Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä hallituksen talouspolitiikasta. Hallituksen vastauksen antoi puheessaan valtiovarainministeri Riikka Purra. Purran mielestä kysymystä luottamuksesta hallituksen talouspolitiikkaan ja Suomeen tulee käsitellä perusteellisesti, mutta hallituksen talouspolitiikka on kuitenkin saanut laajasti tukea kansainvälisiltä asiantuntijaorganisaatioilta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta.  Lue lisää >

Keskusta ja Liike Nyt tekivät vapun jälkeen välikysymyksen, jossa he kysyivät hallitukselta muun muassa sitä, miten hallitus palauttaa luottamuksen Suomeen ja vahvistaa edellytyksiä Suomen talouskasvun nostamiseksi selvästi korkeammalle uralle. Hallituspuolueet vastasivat välikysymykseen eduskunnassa tänään keskiviikkona.  Lue lisää >

Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin 360 000 henkilöä. Vähempikin on joskus riittänyt.  Lue lisää >

Kuluvalla viikolla eduskunnassa on laajasti herättänyt keskustelua hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on muun muassa porrastaa ansiosidonnaisen päivärahan määrää asteittain. Hallituksen suunnittelemat uudistukset ovat herättäneet ammattiyhdistysliikkeen parissa laajaa vastustusta ja johtaneet mittaviin lakkoihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki katsoo ammattiyhdistysliikkeen kylvävän julkisesti eripuraa.  Lue lisää >

Eduskunta on käsitellyt vuoden 2024 talousarviota pitkin viikkoa valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön pohjalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen nosti puheessaan esille työnteon merkityksen.  Lue lisää >

Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui taloustilanteesta ja hallituksen työmarkkinauudistuksista Suomen Yrittäjien tilaisuudessa.  Lue lisää >

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia julkista taloutta vahvistaviksi lisätoimiksi. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan uuden työryhmän tehtävä on vastuullinen ja haastava. – Etenkin valtion holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan, joten kaikenlaiset lisätoimet ovat mahdollisia.  Lue lisää >

Perussuomalainen Nuoriso aloitti tänään keräyksen kansalaisaloitteeseen kansanedustajien sopeutumisrahan poistamiseksi. Nuorisojärjestö katsoo, ettei sopeutumisrahajärjestelmä kohtele suomalaisia yhdenvertaisesti aikana, jolloin työn vastaanottamisen kannustimia lisätään ja työttömyysturvan kannustinloukkuja puretaan.  Lue lisää >

Hallitus pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työn teosta Suomessa entistä kannattavampaa. Työn ja yrittäjyyden lisäämisen kautta tarkoituksena on saada enemmän ihmisiä työelämään, jotta yhä useampi saisi toimeentulonsa omista palkkatuloista ja että myös osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyminen olisi houkuttelevampi vaihtoehto.  Lue lisää >

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vuosikymmenten aikana rakennettu työllä ja yrittämisellä. – Suomalaiset arvostavat sen tarjoamaa turvaa ja tuottamia palveluja, toteavat hallitusneuvotteluiden työmarkkinapöydän neuvottelijat Jorma Piisinen, Matti Putkonen ja Minna Reijonen.  Lue lisää >

Ruotsalainen hyvinvointi on rakennettu kaikkien yhteisellä työllä ja ruotsidemokraattien tukema hallitus haluaa näin olevan jatkossakin. Yhteiskunnan myöntämät tuet ovat tilapäistä tarvetta varten, eivät jatkuvan toimeentulon lähde. Työnteko tulee olemaan Ruotsissa tukien avulla elämistä tuottoisampaa vuoden 2025 alusta.  Lue lisää >

Seuraava hallitus on puuttumassa kannustinloukkuihin eli tukien ja tulonsiirtojen aikaansaamaan vaikutukseen, joka tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa työn tekemisestä seuraava bruttotulojen kasvu ei johda nettotulojen kasvuun.  Lue lisää >

Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa palastellaan kotimaisen työvoiman saatavuuden vaikeuksia eri osa-alueisiin ja analysoidaan laajasti työmarkkinoiden ongelmia. Raportin tuloksista on selvästi havaittavissa, että työntekijöiden palkkaamisen vaikeudet johtuvat usein muista syistä kuin siitä, että tarvittavaa työvoimaa ei olisi saatavilla. Työperäistä maahanmuuttoa raportissa esitetään kohdennettavaksi vain korkean tuottavuuden aloille, joissa palkkataso on vähintään 85 prosenttia suomalaisten mediaanipalkasta.  Lue lisää >