PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

julkisyhteisöt

Purra esitteli Yle-rahoituslakia: Yle-vero pienenee ja yhä harvempi pienituloinen maksaa sitä

Julkisella sektorilla käytetään rahaa, joka on peräisin veronmaksajilta. Se ei siis ole viranhaltijain omaisuutta. Tästä huolimatta julkisyhteisöt pistävät Ruotsissa haaskuuseen 90 miljardia kruunua vuodessa. Näin väittää tekoälysovelluksen kehittänyt ohjelmoija, joka on käynyt läpi kuntien ostodataa.

“Jokainen tuhlattu verokruunu on varastettu kansalta”, totesi muinainen sosialidemokraatti Gustav Möller. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja ihmiskunta siinä mukana. Yhteiset rahat näyttäisivät valitettavan usein olevan ei kenenkään-rahaa.
Tekoälyn avulla isännöttättömän rahan <a href="https://www.affarsvarlden.se/artikel/jens-nylander-om-sitt-ai-system-inom-tva-ar-har-finansmarknaden-forandrats-helt">ongelmaan</a> on kuitenkin mahdollista päästä käsiksi. Expressen <a href="https://www.expressen.se/ledare/patrik-kronqvist/han-avslojar-det-ofantliga-sloseriet-i-kommunerna/?site=desktop">kertoo</a> sarjayrittäjä Jens Nylanderista, joka on itse kehittämällään <a href="https://www.jensnylander.com/">työkalulla</a> tarkastanut ruotsalaiskuntien avointa ostodataa.
Nylander ai-ohjemisto on tähän mennessä käynyt läpi 33 miljoonaa laskua 229 kunnasta ja lisää tulee luupin alle koko ajan.
Miljardisäästöt mahdollisia
Haaviin on jäänyt muun muassa Lellerydin kunnan netin markkinapaikalta 2,1 miljoonan käteiskaupalla ostamat 8 käytettyä aggregaattia. Hudiksvallin kunta on puolestaan ostanut miljoonilla kruunuilla älyavaimia, joita ei koskaan toimitettu.
Huijariyritys mainonnan alalta on onnistunut laskuttamaan kunnilta neljännesmiljardi kruunua. Kunnille kotisivukoneen toimittaneelle yritykselle on puolestaan maksettu miljardi kruunua, kolme kertaa markkinahintaa enemmän. Ja niin edelleen.
&#8211; Arvioni mareriaalin läpikäynnin jälkeen on, että 10 prosentin <a href="https://www.tn.se/entreprenorskap/35265/sa-avslojar-han-rekordsloseriet-kan-spara-minst-90-miljarder/">säästöt</a> ovat mahdollisia ilman vaikutuksia kuntien toimintaan, Nylander sanoo Expressenissä.
Ruotsissa julkinen sektori eli valtio, kunnat ja alueet tekevät ostoja vuosittain 900 miljardilla kruunulla.

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui taloustilanteesta ja hallituksen työmarkkinauudistuksista Suomen Yrittäjien tilaisuudessa.

