Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

julkiset tuet

Tämä koko opposition yhteinen välikysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta yhdistyy siihen huolestuttavaan analyysiin, jonka perussuomalaiset ovat tehneet hallituksen kyvystä vastata maatamme kohdanneisiin akuutteihin ja pitkäkestoisempiin ongelmiin. Koronaepidemia näyttää Suomen osalta terveydellisesti olevan tällä hetkellä hallinnassa, joskaan emme tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Sen sijaan epidemian kärjistämään taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti pidempään jatkuneisiin kroonistuneisiin yhteiskunnan ongelmiin vastaamisessa hallitus on nähdäksemme toistaiseksi epäonnistunut. Budjettiriihestä odotettiin merkittäviä toimenpiteitä, mutta niitä ei tullut, sanoo perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Riikka Purra totesi opposition jättämän välikysymyksen tiedotustilaisuudessa, ettei yksikään puolue ole kritisoinut sitä, että velkaa otetaan koronakriisissä. Myöskään elvyttämisen logiikkaa kukaan ei ole kyseenalaistanut.
&#8211; Sen sijaan se tosiasia, että budjettiriihessä ja lisätalousarviosta toiseen hallitus ei kykene tai ei halua tehdä tässä rinnalla sellaisia toimia ja suunnitelmia, jotka tarjoaisivat maamme tulevaisuuteen jonkinlaista valoa ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen kestävää pohjaa, on erittäin huolestuttavaa. Samaan aikaan hallitus ei kuitenkaan halua luopua sen paremmin lisämenoja aiheuttavista suurhankkeistaan kuin pienemmistä kohdistuksista tai edes joustaa niiden ajankohdasta.
Kaikkien toimien tulee hyödyttää suomalaisia
Perussuomalaisten mielestä hallituksella ei ole toimivia ja johdonmukaisia toimenpiteitä tai edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi tai julkisten menojen priorisoimiseksi.
&#8211; Erityisesti tällaisessa tilanteessa hallituksen pitäisi perussuomalaisten mielestä kyetä tekemään realistinen ja pragmaattinen läpivalaisu koko politiikkaansa ja unohtaa puolueiden lehmänkaupat ja kotiinpäinvedot. Kaikkien toimien pitäisi hyödyttää Suomea ja suomalaisia ja viedä maatamme kohti parempia aikoja ja uutta hyvinvointia, Purra korostaa.
Velkaantuminen nopeampaa kuin Italiassa
Valtion menoista viidennes katetaan velalla. Julkinen velkamme suhteessa BKT:hen kasvaa nopeammin kuin finanssikriisin Italiassa tai Kreikassa. Tänä vuonna valtion velanotto on lähes 17 miljardia euroa.
&#8211; Luvut ovat niin valtavia, että pelkäämme miljardisokeuden vaivaavan hallitusta, Purra sanoo.
&#8211; Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin taloudellisia, kroonisia haasteita jo ennen koronaepidemiaa. Demografiset ongelmat, maksajien määrän väheneminen, julkisen talouden epätasapaino – kaikki nämä kärjistyvät merkittävästi. EU:lle menee miljardipaketti suomalaisilta veronmaksajilta. Hallitus käyttää koronapandemiaa savuverhona holtittomalle menopolitiikalle ja velanotolle. Se ei suostu luopumaan hallitusohjelman menolisäyksistä mutta on jo liuennut sen julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä korostavista kirjauksista.
Veronkorotusten tie on väärä
Ennen koronaa hallitus kertoi tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan. Näin ei tapahdu.
Perussuomalaisten mielestä koronakriisin takia toimien taloudessa ja työllisyydessä pitäisi olla entistä ponnekkaampia, ei lannistuneita tai luovuttaneita.
&#8211; Juuri nyt olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä toimia, jotka tukevat yrityksiä, teollisuutta ja kilpailukykyä, uusien työpaikkojen syntyä ja varmistavat, että ihmisillä on kannustimia ottaa työtä vastaan. Veronkorotusten tie on väärä.
Hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta tippuu pohja
Perussuomalaisten mukaan näyttää siltä, että talouden korjaustoimet ja työllisyyspolitiikka jäävät seuraavan hallituksen kontolle.
&#8211; Tämä ei ole vastuunkantoa. Perussuomalaiset pelkää, että järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja, Purra sanoo.
&#8211; Kun korot ovat alhaalla, meillä on näennäisesti varaa valtavaan velkaan. Mutta entä jos ja kun ne nousevat, mitä sitten tapahtuu? Taloutemme puskurikestävyys on yhä hauraampi ja talouskasvumme on tuomittu euroalueen heikoimmaksi. Sopeutustoimien ja tasapainoa kohti pyrkivien rakennemuutosten määrittelyn pitäisi tapahtua heti.
Työllä on tultava toimeen &#8211; stoppi uusille tukimuodoille
Sen sijaan, että hallitus olisi julkaissut konkreettisia toimenpiteitä kestävän työllisyyden lisäämiseksi, se on joko tyytynyt retorisesti nostamaan tavoitettaan tai sitten vedonnut epidemiaan. Tavoitteiden kunnianhimon julistaminen tai käsien ilmaan nostaminen eivät kuitenkaan ole politiikkatoimia.
Perussuomalaiset haluaa työllisyyttä, josta on hyötyä myös julkisen talouden tasapainon kannalta.
&#8211; Työllisyysasteen ja työllisten määrän nostamiseen on keinoja ja tuottavuuden kohdalla mahdollisuuksia kehitykseen on vielä paljon enemmän. Työllisyyttä arvioitaessa pitää tuottavuuden ohella huomioida bruttotulojen kehitys, se, kuka työllistyy, millaisiin töihin ja millaisin julkisin avuin sekä se, tuleeko palkalla toimeen vai vaatiiko se rinnalleen sosiaaliturvaa.
&#8211; Julkisen sektorin paisuttaminen, kuntakokeilut, palkkatuki ja muut vastaavat pääasiassa sosiaalipoliittiset toimet tai matalapalkkatyöntekijöiden lisääminen eivät tuota kestävää työllisyyttä, mutta rahaa ne vievät ja vaativat lisää velkaa, Purra muistuttaa.
Yritykset vaativat vakaan toimintaympäristön
Työn tekemisen kannattamattomuus on perussuomalaisten mielestä yksi Suomen merkittävimmistä rakenteellisista ongelmista. Kyse on korkeasta verotuksesta, heikosta ostovoimasta, sosiaaliturvan kannustinongelmista ja myös työmarkkinoiden, yritysrakenteen ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksista.
&#8211; Hallitus ei ole esittänyt toimenpiteitä näiden korjaamiseksi. Päinvastoin. Esimerkiksi liikkumisen hinnan nostaminen vaikuttaa sekä työssäkäynnin kustannuksiin, kansalaisten ostovoimaan että yritysten toimintaedellytyksiin, Purra toteaa.
Perussuomalaiset muistuttaa, että verotuksen kiristyminen johtaa kovempiin palkankorotusvaatimuksiin, mikä johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja maamme kustannustason karkaamiseen. Myös liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tekee sitä. Tämä vähentää työpaikkoja ja verotuloja sekä lisää menoja.
&#8211; Hallitus ei tee toimia, jotka irrottaisivat maamme tästä noidankehästä. Yritykset ja teollisuus tarvitsevat ennen kaikkea vakaan toimintaympäristön, johdonmukaisen ja pitkälle ulottuvan näkymän. Paisuva julkinen sektori korkeine veroasteineen ei sovi yhteen innovaatioita tuottavan, investoivan ja uudistuvan yrityskentän kanssa. Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden.
Työn tekemisen verotusta kevennettävä
Perussuomalaisten mielestä työn tekemisen verotusta on kevennettävä. Työhön pääsemisen, työssä jaksamisen ja siellä pysymisen eteen vaaditaan toimia, joita välikysymyksessäkin nostetaan esille.
&#8211; Kaikkein tärkeintä on tehdä politiikkaa, joka pitää huolta siitä, että Suomessa on työpaikkoja, ne pysyvät täällä ja niitä syntyy lisää.
