Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Kaavoitus

Helsingin perussuomalaiset vaativat, että kaupungin kaavoituspolitiikassa otetaan ensisijaisesti huomioon nykyisten asukkaiden tarpeet, puolustetaan lähiluontoa ja säilytetään alueiden ainutlaatuinen luonne. Perussuomalaiset vastustavat Helsingin kaupungin tiivistämispolitiikkaa asukkaiden elämänlaadun ja alueiden omaleimaisuuden kustannuksella.

Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan Helsingin eri alueiden ainutlaatuista luonnetta ja vastustamaan kaavoituspolitiikkaa, joka perustuu ylisuuriin, keinotekoisiin kasvutavoitteisiin. Viime vuosina kaupunkisuunnittelussa on viitattu kintaalla asukkaiden toiveille ja alueiden historialliselle merkitykselle.
&#8211; Kaupungin kasvun tulee olla hallittua, ihmisläheistä ja ennen kaikkea kestävää, ottaen huomioon sekä asukkaiden hyvinvoinnin että lähiluonnon merkityksen, linjaa perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Nuutti Hyttinen.
Paikallisyhteisöjen näkemykset huomioon
Perussuomalaiset vaativat, että Vartioharjun ja muiden vastaavien alueiden kehityssuunnitelmissa noudatetaan avoimuuden, asukaslähtöisyyden ja monimuotoisuuden periaatteita. On ensisijaisen tärkeää, että kaupungin päätöksenteossa otetaan huomioon paikallisyhteisöjen näkemykset ja säilytetään Helsingin ainutlaatuiset, historialliset asuinalueet tuleville sukupolville.
&#8211; Meidän on muistutettava itseämme, että Helsingin kehityksen tulee ensisijaisesti palvella nykyisiä asukkaitaan, ei hypoteettisia tulevaisuuden asukkaita. Kaupunkimme on kotimme, ei pelkkä kasvunäkymien palvelija. Päätöksenteossa tulee painottaa olemassa olevien asuinalueiden säilyttämistä ja parantamista, ei pelkästään uudisrakentamisen maksimointia, muistuttaa Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Samuli Voutila.
&nbsp;

Perussuomalaiset vastustavat Helsingin kaupungin tiivistämispolitiikkaa – kaupungin kehittämisessä ei sovi unohtaa nykyisiä asukkaita eikä lähiluontoa

Kansanedustaja Petri Huru vaatii kuntia osallistumaan ampumaratojen siirtokustannuksiin tapauksissa, joissa rata joutuu siirtymään kunnan kaavoitustoiminnasta johtuen.

&#8211; On tullut ilmi tapauksia, joissa kunnat kaavoittavat asuinalueita niin lähelle ampumarataa, että niille syntyy meluhaittaa. Kun ampumarata sitten uusii ympäristölupansa ja esimerkiksi mahdollinen meluhaitta tulee ilmi, täytyy ampumaradan siirtyä täysin omakustanteisesti, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
Tärkeitä maanpuolustukselle ja harrastajille
&#8211; Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu ja kestämätön, jos kunta on itse omalla kaavoitustoiminnallaan aiheuttanut asumisalueen ja ampuma-alueen kohtaamisen ja ongelmien syntymisen, Huru toteaa.
Huru perustelee ampumaratojen olevan tärkeitä turvallisen ja kattavan harjoittelun kannalta paitsi Suomen Puolustusvoimille myös aktiivisille reserviläisille ja muille harrastajille. Huru jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen.
&nbsp;

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – “Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Sote-uudistus käynnistyy ja kuntien toiminnoista lähtee yli puolet pois. Kuntien vastuulle jäävät koulutukseen ja kaavoitukseen liittyvät asiat. Kunnat ovat tästä eteenpäin typistettyjä versioita entisestään. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, miten kunnille mahtaa käydä sote-uudistuksen jälkeisenä aikana.

