https://brusselssignal.eu/2024/01/head-of-frontex-nothing-can-stop-people-from-crossing-a-border/">mukaan</a> siirtolaisuus on &#8220;realiteetti&#8221;, jota ei voi pysäyttää.
&#8211; Mikään ei voi estää ihmisiä ylittämästä rajaa: ei muuri, ei aita, ei meri, ei joki, Leijtens sanoi saksalaislehden haastattelussa.
Leitjens sanoo tuntevansa sympatiaa Eurooppaan laittomasti yrittäviä kohtaan, koska &#8220;hän tekisi heidän asemassaan samalla tavalla&#8221;. Hän vastustaa puheita rajojen sulkemisesta.
&#8211; Minun tehtäväni on löytää tasapaino tehokkaan rajavalvonnan ja perusoikeuksien kunnioittamisen välillä.
Yli miljoona turvapaikkahakemusta
Tulijoita onkin riittänyt. Frontexin <a href="https://www.frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/significant-rise-in-irregular-border-crossings-in-2023-highest-since-2016-C0gGpm">tilastojen</a> mukaan laittomien rajanylitysten määrä oli kovassa kasvussa vuonna 2023. Noin 380 000 laitonta rajanylitystä on korkein luku vuoden 2016 jälkeen.
EU:n turvapaikkaviraston tilastojen <a href="https://euaa.europa.eu/latest-asylum-trends-asylum">mukaan</a> EU-maissa (ml. Norja ja Sveitsi) jätettiin tammi-marraskuussa 2023 yli miljoona turvapaikkahakemusta. Luku on samaa luokkaa kuin vuosien 2015-16 kriisin aikana. Turvapaikanhakijoiden lisäksi EU-alueella on noin 4,3 miljoonaa ukrainalaista sotapakolaista.
Saksa on turvapaikanhakijoiden suosikkimaa. Lähes kolmasosa hakemuksista jätetään Saksassa.
Eniten hakemuksia tulee syyrialaisilta, mutta myös turkkilaisten turvapaikkahakemukset ovat kovassa nousussa. Turkki on EU:n jäsenehdokasmaa, jolle EU on <a href="https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20170426STO72401/eu-n-ja-turkin-suhde-yhteistyota-ja-jannitteita">maksanut</a> kuusi miljardia euroa siitä hyvästä, että Turkki suostuisi ottamaan vastaan Kreikasta palautettavat laittomat siirtolaiset.

Frontexin ex-johtaja väittää: Ruotsalaiskomissaari käski avata rajat “rakkauden takia tuleville” siirtolaisille

Vuosia kestänyt poliittinen vaino Ranskan suosituinta oppositiopoliitikkoa kohtaan päättyi viime viikolla, kun tuomioistuin totesi, että Isis-terroristijärjestön rikoksista kertominen ei ole rikos. Terrorismin uhrien kuvien levittämisen katsottiin kuuluvan sananvapauden piiriin. 
Ranskan Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Peniin kohdistunut, vuosia kestänyt oikeusprosessi saatiin vihdoin päätökseen viime viikolla, kun tuomioistuin <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-56977770">vapautti</a> Le Penin ja hänen puoluetoverinsa Gilbert Collardin vihapuhesyytteistä. Syytteet nostettiin vuonna 2018.
Taustalla Pariisin terrori-isku vuonna 2015
Oikeusprosessin taustalla on loppuvuodesta 2015 käyty Twitter-keskustelu, jossa toimittaja Jean-Jacques Bourdin <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-56015755">vertasi</a> Le Penin puoluetta Isis-terroristijärjestöön. Pariisissa oli hieman aikaisemmin tapahtunut yli 130 kuolonuhria vaatinut islamilainen terrori-isku Bataclan-konserttisaliin.
Le Pen piti toimittajan vertausta tietenkin asiattomana ja postasi vastaukseksi kolme kuvaa Isis-terroristien murhaamista ihmisistä saatetekstillä &#8220;tässä sinulle Isistä&#8221;. Myös Le Penin puoluetoveri Collard vastasi toimittajalle saman tyylisellä kuvalla.
Ranskassa voimassa olevan lainsäädännön mukaan &#8220;terrorismiin kiihottavien&#8221; kuvien levittäminen on kiellettyä vihapuhetta. Vuonna 2018 Le Pen joutui siis syytteeseen siitä, että hän oli &#8220;levittänyt väkivaltaa sisältäviä kuvia, jotka loukkaavat ihmisarvoa&#8221;. Käytännössä siis Isis-terroristijärjestön hirmuteoista kertomista pidettiin yllyttämisenä terrorismiin.
Parlamentaarinen syytesuoja poistettiin
Osana oikeusprosessia sekä europarlamentti että Ranskan parlamentti poistivat Le Penin syytesuojan. Parlamentin alahuoneen puhemies <a href="https://www.rfi.fr/en/france/20171109-le-pen-accused-playing-victim-after-parliamentary-immunity-lifted">syytti</a> Le Peniä uhriutumisesta ja parlamentaarisen syytesuojan takana piilottelusta. Le Pen puolestaan on pitänyt syytettä alusta asti pelkkänä poliittisena ajojahtina.
&#8211; Parempi olla Syyriasta palaavat jihadisti kuin kansanedustaja, joka kertoo Isis-järjestön hirmuteoista. Jihadistilla on pienempi mahdollisuus joutua oikeuden eteen, Le Pen kommentoi syytesuojan poistamista.
Pakotettiin psykiatrisiin testeihin
Osana syyteprosessia Marine Le Pen <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-45590963">määrättiin</a> psykiatrisiin testeihin. Tuomari halusi psykiatrin tutkivan, kärsiikö Le Pen mielisairaudesta ja onko hän &#8220;kykenevä ymmärtämään puhetta ja vastaamaan kysymyksiin&#8221;.
&#8211; Aivan hullua. Tämä hallinto alkaa olla todella pelottava, Le Pen <a href="https://twitter.com/MLP_officiel/status/1042702901783785472">kommentoi</a> Twitterissä tuomioistuimen hänelle lähettämää määräystä.
Vuosia kestäneen prosessin päätteeksi tuomioistuin kuitenkin totesi, että Le Penin postaamat kuvat kuuluivat sananvapauden piiriin, koska niiden levittämisen motiivina ei ollut esittää terroristista väkivaltaa hyväksyttävässä valossa.
Tiukat presidentinvaalit tulossa vuoden päästä
Marine Le Pen oli vuoden 2017 presidentinvaaleissa vastakkain Emmanuel Macronin kanssa vaalien toisella kierroksella. Tuolloin kaikki muut puolueet liittoutuivat odotetusti Macronin taakse kakkoskierroksella. Macron voitti saaden 66 prosenttia äänistä.
Vuoden 2022 presidentinvaaleissa odotetaan samaa asetelmaa, mutta nyt Le Penille <a href="https://www.suomenuutiset.fi/marine-le-pen-financial-timesille-emme-halua-jarjestaa-vallankumousta-vaan-palata-maalaisjarjen-kayttoon/">ennustetaan</a> selvästi parempaa kannatusta. Reilu vuosi sitten järjestetyn kannatuskyselyn mukaan kakkoskierroksen luvut olisivat Macronille 55 ja Le Penille 45 prosenttia.

Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista

Ruotsi seuraa Tanskaa ja aikoo tiukentaa huomattavasti maahanmuuton ehtoja. &#8211; Tanska oli Ruotsin tiellä mutta kaikki muuttui yhdessä yössä. Ja sama tapahtuu Ruotsissa, Åkesson totesi kansainvälisen median haastattelussa.

Viikko sitten sunnuntaina ruotsidemokraatit ja kolme oikeistoallianssin puoluetta ilmoittivat päässeensä sopuun yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Puolueet haluavat muun muassa leikata perheiden yhdistämisiä ja tiukentaa määritelmää humanitaarisesta maahanmuutosta.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson näkee sopimuksen The Telegraphin <a href="https://www.telegraph.co.uk/news/2021/05/08/will-new-denmark-swedishhard-right-leader-vows-tighten-immigration/">artikkelissa</a> virstanpylväänä kohti puolueen lopullista päämäärää eli vaikuttaa Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan vastaavalla tavalla kuin Dansk Folkeparti on tehnyt Tanskassa.
&#8220;Tanskan esimerkki on erittäin hyvä&#8221;
Åkesson on varovainen vastatessaan kysymykseen ruotsidemokraattien mahdollisesta hallitusvastuusta. Hän sanoo puolueen toki haluavan mukaan hallitukseen, mutta ei välttämättä pidä sitä vielä tässä vaiheessa täysin realistisena. Joka tapauksessa hän haluaa, että ”puolue osoittaa kykynsä vastuun kantamiseen”.
&#8211; Tanskan esimerkki on erittäin hyvä, koska he (Dansk Folkeparti) ovat saaneet paljon vaikutusvaltaa, vaikka eivät istukaan hallituksessa.
”Meillä on yleinen mielipide tukenamme”
Tanskan nykyhallitus on päättänyt palauttaa Syyrian pakolaisia takaisin kotimaahansa ja suunnittelee pakolaiskeskuksen avaamista Ruandaan Tanskan sijasta. Åkesson haluaa kuitenkin mennä vielä Tanskaakin tiukemmalle linjalle:
&#8211; Tarvitsemme Ruotsissa määrätietoisempia toimia, koska ongelmamme ovat paljon suuremmat. En usko, että Tanskan taso on meille riittävä, vaan meidän on mentävä vieläkin pitemmälle.
&#8211; Olen varma siitä, että näin myös tapahtuu. Meillä on yleinen mielipide tukenamme.
Perinteinen konservatiivipuolue
Åkesson joutui selvittämään kansainväliselle medialle myös puolueensa alkutaipaleen kommervenkkeja. Hän kuittasi ne menneen talven lumina. Hän olisi jo valmis luopumaan puolueen populistisesta viitasta:
&#8211; Olemme ehkä enemmänkin perinteinen konservatiivipuolue. Muistutamme enemmän brittikonservatiiveja kuin Ranskan Kansallista rintamaa (Rassemblement National).