&#8211; Näiden asioiden ja syiden takia perussuomalaiset on mukana talous- ja työllisyyspolitiikkaa käsittelevässä opposition välikysymyksessä. Se, että koko oppositio on saman asian takana ja tekee yhteistyötä, kertoo ehdottomasti asian painavuudesta, Purra sanoo.

Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä: Koronapandemia savuverhona holtittomalle menopolitiikalle ja velanotolle

Kaivinkoneen kuljettajana työskentelevä Sauli arvostelee valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä tuki olisi pitänyt jakaa ensi sijassa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi. &#8211; Valtio olisi voinut tarjota yrityksille esimerkiksi verohelpotuksia. Nyt myös monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet. Jos olisin itse hakenut yritystukea, niin olisin joutunut keksimään tarinoita uusista kehityshankkeista.

Maanrakennusyritystä pyörittävä Sauli, hänen lähihoitaja-vaimonsa ja perheen kaksi lasta ovat olleet karanteenissa kotonaan jo monta viikkoa. Koronavirus on lamaannuttanut perheen talouden ja pakottanut jäämään neljän seinän sisälle.
Etelä-Hämeessa asuva Sauli on yksityisyrittäjä, jonka bisneksen korona on hiljentänyt. Perheen tulot ovatkin romahtaneet eristyksen aikana.
&#8211; Minulle rahaa ei ole tullut moneen viikkoon mistään. Vaimon tulot ovat huomattavasti vähentyneet. Hänellä ansiot perustuvat suurelta osin erilaisiin palkanlisiin, joita ei ole tullut kun ei ole töitäkään.
&#8211; Työntekijänä voisin itse hakea Kelan kautta tartuntatautipäivärahaa, jonka voi saada kun työntekijä on määrätty olemaan pois työstä viruksen leviämisen estämiseksi. Yrittäjänä en kuitenkaan saa mitään.
Edes kauppaan ei ole asiaa
Saulin vaimo määrättiin maaliskuussa ensin kahden viikon karanteeniin työpaikalla todetun koronakontaktin takia. Vaimolle tuli lieviä oireita, joten hän hakeutui testiin ja hänellä todettiin koronatartunta.
&#8211; Sairaanhoitaja ilmoitti tartunnasta vaimolleni puhelimitse. Samalla meidät molemmat määrättiin karanteeniin. Ohjeiden mukaan me emme saisi mennä julkisiin tiloihin, eikä edes kauppaan ole asiaa. Kysyin heti, että mistä sitten saamme ruokaa ja miten voimme hoitaa asioita. Minua neuvottiin olemaan yhteydessä sosiaalitoimistoon.
Sosiaalitoimi neuvoi lainaamaan rahaa tuttavilta
Saulin yrityksen toiminta oli hiljentynyt jo aiemmin. Kun perhe määrättiin karanteeniin, tili oli jo valmiiksi melko tyhjä asiakastöiden vähennyttyä. Kun yritystoiminta hiljenee, myös tulot katkeavat. Sauli päätyi ottamaan yhteyttä kotikuntansa sosiaalitoimeen.
Palvelu oli ystävällistä, mutta konkreettinen apu neljän hengen perheelle lopulta vähäistä. Saulille tarjottiin ensin 20 euron maksusitoumusta ruokakauppaan. Sauli olisi silti ollut valmis ottamaan avun vastaan, ongelmaksi vain muodostui, ettei hän karanteenissa ollessaan voinut noutaa maksusitoumusta.
Sosiaalitoimi lupasi myös yrittää järjestää harkinnanvaraista tukea, mutta byrokratia nousi esteeksi. Tuen saaminen olisi edellyttänyt kaikkien perheenjäsenten tiliotteiden toimittamista sosiaalitoimeen välittömästi tuen maksamista varten.
&#8211; Perheemme lapsilla on säästötilit, joihin on kerätty syntymäpäivärahoja. Sosiaalitoimi edellytti, että ne rahat on käytettävä ensin. Vastasin sitten, että ensinnäkään en pääse pankkiin nostamaan niitä, koska olen karanteenissa ja toiseksi lasten tileillä on nostokielto, eli rahat olisi mahdollista saada ulos vasta kuukauden kuluttua.