Taloudellinen suhdanne on edelleen erittäin vaikea eikä anna lainkaan vetoapua. Julkisyhteisöjen, erityisesti velkaa kerryttävien sektoreiden syvä alijäämä, pitää velkasuhteen kasvussa lähitulevaisuudessa.
&#8211; Tilanne ei alijäämän suhteen tule merkittävästi parantumaan loppuvaalikaudella ilman lisätoimenpiteitä hallituksen toimesta, kertoi valtionvarainministeri Riikka Purra Suomen Yrittäjien tilaisuudessa.
”Talouden pommeja tuntuu tippuvan”
Julkisyhteisöjen alijäämän paisumista selittävät etenkin valtionlainojen korkomenojen voimakas kasvu ja hyvinvointialueiden rahoitus, joka nielee valtiolta merkittäviä summia.
&#8211; Tämän vuoden varsinaiseen budjettiin verrattuna ensi vuodelle 4 miljardia lisää, ja senkin jälkeen miljardi joka vuosi. Verotuksen myötä tarkentunut sotesiirtolaskelma aiheutti myös kunnissa kasvavia vaatimuksia.
&#8211; Talouden pommeja tuntuu tippuvan viime hallituksen päättämän soten myötä kerta toisensa jälkeen, ikään kuin hoidon ja hoivan ongelmissa ei olisi riittämiin, Purra sanoi.
Soteuudistuksesta raskas perintö
Ensi vuonna valtionlainojen korkomenot nousevat jo 3,2 miljardiin euroon, kun vastaava summa vuonna 2022 oli alle miljardi euroa.
&#8211; Maksamme nyt siis kovaa hintaa vuosikausien velkaantumisesta ja siitä, että edellinen hallitus velkarallillaan piti koossa hajanaisen hallituskokoonpanon.
&#8211; Erityisesti Marinin-Saarikon hallituksen soteuudistus on nykyiselle hallitukselle raskas perintö, sillä toteutetussa mallissa ei soten kustannusten kasvuvauhtiin odoteta merkittävää hidastumista. Poliittisesti on tietyllä tasolla ymmärrettävää, että yli kymmenen vuotta jatkuneelle soteväännölle haluttiin piste, mutta uudistus, joka ei käytännössä korjaa lainkaan soten keskeisiä ongelmia, kuten hoitoketjujen pirstaloitumista, ja tekee tyhjäksi toimivat ratkaisut esimerkiksi kuntayhtymätasolla, olisi pitänyt jättää tekemättä, Purra totesi.
Lisäsäästötoimenpiteitä tarvitaan
Hallitus on sitoutunut tällä vaalikaudella tasapainottamaan julkista taloutta yhteensä 6 miljardilla eurolla, josta 4 miljardia on suoria menoleikkauksia. Työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksilla hallitus pyrkii vahvistamaan julkistaloutta kahdella miljardilla eurolla.
Talouden heikentyneiden näkymien vuoksi 6 miljardia sopeutusta ei kuitenkaan näytä arvioiden mukaan riittävän siihen, että julkistalouden alijäämä on vuonna 2027 korkeintaan yhden prosentin bruttokansantuotteesta.
&#8211; Tämän vuoksi olen asettanut asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsäästötoimenpiteitä kevään kehysriihtä ajatellen. Kyseisessä selvitystyössä kaikki julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet ovat pöydällä, mukaan lukien verotukselliset ratkaisut. Mahdollisten veronkorotusten suhteen tullaan huomioimaan se, ettei kokonaisveroaste kiristy ja että veropolitiikalla ei negatiivisesti vaikuteta taloudelliseen toimeliaisuuteen, Purra kertoi.
Uutta talouskasvua sopeuttamisen rinnalle
Keskeistä pysyvässä julkistalouden tasapainottamisessa ja velka-asteen vakauttamisessa on se, että hallituksen valitsemalla kurinalaisella fiskaalipoliittisella linjalla jatketaan kaksi vaalikautta.
&#8211; Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden kunnianhimoisen reformijakson jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan. Tässäkin asiassa Suomen täytyy kyetä ottamaan oppia Skandinaviasta, jossa vasemmistosta oikeistoon ymmärretään se, että kestävällä pohjalla oleva julkinen talous on edellytys kaikelle julkiselle toiminnalle.
