Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kaksoisstandardit

Britannian Southportissa toisen polven afrikkalaistaustainen maahanmuuttaja puukotti maanantaina yli kymmentä tanssimassa ollutta pikkutyttöä. Kolme kuoli. Mitä uutisointi tapahtuneesta kertoo? kysyy kansanedustaja Onni Rostila analyysissään.

Kuolonuhrit ovat vaaleaihoisia, iältään 5-9-vuotiaita lapsia. Tekijän tiedetään matkanneen taksilla eri asuinalueelta sisätiloissa sijainneelle rikospaikalle, mikä viittaa suunnitelmallisuuteen uhrien valinnassa.
Ensin media vaikeni systemaattisesti tekijän maahanmuuttajataustasta ja puhui vain ”17-vuotiaasta pojasta”. Viharikoksen mahdollisuutta ei ole vahingossakaan nostettu esiin, vaikka ihonvärien ollessa toisin päin vihamotiivi joko vain oletettaisiin tai vähintään sillä spekuloitaisiin.
Näytönkin puuttuessa ”maahanmuuttajayhteisön” (tai Yhdysvalloissa ”black community”) suuttumus ja mellakointi kelpaisivat osoitukseksi siitä, että jokin valtaväestön kyhäämä syrjivä rakenne (eli ”rasismi”) on kuitenkin syypää. (Southportin tapauksessa mellakointi osoittaa vain ”äärioikeistolaisuutta”.)
Yllä sanottu pätee George Floydin tapaukseen ja moneen moneen muuhun. Ylipäätään vähemmistöryhmien syrjintä päätellään säännönmukaisesti pelkistä kokemuksista, eli toisin sanoen ”fiilispohjalta”.
Olemmehan myös viime vuosina oppineet kaikkien valkoihoisten olevan tehdasasetuksiltaan pakonomaisesti ”rodullistettuja”, mielissään toiseuttavia (piilo)rasisteja, jotka tarvitsevat jatkuvia DEI-koulutuksia tästä perisynnistä päästäkseen. Asian kiistäminen kielii ”valkoisesta hauraudesta”.
Onneksi ”stokastinen terrorismi” ja ”lyhyt matka vihapuheesta tekoihin” noudattavat nekin uskollisesti vasemmiston värikarttoja, eikä yhtä ihonväriä leimaavalla propagandalla voi tietenkään olla vaikutusta yhdenkään väkivaltaisen hullun mielenliikkeisiin. Eihän?
Kun maahanmuuttajataustainen sitten joukkomurhaa puolustuskyvyttömiä kantaväestön lapsia, koko kysymys haihtuu taianomaisesti savuna ilmaan. Kaksoisstandardi paljastaa länsimaissa vallitsevan valikoivan värisokeuden. Toisin sanoen valkoihoisiin kohdistuvan räikeän rasismin.
Valtamedian näkökulmasta pelkkä kysymyksen esittäminen ilmeisesti ”ruokkii äärioikeistoa”. Median toiminnan tarkoituskaan ei ole puolueeton tiedonvälitys, vaan yleisön ohjailu ”vastuulliseen” ajatteluun.
Mutta massasiirtolaisuuteen liittyvät ongelmat eivät ole katoamassa minnekään. Päinvastoin ne ovat räjähtämässä silmille entistä karmeampina.
Pahinta mitä väestösuhteille voidaan tehdä, on rakentaa ideologisin perustein syrjiviä kaksoisstandardeja ja huutaa ”äärioikeistoa” ihmisten oikeutetulle vihaisuudelle. Valitettavasti juuri näin median edustajat ja vasemmisto ovat pitkään toimineet.
Miljoonat tavalliset eurooppalaiset ovat jo vuosikymmeniä saaneet todistaa loppumattomien kaksoisstandardien kehittymistä, maidensa rajojen romahtamista, poliittisen eliitin sanelemaa massasiirtolaisuutta, mitä hirveämpiä maahanmuuttajien rikoksia ja 1. ja 2. polven määrättyjen maahanmuuttajaryhmien yliedustusta käytännössä kaikessa kielteisessä. ”Vastuullisesta mediasta” kansalaiset saavat lukea kaikesta tästä vaikenevaa propagandaa.
Kaupan päälle kantaväestö maksaa veroillaan koko itsetuhoisen lystin. Jos kehitystä kyseenalaistaa tai äänestää puolueita, jotka haluavat sen kääntää, olet rasisti ja ”äärioikeistoa”.
