Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

just on time

Neljä kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainassa on puutetta erityisesti sairaalatarvikkeista ja aseista sekä niiden varaosista. Sota ja valtava yhteiskunnallinen kriisi on osoittanut reaaliaikaisiin toimituksiin uskoneen JOT-yhteiskunnan haavoittuvuuden. Apua on tullut odottamattomalta taholta: 3D-tulostimen omaavilta ihmisiltä Ukrainasta ja muualta maailmasta.

Kansainvälinen <a href="https://www.washingtonpost.com/technology/2022/06/12/3d-printers-ukraine-war-supplies/">tulostusyhteisö</a> 3D-printtereineen on tullut ukrainalaisten avuksi suurimman hädän hetkellä. Monet muoviset tarvikkeet ovat itse asiassa yksinkertaisia valmistaa tulostamalla.
Valmiiden tiedostojen avulla printterit ovat taikoneet erityyppisistä muoveista ja jopa biomateriaalista siteitä, lastoja sekä osia vaikkapa AK-47 rynnäkkökivääreihin.
CAD-tiedostot tarvikkeiden valmistamiseksi löytyvät avoimista lähteistä ja valmistus hoituu itse kunkin vapaaehtoisen käytössä olevalla kolmiulotteisia esineitä valmistavalla kodin tai työpaikan tulostimella.
Kiristyssiteistä panssarivaunun varaosiin
Ukrainaan tarvitaan muun muassa 100 000 <a href="https://3dprintingforukraine.com/">kiristyssidettä</a>. Maahan on jo toimitettu tarpeet tuhansiin uudelleen käytettäviin kiristyssiteisiin. Siellä vapaaehtoisverkoston tulostamat muoviosat on liitetty remmeihin ja toimitettu rintamalle.
Kiristyssiteiden osien valmistaminen käy vielä pöytätulostimella. Tuotanto onnistuu, vaikka etulinjassa, jos kirjoittimeen vain on virtaa, netti käytössä ja raaka-aineita saatavilla.
Siksi tulostimia on viety Ukrainaan Puolan kautta siitä asti, kun Venäjä aloitti hyökkäyksenä helmikuun lopulla.
Ongelmiakin paikalliseen valmistukseen liittyy, sillä 3D-tulostimet on pitkälti valmistettu Kiinassa. Varaosien saanti toimitusketjujen katkeillessa on ollut haastavaa.
Toisaalta Ukrainan <a href="https://www.dn.se/varlden/3d-skrivare-bakom-hjalp-till-ukraina/">suunnitelmissa</a> on varaosien valmistaminen metallista tulostamalla erikoisajoneuvoihin ja panssarivaunuihin. Tarvittavat laitteet ja materiaalit kuuluvat sitten jo ammattiorganisaatiolle.

Ukrainalle tulostetaan apua 3D-printtereillä kautta maailman

Maailmantalous on täyttä vauhtia puskemassa kohti aivan uudenlaisia ongelmia. Globalisaation myötä luodut toimitusketjut ovat koronan kourissa murtuneet tai murtumassa. Autotehtaat pysähtyvät, maataloustuotanto takkuilee ja kaupassa myydään yhä useammin eioota.