Sosiaalitoimi ohjeisti neuvottelemaan tilien avaamisesta pankin kanssa.
&#8211; Minua myös neuvottiin lainaamaan rahaa tuttavilta. Keskustelu päättyi siihen, että olisin saanut kymmenen euroa bensarahaa koronatestiä varten, jos olisin toimittanut tiliotteet. Sitäkin ennen lasten tilit olisi pitänyt tyhjentää. Lasten tilejä ei kuitenkaan hetkessä saa auki, Sauli kertoo.
Korona pyyhkäisi asiakkaat pois
Saulin yrityksen tulot vähenivät jo ennen koronaa. Yritys tekee myös auraustöitä, joita ei vähälumisena talvena ollut tarjolla. Merkittävä tulonlähde on ollut erityisesti läheisen lentokentän alueeseen liittyvät auraustyöt, jotka loppuivat lähes kokonaan viime talvena.
Kevääksi Saulilla oli sovittuna kolme suurta maansiirtoasiakasta, jotka korona pyyhkäisi hetkessä pois.
&#8211; Vielä alkuvuodesta työkalenteri oli täyttynyt mukavasti. Tarkoitus oli muun muassa ryhtyä tekemään omakotitalojen pohjia. Asiakkaani kuitenkin lomautettiin omista töistään tai heillä oli muuten tulot vähissä, joten niitä töitä en päässyt edes aloittamaan. Kotona karanteenissa ollessani minulla ei ensin ole ollut edes mahdollisuutta työntekemiseen.
Suomen hallitus ja pääministeri Sanna Marin ovat koronakevään aikana usein toistaneet lausetta ”selviämme tästä yhdessä”. Sauli kuitenkin kokee, että hänen perheensä on jätetty enimmäkseen ”oman onnensa nojaan”.
&#8211; Yrittäjäperheessä karanteeni onkin erittäin haasteellinen. Haluaisin palata töihini koronakriisin jälkeen, mutta en tiedä, onko minulla sitten enää yritystä, Sauli sanoo.
&#8211; Presidentti Sauli Niinistökin on nostanut puheissaan esille yhteishengen. Tosiasia kuitenkin on, että monet pienet ja keskisuuret yritykset, kuten minunkin firmani, ovat nyt vakavissa vaikeuksissa koronan vuoksi: apua ei tule mistään, Sauli hymähtää.
Business Finlandista ei apua tavan yrittäjälle
Viime päivinä uutisia ovat hallinneet otsikot ely-keskusten ja Business Finlandin jakamasta yritysrahoituksesta. Julkista rahaa on päätynyt pitkälti suurille yrityksille, joiden liikevaihtoon tai toimintaan korona ei ole vaikuttanut mitenkään. Tukia on myönnetty muun muassa huutokauppakeisari Aki Palsanmäelle, europarlamentaarikko Petri Sarvamaan puolison someyritykselle ja jopa pääministeri Marinin avopuolison työpaikalle.
Keskeinen ongelma on, että Business Finland jakaa rahaa lähinnä tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovointiin, ei siis suinkaan yrityksille akuuttiin kassaongelmaan liikevaihdon romahtamisen jälkeen. Koronakriisissä monien tavallisien yrittäjien tilanteeseen Business Finlandin tuesta ei ole mitään apua.
Sauli arvostelee ankarasti valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä kaikki tuki olisi ensinnäkin pitänyt jakaa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi.
&#8211; Yrityksien kulut pyörivät entiseen tapaan, mutta tuloja ei tule mistään. Tässä tilanteessa valtio olisi voinut tarjota esimerkiksi verohelpotuksia. Mielestäni Business Finlandin kautta kanavoitu raha olisikin pitänyt käyttää ensi sijassa tällaiseen tarkoitukseen. Nyt kun on tarjottu suoraa tukea, monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet.
Sauli muistuttaa, että hän on omassa yrityksessään vastuussa myös omien työntekijöidensä palkoista.
