Perussuomalainen 1/2024

Ari Koponen haluaa Suomeen burkakiellon: “Naisia alistavalle kulttuurille ei Suomessa ole sijaa”

Perussuomalaisilta jyrkkä tuomio Irakin aikeille tuhota naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet

E2-ajatuspajan tutkimus sen osoittaa: Suomalaiset eivät ole huolissaan työvoimapulasta

Liian monella oppilaalla ruotsalainen nimi – vieraskielisten vanhemmat valittivat viranomaisille etnisestä diskriminoinnista koulussa

Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista

Ruotsin pääministeri varoittaa kansalaisiaan Al Jazeeran valeuutisista

Trump oli parempi ehdokas ja voitti – kohta koittaa vaalilupausten lunastamisen aika

Hevospelaaminen järjestetään jatkossa lisenssimalliin mukaan – Koponen: ”Hevosalaa on kuultu ja se näkyy”

Miko Bergbom tyrmää Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen: Suomi ei voi jälleen toimia muiden maiden menoja rahoittavana maksuautomaattina

The Telegraph: Hyökkäykset juutalaisia jalkapallofaneja vastaan Amsterdamissa suunniteltiin etukäteen ja niitä koordinoitiin WhatsAppin ja Telegramin avulla

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Tynkkynen: Portugalin nuorille aikuisille EU-tukipaketeilla veroparatiisimainen etu, jopa 10 vuoden asteittainen verovapaus – “On tämä härski kuvio”

Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa  – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”

HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa

Ruotsin hallitus haluaa maassa laittomasti piileskelevät sadat tuhannet ulos maasta – vihervasemmisto ja liittoaktivistit vastustavat

Julkisten menojen kasvu

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pelkää sote-uudistuksen valuvikojen johtavan matalan kynnyksen lähipalvelujen alasajoon, ellei ongelmia korjata pikaisesti. Kevään eduskuntavaaleissa pelastettavina ovat myös suomalaisten lähipalvelut ja terveys.

”Edellisten vaalien alla annettujen lupausten katteettomuus alkaa paljastua”, otsikoi Helsingin Sanomat 30.12.2022 ja jatkaa sote-uudistuksesta: ”Suomalaiset uskovat, että palveluja karsitaan, vaikka poliitikot eivät juuri ole aiheesta puhuneet”.
Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pitää lehden otsikointia tahallisen huonomuistisena. Ranne muistuttaa perussuomalaisten pitäneen sote-uudistuksen ongelmia esillä kaikissa valmistelun ja aluevaalikampanjan vaiheissa myös lehdistössä, Helsingin Sanomat mukaan lukien.
&#8211; Puolue julkisti aluevaaliohjelmansa 8.12.2021. Helsingin Sanomat kirjoitti perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran ennakoivan, että hallituksen läpiviemä sote-malli aiheuttaa palveluiden keskittämistä: ”Mikäli sote-sektorin palveluita ei haluta resursseja lisäämällä parantaa, niin valitettavasti tämä [keskittäminen] tulee entisestään kiihtymään”. Juttu jatkui: ”Puolue katsoo, ettei malli paranna palveluiden laatua tai saatavuutta eikä helpota julkisten sote-menojen nousupainetta.”
Terveyskeskukset säilytettävä kunnissa
Ranne painottaa perussuomalaisten lähteneen aluevaaleihin vaatimalla terveyskeskusten ja -palveluiden säilyttämistä kunnissa.
Ranne varoitti jo 24.9.2021 (Forssan Lehti) ja 19.1.2022 (Hämeen Sanomat), että aluevaltuustot ovat virkakoneistojensa armoilla. Palveluita ei ole kyetty uudistamaan saati kustannuksia suitsimaan. Tämä kyvyttömyys on sitten perinteisesti palkittu veronkorotuksilla ja velkaantumisella. Näiden vaihtoehtojen poistuessa aluevaltuustoille tullaan tarjoamaan lähipalveluiden ja palveluverkon leikkaamista ainoana keinona tasapainottaa talous.
&#8211; Erikoissairaanhoito on lukinnut rakenteensa ja kustannuskehityksensä vuosikymmeniksi rakentamalla miljardien edestä uusia sairaalatiloja. Perusterveydenhuolto uhkaa keskittyä erikoissairaanhoidon kylkeen, kauemmaksi asukkaista. Erikoissairaanhoidon kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueiden omistukseen, kun taas perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiloja vuokrataan mahdollisesti vain kolme vuotta. On selvää mistä luovutaan.
Virkahimmeli ei ole ohjattavissa
Ranteen mukaan perussuomalaiset ovat systemaattisesti vaatineet soten uudistamista tekeminen, ei hallinto, edellä. Tekemisen muuttaminen vaatisi aivan toisenlaista johtamista kuin mihin poliittiset aluehallitukset ja lääkärivetoiset virkakoneistot kykenevät.
&#8211; Julkista talouttamme ei saada ikinä tasapainoon, ellei sote-sektorin vaikuttavuutta suomalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn saada selkeään, mitattavaan nousuun ja menojen kasvua kuriin. Matalan kynnyksen lähipalveluiden alasajo veisi meiltä viimeisenkin toivon paremmasta.
&#8211; Virkahimmeli ei yksinkertaisesti ole ohjattavissa. Aluevaltuustojen tärkein tehtävä onkin torjua lähipalveluiden alasajo siihen asti, että maahan saadaan sellainen tolkullinen hallitus, joka korjaa sote-uudistuksen valuviat ja estää epätasa-arvoisen kehityksen.
2.4.2023 eduskuntavaaleissa pelastettavina ovat myös suomalaisten lähipalvelut ja terveys.
&nbsp;