Sitä narua on kuitenkin nyt kiskottu katkeamispisteeseen asti. Ihmisten moraalista kompassia tuskin saa manipuloitua niin kieroksi, että he uhraisivat vielä lapsensakin välttyäkseen vihervasemmiston leimakirveiltä.

Onni Rostilan analyysi median valikoivasta värisokeudesta: Miksi George Floydista sai suuttua, mutta Englannin lapsipuukotuksesta ei?

Amerikan huippuyliopistojen rehtorit olivat kongressin kuultavana juutalaisvihasta. Rehtoreilta kysyttiin, rikkooko juutalaisten kansanmurhaan yllyttäminen yliopistojen sääntöjä. Harvardin yliopiston, Pennsylvanian yliopiston sekä Massachusetts Institute of Technologyn rehtorit eivät tuominneet yksiselitteisesti kansanmurhaan yllyttämistä. He vastasivat: &#8220;riippuu kontekstista&#8221;. Vastaukset herättivät maailmanlaajuista hämmennystä. 
Kuuluisa sosiaalipsykologi Jonathan Haidt ihmetteli, että yliopistojen haluttomuus puuttua räikeään antisemitismiin on yllättävässä ristiriidassa kampusten viime vuosien poliittisen korrektiuden ja sananvapauden rajoittamisen kanssa. Vasta uusimman kohun myötä rehtorit ilmoittivat tuomitsevansa yksiselitteisesti juutalaisten kansanmurhaan yllyttämisen.

Kun Hamas teki kaksi kuukautta sitten terrorihyökkäyksen Israeliin, maailman yliopistokampuksilla nähtiin avoimeksi juutalaisvihamielisyydeksi kärjistynyttä aktivismia. Ilmiö, joka levisi lievästi jopa suomalaisille kampuksille, on tätä nykyä Yhdysvalloissa jo aivan eri mittaluokan kiista.
Lokakuun lopulla Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yliopistojen-suurlahjoittajat-uhkaavat-vetaa-tukensa-palestiinalaisaktivismin-myotailyn-vuoksi-harvard-epaonnistunut-tuomitsemaan-syyttomien-siviilien-barbaarisen-murhaamisen/">raportoi</a>, että vaikutusvaltaisia Harvardin ja Pennsylvanian huippuyliopistojen lahjoittajia uhkasi vetää tukensa kouluilta, mikäli ne eivät reagoi riittävän ponnekkaasti kampuksilla rehottavaan antisemitismiin. Yliopistot eivät vielä ole onnistuneet vakauttamaan tilannetta. Kuluneella viikolla ne ovat pikemminkin hankkiutuneet uuden kohun polttopisteeseen.
<h4>Huippuyliopistojen johtajat kongressin kuultavana</h4>
Keskiviikkona kolmen amerikkalaisen huippuyliopiston, Harvardin, Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja Pennsylvanian yliopiston rehtorit olivat Yhdysvaltain kongressin kuultavana instituutioidensa suhtautumisesta antisemitismiin.
Edustajainhuoneen republikaanijäsen Elise Stefanik <a href="https://www.nbcnews.com/politics/white-house/white-house-condemns-university-presidents-contentious-congressional-h-rcna128373">kysyi</a> Harvardin yliopiston rehtori Claudine Gaylta, Pennsylvanian yliopiston rehtori Elizabeth Magilliltä ja MIT:n rehtori Sally Kornbluthilta, <a href="https://twitter.com/RepStefanik/status/1732089534345601317">rikkooko</a> juutalaisten kansanmurhaan yllyttäminen yliopistojen sääntöjä tai muita häirintään sekä kiusaamiseen liittyviä käyttäytymisnormeja.
Rehtorit kiertelivät kysymystä. MIT:n rehtori Kornbluth kuittasi, ettei ole todistanut kampuksellaan yllyttämistä kansanmurhaan. Stefanik oli niin ymmällään vastauksista, että hän kysyi jokaiselta saman kysymyksen uudelleen ja uudelleen. Vastaus oli aina sama.
Harvardin rehtori Gay sai sanotuksi, että &#8220;se riippuu kontekstista&#8221;. Hänen mukaansa antisemitistinen retoriikka johtaa toimenpiteisiin, jos puheet muuttuvat teoiksi. Pennsylvanian yliopiston rehtori Magill vastasi samalla tavalla.