&#8211; Yritykseni työllistää noin kymmenen henkilöä ja siihen vielä alihankkijat päälle. Yritystoimintani kautta tulee valtion kassaan aika paljon verotuloja. Ei sekään ole valtiolle halpaa, kun ne tulot katkeavat.
Kitkuttelemalla toimeen
Saulin yritykselle Business Finland -rahaa ei olisi myönnetty edes lähtökohtaisesti, koska rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen. Sauli toteaa, ettei koronan aikana hänellä ole mahdollisuutta tai edes tarvetta kehittää uusia innovaatioita, vaan pitää perustoimintaa käynnissä niin pitkään kuin se on mahdollista.
&#8211; Jos olisin hakenut yritystukea, niin olisin joutunut valehtelemaan innovaatioista tai muista kehityshankkeista, jotta olisin saanut rahaa. Olisi pitänyt keksiä tarinoita joistakin uusista jutuista, joita ryhtyisin muka tekemään, näinhän monet ovat tehneetkin. Minä en kuitenkaan sellaiseen ryhdy.
Sauli kertoo, että perhe on toistaiseksi tullut toimeen ”kitkuttelemalla.”
&#8211; Kaikki hernekeittopurkit on kyllä käytetty kaappien perukoilta. Myös ystävällisiltä naapureilta olemme saaneet välillä apua. Minun ja puolisoni vanhemmat asuvat myös molemmat tässä lähistöllä, he tosin ovat jo iäkkäitä ja kuuluvat riskiryhmään.
Monella vielä tukalampi tilanne
Viikko sitten sairaanhoitaja antoi Saulille puhelimitse luvan tehdä töitä, jos hän vain pysyy kaivinkoneen hytin sisällä. Yksi työkeikka on järjestynyt, joka auttaa perheen taloudellista tilannetta.
Saulilla on myös useita yrittäjätuttavia samassa tilanteessa: asiakkaat ovat kadonneet, mutta yrityksen kulut on pakko maksaa.
&#8211; Tunnen esimerkiksi Pohjanmaalta Uudellemaalle muuttaneita yrittäjiä. Heillä ei välttämättä ole täällä lähiipiiriä tai ystäviä, jotka voisivat auttaa korona-aikaan, joten ruoka voi loppua pöydästä. Minun perheelläni on sentään edes läheisiä ympärillä, Sauli sanoo.

Yrittäjä-lähihoitajaperhe jätettiin yksin koronakriisin keskellä – tukea saadakseen olisi pitänyt valehdella

Ministeri Ville Skinnarin osaksi omistaman Northforce Oy:n ulosottorekisterissä on 11 sivua ja kaikkiaan 54 merkintää. Enimmäkseen rästit ovat maksamatta jäänyttä verovelkaa. Raskaasti tappiollisen yrityksen rahoitukseen on käytetty yli miljoona euroa julkisia tukia, lainoja tai sijoituksia.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) osaksi omistama Northforce Oy on pahasti velkaantunut. Yrityksen ulosottorekisterissä on 11 sivua. Yhtiölle on viime vuosina kertynyt 54 velkamerkintää joista monen velan vireilläoloaika on loppunut varattomuusesteeseen.
26. syyskuuta päivätyn ulosottorekisteritodistuksen mukaan velkaa on tällä hetkellä vielä 72 300 euroa.
Northforce Oy:n velkojien joukossa ovat esimerkiksi vakuutusyhtiö Tapiola, keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo sekä valtionkonttori. Enimmäkseen kyse on kuitenkin verovelasta, sillä useissa velka-asioissa hakijana on Verohallinto.
Rästejä karhuttu tuloksetta
Ulosottorekisterin tiedot kuvaavat velkaantumista vuosien 2017-2019 ajalta. Vanhimmat merkinnät ovat tammikuulta 2017. Monia suuria rästejä on pyritty karhuamaan yli kahden vuoden ajan mutta tuloksetta. Esimerkiksi valtionkonttorilta jäi saamatta Skinnarin yhtiöltä 50 306 euron rahoitussaatava, jonka periminen loppui elokuussa varattomuusesteeseen. Yhtiö on tilittänyt velkaansa valtionkonttorille vain 655 euroa.