Suomessa on ollut hiljaiseloa kuntaliitosten suhteen viimeisimpinä vuosina. Kansanedustaja Minna Reijonen arvelee, että kunnissa on ehkä haluttu katsoa, mitä sote toteutuessaan tuo tullessaan.
&#8211; Pidän päivänselvänä, että kuntaliitosten määrä Suomessa tulee viiden vuoden sisällä lisääntymään, sanoo Reijonen.
Reijonen uskoo tämän tapahtuvan jo ennen seuraavia kuntavaaleja. Hänen mielestään on oikeastaan surullista, kuinka Suomen perusyksiköt, kunnat, vähenevät entisestään.
&#8211; On iso näytön paikka, miten kunnille käy soten alun jälkeisessä ajassa.
Uudistuksen selviytyjät ja häviäjät
Sote-uudistuksen jälkeen tulevat selviytyjäkunnat ja häviäjän rooliin jäävät kunnat. Selviytyjiä ovat ne kunnat, joihin liitytään. Kuntaliitoksissa palvelut aina keskittyvät ainakin osittain, joten liittyvän kunnan rooli on todennäköisemmin olla se kunta, josta keskitetään palveluita pois.
&#8211; On myös mahdollista, että jotkut kunnat keksivät erottautua ja siten päästä voittajan rooliin. Eräs vahva keino olisi erottautuminen esimerkiksi rakentamisen suhteen. Olisiko jo aika helpottaa rakentamisen säädöksiä varsikin maaseudulla? Olisiko annettava enemmän valtaa kuntalaisille? Reijonen kysyy.
Nyt Suomessa on isoja eroja rakennussäädöksissä kuntien välillä. Toisissa kunnissa säädökset ovat tiukempia kuin toisissa. Joskus on liian tiukkojen rakennussäädösten takia jopa päädytty rakentamaan eri kuntaan kuin minne alun perin suunniteltiin. Rakentavan kuntalaisen poismuutto on kunnalle iso menetys.
Menestyvään kuntaan on oltava helppo rakentaa
Rakentamistakin halutaan keskittää jopa siksi, ettei kunta joutuisi järjestämään esimerkiksi vesihuoltoa tai koulukyydityksiä. Reijosen mielestä tämä asia voitaisiin miettiä toisin. Rakentamista voitaisiin helpottaa niille, jotka haluavat rakentaa kuntaan.
&#8211; Ja jos kuntaan muuttaa perheitä, joissa on koululaisia, niin senhän pitäisi olla hieno asia.
&#8211; Tulevaisuudessa sellainen kunta pärjää, jossa on jouheva kaavoitus. Voittajakuntien on osattava markkinoida itseään kuntina, joihin on helppo rakentaa. Kunnan ei pidä miettiä, miten joku asia estetään, vaan miten se mahdollistetaan, uskoo Reijonen.
&nbsp;

Nyt sote, sitten kuntaliitokset – mitä sen jälkeen?

Lestijärvellä kunnan vastaus tuulivoimaloiden korkeuden nostamiseen oli, että kyseessä on vain vähäinen muutos. Onko voimaloiden 30 metrin nosto vähäinen muutos, kuten kunta väittää?

&#8211; Tuulivoimahankkeissa vähäisyyttä pitäisi mielestäni arvioida vaikutusten kautta, eli miten muuttuu näkyvyys maisemassa ja miten melu suhteessa naapureihin, esimerkiksi. 30 metriä lisää korkeutta on 10-kerroksisen talon verran, joten en pitäisi muutosta vähäisenä maisemallisten vaikutusten kannalta. Lavat lienevät myös aiempaa suuremmat, mikä lisää maisemallista muutosta. Suurempi teho voi merkitä myös aiempaa voimakkaampaa melua, ellei tekniikka sitten ole kehittynyt hiljaisempaan suuntaan, sanoo maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta.
Kookkaammat lavat saattavat aiheuttaa entistä enemmän melua.
Kaavamuutos tarpeen
Kunnan tuulivoimaosayleiskaava määrää Jarvan mukaan tuulivoimaloiden määrän ja koon.
&#8211; Kaavasta poikkeamisen tarpeeseen tai sen myöntämisen mahdollisuuksiin en näillä tiedoilla voi ottaa kantaa, vaan harkinta on tehtävä kunnassa. Ellei edellytyksiä poikkeamiseen ole esimerkiksi aiempaa suurempien ympäristöllisten tai muiden sellaisten vaikutusten vuoksi, vastaan tulee yleiskaavan tai asemakaavan muutos.
Anne Jarva muistuttaa vielä kunnan hallintosäännöstä.
&#8211; Vaikka viranhaltija usein ratkaisee vähäiset poikkeamiset rakennusluvan yhteydessä, ”tavalliset” poikkeamiset kaavasta ratkaisee yleensä lautakunta tai kunnanhallitus.
&nbsp;

Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Kyyjärvellä on aloitettu kahden tuulivoimahankkeen rakentaminen. Niissä on yhteensä 15 tuulivoimalaa. Lisäksi kuntaan on suunniteltu vielä 71 voimalaa lisää.