Huippuyliopistojen rehtorit eivät siis tuominneet selväsanaisesti ja yksiselitteisesti yllyttämistä juutalaisten kansanmurhaan. Vastaukset herättivät laajaa hämmennystä, ja tapaus nousi pian kansainvälisiin otsikoihin. Valkoisen talon tiedottaja Andrew Bates <a href="https://www.nbcnews.com/politics/white-house/white-house-condemns-university-presidents-contentious-congressional-h-rcna128373">tuomitsi</a> huippuyliopistojen rehtoreiden lausunnot:
&#8220;On käsittämätöntä, että tämä pitää sanoa ääneen: yllyttäminen kansanmurhaan on hirviömäistä ja kaiken sen vastaista, mitä meidän maamme edustaa. Kaikki julistukset, jotka tukevat juutalaisten massamurhaa ovat vaarallisia ja vastenmielisiä – ja meidän tulee yhdessä määrätietoisesti vastustaa sellaista – meitä amerikkalaisia yhdistävän ihmisarvon kunnioituksen ja perusarvojemme tähden.&#8221;
<h4>Yliopistojen kaksoisstandardit lyövät päin näköä</h4>
Maailmankuulu sosiaalipsykologi Jonathan Haidt <a href="https://twitter.com/JonHaidt/status/1732389011983900857">nosti</a> esille ristiriidan yliopistojen sananvapauskulttuurissa. &#8220;Professorina, joka kannattaa kampusten sananvapautta, voin ymmärtää yliopiston rehtoreiden &#8220;vivahteikkaita&#8221; vastauksia&#8221;, hän aloitti.
&#8220;Se, mikä loukkaa minua on, että vuodesta 2015 lähtien yliopistot ryntäsivät rankaisemaan &#8216;mikroaggressioista&#8217; ja jopa sellaisista ilmaisuista, jotka on saatettu esittää ystävällisessä hengessä, kunhan yksikin erityisasemassa olevasta viiteryhmästä on kokenut asian loukkauksena.&#8221;, Haidt lisäsi. Harvardin yliopisto on ollut kehityksen kärjessä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/gender-overit-vetaa-talla-kertaa-harvardin-yliopisto-tamponeja-tarjota-naisille-menstruoijille/">kitkemässä</a> mm. sukupuolittunutta kieltä, joka saatetaan kokea sortavana.
Haidt viittaa yhdessä Greg Lukianoffin kanssa kirjoittamaansa kirjaan The Coddling of the American Mind (2018). Kirja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/moraalitutkija-jonathan-haidt-uudessa-kirjassaan-amerikkalaiset-opiskelijat-hyysataan-epaonnistujiksi/">käsittelee</a> yliopistojen kampus- ja hallintokulttuureihin ilmestyneitä uusia ideologisia sävyjä sekä opiskelijoiden &#8220;hyysäämistä&#8221; henkisesti hauraiksi. Suomessa ääriesimerkkejä samasta poliittisesta korrektiudesta ovat taannoiset kohut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-yliopiston-konseptit-sekosivat-afrikan-tahti-pelin-takia-sulki-kommentoinnin-leimaa-omat-fuksinsa-rasisteiksi/">Afrikan tähdestä</a> sekä opiskelijan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/opiskelija-kyseenalaisti-yliopiston-opetuksen-miesten-kuukautisista-seurauksena-somekohu-ja-akkilahto-kurssilta/">poistaminen</a> yliopistokurssilta, jolla hän kyseenalaisti miesten kyvyn menstruoida.
Viime vuosina yleistyneen nk. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-lupaa-intersektionaalista-tasa-arvoa-mutta-luvassa-onkin-marxismia-ja-se-antaa-aktivisteille-avoimen-valtakirjan-esittaa-faktana-lahes-mita-tahansa/">intersektionaalisen feminismin</a> ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/identiteettipolitiikka-mennyt-overiksi-jopa-obama-saikahti/">identiteettipoliittisen</a> intoilun myötä yliopistot sekä muut organisaatiot ovat omaksuneet oppeja, joissa ihmisiä jaetaan sortajiin ja uhreihin. Tämän seurauksena varsinkin yliopistoilla on alettu järjestämään erityisiä poliittisesti korrekteja &#8220;turvallisia tiloja&#8221;. Juuri tämän suuntaisesta liikehdinnästä on alettu käyttämään ilmaisua &#8220;woke&#8221;. Viime kuussa Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/miksi-lansimaiset-wokettajat-ja-islamistit-pelaavat-yhteen-intersektionaalinen-sortoteoria-on-ihmeellinen-liima/">käsitteli</a> nk. woken ja antisemitistisen islamismin yllättävää liittolaisuutta.
