PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastopaneeli vaatii metsähakkuiden rajua vähentämisestä – Purra: “Täysin päätöntä, tuhoaisi Suomen talouden kivijalan”

Ministeri Lulu Ranne pistäisi Ylen täysremonttiin – Suomen Uutiset Show #11

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista

Juuso-Ville Gustafsson

Suomalaisuuden Liiton Kantar TNS:ltä tammikuussa tilaaman <a href="https://mcusercontent.com/86cefd3c709153774583c0e29/files/2d109933-e11f-ec37-33af-8b64ba92a8a2/332400131_ruotsin_kielen_vapaaehtoisuus_2.pdf">mielipidetutkimuksen</a> mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta.

Tutkimukseen osallistuvilta kysyttiin, pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista suomenkielisille koululaisille ja opiskelijoille. &#8220;Kyllä&#8221; vastasi 54 %, &#8220;ei&#8221; 37 % ja &#8220;en osaa sanoa&#8221; 9 %. Tutkimus tehtiin tammikuun lopussa (26.1.2023) ja siihen osallistui 1 054 vastaajaa.
– Tutkimustulos on linjassa liiton aikaisemmin teettämien mielipidetutkimusten kanssa. Jos otamme huomioon vain kantansa ilmoittaneet, niin liki 60 % heistä on ruotsin kielen pakollisuutta vastaan, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Vain yksi puolue ajaa valinnaisuutta 
– Suomalaisten enemmistö näyttää olevan täysin eri linjoilla ruotsin kielen pakollisuudesta kuin valtiovalta ja poliittiset päättäjät. Kaikkien puolueiden (RKP:tä lukuun ottamatta) kannattajien enemmistö oli tutkimuksen mukaan valinnaisuuden puolella. Kuitenkin puolueiden ohjelmista käy ilmi, että vain yksi puolue ajaa ruotsin valinnaisuutta, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
Suomalaisuuden Liitolla on parhaillaan käynnissä eduskuntavaaliehdokkaille suunnattu kysely suhtautumisesta ruotsin kielen vapaaehtoisuuteen. Liitto on laatinut <a href="http://suomalaisuudenliitto.fi/suomalaisuuden-liiton-tavoitteet-eduskunnalle-2023-2027/">omat tavoitteet</a> keväällä valittavaa eduskuntaa varten.
&nbsp;

Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään 200 000 euron lisärahoitusta ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja valvovalle etujärjestölle Svenska Finlands Folktingetille.

Tämän lisäksi esitetään pysyvää 200 000 euron vuosittaista lisärahoitusta kansalliskielistrategian päivittämistyöhön.
Tuoreet tilastot osoittavat, että saksan ja ranskan kielten kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on 2010-luvulla vähentynyt romahdusmaisesti. Venäjän ja espanjan kielten kirjoittaminen on myös edelleen maamme tarpeisiin nähden liian vähäistä.
Kaikki kieltenopetukseen liikenevät lisäresurssit tulisi suunnata Suomessa liian vähän opiskeltavien suurten kielten tukemiseen ja vapaampien kielivalintojen mahdollistamiseen.
– Ruotsin kielen tukemiseen näyttää aina löytyvän lisää rahaa. Tämä lisäraha tulisi kuitenkin mieluummin suunnata koko Suomea hyödyttävään kieltenopiskeluun, koska voidaan puhua jo saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielten opiskelun hätätilasta, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Kansalliskielistrategia ei tarvitse lisärahoitusta
Kansalliskielistrategia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa viranomaisia toteuttamaan kielellisiä perusoikeuksia ja kieliä koskevaa lainsäädäntöä, on nyt lähinnä väline ruotsin kielen aseman ajamiseen.
Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen suositukseen nojaten on alkuperäisten tavoitteiden rinnalle nostettu ruotsin kielen osaamisen, näkyvyyden ja läsnäolon ylläpito koulutuksessa, hallinnossa, työmarkkinoilla ja väestön keskuudessa yleisesti.
Esimerkkinä strategian muuttumisesta yksipuolisen kielipoliittisen vaikuttamisen välineeksi on vuonna 2017 toteutettu ensimmäinen molempi parempi -videokampanja, jossa oikeusministeriö oli näkyvästi mukana.1
– Kansalliskielistrategia näyttää olevan nimensä mukaisesti vain yhden kansalliskielen strategia eikä se muutu paremmaksi sillä, että siihen käytetään 800 000 € seuraavan neljän vuoden aikana, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
&#8211; Ongelmallisen kyseisestä strategiasta tekee sen kielikeskeinen lähtökohta: kieliasioita ei pohdita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta, vaan kielten näkökulmasta, pohtii puheenjohtaja Rostila.
Folktingetin valtionavustus kasvaa liki 35 %
Budjettiesityksen myötä Folktingetin saama valtionavustus kasvaa liki 35 % aikaisempien vuosien 573 000 eurosta 773 000 euroon. Suomen Mieli -lehden haastatteleman oikeusministerin erityisavustajan mukaan Folktingetin lisärahoituksesta oli sovittu hallitusneuvotteluissa.
&#8211; Folktingetin valtionavustusten korotus on aika merkittävä. Folktinget on tähän mennessä saanut reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun esimerkiksi Suomalaisuuden Liiton koko 2000-luvulla saadut valtionavustukset ovat yhteensä noin 450 000€, toteaa Gustafsson.
Suomen perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
&#8211; Perustuslain vaatima yhdenmukaisuus ei kuitenkaan toteudu, sillä julkinen valta ei ole määrittänyt kenenkään tehtäväksi suomenkielisten kielellisten oikeuksien puolustamista, pohtii Gustafsson.
Suomenkielisillä ei ole vastaavaa etujärjestöä
Gustafssonin mielestä näyttää siltä, että valtio tukee vain ruotsinkielisen väestön tarpeiden esilletuomista.
&#8211; Folktingetillä on lailla turvattu ja valtion uudjettirahoitukseen perustuva erityisasema. Maan suomenkielisellä väestöllä ei sen sijaan ole vastaavaa etujärjestöä, vaikka suomenkielisillä on samanlainen oikeus vastaavaan järjestäytymiseen.
&#8211; Valtion tulisi tästä syystä tukea myös sellaista organisoitumista, jonka kautta myös suomenkielisten tarpeita voitaisiin tuoda esille. Tällaiselle julkisen vallan rahoittamalle edunvalvontajärjestölle on tarvetta. Historian kuluessa suomenkielisten edunvalvojan rooli on ollut nimenomaan Suomalaisuuden Liitolla, mutta mitään virallista asemaa Liitto ei ole saanut, puheenjohtaja Rostila toteaa.

Suomalaisuuden Liitto: Lisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen

Juuso-Ville Gustafsson

Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan

Suomalaisuuden Liitto: Lisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen

Uusimmat

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastopaneeli vaatii metsähakkuiden rajua vähentämisestä – Purra: “Täysin päätöntä, tuhoaisi Suomen talouden kivijalan”

Ministeri Lulu Ranne pistäisi Ylen täysremonttiin – Suomen Uutiset Show #11

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista

Toimitus suosittelee

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Oppositiopuolueet SDP, keskusta, Liike Nyt, vihreät ja vasemmistoliitto käyttävät enemmistövaltaa Keski-Uudenmaan sotealueella – omaishoitajilta leikattiin juuri 400 000 euroa

Piilaakson teknologiajätin pomo: Jyrkän oikeiston nousua Saksassa selittää se, että vasemmisto on pitänyt poliittista kenttää panttivankinaan

Suora lähetys: Perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelman julkistus

Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista

PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025