&#8211; Kunta on ollut aika nihkeä kuulemaan kuntalaisia kaavoitusprosessissa, harmittelee perussuomalainen kunnanvaltuutettu Ilpo Sääksjärvi Kyyjärveltä.
Kunnassa on käyty polemiikkia voimaloiden sijainnista.
&#8211; Liian lähelle asutusta tulee, lähimmät olisivat 900 metrin päässä. Ihmisten hyvinvointi ja terveys eivät merkitse mitään. Eivätkä maisema- ja luontoarvot. Täällä on palkittuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kyliä ja maisemia ja hiljaiseksi alueeksi määritettyjä. Rahalla on niin suuri merkitys, että kaikki muu unohtuu.
Sääksjärvi ei ole voimaloita vastaan.
&#8211; Pitäisi suunnitella paremmin eikä vain rahan perään mennä. Kiinteistöverotuotto on laskettu 400 000 euroksi, se ei ole mahdottomasti. Tuulivoimalat eivät uusia perheitä tänne houkuttele, eivätkä lomalaisia. Luontoarvot kärsivät. 86 voimalaa on liikaa. Jos jonnekin peränurkkaan laitettaisiin, ei koko kylälle.
Sääksjärvi kaipaisi monipuolista tutkimustietoa eikä vain tuulivoimatoimijoiden teettämää tietoa.
Keskusta jyrää muut
Kyyjärvellä keskusta on suurin puolue ja tuulivoiman kannalla.
&#8211; Kyllähän ne jyrää meidän esitykset. Kriittisesti suhtautuville ei anneta helppoa mahdollisuutta tuoda omaa kantaansa esille. Kunnan lupaprosessissa voitaisiin estää tai rajoittaa tekemistä, mutta kun ihmisiä ei haluta kuunnella. Ei hanke saa olla asukkaille haitaksi, Sääksjärvi painottaa.
Häntä mietityttää voimaloiden tuleva purku käytön jälkeen.
&#8211; Kuka ne purkaa sitten? Myös betoniperusta on purettava, betoni on aika vaiettu asia. Kunnan pitäisi varovaisin askelin edetä eikä rahan kiilto silmissä mennä. Ei joka asiassa pidä olla edelläkävijä.
Kyyjärven kunnanhallituksessa oli esillä kolmen kilometrin turvaväli tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Asia ei edennyt edes valtuustoon. Sääksjärveä huolestuttaa myös ulkomaisten tahojen tulo kuvioihin.
&#8211; En rohkenisi antaa omia maitani ulkomaisten toimijoiden käyttöön noin vain, enkä kotimaisten, Ilpo Sääksjärvi sanoo.
&nbsp;

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi

Perussuomalainen Helsinki järjesti torstai-iltana Facebook Live -paneelikeskustelun Malmin lentokentällä. Funkkistyyliin rakennettu kenttä on yksi Helsingin matkailunähtävyyksistä, ja myös museovirasto on luetteloinut kentän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, puoltaen sen säilyttämistä.