Rehtoreiden maininnat kontekstin merkityksestä antisemitismin kohdalla osoittavat Haidtin mukaan kaksoisstandardin. Samat säännöt eivät enää päde kaikessa ja kaikille. Olennainen ristiriita on siinä, että yliopisto on voinut kaventaa sananvapautta hyvin valikoivasti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/isaac-newton-potkittaisiin-pois-taman-paivan-harvardista-inkvisitio-tuomitsisi-oudot-persoonallisuudet-vihapuhujiksi/">ajamalla</a> herkkiä, poliittisesti korrekteja keskustelunormeja ja nollatoleranssia tietyille, jopa vanhastaan harmittoman arkisille ilmaisuille. Vastaavasti jyrkempään antisemitismiin ei ole ollut halukkuutta puuttua samalla innolla.
<h4>Miten tilanne ratkeaa?</h4>
Haidt ehdotti, että mikäli yliopistot seisovat viimeisimpien lausuntojensa takana, niiden tulisi johdonmukaisuuden ja sananvapauden nimissä purkaa myös poliittisesti korrekti valvontakulttuurinsa.
Viimeisimpänä käänteenä Harvardin ja Pennsylvanian yliopiston rehtorit ilmoittivat tuomitsevansa yksiselitteisesti juutalaisten uhkailun ja kansanmurhilla hekumoinnin. Pennsylvanian yliopiston Magill lupasi aloittaa prosessin yliopiston sääntöjen selkeyttämiseksi. Amerikkalainen mediajätti NBC kertoi, etteivät MIT:n, Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen rehtorit kuitenkaan vastanneet haastattelupyyntöihin.
Kohu on yhä päällä. Videopätkä huippuyliopistojen johtohahmojen kiemurtelusta kongressin kuultavana leviää somessa. Siihen ovat reagoineet kovin sanoin mm. lääkejätti Pfizerin toimitusjohtaja <a href="https://twitter.com/AlbertBourla/status/1732484370332623330">Albert Bourla</a>, finanssiyhtiö Pershing Squaren toimitusjohtaja <a href="https://twitter.com/BillAckman/status/1732179418787783089">Bill Ackman</a> sekä Suomessa <a href="https://twitter.com/SarasvuoJari/status/1732756599305900265">Jari Sarasvuo</a>. Myös Arto Koskelon ja Jussi Heikelän 23 minuuttia -podcast <a href="https://www.youtube.com/watch?v=jLyCcamV1fY">teki</a> jakson aiheesta.

Absurdi tilanne Yhdysvalloissa: huippuyliopistojen johtajat eivät tuominneet yllyttämistä juutalaisten kansanmurhaan – “riippuu kontekstista”

Laiton toiminta ydinvoimalaa vastaan, mellakkaporukoissa pyöriminen, väkivaltaisten jalkapallohuligaanien kanssa hengailu ja poliisinmurhaajan kannustaminen eivät mediaa haittaa, jos niihin on syyllistynyt vasemmistolainen ministeri. Äärivasemmistolainen vihapuhe ja jopa väkivalta tuntuvat olevan Suomessa paljon hyväksytympiä kuin äärioikeistolainen. 
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen poliittinen ura osoittaa, että medialla on täysin erilainen suhtautuminen ministerin ääriryhmäkytköksiin riippuen siitä, onko kyse äärioikeistolaisista vai äärivasemmistolaisista ryhmistä. Äärivasemmistolainen vihapuhe tuntuu olevan sitä &#8220;parempaa&#8221; vihapuhetta, joka ei haittaa ministerinä toimimista.
Arhinmäen uralle mahtuu suoraa toimintaa ydinvoimalaa vastaan, äärivasemmistolaisissa mellakkaporukoissa pyörimistä, väkivaltaisten jalkapallohuligaanien kanssa hengailua ja poliisinmurhaajan kannustamista. Media on silti kohdellut häntä aina silkkihansikkain.
Suoraa toimintaa ydinvoimalaa vastaan
Olkiluoto 3 -ydinvoimala on tällä hetkellä Suomen sähköntuotannon selkäranka, joka teki Suomesta lähes sähköomavaraisen. Se on kuitenkin saanut osakseen valtavasti vastustusta heti alusta asti. Ydinvoimalatyömaalla järjestettiin useita <a href="https://www.olkiluoto.info/46-4/">mielenosoituksia</a>, joiden osallistujien joukossa oli muun muassa Greenpeacen, vihreiden nuorten ja vasemmistonuorten jäseniä. Yksi heistä oli vasemmistonuorten silloinen puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki.
