Perussuomalainen 1/2024

Kansanedustaja Jaana Strandman: Pien- ja yksinyrittäjien YEL-maksuja on kohtuullistettava

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä

Ruotsin tasa-arvo- ja työelämäministerin banaanikammo nousi otsikoihin – kokousjärjestelyt pakko panna uusiksi

Pohjoismaiden poliisit koko ajan vaikeammassa toimintaympäristössä – Mira Nieminen: Ruotsin tiestä on tullut kaikkien Pohjoismaiden tie

Lähes puolet peruskoulun päättävistä joutunut rikoksen uhriksi Ruotsissa – tytöt tehtailevat rikoksia poikain lailla

Suomalaisuuden Liiton tuore kyselytutkimus: Enemmistö suomenkielisistä haluaa, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakkoruotsia

Pekka Aittakumpu: Korkeakouluille ja ravintoloille velvoite palvella suomen kielellä

Lakivaliokunta puoltaa etäyhteyksiä oikeudenkäynneissä: ”Jatkossa vaikeampaa pakoilla”

Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse

Juvonen vaatii perusteellista turvallisuuskartoitusta varuskuntiin – varusmiespalveluksessa tapahtuvia onnettomuuksia on voitava estää

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Tynkkynen: Portugalin nuorille aikuisille EU-tukipaketeilla veroparatiisimainen etu, jopa 10 vuoden asteittainen verovapaus – “On tämä härski kuvio”

Liian monella oppilaalla ruotsalainen nimi – vieraskielisten vanhemmat valittivat viranomaisille etnisestä diskriminoinnista koulussa

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Antikainen: Koneen Säätiö sponsoroi opettajan kotipornoa opiskelijoille – miten sairaaksi vihervasemmistolainen woke-ideologia voi vielä tästä muuttua?

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Ruotsin hallitus haluaa maassa laittomasti piileskelevät sadat tuhannet ulos maasta – vihervasemmisto ja liittoaktivistit vastustavat

DEI lyttäsi Yhdysvaltojen nuoret miehet “myrkyllisiksi” ja tahrasi heidän historialliset sankarinsa – he nousivat DEI:tä vastaan ja loivat vastakulttuuria, joka siivitti Trumpia voittoon