Miksi Malmille on alun perin rakennettu lentokenttä eikä asuntorakennuksia?
&#8211; Helsingin kaupunginhallituksen valiokunta valitsi lentokenttäalueeksi asutuspoliittisista syistä maaperältään kehnoksi tiedetyn Tattarisuon alueen ja lähtökohtaisesti syynä oli se, että alueelle ei koskaan kannattaisi lähteä tekemään asuntorakentamista. Sen takia päädyttiin Malmin lentokentän nykyiseen sijaintipaikkaan, alusti varavaltuutettu Juhani Strandén.
Nykyään alue on myös kaupunkiluonnoltaan ainutlaatuinen niittyalueineen ja uhanalaisine perhos- ja lintulajeineen. Lisäksi alueella on myös Helsingin arvometsäkohteita, joissa on havaittu liito-oravia. Alue on myös valtakunnallisen rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RK2009).
Entä, jos Malmin lentokentälle nyt rakennetaan asuntoja?
&#8211; Meillä voi hyvin äkkiä olla täällä alue, jota joudutaan korjaamaan jatkuvasti, koska se vajoaa, ja siitäkin tulee vielä lisää päästöjä. Typerin idea ikinä ruveta rakentamaan hirvittävän suurta asuinaluetta alueelle, josta on jo aikaisemmin todettu, ettei se sovellu rakentamiseen kaikkien muiden vaikutusten ohella, vastaa varavaltuutettu Nuutti Hyttinen.
Juuri rakennuttamisen aiheuttamat valumavedet ovat suurin riski luonnon ja vesistöjen suhteen. ”Katsotaan sitten, miten tärkeä tämä uhanalainen liito-orava on kentän suojelun osalta, miten otetaan nämä luontoarvot ja uhanalaiset eliölajit huomioon. Vielä Longinojan osalta siellähän on tämä uhanalainen vuollejokisimpukka, joka on suojeltu Euroopan alueen luontodirektiivissä”, Strandén jatkaa.
Entä hiilidioksidipäästöt?
&#8211; Helsinki tähtää kaikissa strategioissaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tässä Malmin lentokenttäalueen rakentamisessa kuitenkin unohdetaan kuitenkin aivan kokonaan esirakentamisesta johtuvat päästöt. Rakentaminen vaatisi järjettömän määrän betonipaaluja. Tämä tarkoittaisi sitä, että esirakentamisen päästöt veisivät pohjan kaikilta Helsingin tavoitteilta. Lisäksi maaperän sulfidisavi aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että saven kuivuessa syntyy rikkihappoa, joka tuhoaa paalutukset, Hyttinen huomauttaa.
Kaikissa muissa rakennushankkeissa Helsingissä valvotaan erittäin tarkkaan, että luontoarvoja ei pilata, mutta Malmin kohdalla mikä tahansa tuntuu olevan sallittua. Vaikka vaakakupissa ovat luontoarvojen ja vaelluskalojen tuhoaminen tai valtavat hiilidioksidipäästöt, pääasia tuntuu vihervasemmistolle olevan pelkästään se, että lentokenttä saadaan tuhottua hinnalla millä hyvänsä. Perussuomalaiset puolustavat Malmin lentokentän säilyttämistä ja valtuustoryhmä on johdonmukaisesti äänestänyt valtuustossa säilyttämisen puolesta.

Perussuomalaiset: Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta puhuvat luontoarvot sekä järki

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää yritti saada vastausta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta, miksi hallitusohjelmaan on kirjattu tuulivoiman lisärakentaminen ilman perusteellista selvitystä sen terveysvaikutuksista.
 