Arhinmäen ja hänen tovereidensa toimintaa ei voida pitää varsinaisena ekoterrorismina, mutta kyse ei myöskään ole pelkästä laillisesta mielenosoittamisesta. Kyseessä oli niin kutsuttu suora toiminta, jossa tunkeuduttiin laittomasti voimala-alueelle vastustamaan demokraattisesti tehtyä ydinvoiman lisärakentamispäätöstä.
Tämä oli juuri sellaista ulkoparlamentaarista toimintaa, johon ääriliikkeiden pelätään ryhtyvän. Iltalehden legendaarinen kolumnisti Aarno Laitinen (Iltalehti 14.10.2005) syytti &#8220;ympäristöterrorin maailmanjärjestö&#8221; Greenpeacea siitä, että se lähetti Englannista huipputason mellakkakonsulttinsa kouluttamaan suomalaisia. Laitinen pohti myös sitä, että kuka rahoittaa ydinvoiman vastustamista: onko taustalla esimerkiksi Venäjän valtion maakaasuyhtiö?
Sakkoja julkisrauhan rikkomisesta
Citylehden <a href="https://www.city.fi/ilmiot/paavo+arhinmaki/2090">haastattelussa</a> vuonna 2006 Arhinmäki kertoi, että mielenosoittajat halusivat näyttää, ettei ydinvoiman vastustus ole Suomesta kadonnut, vaan vielä löytyy ihmisiä, jotka ovat &#8220;valmiita hankkimaan nimensä poliisin kirjoihin ja vaikka laittamaan neljäsosan kuukausipalkastaan sakkoihin&#8221;.
&#8211; Mä olen saanut 15 päiväsakkoa julkisrauhan rikkomisesta ydinvoimala-alueella, mutta ei sillä ole mitään merkitystä. Jos mä hakisin duunia, jossa kysytään Supolta turvallisuusluokitusta, niin mä veikkaan, että olisi muutenkin pikkaisen hankaluuksia sen suhteen, Arhinmäki sanoi.
Sakkorangaistus ei kuitenkaan estänyt Arhinmäkeä etenemästä politiikassa, sillä suojelupoliisi ei tee <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009724859.html">turvallisuusselvitystä</a> kansanedustajien ja ministereiden taustoista ja mahdollisista kytköksistä ääriryhmiin. Kansanedustajien avustajille tehdään perusmuotoinen turvallisuusselvitys ja ulkomaan sidonnaisuuksien selvitys, mutta tämäkään ei estänyt Arhinmäkeä pääsemästä kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän (vas) eduskunta-avustajaksi.
Yhteyksiä muihinkin ääriryhmiin
Ydinvoiman vastainen suora toiminta ei ole ainoa ääriliike, johon Paavo Arhinmäellä on ollut yhteyksiä. Presidenttiehdokkaiden tentissä 2012 Arhinmäki <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vasemmistoliiton-paavo-arhinmaki--myos-presidentti-saa-protestoida/1876476#gs.3axh25">kertoi</a> MTV3 Uutisille olleensa kerran järjestämässä &#8220;Kuokkavieras-kansalaistoria&#8221; ja toisen kerran paikalla Kansan Uutisten toimittajan ominaisuudessa.
Kuokkavierasjuhlat olivat Helsingissä vuosina 1996–2003 järjestetty protestitapahtuma, johon osallistui erilaisia radikaaleja ääriryhmiä, kuten anarkisteja, anarkosyndikalisteja sekä autonomeja. Tapahtumien yhteydessä esiintyi poliisien <a href="https://web.archive.org/web/20160304142739/http://www.anarkismi.net/kapis/28kuokkavieraat.htm">uhmaamista</a>, ilkivaltaa ja mellakointia.
Poliisi vei putkaan Smash ASEM -mellakasta
Paavo Arhinmäki oli mukana myös äärivasemmistolaisten vuonna 2006 järjestämässä Smash ASEM -mellakassa. Arhinmäki &#8211; joka oli tuolloin vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen &#8211; kertoo olleensa paikalla vain Kansan Uutisten toimittajan ominaisuudessa. Joka tapauksessa poliisi otti Arhinmäen kiinni mellakoitsijoiden joukosta ja vei yöksi putkaan.
