Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Julkisten menojen kasvu

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pelkää sote-uudistuksen valuvikojen johtavan matalan kynnyksen lähipalvelujen alasajoon, ellei ongelmia korjata pikaisesti. Kevään eduskuntavaaleissa pelastettavina ovat myös suomalaisten lähipalvelut ja terveys.

”Edellisten vaalien alla annettujen lupausten katteettomuus alkaa paljastua”, otsikoi Helsingin Sanomat 30.12.2022 ja jatkaa sote-uudistuksesta: ”Suomalaiset uskovat, että palveluja karsitaan, vaikka poliitikot eivät juuri ole aiheesta puhuneet”.
Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pitää lehden otsikointia tahallisen huonomuistisena. Ranne muistuttaa perussuomalaisten pitäneen sote-uudistuksen ongelmia esillä kaikissa valmistelun ja aluevaalikampanjan vaiheissa myös lehdistössä, Helsingin Sanomat mukaan lukien.
&#8211; Puolue julkisti aluevaaliohjelmansa 8.12.2021. Helsingin Sanomat kirjoitti perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran ennakoivan, että hallituksen läpiviemä sote-malli aiheuttaa palveluiden keskittämistä: ”Mikäli sote-sektorin palveluita ei haluta resursseja lisäämällä parantaa, niin valitettavasti tämä [keskittäminen] tulee entisestään kiihtymään”. Juttu jatkui: ”Puolue katsoo, ettei malli paranna palveluiden laatua tai saatavuutta eikä helpota julkisten sote-menojen nousupainetta.”
Terveyskeskukset säilytettävä kunnissa
Ranne painottaa perussuomalaisten lähteneen aluevaaleihin vaatimalla terveyskeskusten ja -palveluiden säilyttämistä kunnissa.
Ranne varoitti jo 24.9.2021 (Forssan Lehti) ja 19.1.2022 (Hämeen Sanomat), että aluevaltuustot ovat virkakoneistojensa armoilla. Palveluita ei ole kyetty uudistamaan saati kustannuksia suitsimaan. Tämä kyvyttömyys on sitten perinteisesti palkittu veronkorotuksilla ja velkaantumisella. Näiden vaihtoehtojen poistuessa aluevaltuustoille tullaan tarjoamaan lähipalveluiden ja palveluverkon leikkaamista ainoana keinona tasapainottaa talous.
&#8211; Erikoissairaanhoito on lukinnut rakenteensa ja kustannuskehityksensä vuosikymmeniksi rakentamalla miljardien edestä uusia sairaalatiloja. Perusterveydenhuolto uhkaa keskittyä erikoissairaanhoidon kylkeen, kauemmaksi asukkaista. Erikoissairaanhoidon kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueiden omistukseen, kun taas perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiloja vuokrataan mahdollisesti vain kolme vuotta. On selvää mistä luovutaan.
Virkahimmeli ei ole ohjattavissa
Ranteen mukaan perussuomalaiset ovat systemaattisesti vaatineet soten uudistamista tekeminen, ei hallinto, edellä. Tekemisen muuttaminen vaatisi aivan toisenlaista johtamista kuin mihin poliittiset aluehallitukset ja lääkärivetoiset virkakoneistot kykenevät.
&#8211; Julkista talouttamme ei saada ikinä tasapainoon, ellei sote-sektorin vaikuttavuutta suomalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn saada selkeään, mitattavaan nousuun ja menojen kasvua kuriin. Matalan kynnyksen lähipalveluiden alasajo veisi meiltä viimeisenkin toivon paremmasta.
&#8211; Virkahimmeli ei yksinkertaisesti ole ohjattavissa. Aluevaltuustojen tärkein tehtävä onkin torjua lähipalveluiden alasajo siihen asti, että maahan saadaan sellainen tolkullinen hallitus, joka korjaa sote-uudistuksen valuviat ja estää epätasa-arvoisen kehityksen.
2.4.2023 eduskuntavaaleissa pelastettavina ovat myös suomalaisten lähipalvelut ja terveys.
&nbsp;

Matalan kynnyksen lähipalveluiden alasajo veisi viimeisenkin toivon paremmasta – Ranne: Pelastetaan suomalaisten lähipalvelut ja terveys

Suomen Pankissa pitkän uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä puntaroi valtion menokehyssäännön tarpeellisuutta eilen Kauppalehdessä <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/menokehyksia-tarvitaan-jotta-talouspolitiikka-on-uskottavaa/04c0246a-dd41-4c43-b801-005b2caad8ee">haastatellun</a> talousprofessori Mikko Puhakan teesien pohjalta. 