Hallitusohjelmaan on kirjattu merkintä tuulivoiman kaavoituksen ja lisärakentamisen edistämisestä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee, miten tällaiseen kirjaukseen on lähdetty, jos tuulivoiman vaikutuksia ihmisten terveyteen ei tiedetä.
&#8211; Tuulivoima on asia, joka vaikuttaa mukavalta. Sanotaan, että se on puhdasta energiaa, mutta oletteko te varmoja siitä, että se ei autioita maaseutuamme tai aiheuta meille huoltovarmuusongelmaa sillä tavalla, että maatalous ja ihmiset kärsivät siitä?
&#8211; Minun mielestäni teidän pitäisi ehdottomasti ottaa siinä aikalisä ja teettää siitä oikea terveysselvitys sellaisella taholla, joka pystyy sen tekemään puolueettomasti, Mäenpää ehdotti.
Laaja terveyselvitys tehtävä ensin
Tuulivoimalla tiedetään olleen huomattavia vaikutuksia joidenkin ihmisten terveyteen.
&#8211; Tuulivoimalla on todettu ulkomailla olevan vaikutusta eläinten lisääntymiskykyyn. Sillä on todettu olevan vaikutusta jo Suomessakin joidenkin ihmisten terveyteen.
&#8211; Nyt te olette laajamittaisesti edistämässä sellaista teollisuudenalaa, joka vaatisi oikeasti laajamittaisen terveysselvityksen, että se voidaan turvallisesti ottaa käyttöön ja miettiä sille riittävät turvaetäisyydet, Mäenpää huomautti.
Ulkomaiset yhtiöt innolla rakentamassa
Mäenpää mukaan ongelma on siinä, että tuulivoima-alueita halutaan rakentaa aina sähköverkon läheisyyteen ja yleensä sähköverkkoja on vain siellä, missä on asutusta.
&#8211; Minä sydämestäni toivon, että te teette tämän niin, että asiaan saadaan oikea totuus. Minua hämmästyttää se, että meille rynnii tänne ulkomailta yhtiöitä, jotka tekevät tänne mielellään tuulivoimaa.
&#8211; Uskon, että nämä osaavat tehdä myös sellaiset omistusjärjestelyt, että he eivät tule maksamaan Suomeen juurikaan verotuloja tuotetusta energiasta. Jäljelle jää vain raiskattu luonto, ja sitten, kun tuulivoiman hinta tai laitteet ovat loppuun kaluttuja, valtion kontolle tulee jäämään myös näiden tuulivoimaloiden purkaminen ja näiden maiden ja metsien ennallistaminen, Mäenpää varoitti.
Suomessa ylisuuria voimaloita
Mäenpää mielestä ongelmia lisää myös tuulivoimaloiden koko.
&#8211; Se vilpitön kokemus, mitä minulla asiasta on, on se, että meillä Suomessa rakennetaan nyt poikkeuksellisen suuria tuulivoimaloita. Tällä hetkellä haetaan lupia nimenomaan suurille tuulivoimaloille.
&#8211; Esimerkiksi Halsualla on puistoja, joihin tulee noin 50-60 tuulivoimalaa. Joidenkin generaattorin teho on luvituksessa jopa 10 megawattia. Se vastaa noin kahta sähköveturia eli suurimmat tuulimyllyt ovat poikkeuksellisen suuria. Näitä ei ole minun käsittääkseni missään muualla rakennettu näin laajamittaisesti asutuksen keskelle, Mäenpää totesi.
Vaikutukset ulottuvat pitkälle
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista. Mittausten mukaan tuulivoiman terveysvaikutukset kantavat jopa kymmenien kilometrien päähän voimaloista.
&#8211; Nyt mietitään, onko turvallinen raja asutukseen viisi vai kymmenen kilometriä. Minä kysynkin teiltä ministeri Mikkonen, oletteko oikeasti valmis siihen, että tuulivoiman terveysvaikutukset ihmisille ja eläimille selvitetään puolueettomasti? Mäenpää kysyi.
Ministeri palaa vanhoihin selvityksiin
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi, että asia oli jossain määrin viime kaudellakin esillä ja että siitä tehtiin joitain selvityksiä.
&#8211; Täytyy palata niihin ja katsoa, ovatko ne riittäviä. Toki kaavoituksella ja maakuntakaavallahan pyritään ohjaamaan aina tuulivoimat sellaisille alueille, jossa niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muulle toiminnalle: esimerkiksi teollisuusalueille tai muihin semmoisiin, missä on vähän asutusta.
&#8211; Mutta siinä täytyy tietysti huolehtia, että ne ovat sellaisilla alueilla, missä ei aiheudu ongelmia, Mikkonen sanoi.

Mäenpää: Miksi hallitus edistää tuulivoiman lisärakentamista ilman puolueetonta selvitystä sen terveysvaikutuksista?

Espoo haluaa perustaa Helsingin seudun yhteistyön yhteiseen metropolikaavaan, jossa päätettäisiin esimerkiksi suuret rakennushankkeet. Sen sijaan pakkoliitokset tai vahva ylikunnallinen metropolihallinto eivät kelpaa Espoolle.
Vaihtoehdoksi Espoo selvittäisi liitosta Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Espoon kaupunginhallitus otti asiaan kantaa maanantaina. Asiasta kertoi ensin HS.