&#8211; Suomessa tarvitaan aidosti uutta talouskasvua sopeuttamisen rinnalle, Purra painotti.
Rakenteelliset ongelmat ratkaistava
Pelkät menopuolen korjaukset eivät riitä, jos valtion tulokertymää ei saada suuremmaksi. Lähivuosille ennustettu prosentin talouskasvu ei riitä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskunnan palveluita nykyisen tasoisina.
&#8211; Finanssikriisin jälkeinen Suomessa koettu aneeminen talouskasvu osoittaa sen, että kansantaloutemme kärsii vakavista rakenteellisista ongelmista.
&#8211; Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa rakenteellisia uudistuksia tehtiin etupainotteisesti jo 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa. Suomessa näin ei tehty, minkä vuoksi hallitus joutuu neljän vuoden aikana tekemään sellaisen määrän uudistuksia, joihin normaalisti menisi useampi vaalikausi, Purra huomautti.
Työvoimapotentiaali paremmin käyttöön
Hallituksella on viime kevään vaaleissa saatu selkeä valtakirja toteuttaa uudistuksia.
&#8211; Hallitus sanoo kyllä kolmikantaiselle valmistelulle tietyissä rakenteellisissa uudistushankkeissa, mutta kolmikannalta on odotettava selkeää tulosvastuuta. Hallituksella on viime kädessä poliittinen vastuu ja legitimiteetti käyttää valtaansa myös sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä.
&#8211; Tietyillä aloilla Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan on esitetty vaihtoehdoksi pääasiassa maahanmuuttoa. Hallitus ei vastusta korkean osaamistason työntekijöiden muuttoa ulkomailta Suomeen, mutta vielä keskeisempää on mobilisoida koko Suomessa oleva työvoimapotentiaali paremmin yritysten käyttöön, Purra totesi.
Tavoitteena suhteellinen täystyöllisyys
Suomessa oli taloussuhdanteen taantumisesta huolimatta lokakuussa yli 100 000 työpaikkaa avoinna, mutta työttömät työnhakijat ja työpaikat eivät kohtaa optimaalisella tavalla, mikä näkyy työttömien työnhakijoiden määrän pysymisenä sitkeästi varsin korkealla tasolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on arvioinut, että työttömistä olevista jopa 50 000–100 000 on kannustinloukussa.
&#8211; Itse pidän kaikista keskeisimpänä työllisyyspolitiikan tavoitteena sitä, että Suomessa päästäisiin aidosti sellaiseen suhteelliseen täystyöllisyyteen, joka vallitsee muun muassa Tanskassa ja Alankomaissa, joissa työttömyysaste on alle 4 prosenttia.
&#8211; Suomessa on aidosti työvoiman vajaakäyttöä. Huolimatta siitä, että työllisyysasteemme on kohonnut tuntuvasti viime vuosina, on maassa yhä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä, Purra sanoi.
Työpaikkoja tarvitaan yksityissektorille
Alityöllistymisen ongelmana on se, että palkka ei usein ole riittävä elämisen kustannusten kattamiseen, jolloin henkilö joutuu turvautumaan tulonsiirtoihin palkan ohella.
&#8211; Eräät talousasiantuntijat ovat sanoneet, että nykyään ei voida olettaa enää sitä, että palkalla tulee toimeen esimerkiksi ilman asumistukea. Julkisen talouden kroonisen alijäämätilanteen takia ei kuitenkaan voida pitää toivottavana, että Suomessa yhä kasvava joukko työllisiä pysyvästi on tulonsiirtojen varassa, Purra sanoi.
Hallituksen työmarkkinauudistukset pyrkivätkin parantamaan yritysten mahdollisuuksia palkata työvoimaa enemmän kokopäivätöihin yksityissektorilla.
&#8211; Työvoiman vajaakäytöstä kertovien lukujen valossa vaihtoehto ei voi mitenkään olla se, että rakenteet jäädytetään yhteiskunnassa, mikä oli edellisen hallituksen politiikkana. Hallitus on vahvan työmarkkinadialogin puolella ja pyrkii siihen, että rakenteellisten uudistusten läpiviemiseen saataisiin taakse mahdollisimman laaja tuki.