Skinnarin vaimo on ollut yhtiön osakkeenomistaja. Ministeri Skinnari omistaa edelleen itse pienen osuuden yhtiöstä. Eduskunnan verkkosivulla hän mainitsee omistusosuuden myös ilmoittamiensa sidonnaisuuksien joukossa.
Velkojat nuolevat näppejään
Ministerin yhtiön tilanne näyttää ulosottorekisterin perusteella melko surkuhupaisalta. Ulosottoon on mennyt melko mitättömiä rästejä, kuten lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu, joka oli vain 11, 84 euroa. Sitä yhtiö ei ole kyennyt suorittamaan, sillä ulosottoasian vireilläolo on päättynyt varattomuusesteeseen.
Northforce Oy:n velkojat ovat yleensä muutenkin jääneet nuolemaan näppejään. Ulosottorekisterin tietojen mukaan yhtiö on pystynyt maksamaan velkaa takaisin vain 1 581 euroa. Ulosottorekisteriin on kuitenkin samalla ilmestynyt säännöllisesti uusia merkintöjä. Uusimmat rästit ovat syyskuun alusta, jolloin ulosotossa vireille tuli esimerkiksi 13 246 euron yhteisöjen jäännösvero.
Huomio kiinnittyy myös yhtiön maksuhäiriömerkintöihin. Niitä Northforce Oy:lle on kertynyt viisikymmentä. Velkojien joukosta on nähtävissä useita samoja nimiä kuin ulosottorekisterissä, mutta myös perintäyhtiöitä kuten Intrum Justitia, Ropo Capital ja Sergel Oy. Maksuhäiriöiden summat vaihtelevat 10 ja 42 014 euron välillä.
Toiminta tappiollista jo 10 vuotta sitten
Suomen Uutiset kertoi aiemmin kesällä ministeri Skinnarin tappiollisista bisneksistä. Asia on kiinnostava veronmaksajien näkökulmasta, sillä Skinnarin ja tämän lähipiirin yhtiöt ovat saaneet noin puolitoista miljoonaa euroa erilaisia julkisia tukia, lainoja tai sijoituksia. Näitä varoja on kanavoitu myös Northforce Oy:n toimintaan, joka pyrki kehittämään urheilijoiden palautusjuomaa.
Toiminta kääntyi tappiolliseksi jo 2010-luvun alussa. Northforce Oy:n uusin saatavilla oleva tilinpäätös kuvaa vuoden 2015 tilikauden tapahtumia. Tuolloin yhtiöllä oli liikevaihtoa 321 000 euroa, mutta tulos jäi 306 000 euroa tappiolle. Myös edelliset tilikaudet sujuivat huonosti.
Vuosina 2012-2015 Northforce Oy teki tappiota yhteensä liki 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 yhtiö hakeutui selvitystilaan. Northforce Oy ei ole toimittanut viimeisen tilikauden tilinpäätöstietojaan Kaupparekisteriin.
Veronmaksajilta yli miljoona euroa
Skinnari kertoi kesällä Ylelle, että Northforce Oy:n huomattavana rahoittajana oli valtion erityisrahastoyhtiön Finnveran perustama ja omistama Aloitusrahasto Vera 763 000 euron panoksella. Lisäksi Tekes eli nykyinen Business Finland antoi yhtiölle yli 300 000 euroa ja Ely-keskukset yli 50 000 euroa erilaisia tukia. Näin ollen yhtiön toimintaan kanavoitiin yli miljoona euroa veronmaksajien rahaa.
Skinnari totesi Ylen MOT-ohjelman haastattelussa, että yhtiön epäonni johtui osaksi pyrkimyksestä saada jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta. Skinnarin mukaan liiketoiminta kääntyi tappiollliseksi riittämättömien resurssien vuoksi.
Lopputuloksena ministeri Skinnarin yrityskokeilut vaativat suuria summia veronmaksajien rahaa, jotka hävisivät Kankkulan kaivoon.

Veronmaksajien rahat hävisivät kankkulan kaivoon – demariministeri Skinnarin firmalla ulosotossa jopa 72 300 euroa