Purra: Sosiaalivaltiomme on ylipaisunut – ja se on heikkojen poliitikkojen syy

Onni Rostilan kolumni: Trump teki sen taas

kansallinen elinvoima

Suomen itärajan tilanne on kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Itärajan tuntumassa asuva Ilpo Heltimoinen nostaisi rajamaakuntien asiaa esille europarlamentissa.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen asuu itärajan tuntumassa Lappeenrannassa ja tuntee rajamaakuntien tarpeet. Miehellä on vuosien kokemus EU:n päätöksenteosta, sillä hän on toiminut Euroopan alueiden komitean jäsenenä vuodesta 2017.
– Uskon, että laaja ja pitkä kokemukseni luo vahvan pohjan edistää Suomen ja rajamaakuntien etua EU:ssa, varsinkin EU:n itärajaan liittyvissä kysymyksissä. Mottoni on Suomen puolesta aina ja joka päivä, Heltimoinen sanoo.
Hän on Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu. Euroopan alueiden komitean pyynnöstä Heltimoinen laatii parhaillaan virallista lausuntoa EU:lle.
– Lausunnon teemana on etsiä uusia keinoja, joilla Euroopan unioni voisi paremmin tukea taloudellisia sokkeja kohdanneita alueita. Erityisesti Itä-Suomi on kärsinyt taloudellisesti Ukrainan sodan seurauksista.
Suomi-kuvaa vahvistettava
Heltimoisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen etua ja edistää toissijaisuusperiaatetta eli päätöksentekoa mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– Mikäli minut valitaan europarlamenttiin, ajan paikkaperusteista politiikkaa, joka antaa alueille enemmän mahdollisuuksia toteuttaa Euroopan unionin yhteisiä tavoitteita paikallisesti toimivammilla keinoilla, Heltimoinen lupaa.
Hän haluaa antaa EU:n yksilökohtaisten määräysten sijaan alueille ja kunnille vapaammat kädet keinojen suhteen.
– Jäsenvaltioiden suvereniteettia tulee kunnioittaa, samoin toissijaisuusperiaatetta, eli päätökset pitää aina tehdä niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista, Heltimoinen sanoo.
Heltimoisen mukaan Suomi ei kykene edistämään kansallista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänestä Suomen tulisi tehdä enemmän kokonaisvaltaista edunvalvontatyötä yli organisaatiorajojen.
– Asenteen tulisi olla, että ”jokainen Brysselin koneessa tietää Suomen kannan ja kuinka sitä pitää edistää”. Haluaisin maksimoida Suomen vaikutusvallan Brysselissä tiiviimmän yhteistyön keinoin, Heltimoinen linjaa.
Sodan vaikutus huomioitava
EU:n pitää Heltimoisen mielestä ottaa huomioon Kaakkois-Suomen geopoliittinen asema Venäjän naapurina, sillä nykytilanne vaikuttaa Kaakkois-Suomen talouteen.
– Venäjän hyökkäyssodan takia Kaakkois-Suomessa ei voida hyödyntää esimerkiksi tuulienergiaa, raja-alueille aikaisemmin kohdennettuja EU-tukia, raaka-aineiden tuontia Venäjältä, itärajan ylittävää turismia eikä teollisuuden tarvitsemaa kulkureittiä, Saimaan kanavaa, Heltimoinen luettelee.
Heltimoisen mukaan EU:n tulee tunnistaa ja tunnustaa erilaisten taloudellisten sokkien vaikutus kokonaisturvallisuuteen varsinkin itärajalla.
– On luotava uusia tapoja varmistaa itärajan elinvoima eli EU:n ulkoraja. Ilman elinvoimaa heikkenee myös kokonaisturvallisuus, Heltimoinen huomauttaa.
Turvapaikanhaku lähelle lähtömaita
Hänestä EU:n maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kehittää niin, että eritysosaajat pääsevät helposti töihin EU-alueen yrityksiin ja turvapaikanhaku viedään niin lähelle lähtömaita kuin mahdollista.
– EU:n tulee olla aktiivinen ja ottaa johtava rooli ihmisoikeussopimusten uudistamiseksi liittyen turvapaikanhakuun. Voimassa olevat ihmisoikeussopimukset on tehty toisenlaiseen maailmaan, eikä niissä tunnisteta muun muassa välineellistettyä turvapaikanhakua, Heltimoinen toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen: ”Suomen puolesta aina ja joka päivä”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa. Selonteko on laaja, ja siinä otetaan kantaa moniin suuriin kysymyksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan selonteossa annetaan kuitenkin liian vähän painoarvoa epäsuotuisalle väestönkehitykselle.