Smash ASEM -mellakassa oli mukana myös se äärivasemmistolainen mies, joka tämän vuoden maaliskuussa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/zyskowiczin-pahoinpitelija-paljastui-aarivasemmistolaiseksi-median-huoli-poliittisesta-vakivallasta-halveni-valittomasti/">hyökkäsi</a> Ben Zyskowiczin (kok) kimppuun kadulla. Hän potki poliisirivistöä ja heitti poliiseja puistonpenkillä. Mies sai kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion väkivaltaiseen mellakkaan osallistumisesta. Arhinmäki oli samassa jättioikeudenkäynnissä syytettynä niskoittelusta poliisia vastaan, mutta syyttäjä luopui syytteestä hänen osaltaan.
Kytkös väkivaltaiseen jalkapallohuligaaniryhmään
Arhinmäkeä pidetään myös &#8220;116% Boys&#8221; -nimisen jalkapallofanikerhon perustajana. Hän itse <a href="https://www.city.fi/ilmiot/paavo+arhinmaki/2090">vähättelee</a> osuuttaan ryhmän perustamisessa. Arhinmäen mukaan kyse on vain siitä, että Jokerit myivät halpoja fanikausikortteja ja sen takia &#8220;aikaisemmin toisilleen täysin tuntemattomat pienet ryhmät pamahtivat samaan katsomoon&#8221;.
116% Boys on saanut mainetta väkivaltaisena futishuligaanijenginä. Arhinmäen itsensä ei tiedetä syyllistyneen mihinkään väkivaltaisuuksiin jalkapalloon liittyen.
”Hiljaisuus on hyväksyntää&#8221;
Arhinmäen kytkökset erilaisiin ääriryhmiin eivät estäneet häntä nousemasta Jyrki Kataisen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministeriksi kesäkuussa 2011. Ne tulivat kuitenkin esille kuukautta myöhemmin, kun Arhinmäki vaati Norjan massamurhan jälkeen tiukkaa puuttumista vihapuheeseen. &#8220;Hiljaisuus on hyväksyntää&#8221;, Arhinmäki korosti.
&#8211; Mikäpä siinä, mutta pysyvätkö vasemmistolaisen ministerin mielessä hänen omat puheensa? kysyi Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004820935.html">kolumnissaan</a>.
Saarikoski toi esille urheiluministerin taustat: &#8220;Arhinmäki oli aikoinaan järjestämässä sekä Linnan juhlien kuokkavieras-mielenosoitusta että Smash Asem -mielenosoitusta. Molemmissa tapeltiin ja riehuttiin. Arhinmäki oli myös tuomassa jalkapallohuliganismia Suomeen: hän kokosi Jokerien edesmenneelle futisjoukkueelle himokannattajaryhmän nimeltä 116% Boys, jonka jäsenet hakkasivat Ilta-Sanomien mukaan HJK:n kannattajia iskemällä hampaita katki ja viiltämällä yhtä ihmistä veitsellä kaulaan.&#8221;
&#8211; Arhinmäkeä itseään ei ole syytetty väkivallasta, mutta ei hän myöskään irtisanoutunut ylilyönneistä, Saarikoski kirjoitti.
&#8211; Hiljaisuus on hyväksyntää. Tai ehkä arhinmäkeläinen väkivalta on vain oikeutetumpaa väkivaltaa.
Aamulehti poisti artikkelin
Helsingin Sanomien Laura Saarikosken lisäksi myös Aamulehden Toni Viljanmaa puuttui Arhinmäen vihapuheisiin. Artikkeli nimeltä &#8220;Arhinmäki osallistui vihaiseen puheeseen&#8221; on jostain syystä poistettu Aamulehden verkkoversiosta, mutta löytyy yhä <a href="https://web.archive.org/web/20110916052448/http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194688959768/artikkeli/arhinmaki+osallistui+vihaiseen+puheeseen.html">nettiarkistosta</a>.
Viljanmaa kirjoitti, että poliisit närkästyivät muutamia vuosia aiemmin, kun vasemmistonuorten puheenjohtaja Arhinmäki nähtiin jalkapalloseura Jokereiden katsomossa väkijoukon mukana herjaamassa heidän murhattuja kollegoitaan.
– Missä on Holsti ja missä on Palo, Steen Steen Christensen, kuului kannustushuuto.
Eero Holsti ja Antero Palo olivat aivan tavallisia poliisimiehiä, jotka osuivat Hotelli Palacen kassan ryöstäneen Steen Christensenin tielle syksyllä 1997. Christensen pakotti aseella uhaten poliisit maahan ja surmasi heidät <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/21/tehtaankadun-poliisimurhat-jarkyttivat-kansaa-1997">teloitustyyliin</a>. Tapaus järkytti kaikkia normaaleja suomalaisia.