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Suomessa rehottava rakenteellinen korruptio ilmenee sinänsä laillisissa rakenteissa ja hyödyntää niissä olevia mahdollisuuksia. Korruptio ruokkii talouskriisejä ja heikentää julkista taloutta. Se vääristää instituutioiden perustehtävää, heikentää hyvää hallintoa ja on uhka demokratialle. 


Tietoa pimitetään, kavereita palkataan ja totuus kielletään. Korruptiolle riskialttiita alueita ovat erityisesti julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu, poliittinen rahoitus ja päätöksenteko, ulkomaankauppa, kehitysyhteistyö ja urheilu.
&#8211; Rakenteellinen korruptio kostautuu erityisesti taloudellisesti huonoina aikoina kuten nyt. Vaadimme vallan ja aseman väärinkäytölle nollatoleranssia, toteaa Kanta-Hämeen Perusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Lulu Ranne.
Marinin hallitus lisännyt kaverinimityksiä
Median paljastukset Valtiontalouden tarkastusviraston skandaalista sekä Marinin hallituksen poliittiset virkanimitykset osoittavat, että rakenteellinen korruptio Suomessa voi paksusti.
&#8211; Hyllytetty pääjohtaja Tytti Yli-Viikari (kuvassa), joka on ollut myös vihreiden kuntavaaliehdokas, on johtanut viraston kriisiin. Virasto on hänen käskystään laistanut lakisääteisistä tarkastustehtävistään ja toiminut tarkastettavien konsulttina. Onneksi poliisikin tutkii tapausta, Kanta-Hämeen Perusnaiset toteaa tiedotteessaan.
Sanna Marinin hallituksen aikana myös poliittiset kaverinimitykset ovat korostuneet. Viimeisin kaverinimitys nähtiin, kun ministeri Mika Lintilä (kesk.) esitti Kimmo Tiilikaisen Geologian tutkimuskeskuksen johtoon. Myös hallituksen sisäministeri ja työministeri ovat poimineet omaa puoluetta lähellä olevat ehdokkaat kansliapäällikköjen virkoihin, vaikka he eivät ole olleet hakijoista pätevimpiä.
&#8211; Maan korkeimmissa viroissa poliittiset kytkyt määräävät virantäyttöä vahvasti. Meillä on edelleen myös kaupunkeja, joissa väri ratkaisee, kun johtopaikoista päätetään.
Valvontamekanismit ja korruptio kuriin
Perusnaiset vaativatkin Suomen valvontamekanismeja kuntoon ja korruptiota kuriin.
&#8211; Veronmaksajilla on oikeus seurata nykyistä avoimemmin päätöksentekoa ja julkisen rahan käyttöä. Virkaan hakijoiden ansiovertailu on aina tehtävä avoimien nimitysperusteiden pohjalta.
&#8211; Kunnissa vallitsee villaisella painamisen kulttuuri. Sen sijaan mm. yhtiöittämisen mahdollistamaan päätöksenteon piilottamiseen ja kaikenlaiseen korruptioon tulee puuttua kovalla kädellä, Ranne huomauttaa.
Lisäksi lainsäädäntöä tulee muuttaa Kanta-Hämeen Perusnaisten mielestä esimerkiksi niin, että yhtiöiden, joiden määräysvallasta tai osakekannasta yli puolet on julkisyhteisöllä, tulisi noudattaa julkisuuslakia kuten julkisyhteisön.
&#8211; Julkisuusperiaatetta olisi helppo toteuttaa kuntakonserneissa jo nyt esimerkiksi yhtiöjärjestysmääräyksin.
&#8211; Näilläkin keinoilla lisättäisiin painetta hoitaa hommat pilkulleen, ja julkiset organisaatiot pysyisivät korruption ja taloudenpidon osalta paremmin kaidalla tiellä.

Hyvä veli -verkostot ja poliittiset palkkiovirat heikentävät taloutta ja demokratiaa

julkisyhteisöt

Purra esitteli Yle-rahoituslakia: Yle-vero pienenee ja yhä harvempi pienituloinen maksaa sitä

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Hyvä veli -verkostot ja poliittiset palkkiovirat heikentävät taloutta ja demokratiaa

Uusimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Viikon suosituimmat

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024