Selonteon mukaan syntyvyys aleni 2010-luvulla neljänneksellä ja Suomen väestö vanhenee oletettua nopeammin. Ihmiset elävät yhä pidempään ja saavat lapsia yhä vähemmän ja vanhemmalla iällä.
&#8211; Nämä johtavat väestörakenteen ikääntymiseen ja väestönkasvun taittumiseen sekä haastavat talouden suotuisan kehityksen. Väestönkehityksen taustalla keskeisiä tekijöitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus sekä maahanmuutto ja maastamuutto, sanoo Olli Immonen.
&#8211; Suomessa ei ole kiinnitetty poliittisessa päätöksenteossa riittävästi huomiota väestöpoliittisiin näkökohtiin. Väestönkehitys on kuitenkin Suomen kohtalonkysymys, Immonen sanoo.
Syntyvyys alhaisempi kuin koskaan sitten nälkävuosien
Suomessa syntyvyys on jatkanut laskuaan, ja se on nyt alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.
&#8211; Viimeisin kokonaishedelmällisyysluku 1,33 on Pohjoismaiden historian alhaisin ja myös alle EU:n keskiarvon. Tilanne on hälyttävä, sillä ainoastaan tasainen tai nouseva syntyvyys takaa kansallisen elinvoiman myös tulevaisuudessa.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa tavoitteellisella väestö- ja perhepolitiikalla, Immonen painottaa.
Maahanmuutto ohjaa Suomen väestörakennetta
Maahanmuutto ja maahanmuuttajien korkea syntyvyys ohjaavat tällä hetkellä merkittävällä tavalla Suomen väestörakennetta ja kulttuurista kehitystä.
&#8211; Pääkaupunkiseudun kuntien tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä vuonna 2019 tehdyn ennusteen mukaan Helsingissä asuisi vuoteen 2035 mennessä 196 000 vieraskielistä, mikä olisi peräti 26 prosenttia asukkaista, Immonen avaa.
&#8211; Kuntaliiton vuonna 2020 julkaistun selvityksen mukaan vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli noin 146 prosentilla. Kuntaliiton selvityksessä todetaan, että vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.
Kantaväestön muuttuminen vähemmistöksi estettävä
Immosen mukaan nopeasti muuttuva väestörakenne osoittaa, että maahanmuuttoa on tarkasteltava ensisijaisesti yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä, ei pelkästään yksilöllisestä näkökulmasta.
&#8211; Väestörakenteen muutos on maahanmuuton seurauksena erittäin nopeaa ja huolestuttavaa. Suomessa tarvitaan vaikuttavia poliittisia toimenpiteitä, jotta kantaväestön jääminen tulevaisuudessa vähemmistöön omassa maassaan voidaan estää.
&#8211; Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei tule pyrkiä korjaamaan maahanmuutolla, sillä maahanmuutosta aiheutuu kokemusperäisesti paljon erilaisia merkittäviä ja kauaskantoisia ongelmia. Sen sijaan Suomessa täytyy alkaa toteuttaa suomalaisten syntyvyyttä tukevaa politiikkaa, joka sisältää perheitä tukevia ratkaisuja, Immonen vaatii.
Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen
Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset olisivat kaikissa EU-maissa, myös Suomessa, halunneet enemmän lapsia kuin heille syntyi.
&#8211; Lasten hankinta on nykyisin suunnitellumpaa, ja se pohjautuu muun muassa opiskeluun, asumiseen, työmarkkinatilanteeseen sekä perhe-etuuksiin. Taloudelliset vaikeudet voivat estää pariskuntia hankkimasta niin monta lasta kuin he haluaisivat.
Immosen mukaan oikeanlaisilla perhepoliittisilla toimilla voidaan osaltaan vaikuttaa syntyvyyteen.
&#8211; Lastenteon kannustimeksi on mahdollista myöntää vaikkapa verohelpotuksia. Ne voitaisiin kohdistaa esimerkiksi siten, että lasten vanhemmat maksaisivat ansiotuloveroa sitä vähemmän, mitä enemmän perheessä on lapsia. Myös parempi tuki opintojen aikana tapahtuvalle lasten hankinnalle voisi rohkaista nuoria aikuisia hankkimaan lapsia.
Väestöpolitiikka nähtävä eloonjäämiskysymyksenä
Immonen muistuttaa, että 1930-luvulla väestöpolitiikka oli eloonjäämiskysymys, jonka ratkaisemiseksi haettiin poliittista konsensusta.
&#8211; Nyt asiaan tarvitaan samanlaista asennoitumista. Hyvinvointijärjestelmän ylläpitäminen muuttuu haastavaksi tilanteessa, jossa huoltosuhde on vääristynyt ja maksajia yhä vähemmän. Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toteuttamaan Suomen kansallista etua palvelevaa väestö- ja perhepolitiikkaa.
&nbsp;

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”