Viljanmaa soitti Arhinmäelle kysyäkseen, pitääkö ministeri tällaista huutoa vihapuheena. Arhinmäki ei suoraan myöntänyt olleensa muun katsomon mukana huutamassa ihailua poliisinmurhaajalle, mutta ei kehdannut kiistääkään.
Poliisinmurhaajan kannustamisesta ei mediakohua
Aamulehden jutun kommenteissa joku vaati Arhinmäen eroa. Toinen kommentoija puolusteli, että &#8220;aivan sama mitä joku on huutanut katsomossa&#8221;, sitä ei pidä sekoittaa politiikkaan. Arhinmäki on myöhemmin itse <a href="https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/a/2011121414943841">todennut</a>, että osa jalkapallohuudoista on kannattajien sisäpiirin huumoria, joka voidaan helposti ymmärtää väärin.
Paria lehtijuttua suurempaa kohua Arhinmäen vihahuudoista ei noussut. Pääkirjoitustoimittajat eivät <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/b540730e-eef9-410f-8d04-fbf25ad147dd">vaatineet</a> Arhinmäen eroa vihapuheen ja ääriryhmäkytkösten takia. Toimittajat eivät kyselleet ulkomaisilta poliitikoilta, mitä mieltä nämä ovat siitä, että Suomen kulttuuriministeri iloitsee poliisien murhaamisesta. Arhinmäelle ei esitetty epäluottamuslausetta eduskunnassa.
Sammui pöytään talviolympialaisissa
Kun urheiluministeri Arhinmäki <a href="https://yle.fi/a/3-7105115">sammui</a> pöytään edustaessaan Suomen hallitusta Sotšin talviolympialaisissa 2014, media hyväksyi hänen pahoittelunsa.
Joku yksittäinen kansalainen perusti <a href="https://www.adressit.com/vaadimme_paavo_arhinmaen_eroa_ministerin_paikalta">adressin</a> vaatiakseen ministerin eroa, mutta se sai vain 28 allekirjoitusta.
Töhri seiniä apulaispormestarina
Nykyään Paavo Arhinmäki työskentelee Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina. Hänen omasta aloitteestaan Helsingissä on luvallisia graffitiseiniä, joihin apulaispormestari voisi piirrellä vaikka virka-ajalla.
Siitä huolimatta Arhinmäellä tuntuu olevan pakkomielle osoittaa, että hän uskaltaa tehdä laittomia asioita. Juhannusaaton iltana hän jäi kiinni töhrimästä seiniä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/arhinmaen-juhannustohryn-poistamisesta-3-500-euron-lasku-vaylavirasto-aikoo-peria-korvauksen-tohrijoilta/">laittomassa</a> ja vaarallisessa paikassa.
Mikään töhry ei kuitenkaan tunnu jäävän kiinni Arhinmäkeen itseensä. Hänellä on omien puoluetovereidensa vankka tuki, teki hän mitä tahansa. Niinpä Helsingillä on jatkossakin apulaispormestari, joka töhrii seiniä ja riemuitsee, kun ulkomaalainen rikollinen murhaa helsinkiläisiä poliiseja.

Kytkökset ääriryhmiin ja vihapuhe eivät haitanneet Arhinmäen ministerinä toimimista – medialla on selvä kaksoisstandardi suhtautumisessa vasemmistoon ja oikeistoon

Tiedetoimittaja, ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaistun Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjan toinen kirjoittaja Marko Hamilo arvioi, että sananvapauskeskustelu Suomessa on siirtynyt orwellilaiseen suuntaan: kaikki ovat olevinaan samaa mieltä ja kaikki kannattavat sananvapautta. Käsitettä kuitenkin tulkitaan eri tavoin poliittisen kentän eri laidoilla.

Se, mitä sananvapauteen kuuluu on monelle epäselvää.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen äskettäin sai uransa loppumetreillä komealta kalskahtavan tunnustuksen, kun Asianajajaliitto myönsi Toiviaiselle Oikeusteko-palkinnon.
&#8211; Palkinnon perusteluissa mainittiin sananvapauslainsäädännön tulkitseminen ennakkoluulottomalla tavalla. Tätähän se on ollutkin pitkään. Kukaan ei sano, että sananvapaus olisi huono asia, mutta sitä tulkitaan uudestaan eri tavoilla, tiedetoimittaja Marko Hamilo sanoo.