Matalan kynnyksen lähipalveluiden alasajo veisi viimeisenkin toivon paremmasta – Ranne: Pelastetaan suomalaisten lähipalvelut ja terveys

Suomen Pankissa pitkän uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä puntaroi valtion menokehyssäännön tarpeellisuutta eilen Kauppalehdessä <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/menokehyksia-tarvitaan-jotta-talouspolitiikka-on-uskottavaa/04c0246a-dd41-4c43-b801-005b2caad8ee">haastatellun</a> talousprofessori Mikko Puhakan teesien pohjalta. 

Valtiontalouden menokehyssääntö vähentää epävarmuutta, sitoo hallituksen käsiä, pienentää holtittoman finanssipolitiikan todennäköisyyttä ja pitää julkisen talouden kurissa. Jos hallitus poikkeaa kehyksestä, sen uskottavuus horjuu ja luottamus murenee. Näin toteaa taloustieteen professori Mikko Puhakka Oulun yliopistosta Kauppalehden debatti palstalla 10.1.20212.
Valtiontalouden menokehyksistä oli viime syksynä vilkasta keskustelua. Tämä johtui osin koronan aiheuttamasta julkisten menojen kasvusta, jolloin hallituskauden alussa päätetty menokehys ylitettiin. Syksyllä selvisi, että menokehys tullaan ylittämään myös tänä ja ensi vuonna. Koko hallituskaudella valtion velka kasvaa kymmeniä miljardeja.
Loppusyksystä keskustelu menokehyksistä kiihtyi entisestään, kun pääministeri Sanna Marin esitti, että menokehyksen sääntöä tulisi joustavoittaa. Tämä voitaisiin tehdä niin, että ns. vihreät investoinnit jätettäisiin menokehyksestä pois. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat ehdotusta heti. Perussuomalaiset ja kokoomus vastustivat ehdotusta. Sen arvioitiin johtavan holtittomaan finanssipolitiikkaan ja valtion velkaantumisen kasvuun.
Menokehyksiä alettiin laatia Suomessa jo vuonna 2003. Perusteluna oli se, että julkisten menojen taso voidaan ennustaa tarkemmin kuin julkiset tulot eli pääasiassa verotulot. Verojen kertyminen riippuu olennaisesti talouden kehityksestä. Menojen kehitys riippuu pääosin päätöksistä. Kehyspäätökset sitovat hallituksen toimintaa. Valtion menoista noin 80 prosenttia kuuluu kehykseen. Kehyksen ulkopuolisia menoja ovat jotkin suhdanneluontoiset menot ja valtion velan korkomenot.
Menokehyssääntö on ollut selkeä tapa tuoda finanssipolitiikkaan kurinalaisuutta ja uskottavuutta. Professori Puhakka pitää tiukkaa menokehystä erittäin tarpeellisena. Menokehys on ollut erinomainen keksintö, jota Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehunut. Puhakan mukaan säännön rikkominen musertaa menokehyksen uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Menokehyksen sääntöä tulisi kuitenkin kehittää, koska siinä on vuotokohtia. Suomessa on hämmästyttävän suuri määrä erilaisia verotukia. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n mukaan Suomessa on lähes 100 erilaista verotukea. Verotuet ovat alennettuja verokantoja tai monenlaisia verovähennyksiä. Ne aiheuttavat merkittävän verotulojen vähennyksen, jonka on arvioitu olevan jopa noin 20 miljardia euroa vuodessa.
Verotuet vähentävät verotuloja, joten niillä on valtiontalouden alijäämää lisäävä vaikutus kuten julkisten menojen kasvulla. Mikko Puhakka arvioi, että suurimmasta osasta verotukia tulisikin päästä eroon.
Pääministeri Marinin ehdotus valtion menokehyksen säännön joustavoittamisesta on huonosti harkittu ja suorastaan vaarallinen. On täysin odotettua, että vihreät ja vasemmistoliitto sitä kannattavat voimakkaasti. Suomen julkinen talous on ollut jo yli 10 vuotta alijäämäinen ja velka-aste kasvussa. Ruotsilla ja Tanskalla on ollut budjetin ylijäämä samaan aikaan ja velka-aste paljon alempi kuin Suomella. Hallituksen pitäisikin hakea mallia näistä maista eikä suunnitella julkisten menojen lisäyksen helpottamista.