Valtiontalouden menokehyssääntö vähentää epävarmuutta, sitoo hallituksen käsiä, pienentää holtittoman finanssipolitiikan todennäköisyyttä ja pitää julkisen talouden kurissa. Jos hallitus poikkeaa kehyksestä, sen uskottavuus horjuu ja luottamus murenee. Näin toteaa taloustieteen professori Mikko Puhakka Oulun yliopistosta Kauppalehden debatti palstalla 10.1.20212.
Valtiontalouden menokehyksistä oli viime syksynä vilkasta keskustelua. Tämä johtui osin koronan aiheuttamasta julkisten menojen kasvusta, jolloin hallituskauden alussa päätetty menokehys ylitettiin. Syksyllä selvisi, että menokehys tullaan ylittämään myös tänä ja ensi vuonna. Koko hallituskaudella valtion velka kasvaa kymmeniä miljardeja.
Loppusyksystä keskustelu menokehyksistä kiihtyi entisestään, kun pääministeri Sanna Marin esitti, että menokehyksen sääntöä tulisi joustavoittaa. Tämä voitaisiin tehdä niin, että ns. vihreät investoinnit jätettäisiin menokehyksestä pois. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat ehdotusta heti. Perussuomalaiset ja kokoomus vastustivat ehdotusta. Sen arvioitiin johtavan holtittomaan finanssipolitiikkaan ja valtion velkaantumisen kasvuun.
Menokehyksiä alettiin laatia Suomessa jo vuonna 2003. Perusteluna oli se, että julkisten menojen taso voidaan ennustaa tarkemmin kuin julkiset tulot eli pääasiassa verotulot. Verojen kertyminen riippuu olennaisesti talouden kehityksestä. Menojen kehitys riippuu pääosin päätöksistä. Kehyspäätökset sitovat hallituksen toimintaa. Valtion menoista noin 80 prosenttia kuuluu kehykseen. Kehyksen ulkopuolisia menoja ovat jotkin suhdanneluontoiset menot ja valtion velan korkomenot.
Menokehyssääntö on ollut selkeä tapa tuoda finanssipolitiikkaan kurinalaisuutta ja uskottavuutta. Professori Puhakka pitää tiukkaa menokehystä erittäin tarpeellisena. Menokehys on ollut erinomainen keksintö, jota Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehunut. Puhakan mukaan säännön rikkominen musertaa menokehyksen uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Menokehyksen sääntöä tulisi kuitenkin kehittää, koska siinä on vuotokohtia. Suomessa on hämmästyttävän suuri määrä erilaisia verotukia. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n mukaan Suomessa on lähes 100 erilaista verotukea. Verotuet ovat alennettuja verokantoja tai monenlaisia verovähennyksiä. Ne aiheuttavat merkittävän verotulojen vähennyksen, jonka on arvioitu olevan jopa noin 20 miljardia euroa vuodessa.
Verotuet vähentävät verotuloja, joten niillä on valtiontalouden alijäämää lisäävä vaikutus kuten julkisten menojen kasvulla. Mikko Puhakka arvioi, että suurimmasta osasta verotukia tulisikin päästä eroon.
Pääministeri Marinin ehdotus valtion menokehyksen säännön joustavoittamisesta on huonosti harkittu ja suorastaan vaarallinen. On täysin odotettua, että vihreät ja vasemmistoliitto sitä kannattavat voimakkaasti. Suomen julkinen talous on ollut jo yli 10 vuotta alijäämäinen ja velka-aste kasvussa. Ruotsilla ja Tanskalla on ollut budjetin ylijäämä samaan aikaan ja velka-aste paljon alempi kuin Suomella. Hallituksen pitäisikin hakea mallia näistä maista eikä suunnitella julkisten menojen lisäyksen helpottamista.

Marinin hallitus tuhlaisi mielellään, mutta menokehyksiä ei ole tehty turhan tähden – talousoppineet varoittavat holtittomuudesta