Hamilo on ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaistun Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjan toinen kirjoittaja.
Etenkin poliittisessa retoriikassa sananvapaudesta on tullut käsite, jota tulkitaan poliittisen kentän eri laidoissa eri tavoilla.
&#8211; Varsinkin vihervasemmistolaisten kuulee usein puhuvan sananvapaudesta, johon liittyy myös sananvastuu. Se on kuitenkin retorinen temppu, joka vesittää koko sananvapauden idean, Hamilo ihmettelee.
Huolelle vihapuheesta ei perusteita
Sananvapauden juridisessa ytimessä voidaan katsoa olevan perustuslaillinen ennakkosensuurin kielto, oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Hamilo ilmaisee olevansa huolestunut sananvapaustilanteesta tulevaisuudessa.
&#8211; Sananvapauden historia on pitkä ja poukkoileva, eikä ole takeita että edessä oleva kehitys olisi hyvä.
Uudessa kirjassa Hamilo esittää, että 2000-luvulla Suomen lainsäädäntöön on EU:n kautta omaksuttu neuvostoliittolainen käsitys sananvapaudesta, sillä nykyinen EU:n lähestymistapa niin sanottuun vihapuheeseen alkaa muistuttaa kylmän sodan aikaisen sosialistiblokin ihmisoikeuspolitiikkaa.
Vuonna 2016 komissio ilmoitti, että se oli sopinut Facebookin, Twitterin, Youtuben ja Microsoftin kanssa käytännöistä, joilla vihapuheen leviämistä ehkäistään internetissä Euroopassa. Sopimuksen mukaan yhtiöt sitoutuvat poistamaan niille ilmoitetut vihapuheviestit yleensä vuorokauden kuluessa.
&#8211; Yhtiöt siis ottivat tehtäväkseen sellaisen julkisen vallan käyttämisen, jonka perinteisesti on katsottu olevan julkisen vallan käyttöä. Käytäntö on lähellä ennakkosensuuria ja ulkoistaa sananvapauden rajoittamisen yksityisille yrityksille.
Hamilo katsoo, että vihapuhediskurssille eli puheelle vihapuheesta ei ole oikeutusta, mutta sosiaalinen tilaus sille saattaa hyvinkin olla.
&#8211; Kirjan nimessä mainitaan käsite vihapuhehysteria, joka viittaa siihen, että katsomme huolen vihapuheesta perusteettomaksi.
Valtakunnansyyttäjällä kaksoisstandardit
Sananvapaus ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa samoilla edellytyksillä kuin muitakin perusoikeuksia. Syytteet ja tuomiot sananvapausrikoksista näyttäisivät kuitenkin viime aikoina Suomessa olleen melko yksipuolisia, kohteena lähinnä vain poliittinen oppositio.
Palkitun valtakunnansyyttäjä Toiviaisen ura voidaan hyvin nähdä myös konservatiivista näkökulmaa puolustavien poliitikkojen mielipiteiden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/oikeusteko-palkittu-valtakunnansyyttaja-toiviainen-jahtaa-vain-inhokkejaan-totesi-demarikansanedustaja-al-taeen-syyllistyneen-vihapuheeseen-mutta-ei-nostanut-syytetta/">vainoajana</a>. Aiemmin Toiviainen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/meri-miten-on-mahdollista-esittaa-somekirjoituksia-joissa-yllytetaan-tappamaan-eika-asiassa-loydeta-rikosta/">jätti nostamatta syytteen</a> myös vasemmistopoliitikko Misha Dellingeria vastaan tämän Twitter-tililtä lähetetyistä vihaviesteistä.
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri huomauttaa, että valtakunnansyyttäjä Toiviainen totesi myös demarikansanedustaja Hussein al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä.
&#8211; Eihän tämä hyvältä näytä. Toiviainen perusteli, että al-Taeen omaehtoisen katumisen ja muun toiminnan vuoksi syyte jätettiin nostamatta. Asia ei mennyt ihan niin, sillä al-Taee jäi itse kiinni viestien kirjoittamisesta, eikä aluksi edes muka muistanut kirjoittaneensa viestejä. Sittemmin muisti palautui.
<iframe loading="lazy" title="Sananvapauden alennustila, mielipidevainot, poliittiset ajojahdit - Hamilo, Rostila, Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1TqiaT0yFU4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomi lipunut 2000-luvulla kohti neuvostoliittolaista käsitystä sananvapaudesta – vihapuhekeskustelulle ei ole oikeutusta, mutta sosiaalinen tilaus sille voi olla