Marinin hallitus tuhlaisi mielellään, mutta menokehyksiä ei ole tehty turhan tähden – talousoppineet varoittavat holtittomuudesta

Julkisten menojen kasvu

Matalan kynnyksen lähipalveluiden alasajo veisi viimeisenkin toivon paremmasta – Ranne: Pelastetaan suomalaisten lähipalvelut ja terveys

Marinin hallitus tuhlaisi mielellään, mutta menokehyksiä ei ole tehty turhan tähden – talousoppineet varoittavat holtittomuudesta

Uusimmat

Ari Koponen haluaa Suomeen burkakiellon: “Naisia alistavalle kulttuurille ei Suomessa ole sijaa”

Perussuomalaisilta jyrkkä tuomio Irakin aikeille tuhota naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet

E2-ajatuspajan tutkimus sen osoittaa: Suomalaiset eivät ole huolissaan työvoimapulasta

Liian monella oppilaalla ruotsalainen nimi – vieraskielisten vanhemmat valittivat viranomaisille etnisestä diskriminoinnista koulussa

Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista

Ruotsin pääministeri varoittaa kansalaisiaan Al Jazeeran valeuutisista

Trump oli parempi ehdokas ja voitti – kohta koittaa vaalilupausten lunastamisen aika

Hevospelaaminen järjestetään jatkossa lisenssimalliin mukaan – Koponen: ”Hevosalaa on kuultu ja se näkyy”

Miko Bergbom tyrmää Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen: Suomi ei voi jälleen toimia muiden maiden menoja rahoittavana maksuautomaattina

The Telegraph: Hyökkäykset juutalaisia jalkapallofaneja vastaan Amsterdamissa suunniteltiin etukäteen ja niitä koordinoitiin WhatsAppin ja Telegramin avulla

Viikon suosituimmat

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Tynkkynen: Portugalin nuorille aikuisille EU-tukipaketeilla veroparatiisimainen etu, jopa 10 vuoden asteittainen verovapaus – “On tämä härski kuvio”

Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”

HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Liian monella oppilaalla ruotsalainen nimi – vieraskielisten vanhemmat valittivat viranomaisille etnisestä diskriminoinnista koulussa

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa

Ruotsin hallitus haluaa maassa laittomasti piileskelevät sadat tuhannet ulos maasta – vihervasemmisto ja liittoaktivistit vastustavat

Toimitus suosittelee

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024