Makrotalouden mahalasku 1990-luvun alussa, nettihypetyksen nolo loppu 2001 ja finanssikriisi 2008. Kaikille edellä mainituille kriiseille oli ominaista enemmänkin niiden alkuperäinen pääomaluonne kuin materialistinen perusta.
Toisin on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/joe-biden-yrittaa-estaa-joulun-ajan-kaaoksen-satamat-ja-kuljetusjatit-siirtyivat-tyoskentelemaan-kellon-ympari/c4bdd071-0334-4ff4-9190-b39f4cb797e4">tänään</a>. Globalisaation myötä rakennetut toimitus- ja tuotantoketjut ovat koronan myötä saaneet urakalla siipeensä. Koruton totuus paljastuu tavallisimmallekin tallaajalle viimeistään joulukaupan tyhjien hyllyjen myötä. Pula on tavarasta, siis materiasta, ei hengestä tai ideologiasta.
Tuotanto- ja toimitusketjut katkeilevat
Päärynät viljellään Etelä-Amerikassa, laivataan vieläkin halvemman työvoiman maahan, vaikka Vietnamiin paketoitavaksi. Vasta sitten ne ilmestyvät &#8211; jälleen uuden kuljetusrumban jälkeen &#8211; kaupan hyllylle jossain päin maailmaa. Kaikki perustuu tehokkuuden käsitteisiin &#8220;just in time&#8221; tai ”just on time” (JOT). Jos joku osa tässä palapelissä ei toimi, koko himmeli on säpäleinä saman tien.
&#8211; Ongelma on siinä, että samalla sekunnilla, kun ketju alkaa pätkiä jossain yksittäisessä kohdassa, koko ketju on ongelmissa. Johtuen siitä, että marginaaleja, välyksiä ei enää ole olemassa. Jos on laiva, puuttuu kontteja. Jos onkin kontteja, ahtaajat loistavat poissaolollaan. Jos onkin ahtaajia, pula syntyy puuttuvista rekkakuskeista. Ja jos onkin rekkakuskeja, puuttuvatkin sitten rekka-autot. Lopputulos on aina sama, systeemi halvaantuu, <a href="https://www.gp.se/ledare/vi-m%C3%A5ste-f%C3%B6rbereda-oss-p%C3%A5-ekonomiska-kriser-av-ett-helt-nytt-slag-1.57612331">kirjoittaa</a> Malcom Kyeyune kolumnissaan GT-lehdessä.
Myös maatalous ja teollisuustuotanto vaarassa
Covid-19-pandemian myötä tuotantoa vedettiin alas enemmän tai vähemmän kaoottisesti talouden sopeuttamiseksi laskevaan kysyntään. Siinä rytäkässä globaalit toimitusketjut vaurioituivat vakavasti. Ja niiden korjaaminen kysyy aikaa.
Nyt ollaankin sitten tilanteessa, jossa USA:n presidentti Joe Biden ja Britannian pääministeri Boris Johnson saavat <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008303167.html">selittää</a> kansalaisille ja yrityksille, miksei sähköpyörää tai tiskikonetta löydy kaupasta, miksi maatalouskoneiden varaosia ei saa ja missä ovat autoteollisuuden elintärkeät komponentit.
Näkyy kaupoissa alkaa maailmanlaajuisesti olla kuin aikanaan itäblokissa: tyhjät hyllyt odottavat tavaraa, ostaja saa tyytyä paikkaan jonotuslistalla ja tuotteiden hinnat nousevat pulan myötä. Seurauksena on ensin inflaatio ja sitten stagflaatio.
Ratkaisu on paikallinen tuotanto
Kukaan ei oikeastaan tiedä, milloin nykyinen kaupan ja tuotannon epätasapaino päättyy ja mihin hintojen noususta alkanut inflaatio johtaa. Ehkäpä olisi muutoksen aika, globaalista pitää tehdä lokaalista.
Ei ole minkään valtakunnan järkeä tuhlata ehtyviä luonnonvaroja ja saastuttaa maapalloa kyöräämällä tavaraa edestakaisin pitkin maapallon meriä ja taivaita. Maailmantalouden on muututtava aidosti paikallisemmaksi, jotta jo nyt silmille tulevat ongelmat voidaan ratkaista.
Toimitusvarmuus ja <a href="https://samtiden.nu/2021/10/globaliseringen-ger-nu-sovjetiska-problem-tomma-butikshyllor/">varautuminen</a> yhä useammin toistuviin kriiseihin edellyttää tuotannon ja toimitusketjun omaa hallintaa. Eikä ole minkään demokraattisen valtion asukkaan etu siirtää tuotantoa halvan työvoiman diktatuurimaihin, joiden toimintamallit ovat joka saralla kyseenalaisia.
Ratkaisu ei ole työvoiman hinnan polkeminen vaan tuotannon pyörittäminen lähellä sellaisilla palkoilla, joilla ihmiset aidosti tulevat toimeen. Sitä myöten saattavat ratketa muutkin perinteisiä hyvinvointivaltioita riivaavat ongelmat.
&nbsp;

Globalisaatio johtaa tyhjien hyllyjen syndroomaan – meno maailmalla on pian kuin entisessä itäblokissa